Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 17.3.2016 19 Askolantie 28 07500 Askola ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 39 :N MUKAINEN LUPAHAKEMUS KOSKIEN KALLION LOUHINTAA JA MURSKAUSTA SEKÄ PUHTAIDEN MAIDEN VAS- TAANOTTOA / NCC ROADS OY, PORNAINEN YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (20 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä 24.3.2016 LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖTIEDOT NCC Roads Oy Mannerheimintie 103a 00281 HELSINKI Y-tunnus 1765515-0 yhteyshenkilö Jan Hagmark NCC Roads Oy Kaskimäenkatu 1 33900 TAMPERE puhelin 050 3408931 jan.hagmark@ncc.fi Toiminta-alue 611-405-1-37 Kivimäki 611-405-1-43 Heimola 611-405-1-39 Nurmimaa 611-405-1-34 Haavisto 611-405-1-40 Laitala Kuullut naapuritilat 611-403-11-4 HIRVIKALLIO 611-405-1-54 PIENKOSKI 611-405-1-36 TUOMALA 611-405-1-35 HIEKKAMÄKI 611-405-1-33 KIISKI 611-402-8-7 TAPIOLA 611-405-1-55 METSÄHOVI 611-403-11-11 PIENKOSKI 611-404-12-23 KURKISUO II
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27 1 mom. ja Liite 1 taulukko 2 kohta 7. c), e) ja 13. f). Asia on tullut vireille 24.9.2015 saapuneella ympäristölupahakemuksella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen). Ympäristönsuojelulaki 34 2 mom, ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2 1 mom. kohta 6) a), b) ja 12) a) HAKEMUKSEN LIITTEET Liite 1. Kiinteistön omistus, hallintaoikeus ja valtakirja Liite 2. Yleiskuvaus toiminnasta Liite 3. Sijaintikartta Liite 4. Tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista, asutuksesta sekä selvitys alueen kaavoitustilanteesta Liite 5. Meluselvitys Liite 6. Vesiselvitys Liite 7. Tuotteet ja tuotanto Liite 8. Ymp. asioiden hallintajärjestelm2ä Liite 9. Vakuutus Liite 10. Kaivannaisjätehuoltosuunnitelma Liite 11. Ottosuunnitelma 12.9.2015 Liite 12. Asemapiirros Liite 13. Suunnitelmapiirustukset Liite 14. Tieyhteys Liite 15. Naapurikiinteistöt Liite 16. Täytäntöönpanohakemus ottamisen aloittamiseksi ennen lainvoimaisuutta TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on 4.2.2016 8 myöntänyt alueelle maaainestenottoluvan kymmeneksi vuodeksi ottomäärälle 490 000 m 3. Suunnitelma-alueelta on otettu kalliota vuodesta 2005 lähtien (Virkki, maa-aineslupa kiinteistölle Laitala, Pornaisten kunnanhallitus 24.9.2005 240, lupa umpeutunut). NCC Roads Oy:llä on voimassa maa-aineslupa kiinteistöillä Haavisto, Kivimäki, Nurmimaa ja Heimola 19.10.2016 asti (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta 19.10.2006 121). NCC Roads Oy:llä on voimassa alueella YSL 28 :n (86/2000) mukainen ympäristölupa kallion louhintaan, kiviaineksen murskaamiseen ja varastointiin (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta 19.10.2006 122) sekä asfalttiaseman toimintaan ja asfalttijätteen murskaukseen ja välivarastointiin (Uudenmaan ympäristökeskus 24.9.2008). Suunnitelma-alueella ei ole voimassaolevaa tai oikeusvaikutteisesta asema- tai yleiskaavaa. Ottoalueen eteläpuolella on Kirkonkylän osayleiskaava-alue (Pornaisten kunnanvaltuusto 31.8.2009) merkinnällä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Uudenmaan 1. maakuntakaavassa alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkintöjä.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Suunnitelma-alue sijaitsee Pornaisen kunnan Lahan kylässä. Suunnitelma-alue sijaitsee 5,4 kilometrin etäisyydellä Pornaisten keskustan länsipuolella, aivan Pornaisten ja Sipoon rajalla. Alue on Järvenpääntien pohjoispuolella ja sinne kuljetaan Järvenpääntieltä noin 650 metriä Ukonojantietä pitkin. Suunnitelma-alue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Aluetta ympäröi metsätalousalue. Alueen itäpuolella yli 100 metrin päässä on peltoa. Lähin rakennus sijaitsee yli 300 metrin päässä, alueen itäpuolella. Suojelualueet Suunnitelma-alue ei sijaitse Natura 2000 -alueella. Lähimmät Natura 2000 -alueet ovat Kummelbergen FI0100099 ja Rientolanmetsä FI0100097. Etäisyys suunnitelmaalueelta molempiin Natura-alueisiin on yli 1,1 kilometriä. Alueella ei ole tiedossa kulttuurisia tai muinaismuistolakiin perustuvia esiintymiä. Pinta- ja pohjavesiolosuhteet Hankealue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesivesialue on Forsbacka, joka sijaitsee alueen lounaispuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä. Toiminnalla on vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin, jotka johtuvat kiviaineksen irti louhinnasta. Räjäytyksistä aiheutuu päästöjä, mutta ne ovat vähäisiä ja ne eivät ylitä ohjearvoja alueen ulkopuolella. Räjähdysainejäämistä aiheutuu nitraattipitoisuuksien kohoamista pinta- ja pohjavesissä. Toiminnan päätyttyä tilanne normalisoituu nopeasti. Kiviaineksen käsittelystä aiheutuu hienoaineksen joutumista louhosalueen pintavesiin. Pintavedet johdetaan saostusaltaan kautta pois, jolloin vaikutuksia alueen ulkopuolelle ei synny. Saostusallas sijaitsee alueen eteläosassa, josta vesi johdetaan alueen eteläpuoliseen ojastoon. Lisäksi louhoksen rikkonainen pinta ja loiva kallistus edistävät hienoaineksen sedimentoitumista louhoksen pohjalle. Asutus Lähin asuinrakennus sijaitsee yli 320 metrin etäisyydellä suunnitelma alueen itäpuolella. Suunnitelma-alueen itäpuolelle on rakennettu meluvalli, joka estää melun leviämisen lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, eli lähimpään asuinrakennukseen. Suunnitelma-alueelta on jo kuorittu pintamaat pois. Pintamaat on kasattu alueen reunoille. Alueen eteläosassa on pintavesiä keräävä saostusallas. Alueen poisjohdettavat vedet johdetaan alueen eteläpuolelle olevaan ojastoon. TOIMINNAN YLEISKUVAUS Pornaisten kiviainestoimipisteen suunnitelma-alue on jo olemassa oleva toimipiste. Ottamistoimintaa varten haetaan maa-aines- sekä ympäristölupaa, sillä alueelta on vielä ottamatta noin 30% kallio-alueesta. Kallion louhinta Kallion louhinta tapahtuu arkipäivisin (ma - pe). Louhintatyöt aloitetaan poraamalla kallioon panostusta varten reiät. Kun riittävä määrä reikiä on porattu kallioon, aloitetaan kentän panostus. Räjäytystyöt suunnittelee siihen erikoistunut ammattilainen siten, että ympäristölle ei aiheudu vaaraa tärinän tai heitteleiden muodossa. Kerralla louhittava kiviainesmäärä vastaa murskauslaitoksen noin 1 viikon raaka-ainetarvetta. Alueella ei säilytetä räjähdysaineita, vaan ne kuljetetaan paikalle panostuksen ajaksi ja pois alueelta ennen kallion räjäytystä. Räjäytykset suoritetaan klo 8-18 ja poraaminen klo 7-21 välisenä aikana.
