Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus ja yhteistyöohjelma 2015-2018 Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka ohjelma 2015-2018 KICK OFF: Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet Aika: Torstai 5.2.2015 klo 9.15 11.45 Paikka: Helsingin yliopiston Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4 krs. Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus ja yhteistyöohjelman uusi Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet -ohjelmakausi vuosille 2015-2018 käynnistyy Helsingin yliopistolla järjestettävän Kick Off tilaisuuden muodossa. Kaikki ohjelman vuoden 2015 tutkimus- ja kehittämishankkeet esittäytyvät tilaisuudessa ja vapaamuotoisen posterisession aikana on mahdollista keskustella hankkeiden toteuttajien kanssa. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Tervetuloa! Ohjelma 9.15-10.45 Avaussanat: Professori Jari Niemelä (Helsingin yliopisto) ja johtaja Asta Manninen (Helsingin kaupungin tietokeskus) Hankkeet esittäytyvät 10.45-11.45 Posterisessio Pienen juhlasalin aulatilassa http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/ Twitter: @KATUMETRO

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus ja yhteistyöohjelma 2015-2018 Tilaisuudessa esittäytyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet: Marja Mesimäki (Helsingin yliopisto/luonnontieteellinen keskusmuseo): Hyvinvointia tukevat työympäristöt - fiksu viherrakenne jaksamisen ja luovuuden tukena Professori Heikki Setälä ja Vesa Yli-Pelkonen (Helsingin yliopisto): Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Mona-Anitta Riihimäki ja Outi Tahvonen (Hämeen-ammattikorkeakoulu HAMK): KIM - Kasvipintaiset imeytysrakenteet Professori Tuuli Toivonen (Helsingin yliopisto): MetropAccess: Avoimia työkaluja ja ymmärrystä: kaupungin saavutettavuus- ja liikkumisrakenteet muutoksessa Hannu Kytö (Helsingin yliopisto/kuluttajatutkimuskeskus): Asuntotuotannon ja muuttovirtojen kytkennät pääkaupunkiseudulla vuosina 2001-2012 Heli Ponto (Helsingin yliopisto): Metropolialueen innovatiivisen kasvun alustat: yritys- ja rahoittajanäkökulma, osa II Virpi Sorsa (Hanken): Strategiatyö suomalaisten kaupunkien uudistumisen edistäjänä Professori Jukka Ojasalo (LAUREA-ammattikorkeakoulu): Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Sami Makkula (Lahden ammattikorkeakoulu): BayCityPlay Kaupunkimuotoilupeli Dosentti Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: (Helsingin yliopisto): Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Tuija Toivola ja Minna-Maari Harmaala (HAAGA-HELIA-ammattikorkeakoulu): Sharing City- Helsingistä jakamistalouden edelläkävijä Dosentti Mats Nylund (Yrkeshögskolan ARCADA): Jakamistalous: Urbaanin osallistumisen ja kansalaisaktivismin uusi muoto Sari Höylä (Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK): PAIKALLA! Nuorten ja nuorisotyön panos asuinalueen parantamiseen Marja Katisko (Diakonia-ammattikorkeakoulu): Paperittomat ja muut asumiseen perustuvan sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävät ulkomaalaiset Helsingissä, Espoossa, Lahdessa ja Vantaalla Laura Huhtinen-Hilden (Metropolia-ammattikorkeakoulu): Arvokas ikä? - kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/ Twitter: @KATUMETRO

VTM Marja Mesimäki Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Hyvinvointia tukevat työympäristöt - fiksu viherrakenne jaksamisen ja luovuuden tukena KatuMetro Kick off: Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet 5.2.2015, Helsingin yliopiston Pieni juhlasali www.helsinki.fi/yliopisto 6.2.2015 1

Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Dosentti, FT Susanna Lehvävirta VTM, tohtorikoulutettava Marja Mesimäki FM, tohtorikoulutettava Kaisa Hauru Vanhempi tutkija Johan Kotze Tohtorikoulutettavat Malgorzata Gabrych ja Kukka Kyrö Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala Photos: Niina Ala-Fossi www.luomus.fi 6.2.2015 2

Kuva: Niina Ala-Fossi Kaupunkitilojen käyttöön liittyy erilaisia (moninaistuvia) tarpeita Myös viherympäristöjen pitäisi joustaa vastaamaan erilaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin Miten viherrakenteen avulla voitaisiin vaikuttaa positiivisesti sekä kaupungin ekologiseen toimivuuteen että kaupunkilaisten hyvinvointiin > elettävä (liveable) kaupunki, laadukas kaupunkikokemus kaupunkien kilpailuvaltti? Voisiko viherympäristöjä integroida monipuolisemmin kaupunkirakenteeseen? www.luomus.fi 6.2.2015 3

Lähtökohtia II Helsingin seudun väestön on arvioitu kasvavan vuoden 2025 loppuun mennessä 1,5 miljoonaan ja työpaikkojen määrän nousevan 815 000:n Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva 2025 Lyhytkin luontokontakti voi palauttaa ja elvyttää esim. stressistä ja näin parantaa työtehoa Työntekijöillä ei aina ole mahdollisuutta vihreään ikkunanäkymään tai pääsyä lähiluontoon taukojen aikana. Työelämässä pitäisi jaksaa pidempään www.luomus.fi 6.2.2015 4

Kuva: Dmitry Marochko (Creative Commons) Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala 6.2.2015 5

Aiempaa tutkimusta aiheesta Työpaikoille toivotaan lisää vihreää, eritoten monitoiminnallisia (esim. monimuotoisuutta ja hyvinvointia lisääviä) ympäristöjä. Työpaikka-alueet voivat parantaa kaupunkien ekologista toimivuutta tarjoamalla viherympäristöjä, jotka toimivat ns. askelkivinä laajemmassa viherverkostossa. Monimuotoinen viherkattomaisema tuottaa työpaikoilla tärkeitä virkistyskokemuksia (mm. elämyksellisyys, luova ajattelu, rauhoittuminen), kun taas yksitoikkoisempi kasvillisuus ei juuri tunteita herätä. Loder, A. (2014). There s a meadow outside my workplace : A phenomenological exploration of aesthetics and green roofs in Chicago and Toronto. Landscape and Urban Planning 126, 94 126. Snep R. ym. 2011: Conservation where people work: A role of business districts and industrial areas. Landscape and Urban Planning 103. 6.2.2015 6 Snep R. ym. 2009: Enhancing biodiversity at business sites Landscape and Urban Planning 91.

