7.4.2016 Neuvotteluryhmä 7.4.2016 Kuntajohtajakokous 15.4.2016 Seutuhallitus 27.4.2016
SISÄLLYS 1. SOPIJAOSAPUOLET... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 3 3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 4 4. VALTION VÄLINEET SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI... 4 5. KAUPUNKISEUDUN STRATEGISET TAVOITTEET, KÄRKIHANKKEET JA TOIMENPITEET... 6 5.1. Elinvoimainen seutu... 6 5.2. Vahvat yhdyskunnat... 8 5.3. Sujuva arki... 10 5.3.1. Monipuolinen asuntotuotanto ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy... 10 5.3.2. Palvelujen saavutettavuus... 11 6. SOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN... 13 7. ALLEKIRJOITUKSET... 14
1. SOPIJAOSAPUOLET Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Liikennevirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Tampereen kaupunkiseudun kunnat: Tampere, Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä koordinoi kuntien välistä yhteistyötä. Neuvotteluista on informoitu Pirkanmaan liittoa. Valtiovarainministeriö on osallistunut sopimusvalmisteluihin. Sopimuskaudella selvitetään kaupunkiseudun lähikuntien roolia kuntayhteistyössä. 2. LÄHTÖKOHDAT Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman 29.5.2015 mukaisesti: Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Hallitusohjelman asuntopoliittisessa liitteessä todetaan, että: Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä on huomioitava asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen. Tämä sopimus on jatkoa Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisille maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) aiesopimuksille 2011 2012 ja 2013 2015. Tampereen seudulla lähtökohtana on Rakennesuunnitelma 2040 ja sen toteutusohjelma, jotka Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus hyväksyi joulukuussa 2014 ja kuntien valtuustot alkuvuodesta 2015. Lisäksi lähtökohtana huomioidaan valtion ja Tampereen kaupungin välinen aiesopimus raitiotien rakentamisesta. Sopimuksen sisältö ja työnjako on sovitettu yhteen Tampereen kaupungin kasvusopimushakemuksen kanssa. Sopimuksessa on huomioitu lisäksi Suomen kasvukäytävän hakemus.
3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopijaosapuolet sitoutuvat edistämään tässä sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Toimenpiteillä on huomattavia positiivisia työllisyyttä ja elinkeinoelämää tukevia vaikutuksia. Sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla. Sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan kestävän liikkumisen edistämiseksi ja hyvien joukkoliikennevyöhykkeiden hyödyntämiseksi. Tietoon perustuvien digitaalisten liikennepalvelujen syntymistä edistetään ja testataan erilaisilla kokeiluilla. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Osapuolet nostavat kestävien kulkutapojen palvelutasoa ja mahdollistavat digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henkilö- ja tavaraliikenteessä. Sopimusmenettelyllä vahvistetaan niin ikään Tampereen kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman 2040 sitovuutta ja konkretisointia. Painopiste on koko kaupunkiseudun taajama-alue huomioiden yhdyskuntarakennetta eheyttävissä, joukkoliikennettä tukevissa ja keskuksia kehittävissä toimenpiteissä sekä seudullisesti merkittävien hankkeiden toteuttamisessa. Monimuotoisen asuntotuotannon edellytykset turvataan kuntien ja valtion toimenpitein. MAL-sopimuksiin sisällytetään vain keskeisimmät, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä yhteensovittamista sekä kuntien ja valtion yhteisiä toimenpiteitä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat toimenpiteet. MAL-sopimuksiin sisällytetään myös yhteiset toimenpiteet liikenteen ja muiden digitaalisten palveluiden tarvitseman tiedon keräämiseksi ja hyödyntämiseksi, samoin toimenpiteet näiden palveluiden tarvitseman infrastruktuurin kehittämiseksi. 4. VALTION VÄLINEET SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudun kunnille kunnallistekniikka-avustuksia. Painopiste kunnallistekniikka-avustusten kohdentamisessa on joukkoliikenteeseen tukeutuvien alueiden täydennysrakentamisessa. Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudun kunnille rahoitusta pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin (ns. MAL-raha) sopimuskaudella yhteensä 5 miljoonaa euroa ja edellyttää kuntien käyttävän vastaavan summan toimenpiteisiin. MAL-rahoitus kohdistetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liityntäpysäköinnin kehittämiseen. Valtio selvittää mahdollisuuksia kohdistaa pieniä kustannustehokkaita MAL-hankkeita kuntien katuverkolle.
Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudulle joukkoliikennetukea noin 8,2 miljoonaa euroa joukkoliikenteen hankintaan sekä edistämään joukkoliikenteen lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmien yhteensopivuutta ja uudistamista sekä digitaalisten liikennepalvelujen syntymistä. Uusia liikennepalveluja koskevia toimenpiteitä ja niiden rahoitusta tarkastellaan vuosittain. Valtio osallistuu raitiotien toteuttamiskustannuksiin. Tampere päättää raitiotien rakentamisesta syksyllä 2016 allianssin kehitysvaiheen päätyttyä. Valtion liikenteeseen kohdistuvia rahoitusvälineitä ja tukia ohjataan kokonaisuutena vaikuttavuuden parantamiseksi. Ohjauksessa huomioidaan kaupunkiseudun liikennejärjestelmän tavoitekokonaisuus. Toimenpiteet ja rahoituskohteet täsmennetään sopijaosapuolten yhteistyönä osana kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua. Valtio hakee suurten infrahankkeiden rahoittamiseksi innovatiivisia rahoitusmalleja ja kokeiluhankkeita. Infrahankkeiden toteuttamisedellytyksiä ja vaikutuksia selvitetään kokonaisuutena. Valtio valmistelee seuraavia lainsäädäntöhankkeita ja sujuvoittaa säädöksiä: liikennekaari - markkinoiden toimivuuden varmistaminen ja alalle tulon esteiden poistaminen. Valtio edistää bio- ja kiertotalouden investointeja ja vauhdittaa bio- ja kiertotalouden ja cleantechin uusien innovaatioiden käyttöönottoa kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla. Valtion tukeman asuntotuotannon lisäämiseksi valmistellaan lainsäädäntöhanke vuokraasuntojen rakentamiseen tarkoitetusta uudesta 10 vuoden välimallista.