Murskauslaitos Laitos tulee toimimaan 1.9.-.31.5. aikavälillä yhtäjaksoisesti 105 päivää, eli noin 5 kuukautta vuodessa. Toimintajakson aikana kiviainesta murskataan sekä rikotetaan arkisin ma - pe klo 7 22. Lisäksi maa-ainesten kuljetuksia tehdään markkinoiden ja työmaiden tarpeiden mukaan ympäri vuoden ma - pe klo 6-22. Lisäksi kiviaineskuljetuksia toimitetaan alueelta satunnaisesti viikonloppuisinkin. Alueella tuotetaan kiviaineksia keskimäärin 129 850 tonnia vuodessa. Kiviaineksen kokonaisottomäärä lupa-aikana on noin 1 298 500 tonnia. Kiviaineksesta valmistetaan kalliomurskeita tien-, kadun- sekä talonrakentamisen ja kunnossapidon tarpeisiin. Murskauslaitoksen aiheuttama melu- ja pölyhaitat minimoidaan siten, että niistä ei aiheudu haittaa ympäristön asutukselle, luonnolle tai liikenteelle. Ympäristövaikutukset Melun ja pölyn leviämiseen voidaan vaikuttaa murskauslaitoksen sekä murskeiden varastokasojen sijoittelulla, melua voidaan vähentää lisäksi kaluston säännöllisellä huollolla ja pölyämistä murskauslaitoksen pölylähteiden kattein, peittein ja koteloinnein sekä suihkuttamalla prosessiin ja varastokasoihin vettä. Kalustona ottoalueella on murskaamon toiminta-aikana murskain, pyöräkuormaajia syöttämässä louhetta sekä varastoimassa ja kuormaamassa murskeita sekä kaivinkone varustettuna hydraulivasaralla rikkomassa ylisuuria lohkareita. Murskeet kuljetetaan alueelta pääasiassa täysperävaunuilla pois. Alueella tapahtuvasta tuotannosta johtuvat riskit on minimoitu toiminnanharjoittajan toimintasuunnitelmalla. Tuotannosta ei koidu ympäristölle pysyvää haittaa tai vahinkoa. Ottotoiminnan ja tuotannon aloittaminen vaatii myös maa-aineslain mukaisen viranomaispäätöksellä hyväksytyn maa-ainesten ottoluvan, joka sisältää tarkan suunnitelman kalliokiviainesten ottamisesta alueella sekä ottotoiminnan jälkeisestä alueen palauttamisesta ottamista edeltävään tilaan tai muuhun alueella voimassa olevan kaavan mukaiseen käyttöön. LAITOKSEN TOIMINTA Tuotantomääränä on kalliokivimurskeen osalta keskimäärin 129 850 tn/a, maksimissaan 250 000 tm/a, eli tuotanto laskee nykyisestä (ka 200 000 tn, maksimi 400 000 tn) Alueelle vastaanotetaan puhtaita maita enintään 49 500 tn/a. Pornaisten toimipisteessä tullaan tuottamaan erilaisia murske- ja sepelilajitteita kalliokiviaineksesta. Kiviainesta käytetään mm. maa- ja vesirakentamisessa, kiinteistönhuollossa sekä muissa mahdollisissa kohteissa, johon kiviaines on soveltuva. Murskauslaitoksen osat Murskauslaitos koostuu syöttimestä, välpästä, esi-, väli- ja jälki-murskaimesta, kuljettimista sekä seuloista. Lisäksi siirrettävään murskauslaitokseen liittyy vaunuun sijoitettu aggregaatti, joka tuottaa laitoksen käyttöenergian. Mobiilissa murskauslaitoksessa (Lokotrack) erillistä aggregaattia ei ole, vaan siinä on kiinteä polttoainesäiliö ja se toimii omalla dieselmoottorillaan. Louhintakalustoon kuuluvat kaivinkone (rikottaja), pyöräkuormaaja, pora ja panostusja räjäytyslaitteet.
Toiminta-aika Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Laitoksen toiminta ei ole jatkuvaa vaan kausittaista, Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös saa lainvoiman tai sille myönnetään YSL 199 mukainen aloittamislupa. Toimintajaksoina työajat ovat valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaiset: - murskaus arkisin ma - pe klo 7.00-22.00, keskimäärin 1680 h/a - poraus arkisin ma - pe klo 7.00-21.00, 840 h/a - räjäytykset arkisin ma - pe klo 8.00-18.00, 1,5 h/a, räjäytyksiä 2-3 kertaa viikossa - rikotus arkisin ma - pe klo 8.00-18.00, 1500 h/a - kuormaus ja kuljetukset arkisin ma - pe klo 6.00-22.00, ja satunnaisesti viikonloppuisin, 1690 h/a. Kallion louhintaa tullaan suorittamaan 1.9. 31.5. välisenä aikana noin 105 päivää vuodessa. Maa-ainesten kuljetuksia tehdään työmaiden tarpeiden mukaan ympäri vuoden ma-pe klo 6-22 sekä satunnaisesti myös viikonloppuisin. Laitoksen toimintaajat perustuvat Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 8, jossa on määritetty melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat. Tuotannon raaka-aineet, polttoaineet, varastointi, kuljetus ja veden käyttö Alueella tuotetaan kiviainesta keskimäärin 129 850 tonnia vuodessa, maksimissaan 250 000 tonnia vuodessa. Murskauksen polttoöljyn kulutus on keskimäärin 70 tonnia ja maksimissaan 135 tonnia vuodessa. Kevyt polttoöljy varastoidaan murskaimessa ja erillisessä kaksoisvaipallisessa säiliössä. Voiteluaineita ja hydrauliikkaöljyjä varastoidaan valuma-altaallisessa kontissa. Vettä käytetään tarvittaessa murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi otetaan alueella olevasta saostusaltaasta. Murskauslaitoksen vedenkulutus on keskimäärin noin 1500 m 3 /a. Räjähdysaineita käytetään keskimäärin 50 tn, maksimissaan 70 tn/a. Vastaanotettavien puhtaiden maa-ainesten määrä on maksimissaan 49 500 tn/a. Kiviainesvarastokasat pyritään suunnittelemaan siten, että varastointi aika on mahdollisimman lyhyt tuotteiden menekki huomioiden. Varastokasojen pölyäminen ehkäistään kastelulla ja mahdollisesti sijoittamalla lähelle louhittua seinämää. Osa varastokasoista pyritään sijoittamaan siten, että ne toimivat meluesteenä toiminnalle sekä hillitsevät pölyn leviämistä. Varastokasoja siis pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle murskainta ja kulkureittien varsille, siten että työkoneiden melu ja pöly jäisi kasojen väliin. Liikenne ja liikennejärjestelyt Kiviainestuotteiden kuljetuksesta aiheutuu raskaan liikenteen käyntejä keskimääräisellä vuosituotantomäärällä 14 täysperävaunullista autoa/arkipäivä. Kiviainestuotteiden kuljetusten määrät ovat sidoksissa rakentamisen vilkkauteen. Tästä johtuen liikenne voi vilkkaan rakentamisen aikana olla ilmoitettua keskiarvoa runsaampaa, mutta hiljaisina aikoina myös tätä vähäisempää. Murskausjaksojen aikana liikennettä aiheutuu lisäksi kaluston tuonnista sekä laitoksen ja siihen liittyvistä huoltokuljetuksista (polttoaineet) keskimäärin 1 raskaan liikenteen ajoneuvo/murskauspäivä.
