1 TEHY ry ja SEHL ry LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi 26.10.2010 Asia: Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM 093:00/2010 Tehy ry:n ja Suomen Ensihoitoalan Liitto Ry:n (SEHL) lausunto luonnokseksi sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi ensihoitopalvelusta Yleistä Uuden terveydenhuoltolain tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Uudistuksen tavoitteena on myös järjestää ensihoitopalvelu valtakunnallisesti kokonaan uudelleen ja liittää se tiiviiksi osaksi terveydenhuollon päivystyspalveluja. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Terveydenhuoltolain 41 :n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään ensihoitopalvelun tehtävistä, ensihoidon palvelutasopäätöksen määrittelyn perusteista ja rakenteesta, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön tehtävien määrittelyn perusteista ja koulutusvaatimuksista, ensihoitopalvelun perusja hoitotason määritelmistä sekä ensivastetoiminnasta. Terveydenhuoltolain 46 :n mukaan erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävistä voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Tehy ja SEHL pitävät terveydenhuoltolakiuudistuksen sisältämää esitystä asetukseksi ensihoitopalvelusta lähtökohdiltaan hyvänä. Asetusesitys on kuitenkin vajaa, epäjohdonmukainen ja etenkin ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstön kelpoisuus- ja pätevyysvaatimusten kohdalta ristiriidassa terveydenhuollon ammattihenkilölain kanssa. Lisäksi asetusluonnoksessa on jätetty määrittämättä useita potilas- ja ensihoitopalvelun ammattihenkilöstön turvallisuuden kannalta merkittäviä asioita. Soveltamisala Asetusluonnoksen 1 säädetään asetuksen soveltamisalaksi terveydenhuoltolaissa tarkoitettu ensihoitopalvelu. Terveydenhuoltolakiesitys määrittelee ensihoitopalvelun terveydenhuollon toiminnaksi, jonka tehtävänä on vastata ensisijaisesti terveydenhuollon laitosten ulkopuolella olevien kiireellistä apua tarvitsevien potilaiden hoidosta. Asetuksen yksityiskohtaisessa perustelumuistiossa on väljästi ja sekavasti esitetty ensihoitopalvelulle kuuluvaksi myös hoitolaitosten väliset potilassiirrot jos esimerkiksi äkillisessä tilanteessa lähettävän yksikön oma suunniteltu valmius ei riitä.
2 Tehy ja SEHL korostavat, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimiva ja saumaton yhteistyö edellyttää hoitolaitosten välisten potilaskuljetusten tarkkaa ennakkoon määritettyä ohjeistusta, joka tulee olla sisällytettynä ensihoitopalvelua ohjaavaan asetukseen. Terveydenhuoltolain 50 :ssä on määritettynä kiireellinen hoito ja siihen liittyvänä osuutena niin, että kiireelliseen hoitoon otettu potilas voidaan siirtää hänen kotikuntansa perusteella määräytyvään jatkohoitopaikkaan, kun potilasturvallisuus ja vastaanottavan yksikön mahdollisuus järjestää tarpeellinen jatkohoito on varmistettu. Kiireellisen hoidon sisältämien päivystysluonteisten potilaskuljetusten toteutuminen tulee varmistaa niin, että niihin on ennakkoon suunniteltu riittävästi resursseja ja logistista ohjausta. Potilaan ambulanssikuljetuksen tulee olla potilaan hoidon tarpeella perusteltua, jolloin myös kiireettömien ambulanssikuljetusten tulee olla samanlaisen säätelyn piirissä kuin ensihoitopalvelun toiminta. Loogisinta olisi, jos ensihoitopalvelun vastuulle kuuluisivat kaikki ambulanssikuljetukset kiireellisyydestä tai tehtävän luonteesta riippumatta, ja sairaanhoitopiiri kohdentaisi tehtävät paikallisten olosuhteiden mukaan tarkoituksenmukaisille yksiköille. Sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelun tehtävät Sairaanhoitopiirille siirtyvä vastuu ensihoitopalvelun järjestämisestä, valmiuden ylläpidosta, operatiivisesta toiminnasta sekä hoitoonohjausohjeiden laatimisesta tuo merkittävän työmäärän. Näitä laajoja tehtäviä varten asetustekstissä on määritetty, että sairaanhoitopiirissä