RIBÄCKENIN TUULIVOIMA- PUISTO MELUMALLINNUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja OX2 Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite RIBÄCKENIN TUULIVOIMA- PUISTO MELUMALLINNUS

2 RIBÄCKENIN TUULIVOIMAPUISTO MELUMALLINNUS Päivämäärä Laatija Arttu Ruhanen Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 01/2018 aineistoa. Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissa 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT Tuulivoimalatiedot Maastomalli Melulaskenta 3 4. TULOKSET Meluvyöhyke- ja reseptoritulokset Pienitaajuinen melu 4 5. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Melun erityispiirteet ja häiritsevyyskorjaukset Melutasot verrattuna ohjearvoihin Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 6 6. YHTEISMELU VIEREISTEN HANKKEIDEN KANSSA 6 LIITTEET 7

4 MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Melumallinnus koskee Ribäckenin tuulivoimahankkeen kaavoitusta. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitoksista ympäristöön aiheutuvat melutasot sekä tarkasteltu pienitaajuisen melun leviämistä. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin ohjeistuksen mukaisesti. Koska kyseessä on kaavoitusmenettelyä varten tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa sekä reseptoripistekohtaisessa mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin erillislaskentana YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Hankealueen vierellä on Långmossan (OX2) ja Takanebackenin (Norra Pörtom Vindpark Ab) tuulivoimahankkeet, joiden kanssa tehtiin yhteismallinnus. Työ on tehty OX2:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä on ollut Svante Nilsson. Melumallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt Ramboll Finland Oy:ssä projektipäällikkö ins.(amk) Arttu Ruhanen. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (voimaantulopäivä ) on annettu tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot. Ohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina, joissa ei huomioida taustamelua. Asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennusalan mukaisessa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa sekä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja valvonnassa. Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvan melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutason eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella taulukossa 1 esitettyjä melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (L Aeq) ohjearvoja. Taulukko 1. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot 1107/2015 Ulkomelutason LAeq päivällä klo 7-22 Ulkomelutason LAeq yöllä klo 22-7 Pysyvä asutus 45 db 40 db Loma-asutus 45 db 40 db Hoitolaitokset 45 db 40 db Oppilaitokset 45 db - Virkistysalueet 45 db - Leirintäalueet 45 db 40 db Kansallispuistot 40 db 40 db Valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen tehdään 5 db lisäys, mikäli tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista altistuvalla alueella. Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveysasetuksessa annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja.