Alueelle kuljetaan Järvenpääntieltä edelleen Ukonojantielle. Ukonojantie on irtopintainen, mutta toiminnan aiheuttaman liikenteelle soveltuva. Ukonojantien varressa ei ole asutusta. Suunnitelma-alueen tiet ovat murskepintaisia, joita kastellaan tarvittaessa pölyämisen hallitsemiseksi Energian käyttö Laitoksen tarvitsema sähkövira otetaan verkosta tai tuotetaan aggregaatilla. Työkoneissa on normaalit polttomoottorit, jotka toimivat kevyellä polttoöljyllä. Arvio vuosittaisesta sähkön kulutuksesta on 2,5 GWh. PUHTAIDEN MAIDEN VASTAANOTTO Perustiedot Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan toiminnan jatkamiseksi pienin muutoksin. Muutos koskee ainoastaan maa-ainesten vastaanottoa 49 500 tn/a, muilta osin ympäristölupahakemuksessa ei ole muutosta. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi, jolloin alueella on kaivannaisjätedirektiivin mukaan kaivannaisjätteeksi luokiteltuja maamassoja. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä luokitellulle pohjavesialueen vaikutusalueelle. Alueella ei ole merkittäviä luonnonarvoja. Kaivannaisjätteen synty Pornaisten kiviainestoimipiste on jo olemassa oleva tuotantoalue. Suunnitelmaalueen pintamaat on lähes täysin jo poistettu alueen reunoille. Pintamaista aiheutuva kaivannaisjäte on jo syntynyt ja on varastoituna alueen reunoille meluvalliksi. Maa-ainesta vastaanotetaan alueelle vuosittain 49 500 tn puhtaita ylijäämämaita. Alueelle tuotava maa-aines on pääasiassa hyötykäyttöön kelpaamatonta hienojakoista koheesiomaata (savi, siltti), moreenimaata, pintamaita sekä isokokoisia kiviä ja lohkareita. Alueella ei vastaanoteta pilaantuneita maa-aineksia. Kaivannaisjätteen käsittely Toiminnan päätyttyä sekä pintamaat että vastaanotetut maa-ainekset hyödynnetään alueen maisemoinnissa. Alueen välivarastointi sekä lopullisessa maisemoinnissa tullaan edistämään alueen luonnon monimuotoisuutta NCC Green KIELO:n mukaisesti. Jo kuoritut pintamaa- on sijoitettu alueen itäreunalle. Kaivannaisjätteen aiheuttamat ympäristövaikutukset Alueella säilytettävä pintamaa sekä vastaanotettava maamassa on inerttiä epäorgaanista ainesta. Aineksen aiheuttamat ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä maaaineksesta sateen tai tuulen aiheuttaman eroosion myötä liikkeelle lähtevään hienoainekseen. Hienoaineksesta ei kuitenkaan aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, sillä mahdollisesti irtoava aines on samaa mineraalista ainesta, josta alueen maaperä koostuu. Hienoaineksesta aiheutuvat vaikutukset voidaan nähdä lähinnä läjitetystä maaaineksesta irtoavana hienoaineksena pintamaiden poistovuonna ja sitä seuraavana vuotena. Kolmantena kesänä pintamaiden poistosta pintojen voidaan jo olettaa olevan kasvillisuuden peittämiä luonnollisen siemennyksen kautta siten, ettei hienoai-
nesta enää merkittävissä määrin irtoa sen paremmin sateiden kuin kuivana kautena tuulenkaan mukana kuljetettavaksi. Louhosalueen hulevedet johdetaan pois alueelta nykyisin toiminnassa olevan louhoksen eteläosassa olevan laskeutusaltaan kautta. Saostusaltaaseen kerääntyvä hienoaines vastaa raekooltaan ja koostumukseltaan lähinnä silttiä. Kun saostusallas tyhjennetään, läjitetään sinne kertynyt hienoaines pintamaiden läjitysalueille. Jätealueeksi laskettavan alueen koko huomioon ottaen vaikutus alueen vesitaseeseen on marginaalisen pieni. Alueen ollessa jo olemassa oleva alue, on vesientarkkailua suoritettu jo 19.10.2006 annetun ympäristöluvan mukaisesti, ilman veden laadun merkittävää heikkenemistä. Ympäristövaikutusten tarkkailu Ottaen huomioon että alueelle ei olla varastoimassa jätettä, josta aiheutuu ympäristöön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita, ei alueen pintamaiden läjitystoiminta vaadi erillistä analyyttistä seurantaohjelmaa. Pintamaita läjitettäessä huomioidaan, ettei läjityskasoja tehdä liian jyrkin luiskin, jolloin on vaarana luiskan murtuminen. Läjitettyjen pintamaakasojen pysyvyyttä tarkkaillaan silmämääräisesti koko toiminnan ajan. Toiminnan lopettamiseen liittyvät järjestelyt Kun maa-ainesten ottamistoiminta alueella päättyy, muutetaan louhos jälkikäytön edellyttämään tilaan. Erillistä analyyttistä tutkimusta alueen pintamaille ei toiminnan päätteeksi ole tarpeen tehdä. Kaivannaisjätteenä pidettävät pintamaakasat puretaan toiminnan päätteeksi ja käytetään maa-ainesten ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla maisemoinnissa. Ennen pintamaiden levittämistä kaikki maa-ainesten ottamistoimintaan liittyvät laitteet ja rakenteet poistetaan ja varmistetaan, ettei alueelle jää mitään sinne kuulumatonta materiaalia. Pintamaat pyritään parhaan mukaan levittämään siten, että luonnontilaisena päällimmäisenä ollut kenttäkerros levitetään kivennäismaakerroksen päälle, jolloin maaperän luontainen pohjavettä suojaava mikrobitoiminta käynnistyy nopeammin kuin levitettäessä elotonta kivennäismaata. Mikäli alueella toiminnan aikana tapahtuu onnettomuus tai häiriötilanne, jossa maaperään joutuu sinne kuulumattomia mahdollisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita, on maaperän puhtauden tutkimuksen tarve arvioitava myöhemmin uudelleen. TIEDOT PÄÄSTÖISTÄ, NIIDEN ESTÄMINEN JA VÄHENTÄMINEN Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan syntyy koneiden polttomoottoreista. Ilmapäästöjen määriksi keskimääräisenä tuotantovuotena arvioidaan: CO 2 230 t/a, NO x 0,22 t/a, SO 2 0,12 t/a, Hiukkaset 0,02 t/a Melu Merkittävimmät melua aiheuttavat työvaiheet murskauslaitoksella ovat kallion poraus, ylisuurten lohkareiden rikotus sekä murskaus. Kiviaineksen kuormaamisesta kuuluu pyöräkuormaajan moottorin käyntiääni. Kuljetuskalustosta aiheutuu normaalia liikennemelua. Kovimman yksittäisen äänen toiminnassa aiheuttaa työturvallisuussyistä pakollinen peruutushälytyssummeri.
