KIRJALLINEN KYSYMYS 774/2013 vp Opintotuen asumislisän ja yleisen asumistuen erilaiset perusteet Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijan asumismuoto ja perhesuhde ratkaisevat, kuuluuko hän asumislisän vai yleisen asumistuen piiriin. Opintotuen asumislisää saavat lapsettomat, vuokralla asuvat päätoimiset opiskelijat, joilla on oikeus opintotukeen. Opiskelija, jonka puoliso käy työssä, on oikeutettu täysimääräiseen opintotukeen, kuten muutkin opiskelijat. Puolison tulot eivät vaikuta opintotuen eivätkä asumislisän määrään. Kun perheeseen syntyy lapsi, opiskelija siirtyy yleisen asumistuen piiriin, johon puolison tulot sen sijaan vaikuttavat. Jos puoliso ansaitsee vähintään 1 900 euroa kuukaudessa, yleinen asumistuki on pienempi kuin opintotuen asumislisä. Jos puoliso ansaitsee enemmän kuin 2 400 euroa kuukaudessa, perhe ei saa lainkaan yleistä asumistukea. Vastaavassa tilanteessa oleva lapseton opiskelijapariskunta saa täyden opintotuen ja siis myös asumislisän. Tämänhetkinen opintotukijärjestelmä siis rankaisee perheitä lapsensaannista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy korjatakseen opiskelijalapsiperheiden asumistuen epäkohdat? Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2013 Anneli Kiljunen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anneli Kiljusen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 774/2013 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy korjatakseen opiskelijalapsiperheiden asumistuen epäkohdat? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotuen asumislisä on vuokralla asuvien lapsettomien opiskelijoiden asumisen tukimuoto. Asumislisän määrään vaikuttavat pääsääntöisesti vain opiskelijan omat tulot. Alle 18-vuotiailla muilla kuin korkeakouluopiskelijoilla siihen vaikuttavat lisäksi vanhempien tulot. Opintotuen osana olevaa asumislisää on kehitetty yksilöllisempään suuntaan siten, että vuoden 2009 alusta lukien luovuttiin puolison tulojen huomioon ottamisesta myönnettäessä asumislisää. Puolison tulojen huomioiminen koettiin epäoikeudenmukaiseksi, koska tosiasiassa erityisesti nuorien opiskelijoiden elämäntilanne on usein vielä siten vakiintumaton, että puolisot vastaavat kumpikin omista asumiskustannuksistaan itsenäisesti. Lisäksi opiskelijat asuvat usein niin sanotuissa kimppakämpissä vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa, jolloin puolison tulojen huomioimiseen liittyvä asumisolosuhteiden selvittäminen koettiin ongelmalliseksi. Jos opiskelija saa lapsen, hän siirtyy opintotuen asumislisästä yleisen asumistuen piiriin. Tukijärjestelmästä toiseen siirtymisen tarkoituksena ei ole heikentää perheellisen opiskelijan asemaa, vaan ottaa huomioon elämäntilanteessa tapahtuneen muutoksen vaikutus. Yleisessä asumistuessa esimerkiksi huomioidaan kattavammin lapsiperheen käyttöön tarvittavan isomman asunnon asumiskustannukset sekä tuen saamisen ympärivuotinen tarve. Lisäksi huomioon otetaan myös puolison tulot toisin kuin opintotuen asumislisän myöntämisessä. Opintotuen asumislisässä puolestaan huomioitavat enimmäisasumiskustannukset ovat alhaisemmat kuin yleisessä asumistuessa ja asumislisää voi saada vain opiskelukuukausilta. Tukijärjestelmien erilaisista lähtökohdista ja myöntämisperusteista johtuen saattaakin tapauskohtaisesti käydä niin, että asumisen tuen määrä nousee tai laskee tukijärjestelmästä toiseen siirryttäessä. Asumistuessa opiskelevat lapsiperheet ovat kuitenkin samassa asemassa kuin muutkin lapsiperheet. Opintotuen rakenteellista kehittämistä käsitellyt työryhmä on vuonna 2012 julkaistussa muistiossaan käsitellyt myös opiskelijoiden asumisen tukemiseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmän johtopäätösten mukaan asumislisäjärjestelmän etuja ovat yksilökohtaisuus ja selkeys, mutta järjestelmän suurimpana heikkoutena nähtiin tuen tason riittämättömyys suhteessa todellisiin asumiskustannuksiin. Työryhmä ei ehdottanut kaikkien opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Opintotuen asumislisässä huomioitavien asumismenojen enimmäismäärää on korotettu viimeksi vuonna 2005. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 on linjattu, että valtiontaloudelliset edellytykset asumislisän vuokrakaton korottamiseen selvitetään. Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin merkitsisi puolestaan sitä, että osalla ansiotuloja saavista opiskelijoista asumisen tuki alenisi, koska yleisessä asumistuessa huomioitavat tulorajat ovat opintotuen tulorajoja alhaisemmat. 2