5. KAUPUNKISEUDUN STRATEGISET TAVOITTEET, KÄRKIHANKKEET JA TOIMENPITEET 5.1. ELINVOIMAINEN SEUTU Tavoite: Kaupunkiseudun elinvoimaa ja kilpailukykyä lisätään parantamalla alueen valtakunnallista ja kansainvälistä saavutettavuutta. Kansallisesti tärkeät kytkeytymissuunnat ovat Suomen kasvun käytävä (HHT) sekä läntisen ja keskisen Suomen kaupunkien verkko. Kasvua ja työpaikkojen syntymistä tuetaan kasvuinvestoinneilla sekä maankäytön ja liikenteen ratkaisuilla osaamiskeskuksissa ja yritysalueilla. 1. Tampereen kaupunkiseutu ja valtio edistävät Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittymistä ja sujuvia matkaketjuja ja matkustajapalveluita kaupunkien keskustoista lentoasemalle. Toimenpiteellä tuetaan kentän kehittymistä suoria kansainvälisiä ja laajoja jatkoyhteyksiä tarjoavana kenttänä läntisen ja keskisen Suomen väestön ja elinkeinoelämän tarpeisiin. AiRRport-vision toteuttaminen tuo aika- ja taloushyötyjä matkustajille. Alustavia seurantakohteita: Lentoyhteyksien ja lentomatkustajien määrä Lentobussikokeilun edistyminen 2. Tampereen kaupunki ja valtio kehittävät Tampereen asemakeskusta Suomen kasvukäytäväkeskuksena ja valtakunnallisena solmukohtana. Asemakeskus yhdistää kaupunkikeskustan osat ja synnyttää houkuttelevan asuin- ja yrityskohteen. Lisäraidekapasiteetin suunnittelu välillä Tampere-Riihimäki etenee ja luo edellytyksiä seudullisille, kansallisille ja kansainvälisille matkaketjuille. Alustavia seurantakohteita: Asemakeskuksen suunnittelun ja toteutuspäätöksen eteneminen Tampere-Helsinki -yhteysvälin junaliikenteen kehittämisedellytykset (kokonaisuus) 3. Tampereen raitiotie on yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kestävää liikkumista tukeva kärkihanke. Se luo edellytyksiä palveluliiketoiminnan kasvulle ja kampuksia yhdistävälle tiede-, koulutus- ja innovaatiotoiminnalle. Tampereen kaupunki päättää raitiotien rakentamisesta syksyllä 2016. Valtio osallistuu raitiotien rakentamiskustannuksiin 71 milj. eurolla. Sopimuskaudella kunnat laativat alustavan suunnitelman seudullisesta raitiotiestä. Alustavia seurantakohteita: Raitiotien päätöksenteon ja toteutuksen eteneminen Raitiotien seudullisen laajenemisen suunnittelun eteneminen Kaupunkikehittämishankkeet raitiotien vaikutusalueella 4. Tampere, Nokia ja Ylöjärvi kehittävät yhdessä Kolmenkulman aluetta cleantechteollisuuden tarpeisiin. Kolmenkulman Eco Industrial Park soveltuu pilotti- ja demonstraatioalueeksi erityisesti cleantech-alan yrityksille. Seudullista kokonaisuutta täydentää Tampereen ja Kangasalan rajalle kasvava bio- ja kiertotalouden keskittymä Tarastenjärvi. Kunnat sopivat raja-alueiden suunnittelu- ja toteutusyhteistyön käytännöistä. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöllä edistetään uusien cleantech-ratkaisujen syntymistä. Valtio edistää tavoitetta kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julkisilla hankkeilla.
Alustavia seurantakohteita: Cleantech- ja kiertotalousalueiden kehittämistilanne Valtion rahoitus klusterille 5. Kunnat sujuvoittavat yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja toiminnanharjoittajien kanssa cleantech- ja muiden yritysalueiden suunnitteluprosesseja. Sopijaosapuolet käynnistävät eteläisen kasvusuunnan osalta Pirkkalan ja Lempäälän alueille sijoittuvien tulevaisuuden työpaikka-alueiden ja liikenneyhteyksien suunnittelun. Valtio osallistuu kokonaisuuteen edistämällä vt:n 3 uuden linjauksen (Lempäälä-Pirkkala) ja 2-kehän (lentoasema-lentola) suunnittelua. Alustavia seurantakohteita: yritysalueiden suunnitteluprosessit Eteläisten työpaikka-alueiden suunnittelun eteneminen Vt:n 3 ja 2-kehän suunnittelun eteneminen 6. Sopijaosapuolet (Pirkkala, Tampere, liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus) suunnittelevat yhteistyössä Härmälän-Partolan-Lakalaivan alueen palvelujen, yritystoiminnan, asumisen ja liikenteen kokonaisuutta. Sopijaosapuolet toteuttavat alueelle laaditun liikennesuunnitelman. Alustavia seurantakohteita: Härmälä-Partola-Lakalaiva -alueen suunnittelun eteneminen Alueen liikennejärjestelyiden toteutuksen eteneminen 7. Sopijapuolet edistävät liikenteen digitalisaatioon ja uusiin teknologiaratkaisuihin perustuvan uuden liiketoiminnan syntymistä mm. mahdollistamalla kokeilut todellisessa fyysisessä ympäristössä ja lisäämällä palveluiden tarvitsemaa tietopohjaa. Alustavia seurantakohteita: Liikenteen digitaaliset palvelut ja sovellukset Standardimuodossa olevat avoimet datalajit 8. MAL-sopimuksen kokonaisuudet ovat merkittäviä hankkeita ja julkisia hankintoja. Sopimuksen toimeenpanolla sopimusosapuolet tarjoavat julkisten hankintojen alueellisen referenssiympäristön. Alustavia seurantakohteita: Suurten infrahankkeiden määrä ja hankintatavat
5.2. VAHVAT YHDYSKUNNAT Tavoite: Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille. Joukkoliikennejärjestelmää kehitetään monipuolisemmaksi ja edistetään kestävää liikkumista. 9. Kunnat laativat strategiset yleiskaavat valmistuvan maakuntakaavan mukaisen yhdyskuntarakenteen ja infraratkaisujen edistämiseksi sekä päivittävät maankäytön toteuttamisohjelmansa. Alustavia seurantakohteita: Kuntien strategisten yleiskaavojen laadintatilanne ja maankäytön toteutusohjelmien ajantasaisuus Yleis- ja asemakaavavarannot 10. Kunnat ajantasaistavat maapoliittiset periaatteet rakennesuunnitelman toteuttamiseksi. Periaatteita suunnataan yhdyskuntarakenteen täydentämisen, hallitun kasvun ja kilpailun mahdollistamiseksi. Alustavia seurantakohteita: Rakennesuunnitelman maapoliittisten toteutustapojen seudullinen päivittäminen Kuntien maapoliittisten ohjelmien ajantasaisuus Kuntien maanhankinta: raakamaa ja yhdyskuntarakenteen täydentämiskohteet 11. Kunnat monipuolistavat ja eheyttävät yhdyskuntarakennetta joukkoliikennevyöhykkeillä ja keskuksissa sekä varmistavat riittävän asuntotuotannon olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa. Kaavoituksessa ja täydennysrakentamisessa varmistetaan sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet. Tampere asemakaavoittaa asuntoja raitiotiehen kytkeytyville alueille liitteenä esitetyn mukaisesti. Liite: asumisen kaavoitus. Alustavia seurantakohteita: Väestö- ja työpaikkamäärien kehitys keskuksissa. Toimialojen ja työpaikkojen sijainti ja muutokset