Murskauslaitoksen toimiessa (klo 07.00-22.00) eniten meluavia laitteita ovat murskaimet, pudotus muskaimen syöttimeen, dieselgeneraattori ja seulastot. Lisäksi melua muodostuu tuotteiden kuormauksista ja kuljetuksista. Toiminnassa syntyy hetkellistä melua ylisuurten lohkareiden rikotuksessa. Räjäytysten räjähdysainemäärät suunnitellaan kenttäkohtaisesti huomioiden kohteen etäisyys, kallion tärinäjohtavuus ja häiriintyvien kohteiden rakenne. Räjähdyksessä syntyvä tärinä ei suurella todennäköisyydellä aiheuta vaurioita lähimmissä kohteissa. Ennen toiminnan aloittamista häiriintyvät kohteet katselmoidaan ja dokumentoidaan. Alueella tehdään koeräjäytyksiä ja tärinämittauksia tarvittaessa. Räjäytykset järjestetään töitä koskevien määräysten ja säännösten mukaan. Jätteet ja jätehuolto Toiminnassa syntyvien jätteiden arvioidut määrät: Jätenimike Arvioitu määrä Käsittely / toimituspaikka Sekajäte 0,2 tn/a jätehuoltoyhtiö noutaa WC-jäte < 1 m 3 /a Jätevedenpuhdistamolle Ongelmajäte: jäteöljyt, öljynsuodattimet, rasvaiset trasselit jne. 1800 l/a Ekokem Oy Metalliromu 2 tn/a Romuliike noutaa Jäteöljyt kerätään tynnyreihin, jotka jäteöljyn käsittelyyn erikoistunut yritys toimittaa vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle. Muut mahdollisesti syntyvät vaaralliset jätteet kerätään erillisiin astioihin jotka tyhjentää kyseisten jätteiden käsittelyyn erikoistunut yritys tai jätteet toimitetaan itse vaaralllisen jätteen keräyspisteisiin. NCC Roads Oy pitää vaarallisiksi luokiteltavista jätteistä kirjanpitoa, josta ilmenee jätteen laatu, varastointi, kuljetus, loppuvastaanotto sekä tapahtumapäivämäärät. Kirjanpito arkistoidaan NCC Roads Oy:n toimintajärjestelmän ohjeiden mukaisesti vähintään kolmeksi vuodeksi. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja -asetusta sekä kunnan jätehuoltomääräyksiä. Ottoalueelle tehdään jätehuoltosuunnitelma ennen toiminnan aloittamista. Mahdollisesti alueella toimivat aliurakoitsijat sekä muut toimijat velvoitetaan noudattamaan jätehuoltosuunnitelmaa TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN Hakemuksen mukaan ympäristöriskeistä suurimpia ovat öljyvuodot. Öljyvuotojen riskit pyritään minimoimaan jo ennakolta käyttämällä kaksivaipallisia öljysäiliöitä ja valuma-altaisia kontteja, kunnostamalla ja huoltamalla laitteisto säännöllisesti sekä tarkkailemaan toimintaa jatkuvasti. Mahdollisten öljyvuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin on varattu imeytysainetta. Työkoneiden pysäköinti- ja tankkausalueena toimii tukitoimialue, joka sijaitsee alueen eteläosassa lähellä saostusallasta. Hakijalla on Inspectan 11.01.2013 myöntämä ja 15.01.2016 saakka voimassa oleva sertifioitu ISO 14001:2004:n mukainen ympäristöjärjestelmä.
Toiminnassa on lisäksi päästöriskejä, joilla voi olla vaikutusta maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteisiin. Hakemuksen mukainen toiminta liittyy kiinteästi jo olemassa olevaan ottoalueeseen, eikä siten arviolta aiheuta viihtyisyyden alenemista tai raskaan liikenteen merkittävää lisääntymistä nykytilasta. Toiminnasta aiheutuva merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko esim. työkoneiden letkurikkojen, varastosäiliöiden vuodon tai tulipalon yhteydessä. Nykyaikaisiin, säännöllisesti huollettuihin laitoksin liittyy hyvin vähän riskejä. Henkilövahinkojen estämiseksi alueella toimivilta henkilöiltä edellytetään suojaimien käyttöä sekä turvasäännösten osaamista ja noudattamista. NCC Roadsin henkilökunta osallistuu työturvallisuuskoulutukseen työsuhteen alussa. Tulipalojen varalta viranomaisten määräämä ensisammutuskalusto on jatkuvasti saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessä. Mahdollisista onnettomuuksista ja häiriötilanteista tehdään vaadittavat ilmoitukset Pornaisten kunnan viranomaisille. NCC Roadsilla on toimintajärjestelmä, jonka avulla toimenpiteet suunnitellaan ennakkoon ja minimoidaan mahdolliset riskit. Maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelu Ympäristöriskeistä suurimpia ovat öljyvuodot. Öljyvuotojen estämiseksi laitteiden säännöllinen huolto ja oikea käyttö ovat tärkeässä asemassa. Öljyvuotojen riskit pyritään minimoimaan jo ennakolta käyttämällä kaksivaippaisia öljysäiliöitä, kunnostamaan ja huoltamaan laitteisto säännöllisesti sekä tarkkailemaan toimintaa jatkuvasti. Mahdollisten öljyvuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin on varattu imeytysainetta. Tulipalojen varalta viranomaisten määräämä ensisammutuskalusto on jatkuvasti saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessä. Mahdollisista onnettomuuksista ja häiriötilanteista tehdään vaadittavat ilmoitukset Pornaisten kunnan viranomaisille. Liikkuvassa murskausasemassa (Lokotrack) kiinteä 1000-5000 litran polttoainesäiliö, joka täyttää työkoneille asetetut vaatimukset. Siirrettävän murskauslaitoksen tarvitsema energia otetaan sähköverkosta. Muiden työkoneiden polttoaine varastoidaan 2000 litran kaksoisvaippaisissa säiliöissä, 2-3 säiliötä työmaalla. Voiteluaineita säilytetään enintään 1000 litraa valuma-altaallisessa (1,5 kertaa säilytettävien voiteluaineiden tilavuus) metallikontissa. Alueella käytettävät polttoainesäiliöt täyttävät Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 277/2002 liitteen A vaatimukset. NCC Roadsilla on toimintajärjestelmä, jonka avulla toimenpiteet suunnitellaan ennakkoon ja minimoidaan mahdolliset riskit. Hulevesijärjestelyt Räjähdysainejäämistä aiheutuu nitraatti pitoisuuksien kohoamista pinta- ja pohjavesissä. Toiminnan päätyttyä tilanne normalisoituu nopeasti. Kiviaineksen käsittelystä aiheutuu hienoaineksen joutumista louhosalueen pintavesiin. Pintavedet johdetaan saostusaltaan kautta pois, jolloin vaikutuksia alueen ulkopuolelle ei synny. Lisäksi louhoksen rikkonainen pinta ja loiva kallistus edistävät hienoaineksen sedimentoitumista louhoksen pohjalle.
