Luonnos 11.11.2011 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Tämä sopimus pohjautuu Hangon, Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan, Inkoon, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntien sopimukseen yhteisestä jätelautakunnasta, joka allekirjoitettiin 21.8. 31.8.2006. Jätelautakunta aloitti toimintansa 1.9.2006. Karkkilan kaupunki hyväksyi sopimuksen 14.12.2009 ja liittyi jätelautakuntaan 1.1.2010. Lohjan ja Karjalohjan liittyessä jätelautakuntaan voimassa olevaa sopimusta muutetaan seuraavanlaiseksi: Allekirjoittaneet kunnat; Inkoon kunta, Hangon kaupunki, Karjalohjan kunta, Karkkilan kaupunki, Lohjan kaupunki, Nummi-Pusulan kunta, Raaseporin kaupunki, Siuntion kunta ja Vihdin kunta, ovat sopineet siitä, että Raaseporin kaupungin lautakunta, jota nimitetään Länsi-Uudenmaan jätelautakunnaksi, hoitaa jätelain mukaiset jätehuollon viranomaistehtävät siten kuin tässä sopimuksessa ja Raaseporin kaupunginvaltuustossa hyväksyttävässä johtosäännössä määrätään. 1. Lautakunnan toimialue Lautakunta huolehtii jätelain mukaisista kunnalle kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä niissä kunnissa, jotka ovat siirtäneet jätehuollon palvelutehtävät Rosk n Roll Oy Ab:lle (RR). Lautakuntaan voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet allekirjoittaneiden kuntien ja RR:n välisen yhteistyösopimuksen ja tulleet RR:n osakkaiksi. Jätelaki (646/2011) 43 Kunnan jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen kuntien omistamalle yhtiölle Kunta voi päätöksellään siirtää sille tässä laissa säädetyn jätteen vastaanoton, kuljetuksen ja käsittelyn, 82 :ssä tarkoitetun jätemaksujen laskutuksen ja 93 :n 1 momentissa tarkoitetun jäteneuvonnan sekä näihin välittömästi liittyvät hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, tätä varten perustetulle yhtiölle, jonka kunta yhdessä muiden kuntien kanssa omistaa. Kunta vastaa siitä, että siirretyt jätehuollon palvelutehtävät tulevat hoidetuiksi tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Kuntien omistaman yhtiön henkilöstöön sovelletaan sen hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Yhtiön on noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), hallintolaissa ja kielilaissa (423/2003) säädetään. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Palvelujen hankinnasta säädetään julkisista hankinnoista annetussa laissa. Jätelaki (646/2011) 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu toimielin (kunnan jätehuoltoviranomainen).
2 Jos kunta on siirtänyt 43 :n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä siten kuin kuntalaissa säädetään. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi siirtää tässä laissa tarkoitettua toimivaltaansa viranhaltijalle siten kuin kuntalaissa säädetään. Viranhaltijaan sovelletaan, mitä näitä tehtäviä muutoin hoitavasta viranomaisesta ja muutoksenhausta sen päätöksiin säädetään. 2. Isäntäkunta Isäntäkuntana toimii sopimuskunnista suurin kunta, jolla on keskitetty jätteenkuljetusjärjestelmä. Lautakunta toimii em. kunnan/kaupungin lautakuntana kuntalain 77 :ssä tarkoitetulla tavalla. Lautakunta aloittaa toimintansa 1.1.2013 alusta alkaen. Kuntalaki (365/1995) 77 Yhteinen toimielin Kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat. Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien vastaavaan toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt. Toimielimen pöytäkirja on, milloin se asetetaan yleisesti nähtäväksi, pidettävä 63 :n mukaisella tavalla nähtävänä kaikissa sopimukseen osallisissa kunnissa. 3. Lautakunnan kokoonpano Jokainen alle 20 000 asukkaan yhteistyökunta valitsee lautakuntaan yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Jokainen yhteistyökunta, jossa on asukkaita 20 000 tai yli, valitsee lautakuntaan kaksi jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet Jokainen yhteistyökunta, jossa on asukkaita 40 000 tai yli, valitsee lautakuntaan kolme jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunnan puheenjohtajana toimii se väestömäärältään suurimman kunnan valitsema jäsen, jonka edustamassa kunnassa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimii se väestömäärältään toiseksi suurimman kunnan valitsema jäsen, jonka edustamassa kunnassa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Asukasmääränä tässä sopimuksessa pidetään Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen mukaista kunnan väestömäärää. Allekirjoitettaessa käytetään kunnan asukasmäärää 31.12.2011 sekä myöhemmin Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen mukaista kunnan väestömäärää 31.12. kuntavaalivuotta edeltävänä vuonna. 1.1.2013 tapahtuvan kuntaliitoksen mukainen väestömäärän muutos otetaan huomioon laskemalla yhteen yhdistyneiden kuntien väestömäärät 31.12.2011.
