Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla LIITE

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla LIITE

Hakemuksen rakenne 1. Kaupunkiseudun kokeilun tavoitteet 2. Nykytilan kuvaus 3. Kaupunkiseudun kokeilun sisältö Elinvoimaisuuden vahvistaminen - tehokas työnvälitys ja uudet ratkaisut Työvoiman uusintaminen ja osaamisen vahvistaminen Monialaiset työllisyyspalvelut ja matalan kynnyksen työpaikkojen luominen Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus 4. Kokeilun toteutus

Kokeilun tavoitteet Tampereen kaupunkiseutua esitetään työvoima- ja yrityspalveluiden kokeilualueeksi, jolla on kokonaisvastuu työllisyyttä edistävistä palveluista Tampereen kaupunkiseutu tarjoaa erinomaisen toimintaympäristön kokeilla työllisyydenhoidon kokonaisvastuun siirtymistä kunnille Maakuntauudistuksen jälkeen maakunnalla on sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden osalta järjestämisvastuu ja kunnilla on keskeinen rooli mm. työvoima-, koulutus- sekä yritys- ja elinkeinopalveluiden kehittämisessä Kokeilussa luodaan toimintamalli työllisyys- ja yrittäjyyspalveluiden tuotteistetuista ratkaisuista ja työvoima- ja yrityspalveluiden ja sosiaali- terveyspalveluiden yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti Kokeiluun ja sen jatkokehittämiseen ovat lähdössä mukaan Tampereen kaupunkiseudun kuntien lisäksi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Kumppanuustalo Artteli ry (23 hyvinvointialan jäsenjärjestöä). Mukana on valtaosa maakunnan keskeisistä toimijoista. Lisäksi Sitra on mukana yhteistyössä Yritysläheinen työllistämismalli kokeilunsa kautta.

Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena on edesauttaa alueen talouskasvua, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja, parantaa työmarkkinoiden kohtaantoa, lisätä työllisyyden hoidon palveluiden asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta sekä yksinkertaistaa työllisyyspalvelun asiakkaiden palvelujärjestelmää ja parantaa asiakasprosessin kokonaishallintaa Kokeilulla tavoitellaan 10 % säästöä työttömyydestä aiheutuviin julkisiin kustannuksiin Säästö tulee ensisijaisesti työttömyyden laskusta Työllisyyden edistämisessä lähdetään aiempaa selkeämmin liikkeelle yritysten osaamis- ja kasvuhaasteiden tunnistamisesta ja niihin vastaavien räätälöityjen osaajaratkaisuiden tarjoamisesta Tavoitteena on myös korostaa työnhakija-asiakkaan vastuuta kehittää itseään, osallistua palveluihin ja koulutukseen sekä ottaa vastaa työtä. Yksi tällainen kehityspolku on yrittäjyyden korostaminen ja siihen valmentaminen työllistymisvaihtoehtona. Tavoitteena on vahvistaa nuorisotakuun mukaista aktivointia Kokeilun tavoitteena on osaltaan kehittää maahanmuuttajille suunnattua yrittäjyyskoulutusta ja aktivointia Tavoitteena on, että vuoden 2018 loppuun mennessä kaupunkiseudun työttömyysaste laskee vähintään kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaa noin 4 000 työttömän vähenemää.

Nykytilan kuvaus Tampereen kaupunkiseudun haasteet työllisyydenhoidossa: Elinkeinorakenteen muutos, maailmantalouden ongelmat sekä niistä johtuva erittäin vaikea työttömyystilanne (esim. Microsoft 25.5.) Erityispiirteitä ovat työttömyyden pitkittyminen, korkea nuorisotyöttömyys sekä myös korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu. Kaupunkiseudulla on noin 80 prosenttia koko Pirkanmaan työttömistä. Kuntien vastuu työllisyyspalveluista ja työttömyyden kustannuksista on kasvanut merkittävästi, mutta toimivalta ja työvälineet ovat pääosin TE-hallinnolla Työmarkkinatuen kuntaosuus vuonna 2015 kaupunkiseudulla yhteensä yli 38 milj. euroa. Vuonna 2015 kunnat käyttivät työllisyyspalveluihin reilut 19 milj. euroa ja työntekijäresurssia oli noin 125 henkilötyövuotta. Kuntien ja TE-hallinnon yhteistyö on ollut tiivistä, mutta lainsäädännölliset ja hallinnolliset raja-aidat estävät asiakaslähtöisen ja tehokkaan toiminnan ja resursseja kuluu hukkaan Työhakija- ja työnantaja-asiakkaiden näkökulmasta yhden luukun periaate ei toteudu. Tehottomuudesta seuraa merkittäviä kustannuksia. Tampereen kaupunkiseudun vahvuuksia: Tampereen kaupunkiseutu on vahva kasvualue Vahvuuksia elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta ovat laadukas koulutustarjonta, osaavan työvoiman saatavuus sekä elinkeinorakanteen monipuolisuus Kaupunkiseudulla on merkittävä potentiaali uuden liiketoiminnan kehittymiseen ja olemassa olevien yritysten uudistamiseen ja laajentamiseen Kaupunkiseudulla on pitkät perinteet työllisyydenhoidon yhteistyöstä Kaupunkiseudun kunnilla on kokonaisvaltaisen työllisyydenhoidon kannalta merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia vahvuuksia: oppilaitokset, yrittäjyysverkostot ja yhteistyöelimet, seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea Oy, tiivis yhteistyö työllisyydenhoidon ja sosiaalija terveyspalvelujen välillä Kasvusopimus ja Tampere3-konsortion rakentuminen