Maankäytön suunnittelu keskuksissa ja joukkoliikennevyöhykkeillä Asemakaavoissa asumiselle kaavoitettu määrä eri vyöhykkeillä, ml. raitiotien vyöhykkeellä Valmistuneiden asuntojen sijoittuminen eri vyöhykkeille Kulkumuotojakauma vyöhykkeittäin (liikennetutkimus 2016) Kunnallistekniikka-avustukset yhdyskuntarakenteen täydentämisessä: kohteet, avustussummat 12. Asemanseutuja vahvistetaan asumisen, liikkumisen ja palveluiden keskittyminä. Tampereen asemakeskuksen yleissuunnitelma valmistuu ja sen toteutuksesta sovitaan yhteistyössä valtion ja Tampereen kaupungin kesken. Lempäälän ja Nokian keskustoja sekä Tampereen Tesomaa vahvistetaan asemanseutuina asemakaavoin ja rakennushankkein. Alustavia seurantakohteita: Tampereen asemakeskuksen edistyminen Lempäälän ja Nokian keskustojen asemakaavoituksen edistyminen Tesoman asemakaavoituksen ja seisakesuunnittelun edistyminen 13. Autojen ja pyörien liityntäpysäköintiä lisätään. Kunnat ja valtio sopivat liityntäpysäköinnin toteutuskustannusten jakoperiaatteista. Alustavia seurantakohteita: Liityntäpysäköintipaikkojen toteutuksen periaatteet
Liityntäpysäköintialueiden ja -paikkojen määrä Liityntäpysäköinnin käyttäjämäärät (selvitettävä saadaanko jostain) 14. Osapuolet selvittävät yhteistyönä, miten sekä Tampereen tavaraliikenteen ratapihaa rataverkon merkittävänä solmupisteenä että alueeseen kytkeytyvää maankäyttöä (ottaen huomioon mahdolliset vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät) voidaan kehittää yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parhaalla tavalla. Alustavia seurantakohteita: Selvitystyön eteneminen 15. Kaupunkiseudulle laaditaan viherrakenteen yleissuunnitelma, joka kattaa virkistysalue- ja ekologiset verkostot. Yleissuunnitelman tarkoituksena on selkeyttää luonnonsuojelulain poikkeamispäätösten käsittelyä alueilla, missä poikkeamilla on merkitystä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, täydennysrakentamisen tai toimivan liikennejärjestelmän näkökulmasta. Luonnonsuojelulain mukaisten poikkeamisedellytysten täyttyessä tullaan pilotoimaan kompensaatiomenettelyjä, joilla voidaan turvata priorisoituja luonnonarvoja muuttuvassa ympäristössä. Alustavia seurantakohteita: Viherrakenteen yleissuunnitelman laadinnan edistyminen
5.3. SUJUVA ARKI 5.3.1. Monipuolinen asuntotuotanto ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy Tavoite: Kunnat varmistavat asuntotuotantotavoitteiden toteutumisen asemakaavoituksella ja tontinluovutuksella. Kokonaisasuntotuotantotavoite on keskimäärin 3 160 asuntoa vuodessa. Siitä asumiskustannuksiltaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuus on 25 %, sisältäen sekä ARA-rahoituksella toteutettavan että kuntien oman, ARA-vuokratasoa vastaavan, vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon. Tuotantotavoitteet jakautuvat yhteisvastuullisesti liitetaulukon mukaisesti (% ja abs.-määrät/tontit). Asunnottomuutta ehkäistään valtion ja kuntien yhteisin toimenpitein. 16. Kunnat edistävät asuntotuotannon ja asuinympäristöjen monipuolisuutta kehittämällä kaavoitusta ja tontinluovutusta kumppanuuksin, kokeiluin ja kilpailuin sekä vahvistamalla rakentamisen laadunohjausta. Alustavia seurantakohteita: Valmistuneet asunnot kaupunkiseudulla ja kunnittain Kaavoituksen ja tontinluovutuksen kehittäminen, esimerkkejä Luovutuskelpoiset tontit (AP kpl, AR k-m2, AK k-m2) 17. Kunnat asemakaavoittavat ja luovuttavat tavoitetta vastaavasti tontit useille eri toimijoille ARA-tonttihinnalla. Kunnat luovat asemakaavoituksellaan ja tontinluovutuksellaan edellytyksiä myös vapaarahoitteiselle vuokra-asuntotuotannolle. Alustavia seurantakohteita: ARA-tuotannon varmistaminen kuntien tontinluovutuksessa, tonttitarjonnan riittävyys Valmistuneet asunnot hallintamuodoittain 18. Valtio vaikuttaa omistajaohjauksessaan siihen, että valtion tarpeista vapautuvat, asuntorakentamiseen soveltuvat alueet luovutetaan kohtuuhintaisesti ensisijaisesti kunnille valtion kiinteistöstrategian mukaisia periaatteita noudattaen. Alustavia seurantakohteita: Valtion kohtuuhintaan kunnille luovuttamat alueet ja niiden suunniteltu maankäyttö 19. Käynnistettävällä välivuokrauksella hankitaan olemassa olevasta asuntokannasta kiireellisimmässä asunnon tarpeessa oleville vuokra-asuntoja, jotka täydentävät ARA-asuntojen tarjontaa. Menettelyssä yksityinen vuokranantaja saa vuokran välivuokraajataholta, joka perii vuokran vuokralaiselta. Välivuokraustoimintaa hoitava taho voi olla esimerkiksi kuntaomisteinen vuokra-asuntoyhteisö. Tampereen kaupunkiseutu varautuu liittymään mukaan Helsingin seudulla käynnistettävään vastaavanlaiseen toimintaan. Alustavia seurantakohteita: Välivuokrausmenettelyn eteneminen kunnissa/seudullisesti Valtion osallistuminen välivuokrauksen kustannuksiin
20. Tampereen kaupunki ja valtio laativat asunnottomuuden ennaltaehkäisyä koskevan sopimuksen, jossa käsitellään myös maahanmuuttajien asumista. Alustavia seurantakohteita: Sopimuksen valmistelun ja toteutuksen eteneminen 5.3.2. Palvelujen saavutettavuus Tavoite: Palvelujen saavutettavuutta parannetaan niiden kokoamisella keskustoihin, aluekeskuksiin ja lähipalvelukeskuksiin sekä kehittämällä joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kaupallisten ja julkisten palvelujen käytössä. Palveluverkkotyössä huomioidaan digitaaliset liikkumispalvelut ja matkaketjut sekä sähköinen asiointi. 