MEIDÄN HANKKEEMME Miten edistetään luonnon monimuotoisuutta ja kokemuksellisuutta tukevia ja tuottavia viherympäristöjä tutkimuksen kautta työpaikoilla? Tavoitteena kehittää uudenlaisia, ekologisesti ja hyvinvoinnin kannalta toimivia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja MONITOIMINNALLINEN VIHREÄ INFRASTRUKTUURI Rakennettuun ympäristöön tarkoituksellisesti tuodun viherrakenteen SUORITUSKYKY? 7

SISÄLTÖ Tuotamme tietoa a) ekologisesti toimivan ja kokemuksellisesti rikkaan viherympäristön edellytyksistä ja ominaisuuksista työpaikkojen yhteydessä ja b) viherinnovaation omaksumisesta rakentamisessa. Kehitämme menetelmiä, joilla voidaan tutkia ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä nykyisistä ja tulevaisuuden viherympäristöistä. Sovellamme tuloksia käytännön yhteistyökohteessa CO-DESIGN 6.2.2015 8

MISTÄ KOHDE? EHDOTUKSIA OTETAAN VASTAAN! Uudiskohde, perusparannuskohde Sopiva aikataulu (suunnittelu alkamassa) Halu sitouttaa tutkimusta suunnitteluun ja toteutukseen Käyttäjät mielellään tiedossa Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala www.luomus.fi 6.2.2015 9

susanna.lehvavirta@helsinki.fi marja.mesimaki@helsinki.fi kaisa.hauru@helsinki.fi johan.kotze@helsinki.fi Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala www.luomus.fi 6.2.2015 10

Tältä pohjalta eteenpäin KIITOS! Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala 6.2.2015 11

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä & Vesa Yli-Pelkonen ym. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Mottomme: Tutkimustulosten realistinen sovellettavuus käytännön tasolla vaatii tarkkaa ja pitkäjänteistä tutkimusta Missiomme: Kaupunkiviheralueiden ekosysteemipalveluilta odotetaan paljon ja nopeita ratkaisuja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin mitä? missä? milloin? REALISTISUUS (hyödyt/haitat, jne)

Hankkeemme tavoitteena on tuottaa kaupunkiympäristössä tehtävien tarkkojen mittausten avulla uutta tutkimustietoa kaupunkiviheralueiden kyvystä tuottaa ekosysteemipalveluita Kohteina HMA-LTSER (Helsinki Metropolitan Area Long Term Social-Ecological Research) tutkimusalueet HELSINKI LTSER-ydinalueet ja laajemminkin LAHTI

Mitä ekosysteemipalveluja mittaamme ja arvioimme? (1) Kasvillisuuden kykyä vaikuttaa kaupunki-ilman laatuun: hyvät ja huonot viherrakenteelliset ratkaisut (liikenne väylät, korttelisisäpihat ja katukanjonit) O 3 NO 2 partikkelit (2) Helsingin katupuiden kykyä sitoa ja varastoida ilmakehän hiilidioksidia apua ilmastonmuutoksen hillinnässä? Apuna maastolaserkeilauksella tehdyt puustokartat ja lentolaserkeilaustiedot

(3) Kaupunkiviheralueiden taloudellinen merkitys esim. hiilen sidontaan ja varastointiin liittyvässä ekosysteemipalvelussa. Helsingin Sanomat Lokakuu 2014 Kaupunkirakenteen tiivistäminen Viheralueiden vs. perinteisen kaupunki-infran arvo

Tutkijakunta: Prof. Heikki Setälä (HY ympäristötieteiden laitos) FT Vesa Yli-Pelkonen (HY ympäristötieteiden laitos) MMM Topi Tanhuanpää, (HY metsätieteiden laitos) Prof. Markus Holopainen (HY metsätieteiden laitos) FM Sveta Silvennoinen (HY ympäristötieteiden laitos) FT Arto Pennanen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Prof. Marko Lindroos (HY taloustieteen laitos) FM Viljami Viippola (HY ympäristötieteiden laitos) FT Anna-Lea Rantalainen (HY ympäristötieteiden laitos) Sekä tutkijoita USA:sta (Cornell univ., US Forest Service) ja Kiinasta (Kiinan Tiedeakatemia)

KIM kasvipeitteiset imeytysrakenteet KatuMetro ohjelman Kick-off tilaisuus 5.2.2015 Mona-Anitta Riihimäki Outi Tahvonen

Tausta A

Tausta B

Kasvullisten alueiden toiminnot tulevat uudelleen määriteltäviksi

Esimerkki imeytysrakenteen sijoittumisesta rakennettuun ympäristöön

1. vuosi 2. vuosi

Haluaisimme tänään: 1. Keskustella alustavasta kasvilistasta 2. Kuulla kokemuksistanne imeytysrakenteista 3. Kartoittaa olevia imeytysrakenteita pk-seudulla Hankkeessa mukana Helsinki, Espoo ja Vantaa

MetropAccess: Avoimia työkaluja ja ymmärrystä: kaupungin saavutettavuus- ja liikkumisrakenteet muutoksessa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Tuuli Toivonen, Maria Salonen, Henrikki Tenkanen, Olle Järv

Tavoitteenamme MetropAccess-hankkeessa Menetelmä- kehitys Ymmärryksen lisääminen (Mahdollisimman) avoin data Toivonen et al. / MetropAccess / HY / 4.2.2013

Tavoitteenamme MetropAccess-hankkeessa Menetelmä- kehitys Ymmärryksen lisääminen Työkalut/aineistot yhteiseen käyttöön Toivonen et al. / MetropAccess / HY / 4.2.2013

Menetelmäkehitys Saavutettavuuden mallinnus eri kulkumuodoilla

artikkelit

Tutkimusta ja käyttöä kaupungeilla ja konsulteilla

Uuden projektikauden tavoitteet korkealla

1. Muuttuva saavutettavuus: Saavutettavuuden muutoksia nuuskimassa 2015-2050

2009 vs 2017 30 min: +78 000 as.