5 MELUMALLINNUS Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissa Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 545/2015 (voimaantulopäivä ) on annettu toimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle (ns. asumisterveysasetus). Asetus korvaa aiemmin käytössä olleen asumisterveysohjeen (STM oppaita 2003:1). Asuinhuoneistojen asuinhuoneisiin (paitsi keittiö ja muut tilat) toimenpiderajoiksi on annettu päiväajan keskiäänitasolle L Aeq db ja yöajan keskiäänitasolle L Aeq db. Selvästi taustamelusta erottuvalle melulle, joka voi aiheuttaa unihäiriötä, on toimenpiderajana nukkumiseen käytettävissä tiloissa yöaikaan (klo 22-7) yhden tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h 25 db. Lisäksi on huomioitava melun erityisominaisuudet eli mahdolliset kapeakaistaisuus- ja impulssimaisuuskorjaukset. Asetus sisältää toimenpiderajat myös pienitaajuiselle melulle, jotka on annettu taajuuspainottamattomina tunnin keskiäänitasoina L eq,1h. Taulukko 2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun toimenpiderajat terssikaistoittain (Asumisterveysasetus 545/2015). Päiväaikana sallitaan 5 db suurempia arvoja. Kaista / Hz , LLeq, 1h / db MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Tuulivoimalatiedot Ribäckenin tuulivoimahankkeen osalta mallinnuksessa käytettiin Vestas V /4.2MW -laitosmallia. Laitosmallin melutiedot perustuvat Vestaksen toimittamaan meludokumenttiin, joka nimestään huolimatta sisältää myös 4.0 MW lisäksi tehoversion 4.2 MW: V MW Third octave noise emission; DMS _00; Äänitehotaso on ilmoitettu terssikaistoittain taajuusvälillä 6, Hz. Dokumentin mukaan laitosmallin suurin A-painotettu äänitehotaso L WA on 107,5 db. Äänitehotaso on arvo Mode 0 ajoasetukselle (eli moodissa ei vaimenneta melua esim. pyörimisnopeutta tai lapakulmaa säätämällä) ja kun lavoissa ei ole jättöreunalla ns. sahalaidoitusta (Blades without serrated trailing edge). Vestas on antanut takuun kokonaisäänitehotasolle, eli tällöin mallinnuksessa käytetty melupäästöarvo vastaa mallinnusohjeen 2/2014 vaatimuksen mukaista äänitehotason takuuarvoa (L WAd, declared value). Koska takuu ei koske terssikaistoja, on ennen pienitaajuisen melun laskentaa terssikaista-arvoihin tehty +2 db korjaus, jolloin myös terssikaista-arvot vastaavat mallinnusohjeen mukaista takuuarvomäärittelyä. Korjauksen suuruus 2 db on tavanomainen mittauksen kokonaisepävarmuustaso (U c), jolloin arvot vastaavat standardin IEC TS mukaan määritettyä ilmoitettua äänitehotason arvoa (L WAd, declared value). Tuulivoimaloiden tarkemmat akustiset tiedot on esitetty liitteessä 2. Tuulivoimalat sijoittuvat kaavan mukaisille tv-alueille ja nykyisten rakennuslupien mukaisille kiinteistöille. Tarkat sijainnit perustuvat tarkistettuun sijoitussuunnitelmaan. Taulukko 3. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS TM35FIN) Voimala ID Coordinate ID E / lon N / lat RIB01 RIB RIB02 RIB RIB03 RIB RIB04 RIB RIB05 RIB

6 MELUMALLINNUS Maastomalli Laskennassa käytetty maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen perustuvasta Korkeusmalli 2 m korkeusaineistosta (vaakaresoluutio 2 m ja pystyresoluutio 0,3 m). Maa- ja vesialueiden absorptio ja heijastukset syötettiin maastomalliin MML:n maastotietokannan rajausten mukaisesti. Maastomallissa ei ole huomioitu rakennuksia. Kolmiulotteinen maastomalli sisältää siis laskenta-alueen maanpinnan korkeusvaihtelut sekä maan- ja vedenpinnan heijastukset ja absorption. Mikäli tuulivoimalan perustus on 60 metriä korkeammalla kuin asuin- tai lomarakennus (enintään 3 km tuulivoimalasta), tulee reseptoripistekohtaisessa laskennassa lisätä kyseisen tuulivoimalan melupäästöön 2 db. Tuulivoimaloiden sijaintipaikat ovat alle 60 metrin korkeudella merenpinnasta, joten ne eivät voi sijoittua 60 metriä korkeammalle kuin altistuvat kohteet, joten korjauksia tuulivoimalaitosten melupäästöihin ei ole tarpeen tehdä. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Ympäristömeluarvioinneissa kasvillisuuden vaikutusta ei kuitenkaan pääsääntöisesti oteta huomioon, koska kasvillisuusvyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutusta melun etenemiseen ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. 3.3 Melulaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Meluvyöhykelaskenta ja lähimpien altistuvien kohteiden luona tehdyt reseptoripistelaskennat on tehty SoundPlan 7.4 melulaskentaohjelmalla. SoundPlan -ohjelmistosta saa lisätietoa internetsivustolta Meluvyöhykelaskenta on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Meluvyöhykelaskennan lisäksi tehtiin reseptoripistelaskentoja lähimpien altistuvien kohteiden kohdalla. Reseptoripisteiden sijainti on esitetty liitteenä olevassa melukuvassa ja tuloksena käy ilmi tarkka keskiäänitaso (L Aeq) kyseisen laskentapisteen kohdalla. Taulukko 4. Meluvyöhyke- ja reseptoripistelaskennassa käytetyt parametrit Laskentamalli ISO Laskentaverkko Yksittäiset laskentapisteet (reseptoripisteet) Laskentaetäisyys Heijastusten lukumäärä 1 Maanpinnan absorptio Ilman absorptio Äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Ilmakehän stabiilius laskennassa / meteorologinen korjaus Sääolosuhteet 20 x 20 m välein 4 m korkeudella pinnasta 4 m korkeudella pinnasta max 5000 m melulähteestä maaperän vaikutuskerroin maa-alueella 0,4 (akustisesti puolikova) ja vesialueilla vaikutuskerroin 0 (akustisesti kova) standardin ISO 9316 mukainen vapaa avaruus 0 neutraali stabiili sääolosuhde - ilmanpaine 1013,25 mbar - suhteellinen kosteus 70 % - lämpötila 15 C Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Taajuuspainottamattomien terssikaistakohtaisten melutasojen laskenta tehtiin melukuvan mukaisiin reseptoripisteisiin. Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia.

