KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2013 vp Miesten eturauhassyövän seulonta Eduskunnan puhemiehelle Julkisuudessa esitetyt tuoreimmat tilastot kertovat, että Suomessa on syöpätauteja enemmän kuin koskaan. Vuoden 2011 aikana kirjatuista tapauksista naiset sairastuivat eniten rintasyöpään, kun taas miesten yleisin sairastumisen syy oli eturauhassyöpä. Sairastumistapauksia oli lähes identtinen määrä, sillä naisilla todettiin 4 865 tapauksessa rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpään sairastuneita oli kaikkiaan 4 719. Kuten liitteenä oleva tilastokeskuksen taulukko osoittaa, on eturauhassyöpäkuolleisuuden käyrä ollut samalla tavoin nouseva kuin rintasyöpäkuolleisuudenkin. Kuvio 6. Eturauhassyöpäkuolleisuus 1936 2010 miesten keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti Versio 2.0
Eturauhassyöpäkuolleisuus oli vuonna 2010 samalla tasolla kuin naisten rintasyöpäkuolleisuuskin eli 32 kuolemaa 100 000 miestä kohti. Vuonna 2010 eturauhassyöpäkuolemia oli 845, kun vuonna 2009 luku oli 778. Miesten eturauhassyövästä aiheutuneet kuolemat ovat lisääntyneet johdonmukaisesti koko sodan jälkeisen ajan (lähde: Tilastokeskuksen tautikuolleisuus 1936 2010 -tilasto). Vaikka miesten yleisin kuolemansyy onkin keuhkosyöpä, he sairastuvat eniten eturauhassyöpään. Siitä huolimatta miesten eturauhassyöpähoitoon ei ole järjestetty vastaavanlaista ennakoivaa seulontaa kuin naisille on tehty rintasyöpähoidossa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä miesten eturauhassyöpää koskevan tutkimuksen ja hoidon suhteen niin, että miesten alttius sairastua eturauhassyöpään voidaan havaita ja hoitoon pääsy voi tapahtua riittävän varhaisessa vaiheessa? Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2013 Laila Koskela /ps 2
Ministerin vastaus KK 250/2013 vp Laila Koskela /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Laila Koskelan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 250/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä miesten eturauhassyöpää koskevan tutkimuksen ja hoidon suhteen niin, että miesten alttius sairastua eturauhassyöpään voidaan havaita ja hoitoon pääsy voi tapahtua riittävän varhaisessa vaiheessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään löytämään oireettomat henkilöt, jotka sairastavat seulottavaa tautia tai joilla on suuri riski sairastua siihen. Jotta seulonta olisi mielekästä, taudin luonnolliseen kulkuun on voitava vaikuttaa. On osoitettu, että eturauhasen syöpää seulomalla voidaan vähentää kuolleisuutta. Eturauhassyövän seulonnan eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa suomalaismiesten ryhmässä kuolleisuus eturauhassyöpään aleni kymmenellä prosentilla. Pitkälle edenneitä syöpätapauksia todettiin seulontaryhmässä vertailuryhmää selkeästi vähemmän. Toisaalta seulomalla 1 000 miestä voidaan 11 vuoden seurannassa estää yksi kuolema. Vaikutus on keskimäärin samaa suuruusluokkaa kuin rintasyövän mammografiaseulonnassa. Eturauhassyövän seulontaan liittyy kuitenkin merkittäviä haittoja, joista tärkeimmät ovat seurausta syövän hoidosta. Seulonnalla todetaan runsaasti sellaisia syöpiä, jotka eivät hoitamattominakaan aiheuttaisi oireita tai ennenaikaista kuolemaa. Eräs keskeinen haaste on, ettemme pysty erottamaan toisistaan kuolemaan johtavia ja rauhallisesti käyttäytyviä eturauhasen syöpiä. Eturauhassyövän hoito on kehittynyt erityisesti viime vuosien aikana huomattavasti niin kirurgisen hoidon, sädehoidon kuin lääkehoidonkin osalta. Esimerkkinä voidaan mainita robottiavusteinen kirurgia, joka mahdollistaa kasvaimen poiston vähäisemmin haitoin kuin tavanomainen avoleikkaus. Sädehoidon annossuunnittelun ja hoitolaitteiden teknisen kehittymisen ansiosta eturauhasen alueelle voidaan antaa aikaisempaa suurempia sädeannoksia, mikä parantaa hoidon tulosta ja vähentää uusiman vaaraa. Paikallisessa eturauhassyövässä voidaan käyttää myös eturauhasen kudoksen sisäistä sädehoitoa (ns. brakyterapia). Kaiken kaikkiaan hoidon kehittyminen parantaa tutkimustiedon valossa potilaan ennustetta, ja oletuksena on, että ennuste paranee edelleen. Eturauhassyöpä todetaan maassamme keskimäärin 69-vuotiaana. Ikävakiointi on välttämätöntä vertailtaessa eturauhassyövän kuolleisuutta eri aikoina. Suomen Syöpärekisterin tilastoihin perustuvat ikävakioidut kuolleisuusluvut osoittavat, että eturauhassyövän kuolleisuus on Suomessa pienentynyt tasaisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut hallitusohjelman mukaisesti työryhmän selvittämään mahdollisuuksia perustaa kansallinen syöpäkeskus. Koordinoimalla mm. kansallisesti yhtenäisten hoitolinjojen laadintaa ja päivittämistä viimeisimmän tutkimustiedon mukaisesti kansallinen syöpäkeskus edesauttaisi parhaan hoidon tarjoamista kaikille syöpäpotilaille asuinpaikasta riippumatta. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2013 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4
Ministerns svar KK 250/2013 vp Laila Koskela /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 250/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Laila Koskela /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta med tanke på undersökningen och behandlingen av prostatacancer hos män för att man ska kunna upptäcka en benägenhet för prostatacancer och inleda vården på ett tillräckligt tidigt stadium? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Screening är en undersökning som riktar sig till en viss befolkningsgrupp och vars syfte är att lokalisera symtomfria personer som lider av den sjukdom som är föremål för undersökningen eller personer som löper stor risk att insjukna i den. För att det ska vara meningsfullt med screening av en sjukdom bör man kunna inverka på det naturliga förloppet för sjukdomen i fråga. Det har påvisats att man genom screening av prostatacancer kan minska dödligheten. I den grupp bestående av finländska män vilken deltog i en europeisk multicenterstudie om screening av prostatacancer sjönk dödligheten i prostatacancer med tio procent. Antalet långt framskridna cancerfall som påträffades i screeningsgruppen var klart färre än i jämförelsegruppen. Å andra sidan kan man genom att låta 1 000 män genomgå en screening förhindra ett dödsfall utifrån en uppföljning på elva år. Effekten är i snitt av samma storleksklass som vid mammografiscreening av bröstcancer. Till screening av prostatacancer hör dock betydande nackdelar varav de viktigaste följer av behandlingen av cancer. Genom screeningen upptäcks ett flertal sådana cancerformer som även obehandlade varken orsakar symtom eller förkortar livslängden. En central utmaning är det faktum att vi inte kan särskilja mellan de prostatacancerformer som leder till döden och de som är balanserade till sin karaktär. Behandlingen av prostatacancer har framför allt under de senaste åren utvecklats påtagligt i fråga om såväl kirurgisk behandling och strålbehandling som läkemedelsbehandling. Som exempel kan nämnas robotassisterad kirurgi som möjliggör att en tumör kan avlägsnas på ett sätt som medför mindre besvär än sedvanlig öppenkirurgi. Tack vare dosplanering vid strålbehandling och teknisk utveckling av vårdutrustning går det att ge större stråldoser på prostataområdet och det leder till att vårdens resultat blir bättre och att risken för recidiv minskar. Vid behandlingen av lokal prostatacancer kan man också använda inre strålbehandling av prostatavävnaden (s.k. brakyterapi). Sammantaget leder utvecklingen av behandlingen i ljuset av forskningsresultat till att patientens prognos förbättras och man antar att prognosen kommer att ytterligare förbättras. Diagnosen prostatacancer ställs i vårt land på män som i medeltal är 69 år. En ålderstandardisering är nödvändig för att jämföra dödligheten i prostatacancer under olika tidsperioder. De ålderstandardiserade dödlighetssiffrorna som framgår av de statistiska uppgifterna i Finlands Cancerregister visar att dödligheten i prostatacancer har minskat stabilt i Finland efter mitten av 1990-talet. Social- och hälsovårdsministeriet har i enlighet med regeringsprogrammet tillsatt en arbetsgrupp för att utreda möjligheterna att inrätta ett nationellt cancercenter. Genom att samordna exempelvis arbetet med att göra upp enhetliga vård- 5
Ministerns svar principer på riksnivå utifrån de senaste forskningsrönen och se över dem så kan det nationella cancercentret främja att alla cancerpatienter oberoende av boningsort ges den bästa vården. Helsingfors den 23 april 2013 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6