2. Mallinnettu saavutettavuus vs. todellinen liikkuminen: Accessibility vs. mobility

Matkapuhelindata Geososiaalinen media 2. Mallinnettu saavutettavuus vs. todellinen liikkuminen: Accessibility vs. mobility Kaupungin hotspotit Ihmisten liikkeet

Kiitos! Maria Salonen Jaani Lahtinen Tuuli Toivonen Olle Järv Henrikki Tenkanen Jaani Lahtinen Maria Salonen www.helsinki.fi/science/accessibility/

KaTuMetro 2015 2017 Asuntotuotannon ja muuttovirtojen väliset kytkennät pääkaupunkiseudulla vuosina 2001-2012 Hannu Kytö 5.2.2015 Hannu Kytö 1

Tavoitteet Kysymykset, joihin hankkeessa etsitään vastausta, ovat: 1. Miten pääkaupunkiseudun asuntorakentaminen ohjaa eri muuttovirtoja (kuntien välinen muutto, kuntien sisäinen muutto ja maahanmuutto)? 2. Miten erityisesti tulomuuttajien (mutta myös maahanmuuttajien ja lähtömuuttajien) sosioekonomiset (pääasiallinen toiminta, ikä, koulutusaste, äidinkieli, tuloluokka) taustatekijät ja asuntotuotannon rakenteelliset (talo- ja huoneistotyyppi sekä rahoitusmuoto ja hallintaperuste) tekijät ovat yhteydessä keskenään ja miten ne vaikuttivat muuttovirtojen suuntautumiseen pääkaupunkiseudun asuinalueille vuosien 2001-2012 aikana? 3. Ovatko muuttovirrat valikoituneet muuttajien ominaisuuksien ja tuloalueiden asuntorakentamisen veto-ominaisuuksien mukaan? 4. Onko muuttovirtojen mahdollinen eriytyminen (erityisesti nettomuuton mukaan) jatkunut samanlaisena koko tutkimusajanjakson vai vaihteleeko se asuntorakentamisen rakenteiden kanssa? 5.2.2015 Hannu Kytö 2

Aineistot Tutkimuksessa käytetään pääsiassa neljää tilastoaineistopakettia, jotka yhdistetään vuosi- ja asuinaluetasolla: 1. Tulo- ja lähtömuuttajien taustatiedot. 2. Asumista ja asuntorakentamista kuvaavat tilastotiedot (pääkaupunkiseudun aluesarjojen asunto- ja rakennuskanta sekä asuntotuotanto -tietokannoista). 3. Tilastokeskukselta hankittu pääkaupunkiseudun muuttajia kuvaava aineisto. 4. Tilastokeskukselta hankittava muuttajia pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä kuvaava aineisto. 5.2.2015 Hannu Kytö 3

Valmiina Tilastokeskukselta ostettu aineisto (aineisto 1.) Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa) tulo- ja lähtömuutto osa-alueittain (tilastollinen pienalue) vuosina 2001-2012 Mukana kuntien sisäinen muutto, kuntien välinen muutto ja siirtolaisuus. Vuoden 2012 kunta- ja osa-aluejako Muuttaneiden taustatiedot -tietokannan taulukot: 1a. Kuntien välisen muuton tulomuuttajat pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan 1b. Kuntien välisen muuton lähtömuuttajat pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan 3a. Tulomuuttajat iän, tulotyypin ja tuloluokan mukaan sekä tulokertymät ja keskimääräiset tulot tulotyypeittäin, työlliset ja muut erikseen 3b. Kuntien välisen muuton lähtömuuttajat iän, tulotyypin ja tuloluokan mukaan sekä tulokertymät ja keskimääräiset tulot tulotyypeittäin, työlliset ja muut erikseen 4a. Työlliset tuloalueelle muuttaneet lähtöalueen ja valtionveronalaisten tulojen mukaan 4b. Kuntien välisen muuton työlliset lähtöalueelta muuttaneet tuloalueen ja valtionveronalaisten tulojen mukaan Taulukot kolmen vuoden summatietoina, 2001-2003, 2004-2006, 2007-2009, 2010-2012. 5.2.2015 Hannu Kytö 4

Toteutus ja aikataulu Tutkimusryhmä: FT Hannu Kytö ja FM Monika Kral-Leszczynska. syyskuu 2015 lokakuu 2015 marraskuu 2015 joulukuu 2015 tammikuu 2016 helmikuu 2016 maaliskuu 2016 huhtikuu 2016 Kirjallisuus ja aiemmat tutkimukset Tietokantojen hankinta ja rakentaminen Tietokantojen rakentaminen ja täydentäminen Aineistojen analysointi (Paikkatietoja monimuuttujaanalyysit) Aineistojen analysointi Raportointi ja alustavien tulosten esittely Raportointi ja tulosten esittely Raportointi valmis 5.2.2015 Hannu Kytö 5

Kiitos! 5.2.2015 Hannu Kytö 6

Metropolialueen innovatiivisen kasvun alustat: yritys- ja rahoittajanäkökulma, osa II Tommi Inkinen & Heli Ponto Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto 5.2.2015 Faculty of Science / Tommi Inkinen www.helsinki.fi/yliopisto 5.2.2015 1

Hankkeen tausta Hanke jatkaa vuonna 2014 tehtyä projektin ensimmäistä osaa, jossa tunnistimme ja luokittelimme GIS ja tilastomenetelmin 25 metropolialueen tärkeintä tietointensiivistä talouskeskittymää. Aiomme nyt jatkaa tilastollisen pohjatyön perusteella analyysia sekä tarkentaa näkökulmaamme noin 5-10 tärkeimpään yrityskeskittymään. Vastaavasti verkotamme hankkeen kansainväliseen tutkimukseen. Vuoden 2014 aikana hanke on luonut tiiviin yhteistyön Queensland University of Technologyn (Australia) yhdyskunta- ja aluesuunnitteluosaston kanssa. www.helsinki.fi/yliopisto

Tutkimuksen pääkysymykset 1) kuinka yrityskeskittymät ovat rakentuneet fyysisinä kokonaisuuksina (aluesuunnittelu ja arkkitehtuuri) 2) millaisia yritysprofiileja niissä on (kenttätyö)? 3) mitkä ovat niiden markkinat, taustatiedot ja muut tarpeelliseksi katsotut rekisteritiedot (yritysrekisteriseuranta) 4) miten yrityskeskittymät ovat logistisesti saavutettavissa (kenttätyö)? 5) miten yrityskeskittymä on jäsentynyt osaksi muuta kaupunkirakennetta sekä mitä suunnitteluelementtejä tähän liittyy? www.helsinki.fi/yliopisto 3

Hankkeen aineistot Hankkeessa kerätään monipuolinen aineistopaketti: Aiempien tilasto- ja paikkatietoaineistojen tueksi keräämme laadullisesti painottuvan kenttäaineiston Kenttäaineisto sisältää määrällisen havainnoinnin, laadullisen havainnoinnin ja yrityshaastatteluja Aineisto sisältää myös yritysrekisteriseurannan ja tarpeellisten yritystietoaineistojen läpikäynnin Teemme myös kansainvälisten partnereiden kanssa yhteistyötä vertailuaineistojen tuottamiseksi www.helsinki.fi/yliopisto 4