Murskauksessa ei synny päästöjä viemäriin eikä pohjavesiin. ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA JA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN SOVELTAMISESTA Murskauslaitoksella pölyä syntyy murskauksesta, seulonnasta sekä kiviaineksen pudotuksista. Pölyn leviämistä torjutaan suihkuttamalla prosessiin vettä sekä tarvittaessa suojaamalla kuljettimet ja muut suurimmat pölyn lähteet kattein, peittein ja koteloinnein. Pölyä syntyy myös vähäisessä määrin työmaakoneiden aiheuttamasta liikenteestä sekä tuotteiden kuormaamisesta ja kuljettamisesta tuotantopaikalta. Kylmässä kiviaineksessa vallitseva luonnollinen kosteus vähentää pölyämistä, lisäksi sitä voidaan vähentää varastokasoja kastelemalla. Melun leviämistä torjutaan meluvallilla, joka sijoittuu alueen itäosan. Melua vähennetään toiminnan aikana myös sijoittamalla varastokasoja ja toimintoja siten, että ne mahdollisimman tehokkaasti vaimentavat melun leviämistä. Alueella käytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan kriteerit täyttävää kalustoa, jolla varmistetaan että laitteistot ovat nykyaikaisia ja hyvin huollettuja. ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA, VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN SEKÄ TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön ei arvioida olevan merkittävää haittaa. Vesistöön ja sen käyttöön ei arvioida olevan merkittävää haittaa. Melu Kiviainestoimipisteelle on tehty vuonna 2005 insinööritoimiston Paavo Ristola Oy:n toimesta Louhinnan meluselvitys 28.7.2005. Lisäksi Ramboll Analytics on tehnyt 1.10.2007 Maa-ainesten melumittauksen Pornaisten kiviainestoimipisteellä. Metsähovin rakennus on kiviainestoimintaa lähinnä oleva rakennus, jonka luona melua on mitattu. Louhinnan meluselvityksen 28.7.2005 mukaan melutaso tulee olemaan lähimmän rakennuksen luona LAeq 52-53 db. Rikotus huomioiden keskiäänitaso LAeq on ollut 55 db. Maa-ainesten melumittauksen 1.10.2007 mukaan todellinen melu lähimmän rakennuksen luona on ollut 27.9.2007 LAeq 43 db. Rikotuksesta aiheutuu arviolta 3 db:n nousu mitattaessa (LAeq) A-painotetun ekvivalenttitasoa. Melun enimmäistaso L 0max Kiviainestoimipisteen melumittausta on suoritettu mittaamalla murskausjakson aikana melun enimmäistaso L 0max. Tämä ei ole suoraan vertailukelpoinen A-painotetun ekvivalenttitason kanssa. 21 ja 22.9.2015 on mitattu lähimmän rakennuksen luona melun enimmäistasoa L 0max, jolle saatiin keskiarvoiksi 21.9. 61,5 db ja 22.9. 63,9 db. Mittaustulokset ovat kolmen enimmäistasomittauksen keskiarvoja.
Johtopäätös Kiviainestoimipisteellä olevasta toiminnasta aiheutuva melu aiheuttaa hetkellisesti enimmäistasoja vaihteluvälillä L 0max = 60-65 db lähimmän rakennuksen luona (Metsähovi), kun tuuli tulee suoraan kiviainestoimipisteeltä. Mitattaessa keskiäänitasoa L Aeq jää alle L Aeq 50 db:n. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvosta (993/1992) määrittää asumiseen käytettävien alueiden enimmäismelutasoksi LAeq 55 db. Vireille laitettavan maa-aines- sekä ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu entistä kauemmaksi lähimmästä rakennuksesta. Lisäksi häiritsevyyttä vähennetään alueen itäreunan meluvallia vastaanotettavilla maa-aineksilla parantamalla. Pöly Pölyn, melun ja tärinän syntyminen sekä leviäminen suunnitelma-alueen ympäristöön minimoidaan tuotannon huolellisella suunnittelulla sekä jatkuvalla tuotannonaikaisella tarkkailulla. Mikäli poikkeamia havaitaan, tullaan niihin puuttumaan viipymättä sekä korjaamaan ongelma parhaalla mahdollisella tavalla. Vesientarkkailu Alueelta otetaan vesinäytteitä pintavesistä sekä pohjavesistä. Pintavesinäytteet otetaan laskeutusaltaasta. Pohjavesinäytteet otetaan alueelle asennetusta kalliopohjavesiputkesta sekä Metsähovin tilan kaivosta. Näytteet otetaan kerran vuodessa. Näytteistä analysoidaan väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, alumiini ja bakteerit. Vesientarkkailun tulokset Saostusaltaan vesi on lähes neutraalia ja kirkasta. Veden hygieeninen laatu oli välttävä ja näytteestä todettiin vuonna 2015 ulosteperäisiä bakteereja (Esc.Coli 59 MPN/100 ml). Lisäksi näytteestä todettiin koliformisia lämpökestoisia bakteereja 870 MPN/100 ml. Todennäköisesti altaan läheisyydessä on vieraillut eläimiä joiden jätöksiä on päätynyt laskeutusaltaaseen. Alueen porakaivon vesi on hygieeniseltä laadultaan huono (470 MPN/100 ml). Vesi on neutraalia, mutta hyvin sameaa. Rauta- ja alumiinipitoisuus olivat korkeat vuonna 2015, ollen raudan osalta 900 μg/l ja alumiinin osalta 1800 μg/l. Korkeita pitoisuuksia selittänee se, ettei pohjavesiputkea ollut pumpattu tyhjäksi ennen näytteenottoa ja vesi oli näin ollen seisonutta. Korkeasta rautapitoisuudesta kielii myös veden sameus (NTU 66). Myös sähkönjohtavuus oli koholla ollen 15,2 ms/m. Metsähovin tilan porakaivon vesi oli myös vuonna 2015 hygieeniseltä laadultaan moitteetonta. Vesi on talousvesiasetuksen laatuvaatimusten mukaista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Askolan ja Pornaisten kuntien ilmoitustaululla 23.10. 23.11.2015, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Pornaisten kunnanvirastossa osoitteessa Kirkkotie 176, 07171 Pornainen sekä pääosiltaan Askolan ympäristönsuojeluyksikön www-sivuilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Itäväylälehdessä 28.10.2015. Kiinteistön naapuritilojen omistajille on lähetetty kirjeitse ilmoitus kuulutuksesta (9 kiinteistöä, 15 kirjettä / 21 omistajaa).
Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen useasti alueen valvonnan yhteydessä. Lupahakemuksen jättämisestä on keskusteltu ja tutustuttu alueeseen hakijan kanssa 6.5.2015. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä hakemuksen nähtävilläoloaikana. Lausunnot Hakemuksen johdosta on pyydetty 30.9.2015 Pornaisten terveydensuojeluviranomaisen lausunto ympäristönsuojelulain (527/2014) 42.1 :n kohdan 2) nojalla. Terveydensuojeluviranomainen (Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto) on antanut lausunnon 17.11.2015. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia ohjearvoja vakituiseen ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Maatilamatkailua harjoittava tila, Metsähovi, tulee rinnastaa loma-asunnoksi ja sillä tulee noudattaa loma-asumiselle määritettyjä ohjearvoja melutasoille. Myös ohjearvojen alle jäävä melu voi aiheuttaa terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Alueen toiminnoista aiheutuvia melupäästöjä tulee tarkkailla lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Terveydensuojelujaosto katsoo, että mikäli toiminnasta aiheutuu meluhaittaa asutukselle, ei toimintaa tulisi harjoittaa viikonloppuisin, eikä perjantaisin klo 17.00 jälkeen. Porauksessa, murskauksessa ja kuljetuksessa syntyvää pölyä ei saa kulkeutua haitallisessa määrin naapurikiinteistöjen asuntojen tai loma-asuntojen piha-alueille. Läheisen Metsähovin tilan kaivo toimii pohja- ja pintavesien tarkkailusuunnitelman mukaisena näytepisteenä, mutta tarkempaa tietoa muista talousvesikaivoista ei ole. Alueella tapahtuvasta toiminnasta ja vastaanotetun maa-aineksen sijoittamisesta alueelle ei saa aiheutua pohjaveden laadun tai riittävyyden heikkenemistä naapurikiinteistöjen talousvesikaivoissa. Suolan käyttöä tulee välttää pölynsidonnassa, jotta pohjaveden saastumisriski on mahdollisimman vähäinen. Työkoneiden säilytys-, huolto- ja tankkausalueilla sekä nestemäisten kemikaalien säilytysalueilla tulee maaperä ja pohjavesi suojata kemikaaleja läpäisemättömällä materiaalilla. Mahdollisesti kemikaaleja sisältävät pintavedet tulee johtaa hallitusti öljynerotuskaivojen kautta. Lupamääräyksin ja riittävällä valvonnalla tulee varmistaa, ettei alueelle tuoda pilaantuneita maa-aineksia. Terveydensuojelujaostolla ei ole asiaan muuta huomautettavaa. Hakijan vastine NCC Roads Oy on antanut vastineen lausuntoon 16.12.2015: Melu Toimintaa tullaan harjoittamaan arkisin noudattaen Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), jolloin toiminta rajoittuu toiminta-ajoiltaan ja määräytyy valtakunnallisesti yhtenäisesti. Hakemusasiakirjojen ajat tulisivat olla yhtenäiset asetuksen kanssa.
Kiviainesten toimituksia viikonloppuisin aiheutuu satunnaisesti markkinoiden kysynnän mukaan, eikä pelkästä kuormauksesta ja kuljetuksesta aiheudu haitallisesti meluvaikutuksia lähimpiin asuinrakennuksiin. Suunnitelma-alueen sijainti sekä rakenne, kun alueen itäreunan meluvallia on korotettu, ehkäisee oleellisesti melun leviämistä lähimmän asuinrakennuksen suuntaan. Toimipisteen ja yleisen tien välillä ei ole rakennuksia, joihin kohdistuisi vaikutuksia viikonloppukuljetuksista. Tällöin viikonloppukuljetukset ovat (800/2010) asetuksen mukaisesti perusteltavissa. Toiminnasta ei aiheudu Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja ylittävää melua. Kiinteistöllä 611-405-1-55 ei sijaitse loma-asutusta, jolloin valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjearvot ovat yksiselitteisesti tulkittavissa. Suunnitelma-alueen itäreunan meluvallia tullaan korottamaan vastaanotettavilla maaaineksilla. Toiminnan aiheuttamaa melua tullaan seuraamaan mittaamalla sekä laitostoiminnan (murskaaminen, poraaminen, rikotus, räjäyttäminen sekä kuormaaminen ja kuljetus) arkana että pelkän kuormaus ja kuljetustoiminnan (viikonloppuajan toimintaa kuvaten) arkana lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Maiden vastaanotto Asiaton pääsy ja maiden luvaton sijoittaminen alueelle estetään puomilla, joka on lukittuna silloin, kun paikalla ei ole maa-ainesten vastaanoton valvontaa. Kuorman tuojasta, laadusta ja määrästä pidetään kirjaa, jätteensiirtoasiakirjan mukaisesti. Toimipisteessä on aukioloaikana hoitohenkilökunta. Vastaanotettavan materiaalin laadun tarkistukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Mikäli kuorma sisältää läjitys alueelle sopimatonta materiaalia, se ohjataan sopivaan vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa vastaanottaa ko. materiaalia. Mikäli sopimaton kuorma todetaan vasta purkupaikalla, siivotaan epäpuhtaudet ja ne toimitetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan. Käännytetyt kuormat kirjataan myös työmaapäiväkirjaan ja raportoidaan. Pölynsidonta Pölynsidontaan käytetään muita keinoja kuin suolaa, lausunnon ohjeistamana. Hakijan kuuleminen NCC Roads Oy:tä on 17.3.2016 kuultu puhelimitse alustavista lupamääräyksistä. VIRANOMAISEN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta on tutkinut ympäristönsuojelulain 48 :n mukaisesti asiassa annetut lausunnot ja muistutukset sekä luvan myöntämisen perusteet ja todennut, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, kun toiminta järjestetään lupamääräysten mukaisesti. Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää NCC Roads Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen sekä puhtaiden maiden vastaanottoon kiinteistöille (611-405-1-37, -1-43, -1-39, -1-34, ja -1-40). Tämä ympäristölupa korvaa Askolan rakennus- ja ympäristölautakunnan 12.10.2006 122 myöntämän ympäristöluvan.