21. Sopijaosapuolet kehittävät keskustojen ja keskusten kävely- ja pyöräilyolosuhteita ja jatkavat pyöräilyn seudullisten pääreittien laadun parantamista. Alustavia seurantakohteita: Kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrät Kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 kärkitoimenpiteiden eteneminen 22. Kunnat sopivat pysäköintiä koskevista seudullisista periaatteista. Periaatteiden muodostamisessa huomioidaan pysäköinnin erilaiset tarpeet yhdyskuntarakenteen eri vyöhykkeillä sekä pysäköintiperiaatteiden vaikutukset liikkumisvalintoihin ja täydennysrakentamiseen. Pyöräpysäköintiä edistetään sisällyttämällä pysäköintinormi kuntien rakennusjärjestyksiin. Alustavia seurantakohteita: Seudullisten pysäköintiperiaatteiden muodostaminen Pyöräpysäköintinormin sisällyttäminen kuntien rakennusjärjestyksiin 23. Sopijaosapuolet edistävät uusien käyttövoimien käyttöönottoa liikenteessä. Alustavia seurantakohteita: Sähköautojen julkisten latauspisteiden määrä Sähköbussien määrä kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 24. Digitalisaation ja kokeilujen avulla parannetaan liikkumispalveluita mm. hyödyntämällä monipuolisesti yhteiskunnan korvaamia kuljetuksia, edistämällä sähköpyörien, yhteiskäyttöautojen ja muiden yhteisöllisten ratkaisujen käyttöä sekä kehittämällä palvelut pyörille -kokeiluja ja sähköisiä asiointipalveluja. Alustavia seurantakohteita: Pirkanmaan henkilökuljetuksia koskevan toimintamallin (PIHKA) pilotointi ja mahdolliset innovatiiviset hankinnat Työpäivän aikaisten kutsupohjaisten liikkumispalveluiden kehittäminen Kuntien sähköisten asiointipalvelujen kehittyminen 25. Kaupunkiseudulla toteutetaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä edistäviä toimia. Sopijaosapuolet edistävät yhteiskäyttöisen tunnistepohjaisen lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönottoa. Alustavia seurantakohteita: Kaupunkiseudun joukkoliikenteen matkustajamäärän kehitys Kaupunkiseudun joukkoliikennetuen kehitys Yhteiskäyttöisen lippu- ja maksujärjestelmän kehittyminen
VR+seutulipun käyttäjämäärät Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn parantamisen toimenpiteet 26. Valtio mahdollistaa lähijunaliikenteen kokeiluja Lempäälän ja Nokian suunnilla. Oriveden suunnan joukkoliikenneratkaisu tarkastellaan kaupunkiseudun ja liikenneviraston yhteisen suunnitelman (2015 2016) tulosten pohjalta. Ratkaisussa huomioidaan raideliikenne, vt 9 kehittämistarpeet ja mahdollisuudet sekä liikkumisen kehittyvät palvelut. Alustavia seurantakohteita: Junatarjonta Tampereen kaupunkiseudulla Junamatkojen määrä Tampereen kaupunkiseudulla Oriveden joukkoliikennepalvelujen kehitys 27. Joukkoliikenteestä vastaavien viranomaisten roolit ja toimivalta-alueet selvitetään. Alustavia seurantakohteita: Selvitystyön eteneminen
6. SOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN Seuranta perustuu sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta kuvaaviin mittareihin. Alustavat seurantakohteet on esitetty toimenpiteiden yhteydessä luvussa 5. Seurantatiedot koostetaan vuosittain julkaistavaksi raportiksi. Ympäristöministeriö voi tarvittaessa kutsua koolle osapuolten välisen seurantakokouksen. Tämä sopimus tulee voimaan sopimusosapuolten allekirjoitettua sopimuksen. Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun. Tavoitteena on vuonna 2019 valmistella uusi sopimus seuraavalle kaudelle. Valtio-osapuolen sitoutuminen sopimukseen määritellään keväällä 2016 valtioneuvoston periaatepäätöksellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki eri sopimusmuodoille julkisen talouden suunnitelman ja talousarvion puitteissa. Valtion rahoitustoimenpiteet edellyttävät eduskunnan päätöstä. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ottavat huomioon talousarvioissaan ja yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuuden pohjalta laadittavissa toteutusohjelmissa tässä sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen. Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä edistetään vuosittaisissa tulosneuvotteluissa Liikenneviraston sekä Pirkanmaan ELYkeskuksen kanssa. Sopimusosapuolet edistävät sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Valtion omien infrahankkeiden toteuttaminen ja tuki kuntien infrastruktuurihankkeille kytketään kuntien asuntorakentamisen ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen.
7. ALLEKIRJOITUKSET Helsingissä xx. päivänä toukokuuta 2016 Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö Anne Berner liikenne- ja viestintäministeri Työ- ja elinkeinoministeriö Kimmo Tiilikainen maatalous- ja ympäristöministeri Liikennevirasto Olli Rehn elinkeinoministeri Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Antti Vehviläinen pääjohtaja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hannu Rossilahti ylijohtaja Kangasalan kunta Leena Vestala ylijohtaja Lempäälän kunta Oskari Auvinen kunnanjohtaja Nokian kaupunki Heidi Rämö kunnanjohtaja Oriveden kaupunki Eero Väätäinen kaupunginjohtaja Pirkkalan kunta Juha Kuusisto kaupunginjohtaja Tampereen kaupunki Helena Rissanen pormestari Anna-Kaisa Ikonen pormestari Vesilahden kunta Ylöjärven kaupunki Erkki Paloniemi kunnanjohtaja Jarkko Sorvanto kaupunginjohtaja
LIITE 1: MAL-HANKKEET LIIKENNEINFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMISEKSI MAL-hankkeiden ohjelmointi Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudulle rahoitusta pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin (ns. MAL-raha) sopimuskaudella yhteensä 5 milj. euroa ja edellyttää kuntien käyttävän vastaavan summan toimenpiteisiin. Sopimuskauden alussa valtion rahoitus on kohdennettava valtion liikenneverkolle. Valtio selvittää mahdollisuuksia kohdistaa MALhankerahoitusta kuntien katuverkolle. MAL-hankkeet ohjelmoidaan sopijaosapuolten yhteistyönä osana kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua. Työhön osallistuvat kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmä (kuntien, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton, liikenneviraston ja LVM:n edustajat), maankäytön- ja asumisen työryhmä, kävelyn ja pyöräilyn kehittämisryhmä sekä joukkoliikennetyöryhmä. Sopimuksen allekirjoitusvaiheessa on sovittu sopimuskauden alussa käynnistyvistä hankkeista (taulukko 1). Taulukko täydentyy sopimuskauden kuluessa. MAL-hankkeita koskevia toimenpiteitä ja niiden rahoitusta tarkastellaan vuosittain. Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudulle lisäksi joukkoliikennetukea 8,2 miljoonaa euroa joukkoliikenteen hankintaan sekä edistämään joukkoliikenteen lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmien yhteensopivuutta ja uudistamista sekä digitaalisten liikkumispalvelujen syntymistä. MAL-hankkeiden kriteerit MAL-hankkeiden valinnassa on käytetty seuraavia kriteereitä: 1. Hankkeen tulee toteuttaa Rakennesuunnitelmaa 2040 ja liittyä MAL-sopimuksessa esitettyyn tavoitteeseen tai toimenpiteeseen. 2. Hankkeen tulee edistää liikkumistapojen muutosta sekä kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen käyttöä. 3. Hankkeen tulee tukea maankäytön kehittymistä luomalla edellytyksiä sujuvalle ja turvalliselle liikkumiselle.