7 MELUMALLINNUS 4 4. TULOKSET Mallinnuksen tulokset pätevät selvityksessä käytetyllä laitosmallilla ja sen melupäästöllä sekä muilla suunnittelutiedoilla. Mikäli rakennettavan tuulivoimalaitoksen melupäästö on nyt tarkasteltua suurempi tai sijainti tai napakorkeus muuttuvat merkittävästi, tulee mallinnus ja meluvaikutusten arviointi päivittää. 4.1 Meluvyöhyke- ja reseptoritulokset Meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteessä 1. Kaikkien asuintalojen ja lomarakennusten kohdalla melutaso alittaa 40 db. Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulivoimalaitokset tuottavat suurimman mahdollisen melupäästön koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen ja laskennassa tuulen oletetaan olevan myötätuuli kaikkiin suuntiin. Taulukossa 5 on esitetty mallinnetut melutasot reseptoripisteissä. Myös reseptoripistelaskennat on tehty myötätuuliolosuhteessa ja suurimmalla melupäästöllä, jolloin melun leviäminen reseptoripisteen suuntaan on otollisinta. Taulukko 5. A-painotetut keskiäänitasot reseptoripisteiden kohdalla (ulkomelutaso) Reseptori LAeq, db A 36,5 B 37,0 C 35,7 Käytännöllisesti katsoen kaikki tavanomaiset rakenteet täyttävät 20 db:n eristävyysvaatimuksen (RIL Ääneneristyksen toteuttaminen). Reseptoreihin lasketut ulkomelutasot ovat noin db, joten arvio sisämelutasosta kyseisten rakennusten kohdalla on db. 4.2 Pienitaajuinen melu Pienitaajuinen melu laskettiin melukuvassa esitettyihin reseptoripisteisiin A-C. Laskentojen tulokset on esitetty taulukoissa 6 sekä kuvassa 1. Taulukko 6. Terssikaistakohtaiset äänitasot ulkona reseptoripisteissä Taajuuskaista, Reseptori , Hz LLeq, db A Asumisterveysasetuksen yöajan sisämelun toimenpideraja B C DSO menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat terssikohtaiset melutasot toimenpiderajat reseptoripisteissä. Laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa, joten melutasot laskevat jos tarkastellaan tasoja kauempana tuulivoimaloita. Asumisterveysasetuksen mukaan päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä 5 db suurempia arvoja kuin yöaikana, joten sisämelutasot alittavat ulkoseinän ääneneristävyys huomioituna toimenpiderajat myös päiväaikana kaikkien taajuuskaistojen osalta.