3 edustajia 1.5.2012 asukkaita 30.9.2011* Hanko 1 9441 Inkoo 1 5584 Karjalohja 1 1500 Karkkila 1 9182 Lohja 2 39726 Nummi-Pusula 1 6120 Raasepori 2 29015 Siuntio 1 6133 Vihti 2 28496 yht. 12 1.1.2013 kuntaliitoksen jälkeen edustajia asukk.30.9.2011* Lohja 3 53479 Raasepori 2 29015 Vihti 2 28496 Hanko 1 9441 Karkkila 1 9182 Inkoo 1 5584 yht. 10 *Asukasmäärät Väestörekisterikeskuksen rekisteritilanteen 30.9.2011 mukaan 4. Esittely lautakunnassa Esittelystä lautakunnan kokouksessa määrätään lautakunnan johtosäännössä. 5. Lautakunnan tehtävät 1) Lautakunta huolehtii ja päättää jätelain mukaisista kunnalle kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä, mm. jätehuoltomääräysten hyväksyminen jätehuoltomääräyksistä poikkeamisesta päättäminen jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen jätetaksan hyväksyminen jätemaksujen maksuunpano jätemaksumuistutusten käsittely jätemaksujen kohtuullistamispäätökset (Kuntaliiton yleiskirje 11/80/2011, Leena Eränkö/eg, 20.6.2011) 2) kehittää alueensa jätepolitiikkaa, 3) avustaa RR:a jätelainmukaisessa jäteneuvonnassa, 4) hallinnoi alueensa jätehuollon asiakasrekisteriä, jota RR ylläpitää ja käyttää jätehuollon palveluiden järjestämisessä Lautakunta voi delegoida esittelijälle tai muulle viranhaltijalle oikeuden tehdä päätöksiä lautakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa.
4 1. Pöytäkirjat ja asiakirjat Pöytäkirjojen ja asiakirjojen allekirjoittamisesta määrätään johtosäännössä. Pöytäkirja lautakunnan kokouksista tulee välittömästi tarkistuksen jälkeen lähettää yhteistyökuntien kunnanhallituksille. Pöytäkirjat lautakunnan kokouksista pidetään nähtävillä jokaisessa jäsenkunnassa kuntalain 63 :n mukaisesti. Kuntalaki (365/1995) 63 Pöytäkirjan pitäminen nähtävänä Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Muun viranomaisen pöytäkirja pidetään vastaavasti yleisesti nähtävänä, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Lautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Sama koskee tarpeellisin osin esityslistan liitteitä ja asioista tiedottamista. 2. Otto-oikeuden käyttäminen Isäntäkunta ei saa käyttää otto-oikeuttaan lautakunnalle siirretyissä asioissa. Kuntalaki (29.6.2006/578) 51 Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi Kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vastaavasti lautakuntia, niiden puheenjohtajia tai johtosäännössä määrättyä kunnan viranhaltijaa asianomaisen lautakunnan alaisen viranomaisen tai lautakunnan jaoston toimivaltaan siirretyissä asioissa, jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai 1 momentissa tarkoitettu johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija ole ilmoittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Johtosäännössä voidaan määrätä, että johtokunta, sen puheenjohtaja tai kunnan viranhaltija voivat ottaa johtokunnan käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty johtokunnan alaisen viranomaisen toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Tällöin asiaa ei voida ottaa sen lautakunnan käsiteltäväksi, jonka alainen johtokunta on. Jos asia on päätetty ottaa sekä johtokunnan että kunnanhallituksen käsiteltäväksi, asia käsitellään kunnanhallituksessa. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita;
5 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita; eikä 3) 77 :ssä tarkoitetulle kuntien yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat niin sopivat. 3. Kustannukset Lautakunnan kustannukset katetaan julkisoikeudellisilla jätemaksuilla. Jos yhteistyökunnassa ei ole kunnan järjestämää jätteenkuljetusta, voi yhteistyökunnan asiakkailta perittävä perusmaksu (ekomaksu) olla korotettu hallintokulujen kattamiseksi. Jokaisen jäsenkunnan tilintarkastajalla on oikeus pyynnöstä nähdä lautakunnan kirjanpito. Muutoin lautakunta työskentelee lain ja isäntäkunnan lautakuntien yleisen johtosäännön mukaan. 4. Käytännön toiminnasta sopiminen Lautakunnan isäntäkunta ja RR ovat sopineet erikseen kokous- ja toimitilojen vuokraamisesta lautakunnan käyttöön, yhteistyöstä rekisteriasioissa, atk- ja muissa tukipalveluissa, tiedotuksessa, neuvonnassa ja asiakaspalvelussa sekä tästä aiheutuvien kustannusten jakamisesta ja laskuttamisesta. 5. Sopimuksen irtisanominen Kunnan, joka haluaa irtisanoutua lautakunnasta, on ensin irtisanottava RR:lta kunnan jätehuollon palvelutehtävien hoitaminen. Lautakunnasta irtisanoutuminen tulee voimaan kun kunnan ja RR:n sopimus jätehuollon palvelutehtävien hoitamisesta lakkaa olemasta voimassa. 6. Sopimuksen muuttaminen Sopimuksen muutoksista päätetään sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. 7. Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee kunkin kunnan osalta voimaan, kun kunta on sen hyväksynyt ja se on sen puolesta allekirjoitettu. Isäntäkunnan ja lautakunnan osalta sopimus astuu voimaan 1.1.2013. 8. Erimielisyydet Tästä sopimuksesta mahdollisesti johtuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa.