Kiitos ja yhteystiedot Hankkeen johtaja: Tommi.inkinen@helsinki.fi Hankkeen tutkija: Heli.ponto@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto 5

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Strategiatyö suomalaisten kaupunkien uudistumisen edistäjänä Yliopistolehtori (PhD) Virpi Sorsa Tutkija (DI) Kari Jalonen, Professori Liisa Välikangas Contact: firstname.lastname@hanken.fi Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Johdanto Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Kaksi näkökulmaa Millaisesta näkökulmasta kaupunkia tulisi johtaa? Voiko kaupunki valita pitkäjänteisen demokraattisen päätöksentekomallin ja joustavan muutokseen sopeutumisen välillä? Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Tutkimuskysymykset» Miten strategiakäytäntöjä sovelletaan kaupunkien uudistamisen työkaluina?» Miten eri kaupungintoimijat näkevat tulevaisuuden kehittyvän ja miten se vaikuttaa paitsi heidän strategiaansa myös yhteistyokokyynsä?» Miten kaupunkien uudistuminen muotoutuu visuaalisten ja materiaalisten symbolien käytön kautta ja miten nämä kytketään osaksi kaupungin strategiatyötä? Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Aineisto ja yhteistyökumppanit Otanta: 3-5 metropolialueen kaupunkiorganisaatiota Aineisto: Strategiakokouksia, haastatteluja ja dokumentteja Analyysimenetelmä: induktiivinen Tutkimusyhteisö: Professori Eero Vaara, Aalto yliopisto Tohtoriopiskelija Anniina Rantakari, Oulun yliopisto Strategy as Practice kansainvälinen tutkimusverkosto Tulokset: Autetaan kaupunkeja tekemään tehokkaammin strategiatyötä lisäämällä ymmärrystä onnistumisista ja epäonnistumisista Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof. Jukka Ojasalo, jukka.ojasalo@laurea.fi, +358 46 8567442 Dr. Tuija Hirvikoski, tuija.hirvikoski@laurea.fi, +358 400 940804 Mr. Harri Haapaniemi, harri.haapaniemi@laurea.fi, +538 40 8360777 Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka-ohjelman hanke

Tavoite Kehittää Geneerinen toimintakonsepti palvelutuotannon ja - innovaation avoimeksi kehittämismalliksi kaupunkeja ja muita julkisista palveluista vastaavia tahoja varten Tähän liittyvä malli julkisen päätöksenteon tueksi

Miksi tämä TKI-projekti? Menestyneiden smart city alueiden (esim. Barcelona ja Amsterdam) hyvien kokemusten perusteella palvelujen tuotantoa ja kehittämistä älykkään kaupungin kontekstissa antaa merkittäviä mahdollisuuksia kestävän kasvun haasteiden kohtaamiseen Toimivat konseptit palvelutuotannon ja innovaation avoimiin kehittämisalustoihin puuttuvat Mallit tähän liittyvään julkisen päätöksenteon tueksi puuttuvat

Empiirinen tutkimus ja kehittäminen Kaupunkinen päätöksentekijöiden, smart cityasiantuntijoiden sekä kaupunki- ja metropolipolitiikkaa tekevien henkilöiden syvähaastattelut Metropolialueen kaupungeissa Menestyneissä kansainvälisissä smart city-kaupngeissa, esim. Barcelona, Amsterdam Yhteiskehittämistyöpajat Osallistujat laajemman metropolialueen kaupungeista Muut toimijat Poikkitieteellinen lähestyminen Innovaatio, palvelumuotoilu ja -liiketoiminta, yhteiskuntatieteellinen, kaupunki, yrittäjyys, ICT:n ja käyttäjälähtöisyyden tutkimus Kesto 2015-16 Tutkimusmenetelmät

Sekä soveltavia että tieteellisiä tuloksia Uusia käytänteitä ja malleja, jotka tukevat julkista päätöksentekoa Metropolialueen kaupungeissa Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti, Hämeenlinna,.. Uutta tieteellistä tietoa avoimesta palvelutuotannosta ja innovaatiosta älykkäässä kaupungissa ja siihen liittyvästä päätöksenteosta Tulokset ja vaikuttavuus

1. Geneerinen toimintakonsepti palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoimeksi kehittämismalliksi älykkäässä kaupungissa Kehittämisalustan konsepti, jolla jalostetaan palveluideoita julkisen palvelutuotannon tarpeita varten Avaamalla kaupungin prosesseja niin, että yhteiskunnallisista ongelmista ja niiden ratkaisuista syntyy kestävää liiketoimintaa Yksittäisten palveluiden jalostaminen Kehittämisalustalla olevan ideaportfolion kokonaisuuden hallinta Toimintamekanismi jolla hallitaan kehittämisalustalla olevien julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden välisten synergioiden hyödyntämistä Metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen työpaikkoja luovien investointien, kasvuhakuisten pkyritysten sekä osaavien ja yritteliäiden maahanmuuttajien keskuudessa

Osaamisen siirtäminen ja vuorovaikutuksen hallinta muissa Smart city -tyyppisissä kehittämisympäristöissä tapahtuvan palvelu- ja tuotekehitystoiminnan kanssa Tuotetaan käytänteet, joiden avulla hallitaan kehittämisalustan yhteydet muihin sitä tukeviin kehittämisympäristöihin ja markkinoihin Sekä kansallisten että kansainvälisten yhteistyöverkostojen tuominen kehittämisalustalla toimivien kuntien ja yritysten saataville, niin että muualla tutkimusmaailmassa ja yrityksissä tehtävä kehitystyö ja osaamisen tulee mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettäväksi benchlearning periaatetta hyödyntäen Verkostojen tarkoituksena on edistää muissa johtavissa Smart City ympäristöissä (esim. Amsterdam ja Barcelona) saavutettujen läpimurtojen hyödyntämistä metropolialueella Luodaan menetelmiä joilla voidaan edistää innovaatioalustalla olevien palveluiden skaalautuvuutta muihin eri kehitysvaiheessa oleviin Smart City -kaupunkeihin Luodaan mekanismeja joiden avulla kehittämisalustalla olevia palveluita voidaan kehittää helposti modifioitaviksi, erilaisiin kansallisiin, kansainvälisiin ympäristöihin lokalisoitaviksi ja modulaarisiksi