8 MELUMALLINNUS Ribäcken pienitaajuinen melu Reseptori A, ulkomelu Reseptori A, sisämelu Reseptori B, ulkomelu Reseptori B, sisämelu Reseptori C, ulkomelu Reseptori C, sisämelu Asetuksen 545/2015 sisämelu LLeq (db) , Taajuuskaista (Hz) Kuva 1. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä (tummempi väri kuvastavaa ulkomelun tasoja ja vaaleampi sisämelun). Verrattaessa ulkomelutasoja sisätiloihin asetettuihin Asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisiin pienitaajuisen melun yöajan toimenpiderajoihin, ovat ulkovaipalta vaadittavat äänitasoerot ( L) seuraavan suuruisia: Reseptori A = Hz 2-4 db Reseptori B = Hz 2-4 db Reseptori C = Hz 1-3 db Kaikissa reseptoripisteissä terssikaistoilla Hz ulkomelutasot ovat yöajan sisämelun toimenpiderajojen alle. 5. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Melun erityispiirteet ja häiritsevyyskorjaukset Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelutasoista ei mallinnusvaiheessa edellytetä korjauksia tai kannanottoa mahdollisesta impulssimaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta. Mahdollinen häiritsevyyskorjaus +5 db tehdään valvonnan yhteydessä tehtävään mittaustulokseen, mikäli melun todetaan olevan kapeakaistaista ja/tai impulssimaista. Impulssimaisuuden ja kapeakaistaisuuden määrittäminen mittaustuloksesta tehdään YM:n ohjeessa Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa 4/2014 esitetyn mukaisesti. Valtioneuvoston asetus 1107/2015 ei sisällä korjausta merkityksellisestä sykinnästä (EAM, Excess amplitude modulation), koska sen määrittämiseen ei ole standardisoitua menetelmää. Tavanomainen tuulivoimalan äänitason vaihtelu (NAM, Normal amplitude modulation) on osa tuulivoimalaitoksen toimintaa ja sisältyy ohjearvoihin. 5.2 Melutasot verrattuna ohjearvoihin YM:n mallinnusohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreilla ja käyttäen valmistajan takaamia melupäästöarvoja (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Tässä mallinnuksessa on käytetty mallinnusohjeen tarkoittamaa takuuarvoa. Ulkomelutaso alittaa Valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 ulkomelun päiväajan ohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db kaikkien lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla. Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveysasetuksessa 545/2015 annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja. Ulkomelun ohjearvoilla pyritään varmistamaan sisämelun osalta arvojen täyttyminen.

9 MELUMALLINNUS 6 Sisätiloihin arvioidut (ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 arvojen mukaisesti) pienitaajuisen melun tasot alittavat sisätiloihin annetut 545/2015 mukaiset toimenpiderajat ympäristön rakennusten kohdalla. 545/2015 sisämelun toimenpideraja L Aeq 1h 25 db alittuu suurella todennäköisyydellä, koska suurin ulkomelutaso on 37 db ja siten kokonaisääneneristävyys tulisi olla vain 12 db. 5.3 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea voimalan saavuttaessa tietyn tuulen nopeuden. Hiljaisilla tuulen nopeuksilla voimalaitoksen äänitehotaso on merkittävästi maksimiarvoa pienempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan on erittäin voimakasta. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja muista sääolosuhteista. Kuva 2. Tuuliruusu hankealueelta Suomen Tuuliatlaksesta Mallinnuksessa oletetaan olevan myötätuuli tuulivoimaloista kaikkiin ilmansuuntiin. Koska alueen vallitseva tuulensuunta on lounaan ja etelän suunnasta, toteutuu mallinnuksen mukainen melutaso useimmin hankealueen pohjois- ja koillispuolella. Vastaavasti etelä- ja lounaispuolella mallinnusten mukaisten melutasojen ajallinen esiintyvyys vuoden aikana on vähäisempää. 6. YHTEISMELU VIEREISTEN HANKKEIDEN KANSSA Yhteismelua tarkasteltiin Ribäckenin hankkeen viereisten Långmossan ja Takanebackenin tuulivoimahankkeiden kanssa. Långmossan hankkeen (OX2) mallinnustiedot perustuvat Etha Wind Oy:n tekemään Långmossan tuulivoimapuiston meluselvitykseen , josta käy ilmi Långmossan hankkeen tarkemmat melutiedot ja -tulokset. Voimalamallina on Vestas V MW, jonka äänitehotaso L WA on 107,4 db ja napakorkeus 187 m. Takanebackenin tuulivoimahankkeen (Norra Pörtom Vindpark Ab) mallinnustiedot perustuvat Etha Wind Oy:n tekemään meluselvitykseen , josta käy ilmi Takanebackenin hankkeen tarkemmat melutiedot ja -tulokset. Tuulivoimalaitosmallin Vestas V MW äänitehotaso L WA on 104,9 db ja napakorkeus 155 m. Mallinnusten mukainen yhteismelukartta on esitetty liitteessä 3 ja taulukossa 5 on esitetty Ribäckenin alueen reseptoreihin tehtyjen yhteislaskentojen tulokset.