Ministerin vastaus KK 774/2013 vp Anneli Kiljunen /sd Nykyinen järjestelmä, joissa perheelliset opiskelijat ovat yleisen asumistuen piirissä, suosii pienituloisia opiskelijaperheitä, mutta joillekin opiskelijaperheille se on epäedullisempi kuin opintotuen asumislisä olisi. Tämä ongelma ei ole ratkaistavissa nykyisen järjestelmän puitteissa. Kuten todettu, opintotuen rakenteellisia uudistuksia pohtineet työryhmät eivät ole esittäneet muutoksia perheellisten opiskelijoiden asumistukeen. Asumistukea uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että siirrytään lineaariseen tulosovitukseen ja kokonaisvuokramalliin. Perusomavastuu tarkistetaan alkamaan korotetun työmarkkinatuen määrästä. Omavastuita alennetaan kahdeksan prosenttia ja hyväksyttyjä enimmäisasumismenoja korotetaan 50 eurolla kuukaudessa. Tarkoitus on, että uudistunut asumistuki olisi käytössä vuoden 2015 alusta lukien. Sosiaali- ja terveysministeriön alustavan arvion mukaan kolmen hengen ruokakunnalla omavastuu ei muuttuisi uudessa järjestelmässä. Asumistukiuudistuksen valmistelussa on syytä tarkastella myös perheellisten opiskelijoiden asemaa ja kysyjän esiin tuomaa epäkohtaa. Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2013 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 774/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Anneli Kiljunen /sd: Vilka åtgärder vidtar regeringen för att avhjälpa missförhållandena i fråga om bostadsbidraget för studerande barnfamiljer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Studiestödets bostadstillägg är ett stöd för boendet för barnlösa studerande som bor i hyrd lägenhet. Storleken på bostadstillägget påverkas således bara av studerandens egna inkomster. I fråga om studerande som är under 18 år med undantag av högskolestuderande påverkas storleken dessutom av föräldrarnas inkomster. Det bostadstillägg som ingår i studiestödet fick en mer individuell inriktning när man i början av 2009 slutade beakta makens inkomster vid beviljandet av bostadstillägg. Att beakta makens inkomster ansågs som orättvist, eftersom livssituationen särskilt bland unga studerande de facto fortfarande ofta är instabil och makarna själva svarar för sina boendekostnader. Dessutom bor studerande ofta i s.k. gemensamma boenden tillsammans med en person av motsvarande kön, och i det läget har det visat sig problematiskt att utreda boendeförhållandena för att kunna beakta makens inkomster. Studerande som får barn omfattas inte längre av studiestödets bostadstillägg utan av allmänt bostadsbidrag. Syftet med övergången från ett bidragssystem till ett annat är inte att försvaga ställningen för studerande som har familj utan att beakta vilken inverkan den förändrade livssituationen har. Inom det allmänna bostadsbidraget beaktas i högre grad boendekostnaderna exempelvis till följd av att barnfamiljer behöver större bostad och bidrag året runt. Dessutom vägs också makens inkomster in till skillnad från hur fallet är när det gäller studiestödets bostadstillägg. De maximala boendekostnader som beaktas för bostadstillägget är å andra sidan lägre än för det allmänna bostadsbidraget och bostadstillägg kan fås bara för studiemånaderna. Bidragssystemen har olika utgångspunkter och principer för beviljande, vilket i vissa fall kan leda till att storleken på stödet för boendet stiger eller sjunker vid övergången från ett bidragssystem till ett annat. Inom bostadsbidraget bemöts studerande barnfamiljer på samma sätt som övriga barnfamiljer. Den arbetsgrupp som har behandlat den strukturella utvecklingen av studiestödet tog i sin promemoria 2012 också upp frågor med anknytning till stödet för studerandes boende. Enligt arbetsgruppens slutsatser är en av fördelarna med bostadstilläggssystemet den att det är individuellt och tydligt. Den största svagheten med systemet ansågs vara att nivån på stödet är otillräcklig i förhållande till de faktiska boendekostnaderna. Arbetsgruppen föreslog inte att alla studerande skulle gå över till det allmänna bostadsbidraget. Det maximala beloppet av boendeutgifter som får beaktas i studiestödet höjdes senast 2005. I utbildnings- och kulturministeriets utvecklingsplan för utbildning och forskning 2011 2016 konstateras det att de statsfinansiella förutsättningarna för att höja hyrestaket för bostadstillägget ska utredas. Om studerandena överförs till det allmänna bostadsbidragssystemet, medför det ett lägre stöd för boendet för en del av de studerande som har förvärvsinkomster, eftersom de inkomstgränser som beaktas inom det allmänna bostads- 4
Ministerns svar KK 774/2013 vp Anneli Kiljunen /sd bidraget är lägre än inkomstgränserna för studiestöd. Det nuvarande systemet där studerande som har familj omfattas av det allmänna bostadsbidraget gynnar studerandefamiljer med låga inkomster. Det kan dock för vissa studerandefamiljer vara ofördelaktigare än studiestödets bostadstillägg. Det här problemet kan inte lösas inom ramen för det nuvarande systemet. Såsom det har konstaterats har de arbetsgrupper som har dryftat strukturella reformer av studiestödet inte föreslagit några ändringar av bostadsbidraget för studerande familjer. Bostadsbidraget reformeras enligt regeringsprogrammet så att man övergår till lineär inkomstjämkning och modellen med helhetshyra. Bassjälvrisken justeras så att den börjar vid beloppet för det förhöjda arbetsmarknadsstödet. Självrisken sänks med åtta procent och de godkända maximala boendeutgifterna höjs med 50 euro per månad. Avsikten är att det reformerade bostadsbidraget används från ingången av 2015. Enligt social- och hälsovårdsministeriets preliminära beräkning ändras inte självrisken för hushåll med tre personer genom det nya systemet. Vid beredningen av reformen av bostadsbidraget finns det skäl till att också granska ställningen för studerande familjer och det missförhållande som spörsmålsställaren lyfter fram. Helsingfors den 2 oktober 2013 Kultur- och idrottsminister Paavo Arhinmäki 5