MAL-hankkeet Taulukko 1. MAL-hankkeet tilanne 10.3.2016 Sopimuskohta Tavoite/teema Hankekuvaus Toteutusvuosi Kustannusarvio 6 Alueen kehittäminen Pirkkala, Tampere: Naistenmatkantien, Nuolialantien 2018 2019 1 800 000 ja Ilmailunkadun liikennejärjestelyt 12 Aseman seutujen Tampere: Tesoman aseman suunnittelu ja rakentaminen 2019 450 000 kehittäminen 13 Liityntäpysäköinti Pyörien liityntäpysäköintikokonaisuus, suunnittelu 2018 100 000 ja toteutus 13 Liityntäpysäköinti Autojen liityntäpysäköintikokonaisuus, suunnittelu 2017 2019 750 000 ja toteutus 2 korissa: sopimukset kauppojen kanssa, rakentamiskohteet 13 Liityntäpysäköinti Ylöjärvi: Matkatien liityntäpysäköinti (auto + pyörä) 2016 50 000 23 Uusien käyttövoimien Sähköautojen latauspisteverkoston suunnittelu ja 2017 2019 20 000 edistäminen latauspisteiden toteutus liityntäpysäköintien yhteyteen 23 Uusien käyttövoimien Sähköpolkupyörien lataaminen 2017 2019 10 000 edistäminen 21 Kävelyn ja pyöräilyn Lempäälä, Tampere: Tampere-Lempäälä pyöräilyn 2018 800 000 edistäminen seudullisen pääreitin laadun parantaminen 21 Kävelyn ja pyöräilyn Nokia, Tampere: Tampere-Nokia pyöräilyn seudullisen 2018 800 000 edistäminen pääreitin laadun parantaminen 21 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Ylöjärvi, Tampere: Tampere-Ylöjärvi pyöräilyn seudullisen pääreitin laadun parantaminen 2018 800 000 21 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Kangasala: Tampere-Kangasala pyöräilyn seudullisen pääreitin laadun parantamisen jatkaminen (Vatialan kohta) 2016 2019 550 000 Tampere: Pyörätie Santalahti-Lielahti (2 km) 2017 800 000 21 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 21 Kävelyn ja pyöräilyn Pyöräilyn infopylväät kuntakeskuksiin 2018 200 000 edistäminen 25 Joukkoliikenteen Tampere: Solmupysäkkien kohdemäärittely, RS ja 2018 400 000 edistäminen toteutus 25 Joukkoliikenteen Tampere, Kangasala: Ruutanantielle (mt 3400) 2016 2017 50 000 edistäminen 2 pysäkkiparia Tarastejärvelle 25 Joukkoliikenteen Tampere: Hatanpään valtatien joukkoliikennekaista: 2018 200 000 edistäminen YS, RS ja toteutus. 25 Joukkoliikenteen Orivesi: Kiertoliittymä vt 9 rampin ja kt 66 liittymään, 2018 500 000 edistäminen linja-autopysäkit ja liityntäpysäköinti 25 Joukkoliikenteen Lempäälä: Tampereentien (mt 3003) Hakkarin 2017 150 000 edistäminen kohdan pysäkki- ja suojatiejärjestelyt Alueen kehittäminen Orivesi: Kiertoliitymä kt 58 ja Opintien liittymään 2017 400 000 Turvallisuuden parantaminen Nokia: Jkpp-alikulku vt:lle 12 Viholan kohdalle 2018 500 000 Turvallisuuden parantaminen Vesilahti: Tievalaistus välillä Lempäälä-Vesilahti 2017 110 000 (3 km) Kategorian 1 alustava kustannusarvio on yhteensä 9,4 M. Kustannuksista kohdentuu alustavasti 4,3 M valtiolle ja 5,1 M kunnille. Kustannusarvioiden ja toteutusratkaisujen täsmennyttyä hankelistaa voidaan täydentää kategorioihin 2 ja 3 esitetyistä hankkeista. Alustavia seurantakohteita: MAL-hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen eteneminen ja kustannukset
LIITE 2: ASUNTOTUOTANTOTAVOITTEET 2016 2019 Sopimuskaudella valmistuvat asunnot Asuntoja kpl/v Asuntoja kpl yhteensä Kangasala 210 840 Lempäälä 310 1 240 Nokia 230 920 Orivesi 30 120 Pirkkala 320 1 280 Tampere 1 900 7 600 Vesilahti 20 80 Ylöjärvi 140 560 Seutu yht. 3 160 12 640 Sopimuskaudella valmistuvien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tavoiteosuudet (ARArahoituksella toteutettavat ja kuntien kohtuuhintainen tuotanto) Osuus kokonaistuotannosta, % Asuntoja kpl/v Asuntoja kpl yhteensä Kangasala 17 36 143 Lempäälä 17 53 211 Nokia 17 39 156 Orivesi 10 3 12 Pirkkala 17 54 218 Tampere 30 570 2 280 Vesilahti 5 1 4 Ylöjärvi 17 24 95 Seutu 25 790 3 160
Taulukko: Asemakaavavaranto ja sopimuskaudella valmistuvat asemakaavat, asumisen k-m² Kunta Yhdyskuntarakennetta täydentävät alueet (ykrtaajaman sisällä), asemakaavojen asumisen kem2 Varanto 12/2015 Arvio kem2 jaksolla 2016-2019 josta Hervanta-keskustaraitiotieväylän vaikutusalueella (800m), as.kaavatason kem2 2016-2019 (mitattu raitiotielinjasta) Varanto 12/2015 Arvio kem2 jaksolla 2016-2019 josta keskusta- Yhdyskuntarakennetta Lentävänniemi - raitiotieväylän laajentavat alueet (ykrtaajaman ulkopuolella olevat vaikutusalueella (800m), as.kaavatason kem2 2016- alueet), asemakaavojen 2019 (mitattu raitiotielinjasta) asumisen kem2 Varanto 12/2015 Arvio kem2 jaksolla 2016-2019 Varanto 12/2015 Arvio kem2 jaksolla 2016-2019 Yhteensä Varanto 12/2015 Arvio kem2 jaksolla 2016-2019 Kangasala 220 000 150 000 40 000 60 000 260 000 210 000 Lempäälä 25 735 114 600 70 000 25 735 184 600 Nokia 199 300 83 000 78 400 0 277 700 83 000 Orivesi 51 100 8 000 11 700 10 000 62 800 18 000 Pirkkala 21 300 176 800 21 300 176 800 Tampere 1 103 106 1 204 292 186 423 642 191 140 437 184 600 159 340 373 500 1 262 446 1 577 792 Vesilahti 79 400 0 25 000 79 400 25 000 Ylöjärvi 121 342 105 500 1 190 1 360 122 532 106 860 Yhteensä 1 821 283 1 842 192 290 630 539 860 2 111 913 2 382 052 Kartta: Asumisen kaavoitus sopimuskaudella, merkittävimpien asemakaavojen sijainti ja k-m²
EHDOTUS 3.5.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta uusi tai muutettava teksti punaisella Kokouspvm. 3.5.2016 ja poistettava yliviivattu Pykälä / Liite nro 35 / 1 Kunnanhallitus 16.6.2014 /, xx.xx.2016 / Kunnanvaltuusto 23.6.2014 /, xx.xx.2016 / TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Teknisen toimen tehtävänä on teknisten palvelujen tuottaminen ja ylläpitäminen sekä kuntalaisille että oman organisaation käyttöön taloudellisesti ja laadukkaasti. 2 Teknisen toimen organisaatio, toimialueet sekä toimielinten jäsenmäärä ja esittely A. Kunnanhallituksen alainen tekninen jaosto Teknisen toimialueena on kunnan toimesta tapahtuva rakennuttaminen, rakentaminen sekä kunnossapito- ja käyttötehtävät. Lisäksi toimialue sisältää elinympäristön kehittämiseen ja aluepelastuslaitoksen toimialaan liittyvät asiat. Aluepelastuslaitoksen toimialaan kuuluvat palo- ja pelastustoiminta, väestönsuojelu ja öljyvahinkojen torjunta. Jaostossa on neljä - viisi jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäsenet ja varajäsenet valitsee kunnanvaltuusto. Esittelijänä toimii kunnanrakennusmestari. Esittelijän ollessa esteellinen tai estynyt toimii esittelijänä se henkilö, jonka tehtävänä on muutoinkin toimia kunnanrakennusmestarin sijaisena. Kunnanrakennusmestarin sijaisena toimii ensisijaisesti tarkastusmestari ja hänen olleessaan estynyt rakennustarkastaja. Tarkastusmestarin sijaisena toimii ensisijaisesti kunnanrakennusmestari ja hänen ollessaan estynyt rakennustarkastaja. Rakennustarkastajan sijaisena toimii ensisijaisesti tarkastusmestari ja hänen ollessaan estynyt kunnanrakennusmestari. 1