2. Malli julkisen päätöksenteon tueksi älykkään kaupungin palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoimessa kehittämismallissa Kuuluuko palvelun kehittäminen ja tuottaminen toteutettavaksi julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin toimesta tai niiden yhteistyönä Palveluideoiden arviointi ja priorisointi Missä tilanteissa hyödynnetään avointa, puoliavointa tai organisaation sisällä tapahtuvaa innovaatiota (open, semi-open ja inhouse innovation)? Mikä on kansalaisten osallistumisen muoto kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon ja osallistamisen menetelmät? Top-down tai bottom-up tai näiden yhdistelmä Millä käytänteillä edistetään kaupunkilaisten osallistumista, paikallisdemokratiaa ja kansalaisktivismia päätöksenteossa Mitkä ideat hyväksytään kehitysalustalle ja mitkä torjutaan? Mekanismi, jonka avulla kehittämisalustalle pyrkiviä tuotteita ja palveluita pystytään arviomaan loppukäyttäjän ja kuntalaisen, yksittäisen yrityksen, alueen älykkään erikoistumisstrategian, käytännön kaupunkipolitiikan, sosiaalipolitiikan, paikallisdemokratian, pienyrittäjyyden ja ICT:n hyödyntämisen sekä kansallisten strategioiden näkökulmasta

Kiitos! Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof. Jukka Ojasalo, jukka.ojasalo@laurea.fi, +358 46 8567442 Dr. Tuija Hirvikoski, tuija.hirvikoski@laurea.fi, +358 400 940804 Mr. Harri Haapaniemi, harri.haapaniemi@laurea.fi, +538 40 8360777 Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka-ohjelman hanke

BayCityPlay Kaupunkimuotoilupeli

Oma Lahti illat yhdessä Lahden maankäytön suunnittelun kanssa: 107 osallistujaa, 400 paikannusta

1. Tulevaisuusseinä 2. Liikkuminen 3. Lähiympäristö ja palvelut

3. 1. 5. 4. 2. 5. 1. Mukkulan kartanon kehittyminen matkailun näkökulmasta 2. Sataman alue /Moottoripyörämuseo 3. Tiede-ja yrityspuisto. Yliopistot + yritykset 4. Iskun alue. Lamk + yritykset 5. Lahden kaupungin kaavoitus Kuva, Ladec

BayCityPlay tuloksia 1. Vakioituja tuloksia työpajoista 2. Muotoilupeli tukemaan kaavoitustyötä ja kuntalaisten osallisuutta 3. Rakennemuutosalueiden kehittyminen

BayCityPlay Kaupunkimuotoilupeli 2015 pelin konseptointi ja testaus Lahdessa 2016 Pelin tastaus metropolialueella sami.makkula@lamk.fi www.idelahti.fi

KatuMetron kick-off 5.2.2015 Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos Pasi Mäenpää & Maija Faehnle www.helsinki.fi/yliopisto 6.2.2015 1

Kaupunkiaktivismia eli kansalaisten paikallisia organisoitumisen ja toiminnan muotoja tarkastellaan ekologisen kestävyyden, innovaatiopolitiikan ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien tavoitteita? Miten julkisen vallan kannattaa tukea kaupunkiaktivismeja? www.helsinki.fi/yliopisto 6.2.2015 2

Esimerkkejä Ruokapiirit luovat yhteisöllisyyttä, vähentävät ruokahävikkiä, kasvattavat paikallistaloutta ja lisäävät kaupan kilpailua. Pitäisikö kaupungin tukea niitä? Voiko niitä yhdistää kaupungin palveluihin? Voiko ruokapiirillä tuoda yhteisöllisyyttä ja identiteettiä uusille asuinalueille? Stadin aikapankki tuottaa vertaispalveluja kaupunkilaisten kesken. Miten palvelut suhteutuvat julkisiin palveluihin? Voivatko kaupungit oppia vertaisvaihdon toimintatavasta? Voisiko julkisia, perustason ylittäviä hoivapalveluja ansaita omilla palveluksillaan? Kimppakyydit, PiggyBaggy-kuljetuspalvelu ja autojen vertaisvuokraus ovat liikkumiseen liittyviä kaupunkilaisten keskinäisiä toimintatapoja. Pitäisikö toimintaa integroida julkiseen liikenteeseen ja miten se voisi tapahtua? Voisiko syntyä järjestelmä, jossa esim. omaa autoa vuokraamalla saisi rahan sijasta arvoa HSL:n matkakortille? Asuinalueilla toimii useita nettikirpputoreja. Voisiko kaupunki edesauttaa toimintaa esim. luomalla eri ryhmien myynti-ilmoitukset yhdistävän markkinatorin tai yhdistämällä ryhmät paikallisiin kirpputoreihin? Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmä on aktiivinen keskustelufoorumi, jota ammattilaiset seuraavat ja kaupunkisuunnittelu hyödyntää. Mitkä ovat tämän hyödyntämisen legitiimisyyden rajat ja riskit? Voiko muita some-ryhmiä hyödyntää vastaavasti? Miten kaupungin pitäisi suhtautua kansalaislähtöiseen kaupunkikehittämiseen? www.helsinki.fi/yliopisto

Tutkimuskysymyksiä Millainen asukasaktivismi tukee kaupunkien innovaatiopolitiikkaa ja tavoitteita ekologisesta kestävyydestä ja yhteisöllisyydestä? Millainen asukasaktivismi luo itse taloudellista tuottoa ja pystyy kannattelemaan itseään esim. asukastilan ylläpitämisessä? Millainen asukasaktivismi voi institutionalisoitua ja kehittyä liiketoiminnaksi ja miten se tapahtuu? Millaisia tiloja ja muita fasiliteetteja kaupunkiaktivistinen toiminta tarvitsee? Millaiset toimintatavat ja tukimuodot edistäisivät ekologisen kestävyyden, innovaatiopolitiikan ja yhteisöllisyyden tavoitteita tukevaa kaupunkiaktivismia? Mitä julkinen valta voi oppia kaupunkiaktivisteilta pyrkiessään edistämään näitä tavoitteita ja kansalaisten osallisuutta metropolin kehittämisessä? Millaisia vaikutuksia kaupunkiaktivismilla on yritystaloudelle ja miten esim. kilpailunvapaus ja verotus ehdollistavat sekä aktivistien toimintaa että julkisen vallan osallisuutta siinä? www.helsinki.fi/yliopisto