10 MELUMALLINNUS 7 Taulukko 5. Hankkeiden yhteismelutasot reseptoripisteissä Reseptori LAeq, db A 36,7 B 37,1 C 35,8 Yhteismallinnuksessa melutasot jäävät alle yöajan ohjearvon 40 db:n Ribäckenin hankkeen ympäristössä. Mallinnuksissa tuulen oletetaan olevan myötäinen kaikkiin ilmansuuntiin. Yhteisvaikutus reseptoripisteissä on 0,1 0,2 db, eli käytännössä hyvin vähäinen. Hankealueiden laitamilla melutasot voivat summautua mallinnuksen mukaisina. Hankealueiden välissä olevilla alueilla melutasot eivät suoraan summaudu keskenään, mutta melun esiintymisen kokonaisaika kasvaa. Tämä johtuu siitä, että usean hankkeen sijoittuessa eri puolille altistuvaa kohdetta on todennäköisempää, että jonkin hankkeen tuulivoimalaitosten ääni on kuultavissa. Hankkeiden pienitaajuista melua tarkasteltiin yhteislaskennalla reseptoripisteissä A-C, joiden tulokset on esitetty kuvassa 3. Yhteisvaikutus pienitaajuisen melun osalta on 0-1 db Ribäcken, Långmossa ja Takanebacken tuulivoimapuistojen pienitaajuinen melu Reseptori A, ulkomelu Reseptori A, sisämelu Reseptori B, ulkomelu Reseptori B, sisämelu Reseptori C, ulkomelu Reseptori C, sisämelu Asetuksen 545/2015 sisämelu LLeq (db) , Taajuuskaista (Hz) Kuva 3. Ribäckenin, Långmossan ja Takanebackenin hankkeiden pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Ribäckenin meluvyöhykekartta Tuulivoimaloiden akustiset tiedot Ribäckenin, Långmossan ja Takanebackenin tuulivoimahankkeiden yhteismeluvyöhykekartta

11 Liite 1

12 LIITE 2 (1/1) Laatija: Arttu Ruhanen, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: Hankevastaava: Hankealue: OX2 Ribäcken, Malax Tuulivoimaloiden perustiedot ja akustiset tiedot Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Vestas V150 - Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: 4,0-4,2 MW 175 m 150 m Tornin tyyppi: - Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Kyllä Ei Kyllä Ei Eri vaimennusmoodeja raportoitu menetelmää ei ole raportoitu Ei ilmoitettu Ei ilmoitettu Suurin äänitehotaso L WA : 107,5 db clean blade Tunnus-/takuuarvo Lähdedokumentti: V MW Third octave noise emission; DMS _00; Aänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu): Äänitehotaso tuulennopeuden funktiona: LWA. db LWA(dB) , kok Taajuuskaista, Hz tuulennopeus napakorkeudella (m/s) Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Kyllä Ei Ei ilmoitettu Impulssimaisuus Kyllä Ei Ei ilmoitettu Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Kyllä Ei Ei ilmoitettu

13 Liite 3