EHDOTUS 3.5.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta uusi tai muutettava teksti punaisella Kokouspvm. 3.5.2016 ja poistettava yliviivattu Pykälä / Liite nro 35 / 1 B. Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/99) 21 :n tarkoittamana rakennusvalvontaviranomaisena, saman lain167 :n tarkoittamana viranomaisena, kunnan ympäristönsuojelu- ja ympäristölupaviranomaisena, kunnan leirintäalueviranomaisena sekä maa-aineslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Lautakunnan alaisena toimii rakennustarkastaja, joka huolehtii laissa rakennustarkastajalle säädetyistä tehtävistä sekä ympäristöpäällikkö ja ympäristötarkastajat. Lautakunnassa on seitsemän jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Yksityistieasioiden käsittelemiseksi lautakunta valitsee keskuudestaan tiejaoksen. Tiejaokseen kuuluu lautakunnan puheenjohtaja ja kaksi lautakunnan jäsentä, joista toinen voidaan valita myös varajäsenistä. Esittelijänä lautakunnan ja tiejaoksen kokouksissa toimii rakennustarkastaja. Esittelijän ollessa esteellinen tai estynyt, toimii esittelijänä kunnanrakennusmestari. 3 Toimielinten ratkaisuvalta A. Kunnanhallitus 1. Valitsee rakennustarkastajan, kunnanrakennusmestarin, tarkastusmestarin ja muut teknisen toimen alaiset vakituiset viranhaltijat, lukuun ottamatta ammattimiehiä, jotka valitsee tarkastusmestari. jaoston 2. Teknisen jaoston päätökset saatetaan kunnanhallitukselle tiedoksi / mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten kokousta seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen. B. Tekninen jaosto 1. Määrää vene -, toripaikka ym. vastaavat maksut, noudattaen niitä ohjeita, joita kunnanhallitus mahdollisesti on antanut. 2. Päättää kunnan omistamien viljely- ja virkistyskäyttöön tarkoitettujen maa-alueiden vuokralle antamisesta ja ottamisesta, noudattaen niitä ohjeita, joita kunnanhallitus mahdollisesti on antanut. 2
EHDOTUS 3.5.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta uusi tai muutettava teksti punaisella Kokouspvm. 3.5.2016 ja poistettava yliviivattu Pykälä / Liite nro 35 / 1 3. Päättää yleisten alueiden mm. kaavateiden käyttöä koskevat asiat. 4. Päättää suunnittelusopimuksista, kun sopimushinta ei ylitä 30.000,- euroa. 5. Päättää urakkasopimuksien tekemisestä, kun hinta ei ylitä 150.000,- euroa. 6. Hyväksyy rakennustöiden pääpiirustukset, lopullisen kustannus-arvion ja työselityksen yhteistyössä käyttäjäpäävastuualueen kanssa rakennushankkeille, joiden kokonaiskustannukset eivät ylitä 150.000,- euroa. 7. Päättää rakennustöiden rakentamisen suoritustavasta ja työn aloittamisen ajankohdasta noudattaen valtuuston hyväksymää huonetilaohjelmaa, kunnallisteknisten töiden rakennusohjelmaa, rakennuspiirustuksia ja alustavaa kustannusarviota, rakennus-tapaselitystä sekä valtuuston muutoin antamia ohjeita. 8. Luovuttaa rakennuskaavatiet yleiseen käyttöön. 9. Päättää hallinnonalansa hankinnoista, ellei tehtävää ole jätetty viranhaltijalle. Hankinnat eivät koske talousarvion investointi-osaan merkittyjä irtaimistohankintoja. 10. Vastaa kunnan järjestämästä jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä. 11. Vastaa siitä, että kunnalle säädetty velvollisuus järjestää jätteen hyödyntäminen ja käsittely tulee hoidettua, vaikka jätehuolto osittain tai kokonaan olisi annettu muun yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. 12. Toimii yhteistyötahona Tampereen aluepelastuslaitokseen. C. Rakennus- ja ympäristölautakunta 1. Päättää MRL 137 mukaisesti suunnittelutarveratkaisusta. 2. Päättää MRL 158 mukaisesta rakennusrasitteen perustamisesta, poistamisesta ja muuttamisesta. 3. Päättää MRL 159 mukaisesti asemakaavan edellyttämästä rasitteesta. 4. Päättää MRL 161 mukaisesti yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta. 3
EHDOTUS 3.5.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta uusi tai muutettava teksti punaisella Kokouspvm. 3.5.2016 ja poistettava yliviivattu Pykälä / Liite nro 35 / 1 5. Päättää MRL 162 mukaisesti yhdyskuntateknisten laitteiden muuttamisesta ja poistamisesta. 6. Päättää MRL 164 mukaisesti kiinteistöjen yhteisjärjestelyistä. 7. Antaa MRL 165 mukaisesti vedenjuoksusta johtuvan haitan korjaamis- tai poistamismääräyksen. 8. Päättää MRL 166 mukaisesti rakennuksen kunnossapitovelvoitteen asettamisesta, purkumääräyksestä, käyttökiellosta ja ympäristön siistimismääräyksestä. 9. Päättää MRL 167 mukaisesti korttelialueen järjestelyistä. 10. Päättää MRL 168 mukaisesti kevyen rakennelman/ pienehkön laitoksen muuttamisesta tai poistamisesta. 11. Antaa MRL 170 mukaisesti rakennustyön loppuunsaattamismääräyksen. 12. Päättää kunnan toimivallassa olevasta olevista MRL 171-174 :n mukaisesta poikkeuslupahakemuksesta mukaisista poikkeamislupahakemuksista sekä antaa kunnan lausunnon niihin liittyvistä valituksista. sekä hakemuksesta, milloin päätösvalta on ELY -keskuksella. 13. Päättää MRL 180 mukaisesti keskeyttämispäätöksen pysyttämisestä. 14. Suorittaa MRL 181 mukaisesti rakennustuotteiden markkinavalvontaa kunnassa. 15. Päättää MRL 182 mukaisesti uhkasakon tai teettämisuhan asettamisesta. 16. Käsittelee MRL 187 mukaisesti oikaisuvaatimukset. 17. Päättää MRL 190 mukaisesti valituksen tekemisestä hallinto-oikeuden kumoamis- tai muuttamispäätöksestä. 18. Antaa KiiML 35 mukaisesti kunnan suostumuksen lohkomiseen rak. kieltoalueella. 19. Antaa KiiML 36 33 mukaisesti kunnan suostumuksen lohkomiseen perustellusta syystä rantavyöhykkeellä tai rantaalueen suunnittelutarvealueella. (35-36 on kumottu L:lla 22.7.2011/914) 4