Kokeilun sisältö Kokeilulla pilotoidaan työllisyyden edistämisen kunnallista kokonaisvastuuta Tanskan mallin mukaisesti Tampereen kaupunkiseudun kokeilukokonaisuus jäsentyy neljään toisiaan tukevaan osaan: Elinvoimaisuuden vahvistaminen - tehokas työnvälitys ja uudet ratkaisut Työvoiman uusintaminen ja osaamisen vahvistaminen Monialaiset työllisyyspalvelut ja matalan kynnyksen työpaikkojen luominen Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus

Elinvoimaisuuden vahvistaminen - tehokas työnvälitys ja uudet ratkaisut (1/2) Tavoitteena on edistää työpaikkojen ja työtilaisuuksien syntymistä, parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä ehkäistä työttömyyden pitkittymistä Elinkeino- ja yrityspalveluiden toimenpiteillä tuetaan uuden liiketoiminnan kehittymistä ja olemassa olevien yritysten uudistumista ja laajentumista. Alueen innovaatioalustat ovat osa toimenpiteiden kokonaisuutta. Tampereen kaupunki on neuvottelemassa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa alueen uudistumisen toimenpiteistä menossa olevan rakennemuutoksen tueksi. Työllisyydenhoidon kokeilu ja alueen uudistumisen tuki kytkeytyvät yhdessä alueen elinvoiman edistämisen kokonaisuuden toimenpiteiksi. Tehostetaan työnantajapalveluja kokoamalla rekrytointipalvelut, elinkeinopalvelut ja muut yrityspalvelut kokonaisuudeksi. Yhteistyötä yritysten kanssa syvennetään. Hyödynnetään työnvälityksessä TE-hallinnon olemassa olevat sähköiset palvelut, yhteistyörakenteet ja pilotit. Asiakaspalvelua tehostetaan yhdistämällä eri toimijoiden resurssit. Työnvälitystä ja työmarkkinoiden kohtaantoa parannetaan yhdistämällä työnantajien tarpeita koskeva tieto koulutuspalveluiden nopeaan reagointiin

Elinvoimaisuuden vahvistaminen - tehokas työnvälitys ja uudet ratkaisut (2/2) Palveluita tarjotaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vahvaan alkuun panostaminen tarkoittaa myös työnhakijan oman vastuun ja aktiivisuuden korostamista. Muuttuvan työelämän tarpeisiin vastataan myös tukemalla yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistämisen mahdollisuutta Maahanmuuttajien palveluita kehitetään kokeilussa nopeaa kotoutumista ja työllistymistä edistäviksi Kokeilussa toteutettavia tai siihen kytkeytyviä toimenpiteitä ovat Innovaatioseteli Kevytyrittäjyyspilotti Yrittäjyyteen valmennus Näyttämöt ja kasvunpajat Yritysläheinen työllistämismalli Kisällimalli pienten yritysten jatkajaongelman ratkaisuksi Joukkoistettu työ työllistäjänä Innovatiiviset hankinnat