Tausta Idea Kansalaisten itseorganisoituminen on synnyttänyt toimintaa, joka institutionalisoituessaan, levitessään ja laajetessaan voi luoda merkittäviä myönteisiä kehityssykäyksiä. Visio Kaupunkilaisten omaehtoinen toiminta ja itseorganisoituminen ottavat vähitellen edustuksellisen demokratian, virkamiestyön ja asiantuntijavallan tehtäviä ja asemaa yhteiskunnassa. Teoria resurssitehokkuus innovaatioympäristöt yhteiskäyttöisyys ja jakamistalous prosumerismi, DIY-kulttuuri ja some osallistuminen ja kansalaisten tiedon hyödyntäminen www.helsinki.fi/yliopisto

Tutkimusintressit Toimintatutkimus parannetaan maailmaa Hyötytutkimus autetaan hallintoa Yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimus mihin tämä maailma on menossa vai onko? Välitystehtävä tietoa ja vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon kesken www.helsinki.fi/yliopisto

Tutkimusympäristö ja rahoitus Tutkijat yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos) tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus) Lisäksi yliopistonlehtori VTT Maaria Linko (Avoin yliopisto) professori emeritus Harry Schulman graduntekijöitä hankekumppanit: YM, VM, Ara, Syke, Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti Rahoittajat Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma (2015 2016) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015) sekä valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö www.helsinki.fi/yliopisto

Kiitos! www.kaupunkiaktivismi.wordpress.com pasi.maenpaa@helsinki.fi maija.faehnle@ymparisto.fi Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos Pasi Mäenpää & Maija Faehnle www.helsinki.fi/yliopisto 6.2.2015 8

Sharing City- Helsingistä jakamistalouden edelläkävijä 5.2.2015 Kaupunkitutkimuksen kick off KTT, Tuija Toivola tuija.toivola@haaga-helia.fi KTT, Minna-Maari Harmaala minna-maari.harmaala@haaga-helia.fi FT, Merja Drake merja.drake@haaga-helia.fi

Jakamistalous Sharing Economy kuluttajat tai asukkaat tuottavat toisilleen palveluja sekä luovat yhdessä uusia palveluja peer to peer palvelut digitaalisuus ja sosiaalinen media mahdollistavat kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ja kuluttajien/asukkaiden välisen yhteistyön jakamistalous perustuu yhteisöllisyydelle ja paikallisuuden hyödyntämiselle sekä yksilöiden ja yhteisöjen verkostoille tavaroita tai hyödykkeitä ei tarvitse omistaa, vaan ne voidaan jakaa muiden kanssa ja käyttää silloin kuin tarvitaan (esim. autot, pyörät, työkalut, tilat) resurssien hyötykäyttö ja kestävä kehitys (esim. asuminen, käytettyjen tavaroiden jälleenmyynti, liikkuminen ) Mitä tämä hyötyjä tämä voi tuoda kaupungille?

Projektin tavoite nostaa esille sharing city ajattelun keskeiset elementit näkökulmina liiketalous ja kestävä kehitys lisätä ymmärrystä siitä, mitä hyötyä jakamistalouteen panostamisesta voisi olla Helsingille ja käydä keskustelua ja yhteistä pohdintaa siitä mitä se kaupungilta edellyttäisi ja miten lähteä liikkeelle Hanke tekee yhteistyötä Arcadan hankkeen: Jakamistalous: Urbaanin osallistumisen ja kansalaisaktivismin uusi muoto kanssa.

Menetelmät toimintatutkimus Teoriakentän jäsennys - erityisesti kaupunkien näkökulma Kansianvälinen benchmarking Työpajat ja eri ryhmien osallistaminen 5.2.2015 Kaupunkitutkimuksen kick off

EDISTÄÄKÖ JAKAMISTALOUS KAUPUNKILAISTEN OSALLISTUMISTA JA KANSALAISAKTIVISMIA? MITÄ ON JAKAMISTALOUS? Jakamistalous on urbaani ilmiö, jossa verkkoa ja sen yhteisöpalveluja käytetään paikallisten yhteisöjen ja kuluttajien vahvistamiseksi. Keskeistä on siirtyminen uuden tavaran tuottamisesta, myymisestä ja omistamisesta kohti taloutta, joka painottaa tavaran lainaamista, vaihtamista, vuokraamista, kierrätystä ja yhteiskäyttöä. Jakamistaloudessa painotetaan aineettomia palveluita, paikallisuuden merkitystä ja kansalaisten asemaa palvelujen ja hyödykkeiden tuottajina. Jakamistalouden puolestapuhujat näkevät ilmiössä erittäin suuren yhteiskunnallisen ja taloudellisen potentiaalin ja murroksen. Näiden mukaan jakamistaloudessa on merkittäviä taloudellisia, ekologisia, teknologisia, kulttuurisia ja poliittisia mahdollisuuksia. Toisaalta eräitä jakamistalouden muotoja on myös voimakkaasti kritisoitu. MIKSI TÄMÄ HANKE? Jakamistalouden kehityksellä tulee olemaan lisääntyvä vaikutus kaupunkien vireyteen ja vetovoimaan. Hankkeen tavoitteena on luoda suomalaisten metropolialueiden erityispiirteisiin perustuva, kansainvälisesti kiinnostava jakamistalouden malli. Kehitämme myös menetelmiä, joilla maailman kaupunkien jakamistalouden kehitystä voi mitata ja vertailla. Hanke painottaa kaupunkien roolia jakamistalouden kehityksessä. Esimerkiksi kirjastojen suosion ja yhteiskäyttöön perustuvan liikenteen suhteen pääkaupunkiseutu on ollut edelläkävijä maailmalla. Kiinnostuksemme kohteena on jakamistalous osallistumisen ja kansalaisaktivismin näkökulmasta. Kiinnostavaa on, jos ja miten kaupalliset, julkiset ja yhteisölliset toimijat löytävät toisensa. MITEN JAKAMISTALOUTTA TUTKITAAN? Hankkeessa käytetään kahta eri tutkimusmenetelmää. Verkkokyselyn avulla selvitämme kokemuksia, suhtautumista ja valmiuksia jakamistalouden eri muotoihin. Kyselyn tarkoituksena on saada parempi käsitys siitä, mitkä seikat (sosiaaliset, psykologiset, teknologiset) vaikuttavat ihmisten suhtautumiseen jakamistalouden ilmiöihin. Verkkoetnografian tutkimusmenetelmillä tutkitaan verkkovälitteistä yhteistoimintaa. Tärkeää on ymmärtää esimerkiksi verkkosovelluksen merkitys vuorovaikutuksen syntymiselle, ja sen ympärille syntyvän yhteistoiminnan muotoja, ja niiden vaikutuksia kaupunkiympäristöön ja ihmisten arkeen. Kiinnostavia suomalaisia verkkosovelluksia ovat esim. Stadin aikapankki, Sharetribe ja Nearhood. Maailmalla on puhuttu paljon majoitusta välittävästä Airbnbstä ja erittäin kiistanalaisesta taksiyrityksestä Uberista. KEITÄ OVAT TUTKIJAT? Hankkeen johtaja: Dosentti Mats Nylund Tutkijat: John Grönvall, Jukka Piippo ja Jukka Surakka Yhteystiedot: mats.nylund@arcada.fi Koko tutkimusryhmä työskentelee ammattikorkeakoulu Arcadassa www.arcada.fi