EHDOTUS 3.5.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta uusi tai muutettava teksti punaisella Kokouspvm. 3.5.2016 ja poistettava yliviivattu Pykälä / Liite nro 35 / 1 20. Antaa lausunnot kunnanhallitukselle yleis-, asema- ja rantaasemakaavojen a ehdotuksista osallistumis- ja arviointisuunnitelmista, luonnoksista ja ehdotuksista. 21. Ratkaisee luonnonsuojelulain mukaan kunnalle kuuluvat asiat ja antaa kunnan puolesta lausunnot luonnonsuojelulain mukaisista hakemuksista. 22. Antaa kunnan puolesta lausunnot moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttöä maastossa koskevista ja vesiliikennelain mukaisista kielto- ja rajoitushakemuksista. 23. Päättää tielautakunnalle yksityistielain mukaisesti määrätyistä asioista. Yksityistielain 52 mukaisista asioista päättää tiejaos. 24. Päättää liikennemerkkien asettamisesta yksityisteille. 25. Päättää yksityisteiden kunnossapidon vuosi- ja kohdeavustuksista. 26. Päättää MRL 171 :n mukaisesti säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. 27. Päättää lautakunnan alaisena toimivan henkilöstön kouluttamisesta. 28. Antaa kunnan puolesta lausunnot ympäristösuojelulain mukaisista ympäristölupahakemuksista. 29. Päättää Postilain 44 :n mukaiset oikaisuvaatimukset postilaatikon sijoittamisesta 30. Ratkaisee MRL:n 161 a :n mukaiset veden johtamista ja ojittamista koskevat asiat 4 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta Sen lisäksi mitä hallintosäännössä säädetään on viranhaltijoilla ratkaisuvaltaa seuraavissa asioissa: A. Kunnanjohtaja 1. Toimii teknisen vastuualueen päällikkönä / hallinnollisena esimiehenä. 2. Toimii kunnanviraston johtoryhmässä teknisen vastuualueen edustajana apunaan ja asiantuntijana kunnanrakennusmestari. 5
EHDOTUS 3.5.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta uusi tai muutettava teksti punaisella Kokouspvm. 3.5.2016 ja poistettava yliviivattu Pykälä / Liite nro 35 / 1 3. Valitsee rakennustarkastajan, kunnanrakennusmestarin, tarkastusmestarin ja muun teknisen toimen vakituisen henkilöstön sijaiset, lukuun ottamatta ammattimiehiä. 4. Myöntää yllä mainitun henkilöstön vuosilomat sekä virka- ja työvapaat. 5. Päättää yllä mainitun henkilöstön kouluttamisesta. 6. Hyväksyy ym. henkilöstöä koskevat laskut. B. Kunnanrakennusmestari 1. Päättää suunnittelu- ja urakkasopimuksissa sekä työohjelmissa kustannusvaikutuksiltaan pienistä muutoksista, jotka eivät vaikuta hankkeiden toiminnallisuuteen. 2. Päättää kiireellisten korjaustöiden suorittamisesta, mikäli vahingon estäminen tai toiminnan turvaaminen sitä edellyttävät. 3. Määrää ja maksuun panee kunnanvaltuuston hyväksymän taksan mukaiset viemärilaitoksen käyttömaksut ja vesilaitoksen maksut. 4. Valmistelee ja hyväksyy kunnan puolesta taksan mukaiset vesihuoltolaitoksen ja viemärilaitoksen liittymissopimukset. 5. Päättää suunnittelusopimuksista, hankinnoista ja työurakoista, joiden arvo ei ylitä 30.000.- euroa (hankintalaki). 6. Päättää vastuualueensa hankinnoista jaoston määräämissä rajoissa. 7. Päättää irtaimen omaisuuden myymisestä toimialallaan, milloin omaisuuden arvo on alle 5000, vuokrauksesta tai muusta käytettäväksi luovuttamisesta, sekä kunnan kiinteistöjen hoitoon liittyvästä perkaus- ym. puustosta. 8. Vastaa vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta sekä kunnossapidosta. 9. Antaa naapurille suostumuksen rakennuksen tai muun lupaa vaativan rakennelman tai laitteen sijoittamiselle lähemmäksi kunnan omistamaa maata kuin mitä lainsäädännössä ja sen nojalla annetuissa määräyksissä määrätään. 10. Päättää, ottaen huomioon työllisyyslainsäädännön ja 6
EHDOTUS 3.5.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta uusi tai muutettava teksti punaisella Kokouspvm. 3.5.2016 ja poistettava yliviivattu Pykälä / Liite nro 35 / 1 työvoimaviranomaisten asettamat rajoitukset, työllistettävien työntekijöiden (mukaan lukien työllisyysmäärärahoin palkattavat) ottamisesta ja erottamisesta sekä muistakin työsuhdetta koskevista asioista siltä osin kuin niitä ei ole annettu muille toimielimille. 11. Valmistelee ja määrittää sisäiset vuokrat. 12. Valmistelee ja päättää kiinteistön hoitoon liittyvät sopimukset ulkopuolisten tahojen kanssa. 13. Vastaa kaavateiden kunnossapidosta. 14. Antaa luvan kunnan hallitsemalla katualueella ja / tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen sekä johtojen, laitteiden ja rakenteiden sijoittamiseen. 15. Toimii yhteyshenkilönä Tampereen aluepelastuslaitokseen. 16. Toimii väestönsuojelun yhteyshenkilönä. 17. Toimii työsuojelupäällikkönä 18. Toimii tarvittaessa asiantuntijana kunnanviraston laajennetussa johtoryhmässä, vrt. 4 A kohta 2. 19. Kunnanjohtajan ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan teknisen vastuualueen päällikkönä / hallinnollisena esimiehenä. C. Tarkastusmestari Vastuualueena kunnan kiinteistöjen ja yleisten alueiden isännöinti ja hoito. 1. Päättää toimialansa huolto- ja kunnossapitotehtävistä. 2. Toimii ammattimiesten esimiehenä. 3. Päättää pienehköjen kiireellisten korjaustöiden suorittamisesta, mikäli vahingon estäminen tai toiminnan turvaaminen sitä edellyttävät. 4. Päättää ammattimiesten toimipisteet. 5. Myöntää ammattimiesten vuosilomat. 6. Määrää tarvittaessa ammattimiehiä lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon. 7
EHDOTUS 3.5.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta uusi tai muutettava teksti punaisella Kokouspvm. 3.5.2016 ja poistettava yliviivattu Pykälä / Liite nro 35 / 1 7. Päättää ammattimiesten kouluttamisesta. 8. Suorittaa vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueella tarvittavat kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden tarkastukset ja painekokeet. 9. Suorittaa MRL 150 ja 153 mukaiset viranomaiskatselmukset. 10. Suorittaan valtion korjaus- ja energia-avustuksiin liittyvät tarkastuskäynnit. 11. Valitsee ammattimiesten sijaiset. D. Rakennustarkastaja 1. Päättää MRL 122 mukaisesti vastaavan työnjohtajan ja erityisalojen työnjohtajien hyväksymisestä. 2. Päättää MRL 130 ja 21 mukaisesti rakennus-, toimenpide-, ja purkuluvista. 3. Päättää MRL 130 mukaisesti maisematyöluvista. 4. Päättää MRL 143 mukaisesti luvan voimassaoloajan jatkamisesta. 5. Päättää MRL 144 mukaisesti aloittamisoikeusasioista. 6. Päättää MRL 151 mukaisesti rakennuttajavalvonnan, asiantuntijatarkastuksen ja ulkopuolisen tarkastuksen käyttämisestä. 7. Päättää MRL 163 mukaisesti vähäisten laitteiden sijoittamisesta. 8. Päättää MRL 175 mukaisesti vähäisistä poikkeamisista rakennuslupa-asian yhteydessä. 9. Päättää MRL 176 mukaisesti tilapäisen rakennuksen lupaasioista. 10. Tekee MRL 180 mukaisesti keskeyttämispäätökset. 11. On MRL 183 :n mukainen tarkastusoikeus valvontatehtävien hoitamiseksi 12. Päättää MRL 186 mukaisesti ilmoituksesta syytteen nostamiseksi. 8