Työvoiman uusintaminen ja osaamisen vahvistaminen Tavoitteena on vahvistaa työnhakijoiden ammatillista osaamista ja työmarkkinavalmiuksia sekä vastata työnantajien ja työnhakijoiden tarpeisiin räätälöidyillä ja joustavilla ratkaisuilla Hyödynnetään tehokkaammin olemassa olevat resurssit sekä työvoimapoliittisen, omaehtoisen ja työnantajien kanssa yhteistyössä toteuttavan koulutuksen mahdollisuudet Syvennetään yhteistyötä työantajien kanssa työmarkkinoiden akuutteihin ja pidemmän tähtäyksen tarpeisiin vastaamiseksi Yhdenmukaistetaan työvoima- ja yrityspalveluiden, elinkeinopalveluiden, koulutusorganisaatioiden ja muiden työnantajarajapinnassa toimivien tahojen toimintatapoja Lisätään ammatillisen koulutuksen järjestäjien roolia aktiivisena työvoima- ja yrityspalvelujen tuottajana Osaamiskartoitukset, ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvitykset, ohjaaminen esimerkiksi omaehtoisiin opintoihin suorittamaan tutkinnon osia tai koko tutkintoa Esitetään, että kokeilussa lisätään koulutuksen järjestäjän päätösvaltaa työttömien hakeutuessa omaehtoiseen koulutukseen Työnhakija-asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin ja lähtötilanteisiin etsitään sopivat koulutustavat joustavasti hyödyntäen laajasti eri oppilaitoksia

Monialaiset työllisyyspalvelut ja matalan kynnyksen työpaikkojen luominen Tavoitteena on lisätä työvoimapalveluiden asiakaslähtöisyyttä, tehostaa työllistymistä edistävien palveluiden toteutusta sekä edistää matalan kynnyksen työtilaisuuksien syntymistä Kehitetään palvelutarpeen arviointia ja palveluihin ohjausta työllisyys-, koulutus- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden ja yksityisten HR-palvelujen yhteistyönä Tehostetaan ja virtaviivaistetaan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toteutusta Kevennetään suunnitelmien roolia yksittäisiin palveluihin ohjaamisessa Kootaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutussuunnittelun tueksi asiantuntijapalveluiden kokonaisuus Kehitetään kuntouttavaa työtoimintaa sekä työmarkkinavalmiuksien että sosiaalisen vahvistamisen näkökulmasta Tiivistetään järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä ja vahvistetaan niiden roolia matalan kynnyksen työtilaisuuksien tarjoajana Kartoitetaan julkisen sektorin järjestämisvastuulla oleviin palveluihin ja tehtäviin liittyvät tukipalvelut ja selvitetään edellytyksiä niiden muokkaamiseksi matalan kynnyksen työtilaisuuksiksi Hyödynnetään hankinnoissa sosiaalisia kriteereitä työtilaisuuksien luomiseksi Palkkatulon suojaosaa esitetään kokeilun ajaksi nostettavaksi 500 euroon kuukaudessa

Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus Tavoitteena on lisätä työttömien henkilöiden osallisuutta ja valmiuksia siirtyä työmarkkinoille poluttaviin palveluihin sekä parantaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja yksittäisten palvelujen kytkeytymistä palvelukokonaisuuksiksi Kehitetään sosiaalipalveluiden ja työllisyyspalveluiden yhteinen palvelutarpeen arvio Asiakkaiden kokonaisvaltainen kartoitus, omatyöntekijämalli, monialaisen verkostomaisen työotteen kehittäminen Kehitetään kuntien aktiivista ja osallistavaa sosiaalityötä Asiakkaiden aktivointi ja osallistaminen mm. erilaisen ryhmätoiminnan, kokemusasiantuntijatoiminnan ja kuntakohtaisten alueellisten hyvinvointikeskusten sekä lähitorien palveluiden avulla Tutkitaan mahdollisuutta kannustaa sosiaalityön asiakkaita, jotka osallistuvat kansalaisjärjestötoimintaan ym. aktivoivaan palveluun esim. toimeentulotuen taloudellisen tuen avulla Haetaan pidempiä ratkaisuja tai siirtymiä työllisyyspalveluihin Esitetään Tampereen kaupunkiseudun kokeilulle linkitystä mahdolliseen perustulo- tai osallistavan sosiaaliturvan kokeiluun. Selvitetään hakeutumista OTE Osatyökykyisille tie työelämään -hankkeen pilotointiin.