PAIKALLA! NUORTEN JA NUORISOTYÖN PANOS ASUINALUEEN PARANTAMISEEN Lehtori Sari Höylä 05.02.2015 1

Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen (Nk) kanssa Yhdyskuntatyön menetelmiä (aluetyö) on Nk:ssa käytetty vuosikymmenten kuluessa. Työmenetelmä vaatii sekä erityistä teoreettista että menetelmällistä kehittämistä. Kaupunkimaisessa nuorisotyössä tarvitaan yhteisen käsityksen muokkaamista yhdyskuntatyön/aluetyön työmuodoista, menetelmistä ja teoriapohjasta. Keskiössä on nuorisotyö eli on tärkeää kehittää yhdyskuntatyömaista työotetta yhdessä nuorten kanssa, heidän omaa asuinaluettaan koskevaa asiantuntijuuttaan arvostaen ja hyödyntäen. Nk on aloittanut suunnantarkistuksen, jonka tavoitteena on päivittää nuorisotyön tavoitteita ja painopisteitä. Yhdeksi tavoitteeksi on jo noussut kehittää alueilla tehtävän nuorisotyön yhdyskuntatyömaista työotetta.

PAIKALLA! Nuorten ja nuorisotyön panos asuinalueen parantamiseen Tavoitteena on tutkia ja kehittää yhdyskuntatyötä/aluetyötä kolmella erityyppisellä asuinalueella, etsien erityyppisillä alueilla toimisesta samanlaisuutta ja erilaisuutta. Lähtökohtana on valmiin asuinalueen ja toisaalta täydentyvän asuinalueen tilanne ja toiminta, josta voidaan teoreettisesti ja menetelmällisesti hakea malleja ja käytänteitä täysin uusien asuinalueiden asukastoiminnan ja erityisesti nuorten osallisuuden kehittämiseen. Nk vahvistaa alueet, joilla hanke toteutetaan. Vahvat ehdokkaat ovat: Pikku- Huopalahti, Mellunkylän alue ja Pihlajamäki Hankkeessa pilotoidaan toiminnallisia menetelmiä, joilla etsitään nuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistamista oman asuinalueensa kehittämisessä. Työn tueksi varmistetaan tietopohja olemassa olevan tutkimustiedon lisäksi haastattelemalla nk:n työntekijöitä, muita alueella toimivia sekä nuoria. Tähän kehittämistyön tietopohjan rakentamiseen osallistuu Humakin kehittämismenetelmä - opintojen 20 hengen ryhmä yhdessä lehtorin kanssa. 3

Nuorten innostamiseen ja toiminnallisten menetelmien kehittämiseen, pilotointiin ja arviointiin osallistuu Humakin osallistavat menetelmät - opintojakson opiskelijaryhmä lehtorin kanssa. Laajemman kyselytutkimuksen toteuttaa, ja tulosten analysointiin osallistuu Humakin opiskelijaryhmä, joka on aivan opintojensa loppuvaiheessa. Lisäksi ryhmä toteuttaa kvalitatiivista tutkimusta, joka johdetaan alueiden tarpeista. Nuorisotyössä tehtävän yhdyskuntatyön /aluetyön teoriapohjaa rakennetaan hankkeen edetessä. Nuorten ja nuorisotyöntekijöiden osuus korostuu hankkeessa alueiden asiantuntijoina sekä uusien näkemysten ja ideoiden synnyttäjinä ja tulosten arvioijina. Hankkeen tulokset mallinnetaan hyödynnettäviksi kaupunkimaisessa nuorisotyössä. Hankkeen edetessä julkaistaan artikkeleita esim nuorisotyön ammattilehdessä. Hankkeen lopputuotoksena tehdään opas siitä, kuinka nuoret ja nuorisotyö voivat vaikuttaa asuinalueensa parantamiseen. 4

Lisätietoja Humanistinen ammattikorkeakoulu Lehtori Sari Höylä Ilkantie 4, 00400 HELSINKI puh. 020 76 21 376 sari.hoyla@humak.fi 5

TUNTEMATTOMAT Tutkimus paperittomista ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvan ulkopuolella olevista ulkomaalaisista Tutkija Marja Katisko, marja.katisko@diak.fi

KatuMetron rahoittama tutkimus Diakonia-amk:ssa maahanmuuuttajataustaisen väestön hyvinvoinnista ja elinolosuhteista pääkaupunkiseudulla (2010-2015) 2013-2014: Tutkimushanke maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja perheiden asunnottomuudesta, erilaisia taustoja. Erilaisten siirtolaisryhmien asunnottomuus nousemassa vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi monikulttuurisissa yhteiskunnissa Poliittisesti ja inhimillisesti tärkeä kysymys Globaalisuus, eurooppalaisuus, paikallisuus Tutkimuksen viitekehys ja tausta

Kansallinen ja kansainvälinen verkosto www.feantsa.org/ The European Federation of National Organizations Working with the Homelessness www.ceris.ca CERIS Tutkimus- ja yhteistyökeskus, Kanada Pääkaupunkiseudun kunnat. Y-säätiö Helsingin Diakonissalaitos Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA) Tampereen ja Helsingin yliopistojen sosiaalityön oppiaine Tutkimushanke

Tuottaa tietoa keitä paperittomat ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvan ulkopuolella olevat ulkomaalaiset ovat? Minkälaisia haasteita he tuovat kuntien palvelujärjestelmään? Minkälaista on elää paperittomana, oikeudettomana ja vailla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita pääkaupunkiseudulla? Tuottaa tietoa ilmiöstä 1) Kuntien palvelujärjestelmään 2) Kuntien poliittiseen päätöksentekoon Tavoite

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden fokusryhmähaastattelut Helsingin Diakonissalaitoksen (Hirundo ja Paperittomien Klinikka) työntekijöiden fokusryhmähaastattelut Kohderyhmän haastattelut Haastattelut yhteistyössä sairaanhoidon-, terveydenhoidonsekä sosionomiopiskelijoiden kanssa Tutkimustieto viedään sinne missä sitä tarvitaan: kuntien viranomaisille ja poliittiseen päätöksentekoon (työpajat) Tutkimusmenetelmät ja tutkimustiedon jalkauttaminen

Tutkija, VTT Marja Katisko Diakonia-ammattikorkeakoulu Puh: 040-5095799 marja.katisko@diak.fi Kiitos mielenkiinnostanne ja tervetuloa standille!