LUPAMÄÄRÄYKSET Jos tämä lupapäätös on joiltain lupamääräysten osalta ristiriidassa Askolan rakennus- ja ympäristölautakunnan 4.2.2016 8 myöntämän maa-ainesten ottoluvan kanssa, on noudatettava tämän lupapäätöksen määräyksiä. Toiminta voidaan ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisesti muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, kun hakija on asettanut 10 000 :n vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. 1. Ennen toiminnan aloittamista ympäristönsuojeluviranomainen on kutsuttava riittävän ajoissa alkutarkastukseen, jossa käydään läpi tämän lupapäätöksen edellyttämät toimenpiteet. Toiminnan päätyttyä pidetään vastaavasti lopputarkastus. Toiminnanharjoittajan on sovittava alku- ja lopputarkastusajankohdista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. 2. Häiriötilanteista, jotka saattavat lisätä toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ) 3. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Alueella saa välivarastoida tai hyödyntää muualta tuotavaa puhdasta maa-ainesta yhteensä enintään 49 500 t/a. Alueelle tuotavan maan puhtaus on varmistettava. (YSL 52 ). 5. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: Murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja Kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä arkisin 6.00 ja 22.00 välisenä aikana ja satunnaisesti lauantaisin 7.00 18.00 välisenä aikana (VnA 800/2010). Edellä mainittujen aikarajojen lisäksi murskausta ja poraamista ei saa tehdä perjantaisin 18.00 jälkeen. Louhintaa, rikotusta, räjäytystyötä ja murskausta ei saa tehdä kesäkuun 1. ja elokuun 31. päivän välisenä aikana. 6. Lauantaina tehdystä kuljetuksesta ja kuormauksesta on pidettävä kirjaa, ja esitettävä päivien määrä vuosiraportoinnin yhteydessä. 7. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla päiväohjearvoa (7.00 22.00) 55 db (Laeq) ja yöohjearvoa (22.00 7.00) 50 db. Loma-asuntojen piha-alueilla päiväohjearvo on 45 db (Laeq) ja yöohjearvo 40 db (Laeq). Luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää
päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db (YSL 52, NaapL 17, Vnp 993/1992). 8. Alueen itäreunassa olevaa meluvallia on jatkettava ja korotettava ennen luvan mukaisen toiminnan aloittamista (YSL 52 ). 9. Kivenmurskaamon melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muulla vastaavalla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla (VnA 800/2010 6.3 ). 10. Tärinästä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. (NaapL 17 ) 11. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaadusta antaman asetuksen (38/2011) raja-arvoja. Laitokselle johtavien teiden ja muun toimintaympäristön pölyntorjunnasta on huolehdittava tarvittaessa kastelemalla. Suolan käyttöä tulee välttää pölynsidonnassa. Pölynsidontaan käytettävän kasteluveden tulee olla laadultaan sellaista, ettei se aiheuta vaaraa lähialueiden kaivovesien laadulle. Porauslaitteissa on käytettävä pölynkeräiminä esim. kangassuodattimia tai teholtaan vastaavaa tekniikkaa ja tarvittaessa pölyntorjuntaa on tehostettava koteloinnilla. (YSL 52, NaapL 17 ) 12. Murskauslaitoksessa pölyä tulee sitoa kastelemalla kolmessa eri vaiheessa: syöttö, välimurskaimen jälkeinen seula, jälkimurskain tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (VnA 800/2010). 13. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (VnA 800/2010). 14. Räjäytysten ajankohdissa on huomioitava vallitseva tuulen suunta, jotta räjäytyksen aiheuttama pölypilvi ei leviä asutuksen suuntaan (NaapL 17 ). 15. Laitoksen toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet tulee varastoida selkeästi merkityissä astioissa tiiviillä pohjalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. (JäteL 15-17 ) 16. Työkoneiden säilytys-, huolto- ja tankkausalueilla sekä nestemäisten kemikaalien säilytysalueilla tulee maaperä ja pohjavesi suojata kemikaaleja läpäisemättömällä materiaalilla. Mahdollisesti kemikaaleja sisältävät pintavedet tulee johtaa hallitusti öljynerotuskaivojen kautta (YSL 52). 17. Toiminta on järjestettävä siten, ettei alue roskaannu. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava erilleen sekajätteestä ja toimitettava hyötykäyttöön. Vaarallisia jätteitä saa luovuttaa ainoastaan tähän toimintaan ympäristöluvan saaneelle toiminnanharjoittajalle. (YSL 7, 20, 52, 58 JäteL 15 ) 18. Alueelta poisjohdettavat vedet on ohjattava selkeytysaltaan / altaiden kautta. Altaan on oltava rakenteeltaan sellainen, että se kokoaa mahdollisimman tehokkaasti alueen pintavedet eikä pitkäaikaista lätäköitymistä tapahdu muualla alueella kuin altaassa. Poistovesien mukana alueelta ei saa poistua ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä on tehostettava esim. öljynerottimin. (YSL 52 ).
19. Pintavesiä tulee käyttää madollisimman tehokkaasti alueella hyödyksi esim. pölynsidonnassa, jolloin alueelta poisjohdettavat vesimäärät jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 52 ). Tarkkailu- ja raportointimääräykset 20. Ennen toiminnan aloittamista toiminnalle on laadittava/päivitettävä ulkopuolisen asiantuntijan laatima melun tarkkailusuunnitelma. Melua tulee tarkkailla etenkin lähimmän häiriintyvän kohteen (Metsähovin tila) louhoksen suunnan pihapiirissä. Melua tulee tarkkailusuunnitelman mukaan mitata toimintajaksojen alussa ainakin silloin, kun eniten meluavat toiminnot ovat samaan aikaan toiminnassa. Suunnitelma on hyväksytettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ennen toiminnan aloittamista (YSL 52 ). 21. Mittaustulokset on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta ja näiden mittaustulosten perusteella ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa tehtyjen mittausten perusteella lisämääräyksiä melun vähentämistoimenpiteistä ja melutason uusintamittauksista. (YSL 52, NaapL 17 ) 22. Alueen pohja- ja pintavesien tarkkailussa tulee noudattaa rakennus- ja ympäristölautakunnan 16.2.2006 5 hyväksymää tarkkailusuunnitelmaa tilalle Laitala RN:o 1:40 (NCC Roads Oy, Pornaisten kalliokiviainesalueen pohja- ja pintavesien tarkkailusuunnitelma 18.1.2006): - Pohjaveden pinnankorkeutta mitataan neljä kertaa vuodessa tammi-huhti-,heinä- ja lokakuussa Metsähovin tilan kaivosta ja kalliopohjaveden tarkkailukaivosta. - Laatuanalyysit (B;C) tehdään kerran vuodessa. Pohjavesinäytteistä analysoidaan väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, KMnO4 luku, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, alumiini ja bakteerit. - Pintavesinäytteet otetaan laskeutusaltaasta tai lähtevästä ojasta vesitilanteesta riippuen syksyisin kerran vuodessa. Pintavesinäytteistä analysoidaan väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, KMnO4 luku, nitraatti NO 3, nitriitti NO 2, ammonium NH 4, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, alumiini ja bakteerit. 23. Tarkkailutulosten yhteenveto on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta) ja tarvittaessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Vna 926/2006 6 ). Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 24. Tarvittaessa ilman hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on tarkkailtava ympäristönsuojeluviranomaisen määräysten mukaisesti (YSL 52 ) 25. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa louhitun ja murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, räjäytyksistä ja niissä käytetyistä räjähdysaineiden määristä, tarkkailutuloksista, toiminnasta syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito tulee näyttää ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Valvontaviranomaiselle tulee toimittaa vuosittain raportti laitoksen toiminnasta. (YSL 52 ).