6 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET
7 LÄNSI UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Inkoon kunta, Hangon kaupunki, Karjalohjan kunta, Karkkilan kaupunki Lohjan kaupunki, Nummi-Pusulan kunta, Raaseporin kaupunki, Siuntion kunta ja Vihdin kunta, ovat sopineet siitä, että Raaseporin kaupungin lautakunta, jota nimitetään Länsi-Uudenmaan jätelautakunnaksi, hoitaa kuntien jätehuollon viranomaistehtävät siten kuin tässä johtosäännössä määrätään. 1. Lautakunnan toimialue Lautakunta huolehtii jätelain mukaisista kunnalle kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä niissä kunnissa, jotka ovat siirtäneet jätehuollon palvelutehtävät Rosk n Roll Oy Ab:lle (RR). Lautakuntaan voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet allekirjoittaneiden kuntien ja RR:n välisen yhteistyösopimuksen ja tulleet RR:n osakkaiksi. 2. Isäntäkunta Isäntäkuntana toimii Raasepori. Lautakunta toimii Raaseporin kaupungin lautakuntana kuntalain 77 :ssä tarkoitetulla tavalla. 3. Lautakunnan kokoonpano Jokainen alle 20 000 asukkaan yhteistyökunta valitsee lautakuntaan yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Jokainen yhteistyökunta, jossa on asukkaita 20 000 tai yli, valitsee lautakuntaan kaksi jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet Jokainen yhteistyökunta, jossa on asukkaita 40 000 tai yli, valitsee lautakuntaan kolme jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunnan puheenjohtajana toimii se väestömäärältään suurimman kunnan valitsema jäsen, jonka edustamassa kunnassa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimii se väestömäärältään toiseksi suurimman kunnan valitsema jäsen, jonka edustamassa kunnassa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Asukasmääränä tässä sopimuksessa pidetään Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen mukaista kunnan väestömäärää. Allekirjoitettaessa käytetään kunnan asukasmäärää 31.12.2011 sekä myöhemmin Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen mukaista kunnan väestömäärää 31.12. kuntavaalivuotta edeltävänä vuonna. 1.1.2013 tapahtuvan kuntaliitoksen mukainen väestömäärän muutos otetaan huomioon laskemalla yhteen yhdistyneiden kuntien väestömäärät 31.12.2011. 4. Esittely lautakunnassa Lautakunnassa asiat käsitellään ja päätetään lautakunnan tehtävään määräämän viranhaltijan esittelystä tai lautakunnan niin päättäessä puheenjohtajan selostuksen perusteella ilman esittelyä. Lautakunta voi myös valita pöytäkirjanpitäjän lautakunnan kokouksiin.
8 Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin lautakunta on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, ellei lautakunta toisin päätä. 5. Lautakunnan tehtävät 1) Lautakunta huolehtii ja päättää jätelain mukaisista kunnalle kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä, 2) kehittää alueensa jätepolitiikkaa, 3) avustaa RR:a jätelainmukaisessa jäteneuvonnassa, 4) hallinnoi alueensa jätehuollon asiakasrekisteriä, jota RR ylläpitää ja käyttää jätehuollon palveluiden järjestämisessä Lautakunta voi delegoida esittelijälle tai muulle viranhaltijalle oikeuden tehdä päätöksiä lautakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa. 6. Pöytäkirjat ja asiakirjat Sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat, jotka laaditaan lautakunnan päätösten mukaisesti, allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä taikka muu lautakunnan määräämä henkilö. Esittelijä tai pöytäkirjanpitäjä allekirjoittaa pöytäkirjanotteet. Pöytäkirja lautakunnan kokouksista tulee välittömästi tarkistuksen jälkeen lähettää yhteistyökuntien kunnanhallituksille. Pöytäkirjat lautakunnan kokouksista pidetään nähtävillä jokaisessa jäsenkunnassa kuntalain 63 :n mukaisesti. Lautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Sama koskee tarpeellisin osin esityslistan liitteitä ja asioista tiedottamista. 7. Otto-oikeuden käyttäminen Isäntäkunta ei saa käyttää otto-oikeuttaan lautakunnalle siirretyissä asioissa. 8. Kustannukset Lautakunnan kustannukset katetaan julkisoikeudellisilla jätemaksuilla. Jos yhteistyökunnassa ei ole kunnan järjestämää jätteenkuljetusta, voi yhteistyökunnan asiakkailta perittävä perusmaksu (ekomaksu) olla korotettu hallintokulujen kattamiseksi. Jokaisen jäsenkunnan tilintarkastajalla on oikeus pyynnöstä nähdä lautakunnan kirjanpito. Muutoin lautakunta työskentelee lain ja isäntäkunnan lautakuntien yleisen johtosäännön mukaan. 9. Johtosäännön muuttaminen
9 Isäntäkunnan tulee pyytää yhteislautakunnan kuntien lausunto ennen mahdollista johtosäännön muuttamista. 10. Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan xx.xx.201x.