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1

Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma, jossa taide, luovuus ja kulttuuri tuodaan eri tavoin osaksi vanhustyötä ja sen kehittämistä. 5.2.2015 Laura Huhtinen-Hilden 2

Kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Tutkimushanke lisää ymmärrystä luovuuden, osallistavan musiikki- ja taidetoiminnan sekä kulttuuria arvostavan näkökulman merkityksestä Tietoa kulttuurisesta vanhustyöstä saadaan pilottiprojektin toimintaa ja siinä syntyneitä kokemuksia analysoimalla. 5.2.2015 Laura Huhtinen-Hilden 3

Lähtökohdat ja tavoitteet luodaan, vahvistetaan ja juurrutetaan hyviä käytänteitä keskitytään välineiden kehittämiseen laaja-alainen yhteiskehittäminen kokemuksia analysoimalla vaikutetaan pysyvien käytänteiden muotoutumiseen kulttuurisen vanhustyön uudenlaiset mahdollisuudet vanhustyön arkeen 5.2.2015 Laura Huhtinen-Hilden 4

Toimintatutkimus aktivoiva osallistuva havainnointi, pyritään aktiivisesti muuttamaan toimintakulttuuria lisäten luovia menetelmiä ja kulttuurisen vanhustyön näkökulmaa toimintatutkimuksessa yhteiskehittelyn avulla ohjata, korjata ja arvioida toimintaa aineistoa haastattelemalla, tilanteita havainnoimalla sekä kehittämistyötä dokumentoimalla. (ks. Carr ja Kemmis 1986; Heikkinen 2007; Vilkka 2006.) 5.2.2015 Laura Huhtinen-Hilden 5

Työntekijöiden haastattelujen kautta välittyviä kokemuksia tutkitaan fenomenologisella tutkimusotteella (ks. Perttula 1995; 2009; myös Giorgi 1985; van Manen 1990). 5.2.2015 Laura Huhtinen-Hilden 6

Tutkimus pyrkii selvittämään: Mikä kehittämisprojektissa saatujen kokemusten valossa mahdollistaa kulttuurisen vanhustyön näkökulman ja menetelmien hyödyntämistä vanhustyössä? Millaisia hyviä käytänteitä tai ratkaisuja projektin aikana havaitaan ja löydetään? Mitä merkityksiä luovilla ja taidelähtöisillä lähestymistavoilla on vanhustyön arjessa työntekijöiden, esimiesten että asiakkaiden näkökulmista? 5.2.2015 Laura Huhtinen-Hilden 7

Tuloksena tietoa miten kulttuurisen vanhustyön näkökulmaa ja menetelmiä tiiviimmin osaksi vanhustyötä millaiset tekijät kehittävät osaamista sekä helpottavat niiden juurtumista osaksi työn arkea miten rakenteellisia toimintamalleja, käytänteitä ja ratkaisuja voidaan soveltaa millaista merkitystä työntekijöiden, esimiesten ja asiakkaiden näkökulmista 5.2.2015 Laura Huhtinen-Hilden 8

Tutkimuksessa saadun tiedon avulla voidaan tunnistaa keskeisiä kehittämiskohtia parantaa asiakaslähtöistä toimintakulttuuria tuoda kulttuurisen vanhustyön näkökulmia ja menetelmiä osaksi vanhustyön arkea lisätä taiteen ja kulttuurin avulla ikäihmisten hyvinvointia ja toimijuutta kehittää tutkintoihin johtavia koulutuksia havaita ammatillisia täydennyskoulutustarpeita 5.2.2015 Laura Huhtinen-Hilden 9

Hankkeen tuloksia hyödynnetään metropolialueella sekä koko maassa tapahtuvassa vanhuspalvelujen kehittämistyössä parannetaan asiakaslähtöistä toimintakulttuuria vanhuspalveluissa 5.2.2015 Laura Huhtinen-Hilden 10

Hankkeen toteuttajat ja yhteistyö päätoteuttaja Metropolia Ammattikorkeakoulu Laura Huhtinen-Hilden, FT, MuM, musiikkikasvatuksen lehtori Pia Strandman-Suontausta, TaT, FM, kulttuurituotannon lehtori Anna Puustelli-Pitkänen, YTM, Geronomi (AMK), vanhustyön lehtori yhteistyötä Helsingin kulttuurikeskus (Helsingin kaupunki), kulttuuripolitiikan osasto Jenni Varho, FM, kulttuurisuunnittelija / kulttuurinen vanhustyö Reetta Sariola, FM, kulttuurisuunnittelija / taidekasvatus, selvitykset. 5.2.2015 Laura Huhtinen-Hilden 11

Hankkeen eteneminen KL15 Hanketoimijoiden ja tutkijoiden organisoituminen, ohjausryhmän kokoaminen Kehittämistyön aloittaminen: lähtötilanne ja yhteistyössä tapahtuva suunnittelu Osallistavan taidetoiminnan intervention valmistelu SL15 ensimmäinen toiminnallinen sykli: 3 luovaa työpajaa workshoppien observointi, kokemukset, aineiston keruu kerätyn kokemuksen analysointi, intervention muutokset Yhteiskehittelyssä syntyneet kokemukset 5.2.2015 Laura Huhtinen-Hilden 12

Hankkeen eteneminen KL16 toinen toiminnallinen sykli: 2 luovaa työpajaa. Hankkeen muiden kaupunkien edustajilla mahdollisuus osallistua näihin työpajoihin workshoppien observointi, kokemukset, aineistonkeruu tiedon analysointi ja raportointi SL 16 tiedon levittäminen ja juurruttaminen kuntatoimijoiden vanhuspalvelujen arkeen ja toimintakulttuuriin Seminaari Tiedotus kansallisissa ja seudullisissa verkostoissa, tilaisuuksissa ja tietoväylissä loppuraportin viimeistely ja painatus 5.2.2015 Laura Huhtinen-Hilden 13