EHDOTUS 3.5.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta uusi tai muutettava teksti punaisella Kokouspvm. 3.5.2016 ja poistettava yliviivattu Pykälä / Liite nro 35 / 1 13. Päättää MRA 84 mukaisesti osoitemerkinnöistä. 14. Edustaa kuntaa maanmittaustoimiston tekemissä toimituksissa, varahenkilönä kunnanrakennusmestari ja hänen estyneenä ollessaan tarkastusmestari. 15. Toimii valtion korjaus- ja energia-avustusten korjausneuvojana ja päättää korjausavustusten myöntämisestä. Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.1.2015 xx.xx.2016. 9
Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2013 2015 toteutuminen MASTO-työryhmä 21.4.2016 1
Tiivistelmä Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi vuonna 2015 noin 3 500 hengellä, mikä on hieman vähemmän kuin keskimäärin 2000-luvulla. Vuosina 2013-2015 kasvua oli noin 12 000 henkeä. Tampereen osuus kasvusta oli noin 65 prosenttia. Raakamaan hankinta oli aiesopimuskaudella aktiivista, mihin osaltaaan vaikutti maanmyynnin verovapaus vuoden 2014 aikana. Merkittävimmät kaupat olivat Lielahden tehdasalue ja Tampereen-Kangasalan raja-alueet. Uudella sopimuskaudella tulee kiinnittää huomiota Lempäälän suunnan raakamaatilanteeseen (ml. tulevaisuuden yritysalueet) sekä kaikissa kunnissa yhdyskuntarakenteen täydentämistä tukevaan strategiseen yleiskaavoitukseen, maanhankintaan ja -jalostamiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja keskustojen kehittäminen: Asuntorakentaminen kohdistui pääosin yhdyskuntarakennetta täydentäville alueille. Kuitenkin eräiden laajentumisalueiden merkittävä osuus koko seudun asuntotuotannossa laski laadukkaan joukkoliikenteen vyöhykkeille rakentamisen osuutta etenkin vuonna 2015. Uudet alueet tulee kytkeä hyvätasoiseen joukkoliikenteeseen. Asumisen asemakaavoitus lisääntyi sopimuskauden aikana. Tehokkaiden kaavojen osuus oli suuri Tampereella, väljien kaavojen osuus suuri kehyskunnissa. Uudella sopimuskaudella tulee kiinnittää huomio erityisesti Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven keskustakaavoitukseen ja raideliikenteen edellytysten varmistamiseen sekä keskitehokkaan asuntorakentamisen kaavoitukseen. Tampereella tulee uudellakin sopimuskaudella varmistaa asuntorakentamisen edellytykset raitiotien vyöhykkeellä. Keskustoissa oli vireillä ja valmistui merkittäviä suunnittelu-, kehitys- ja rakennushankkeita. Jatkossa tulee varmistaa, että kaavoitus jatkuu aktiivisena, ja että kaavat siirtyvät saumattomasti rakentamisvaiheeseen. Olennaista on keskustojen ja aluekeskusten maankäytön sekoittuneisuus, tasapainoinen väestönkasvu ja päivittäisten palvelujen pysyminen keskustoissa. Joukkoliikenteen palvelut Tampere-yhteyksineen on kriittinen tekijä kehyskuntien keskustojen kehitykselle. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Vuosina 2013-2015 valmistui noin 7 600 asuntoa, 81 prosenttia tavoitteesta. Kerrostaloasuntoja valmistui tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja selvästi vähemmän. ARA-vuokra-asuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, kun taas vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja enemmän. Tuotannossa on suuria kunnittaisia ja vuosittaisia vaihteluita. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaavoituksella ja tontinluovutuksella varmistetaan monipuolisen asuntotuotannon edellytykset. Elinkeinoelämä kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa 2015. Tampereen AiRRportkonseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Kuntien yhteinen lentoliikenteen kehittämishanke on käynnistynyt ja jatkuu vuoteen 2018. Seudun sisäisen liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Kaupunkiseudun ydinalueella pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat hieman kasvaneet kun taas henkilöautoilun määrä on hieman vähentynyt sopimuskaudella. Maanteillä autoilun määrä on jatkanut vahvaa kasvuaan. Seudullisen raideliikenteen kokonaisratkaisu sisältyy Rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 ehdotukseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, minkä jälkeen on valmisteltu toteutusta ja solmittu kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenneuudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin mm. MAL-rahoituksen turvin. 2
Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Johdanto 2 Väestön kasvuun varautuminen 2.1 Maankäyttöyhteistyön sitovuus 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot 3 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat joukkoliikenteen laatukäytävien läheisyyteen 3.2 Raja-alueiden suunnitteluyhteistyö 3.3 Tonttitarjonta ja rakentamisen ohjaus 3.4 Valtion kiinteistöstrategian toteutuminen 3.5 Energiatehokas yhdyskuntarakenne 3.6 Paikkatiedon kehittäminen 4 Keskustojen kehittäminen 4.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat kunta- ja aluekeskuksiin 4.2 Tampereen rautatieaseman alueen kehittäminen 5 Asuntotuotannon monipuolistaminen 5.1 Asuntotuotannon yhteisvastuullisuus ja kohtuuhintaisuus 5.2 Asuntoalueiden infra-avustukset 5.3 Erityisryhmien asumispalveluiden kehittäminen 5.4 Asuinalueohjelman toteutuminen 5.5 Asumisen energiatehokkuuden parantaminen 6 Elinkeinoelämän kasvun tukeminen 6.1 Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueen kehittäminen 7 Liikkumisen tapojen uudistaminen 7.1 Liikkumisen ohjauksen kehittäminen 7.2 MAL-hankkeiden toteutuminen 7.3 Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 toteuttaminen 7.4 Joukkoliikenteen edistäminen 7.5 Kaupunkiraitiotien toteutus 7.6 Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman toteuttaminen 7.7 Etelän suunnan lisäraiteiden ja seisakkeiden toteuttaminen 7.8 Älyliikenteen keinojen hyödyntäminen 7.9 Väyläinvestointien edistäminen uuden liikennepolitiikan hengessä 8 Palveluverkon yhtenäinen tarkastelu 8.1 Seudullinen palveluverkko Liitteet 3