Kokeilun toteutus (1/4) Toteutuksen hallinnointimalli halutaan pitää mahdollisimman kevyenä. Yksi mahdollinen vaihtoehto on vastuukuntamalli. Hallinnointimalli sovitaan osana jatkovalmistelua. Jatkovalmistelussa laaditaan paitsi kaupunkiseutua koskevat niin myös kuntakohtaiset, paikalliset kokeilun toteutussuunnitelmat Lähtökohtaisesti jokainen kunta/kaupunki osallistuu kokeilun kaikkien osakokonaisuuksien (1-4) toteutukseen Tampereen kaupunkiseutu sitoutuu kokeilun toteutukseen vasta, kun reunaehdot ovat jatkovalmistelun pohjalta tiedossa Kokeilu ottaa hoitaakseen TE-toimiston kaikki tehtävät (kokonaisvastuu) kaupunkiseudun osalta Kokeilulla strateginen ja operatiivinen työnjohto TE-palvelut organisoidaan uudelleen ja yhdistetään kokonaisuudeksi kuntien työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalveluiden kanssa. Varmistetaan kiinteä yhteys sosiaali- ja terveyspalveluihin asiakastarpeisiin vastaamiseksi. Tavoitteena on jatkaa TE-toimiston (ja laajemmin valtion) pilotti- ja yhteistyöratkaisuja ja kokeiluja ja tarvittaessa yhteensovittaa niitä kuntatason pilottien ja yhteistyöratkaisujen kanssa Esitetään muutoksia ja kevennyksiä sääntelyyn

Kokeilun toteutus (2/4) Kokonaisuutta vastaava osa TE-hallinnon resursseista siirtyy kokeilun käyttöön Siirtyvän resurssin osuus esim. 80 %, joka on sama kuin kaupunkiseudun työttömien osuus Pirkanmaan työttömistä. Tarkentuu neuvottelujen aikana. Kattaa henkilöstön, muut toimintamenot (ml. KEHAn kautta kanavoituvat) sekä palvelut (51 mom.) Toteutetaan henkilöstön osalta työnjohdollisena, sopimuspohjaisena ratkaisuna TE-hallinnon henkilöstö säilyy työsuhteessa valtioon, mutta osoitetaan sopimuksella kunnan työn johdon alaisuuteen Mm. URA-asiakastietojärjestelmän käyttöoikeus laajennettava myös kuntapuolen työllisyyspalveluiden henkilöstön käyttöön Esitetään, että kaupunkiseudun kunnat vapautetaan työmarkkinatuen kuntaosuudesta kokeilun ajaksi ja kunnat sitoutuvat käyttämään vastaavan summan työllisyydenhoidon palveluihin

Kokeilun toteutus (3/4) Resursointi ja yhteistyö kokeilun valmistelussa ja toteutuksessa Kaupunkiseudun kunnat osoittavat kokeilun käyttöön nykyiset työllisyyspalveluidensa resurssit Kokeiluun ja sen jatkokehittämiseen ovat tässä vaiheessa lähdössä mukaan keskeisimmät tahot: kaupunkiseudun kunnat, kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Kumppanuustalo Artteli ry (23 hyvinvointialan jäsenjärjestöä). Lisäksi Sitra on mukana yhteistyössä Yritysläheinen työllistämismalli kokeilunsa kautta. Kunnat päättävät lisäresursoinnista, kun jatkovalmistelu on edennyt ja kokeilun sisältö ja reunaehdot ovat tarkentuneet Kokeilun jatkovalmistelussa yhteistyöverkostoa laajennetaan tarpeen mukaan ja täsmennetään eri toimijoiden roolit ja resurssien kohdentaminen toteutuksessa Pirkanmaan TE-toimiston kanssa neuvoteltiin kokeiluun hakeutumisesta. TE-toimisto ilmoitti, ettei se ministeriön ohjeistuksen mukaisesti voi osallistua valmisteluun, koska kuntien tavoitteena on TE-toimiston tehtävät kokonaisuudessaan kattava kokeilu. TE-toimisto on tärkeä ottaa mukaan kokeilun jatkovalmisteluun.

Kokeilun toteutus (4/4) Kokeilun toiminnan ja tulosten arviointi Kokeilulle asetetaan ohjausryhmä, johon kootaan työvoima- ja maakuntahallintojen ja muiden paikallisten ja kansallisten yhteistyötahojen asiantuntemusta. Sovittava hallinnointimalli vaikuttaa päätöksenteon ja ohjauksen organisointiin. Kokeilu tuottaa tarvittavat tiedot alueellisten kokeilujen valtakunnallista seurantaa ja arviointia varten Kokeilun toteutuksen tueksi organisoidaan pilotin aikainen seuranta ja arviointi yhteistyössä esim. yliopiston kanssa