26. Kaikki luvassa edellytetyt raportit ja selvitykset on toimitettava sähköisesti Pornaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sähköpostiosoitteeseen ymparistonsuojelu@askola.fi RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty (YSL 48 ). Toiminnan päästöjen rajoittaminen on hakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sen tasoista, kuin paras käyttökelpoinen tekniikka edellyttää. Luvan myöntämisen edellytykset Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti kivenlouhimon ja murskauslaitoksen sekä muualta tuotavan puhtaan maaaineksen vastaanotosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Rakennus- ja ympäristölautakunta on päätöksessään huomioinut ympäristölupahakemuksen johdosta annetun Pornaisten terveydensuojeluviranomaisen lausunnon lupamääräyksissä. Lupamääräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, joilla toiminnan vaikutukset ilmenevät, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa tämä toiminta. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveydenhaittaa. Melun ja sen leviämisen rajoittamiseksi on asetettu toiminta-aikarajoituksia ja annettu määräyksiä toiminnan sijoittamisesta. Aikarajat melua aiheuttaville työvaiheille on annettu hakemuksen mukaisesti sekä VnA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) nojalla. Toiminta sijoittuu alle 500 m etäisyydelle melulle alttiista kohteista, joten määräyksessä sovelletaan asetuksen 8 :n aikarajoja. Perjantain sallittuja murskaus- ja porausaikoja on rajoitettu alueen läheisyydessä olevan maatilamatkailua harjoittavan tilan sekä terveydensuojeluviranomaisen lausunnon vuoksi. Koska kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 m päähän asumiseen tai lomaasumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriölle alttiista kohteesta,
melua on torjuttava VnA 800/2010 6.3 :n mukaisesti koteloinnein, kumituksin tai muulla vastaavalla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista on taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 40 db. Asumiseen käytettävillä alueilla vastaavasti päiväohjearvona on korkeintaan 55 db ja yöllä 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla sovelletaan tiukempia meluohjearvoja 45/40 db. Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa päiväaikaista melutasoa on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. Ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi on huolehdittava siitä, että louhinnasta, murskaamisesta ja työmaaliikenteestä aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Liiallinen pöly saattaa aiheuttaa naapurille kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa sekä ympäristön pilaantumista. Pölylle on asetettu raja-arvo valtioneuvoston ilmanlaadusta antamassa asetuksessa (38/2011). Asetuksessa ilman hiukkaspitoisuudelle (PM 10) asetettuja raja-arvoja ei saa ylittää. Määräyksiä on annettu toiminnan sijoittamisesta siten, että pölyn leviäminen voidaan minimoida sekä muista tarpeellisista pölyntorjuntatoimenpiteistä. Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja polttoaineista sekä niiden käsittelystä, työkoneiden säilyttämisestä, huoltamisesta ja pesemisestä, jätehuollosta, sekä jätevesien ja pintavesien johtamisesta. Lisäksi on annettu määräyksiä onnettomuustilanteista. Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu määräyksiä myös jätelain nojalla. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Alueelta valuvan pintaveden laatua tulee tarkkailla, jotta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat muutokset voidaan havaita. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla tässä lupapäätöksessä annettuja määräyksiä ankarampia tai poikkea via säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) Luvan haltijan tulee tehdä uusi lupahakemus mikäli laitoksen toiminnassa tai toimintaa kuvaavissa tiedoissa tapahtuu olennainen muutos. (YSL 29 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminta voidaan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisesti 10 000 :n vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.
Täytäntöönpanon perustelut Hakemuksen mukainen toiminta vastaa aiemman ympäristöluvan mukaista toimintaa. Kyseessä ei ole uusi toiminta eikä toiminta tule aiempaan toimintaan nähden laajenemaan. Toiminta sijoittuu olemassa olevalle louhosalueelle, ei luonnontilaisille alueille. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta merkittävää muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön tai vahingoita koskematonta luontoa. Alueen ympäristössä ei ole nykyisen toiminnan johdosta tapahtunut haitallisia muutoksia. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset, melu ja pöly, ovat toiminnanaikaisia, eivät pysyviä eivätkä jatkuvia. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöstä ja sen ehtoja. Toiminnan aiheuttamiin ympäristöriskeihin on varauduttu lupahakemuksessa kuvatulla tavalla. Lupahakemuksen ja -päätöksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Toiminnan aloittaminen ei yllä mainituista syistä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET MUUTOKSENHAKU Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 11, 12, 15, 16, 17, 20, 27, 29, 34, 39, 42, 43, 44, 48, 49, 52, 53, 58, 59, 62, 66, 67, 70, 83, 84, 85, 87, 111, 112, 170, 190, 191, 199 ja 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 3, 4, 6, 11, 12, 13, 14, 15 ja 41. Jätelaki (646/2011) 12 13, 15 17, 29 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 8 9 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet ja taksat: Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristö 25/2010, Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta 29.3.2012 48). Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitusaika on kolmekymmentä päivää tämän päätöksen antopäivästä. (YSL 190 ) Valitusosoitus on liitteenä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Luvan käsittelymaksu on Askolan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ja taksataulukon kohtien 6. a) ja b) ja 12. b) mukaisesti 5690 euroa (4315 + 1375, puhtaiden maiden vastaanoton ympäristölupamaksu taksan 5.9. :n mukaisesti 50 % taksataulukon mukaisesta maksusta).
JULKIPANO, TIEDOKSISAANTI Päätös annetaan julkipanon jälkeen 24.3.2016. Päätöksen julkipano tehdään YSL 84 :n mukaisesti. Päätöksestä tiedotetaan YSL 85 :n mukaisesti. Päätös lähetetään hakijalle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja Pornaisten terveydensuojeluviranomaiselle.