on oltava ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri, joka johtaa ja ohjeistaa alueen ensihoitopalvelua palvelutasopäätöksessä määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Lääkärillä tulee olla hyvä alan perehtyneisyys ja kokemusta ensihoitopalvelun toiminnasta. Tehy ja SEHL pitävät tärkeänä, että sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelulla tulee olla ensihoitopalveluun perehtynyt ensihoitolääkäri. Tehy ja SEHL kuitenkin korostavat, että ensihoitolääkäri työpanos tulee kohdentua ensisijaisesti ensihoitopotilaiden lääketieteelliseen hoitoon, konsultaatioiden antamiseen sekä alueen ensihoitopalvelun erityistilanteiden operatiivisiin tehtäviin osallistumiseen. Tehy ja SEHL pitävät välttämättömänä, että asetuksessa määritellään sairaanhoitopiirien tehtäväksi riittävän ensihoitotyön hallinnollisen ja operatiivisen osaamisen varmistaminen. Lääkärin koulutus ja ensihoidon lääketieteellinen osaaminen ei anna valmiuksia ensihoitotyön päivittäisten haasteiden ratkomiseen. Asetukseen tulee kirjata, että ensihoitolääkärin lisäksi ensihoitopalvelun hallintoon tulee kuulua ensihoitaja, jolla on riittävä operatiivinen kokemus ja terveystieteiden maisteri- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirtyessä sairaanhoitopiirille tavoitteena on edistää väestön tasa-arvoisuutta ensihoitopalvelujen saannissa. Tehy ja SEHL pitävät erittäin huolestuttavana sitä, että ensihoitopalvelun tasavertaisuus ja peruslain edellyttämä palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuus ei kuitenkaan toteudu. Tehy ja SEHL pitävät erittäin suurena epäkohtana sitä, että saman ERVA alueen toisen sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun ensihoitajat vastaavat korkeariskisten potilaiden hoidosta itsenäisesti mahdollisesti ensihoitolääkärin konsultaatioon tukeutuen, kun taas toisen sairaanhoitopiirin alueella pääsääntöisesti potilaan hoitovastuusta huolehtii tilannepaikalle saapuva ensihoitolääkäri. Olemassa olevilla lääkäri- ja lääkintähelikoptereilla ja maitse liikkuvilla lääkäriyksiköillä ei saada aikaan kattavaa palvelua. Tämä johtaa myös taloudellisten resurssien epätasa-arvoiseen kohdentamiseen, sillä palve-
3 lujen ulkopuolelle jäävät alueet joutuvat resursoimaan enemmän henkilöstön koulutukseen ja kalustoon. Tehy ja SEHL pitävät välttämättömänä, että uhkaava ensihoitopalvelun eriarvoisuus saman ERVA alueen eri sairaanhoitopiirien välillä tulee estää. Samalla tulee huolehtia siitä, että sairaanhoitopiirien ensihoitopalveluorganisaatioiden taloudelliset resurssit tulevat olemaan riittävät ja ERVA alueiden sairaanhoitopiirien välillä tasa-arvoisesti jakautuvat. Asetustekstiluonnoksen mukaan sairaanhoitopiirien on laadittava ensihoitopalvelun toiminta-alueen hälytys- ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet, jotka erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi. Tehy ja SEHL pitävät erittäin suurena epäkohtana sitä, että meneillään oleva hätäkeskusmuutos ja sen perusteella jaetut kuusi (6) hätäkeskusaluetta eivät noudattele alkuperäisesityksistä huolimatta ERVA alueita. Tämä johtaa ristiriitaan ohjeiden laadinnassa etenkin niillä alueilla, joilla hätäkeskusalue sisältää useamman kuin yhden ERVA alueen. Ongelmia syntyy mm. silloin, kun samalla hätäkeskusalueella osassa sairaanhoitopiirejä toimii lääkäriyksikkö ja osassa ei. Tehy ja SEHL esittävät, että Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveydenhuollon tehtäviä koskevat yleisohjeet, kuten hätäpuhelun riskinarvio, puhelinohjeiden antaminen ja terveydenhuollon tehtäviin liittyvän neuvonnan ohjeistuksen tulee kuulua valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle. Muut ohjeet tulee yhteen sovittaa ensihoitokeskuksen ja sen toimintavastuualueen hätäkeskuksen (hätäkeskuksien) yhteistyöryhmissä. Asetusluonnoksessa esitetään, että sairaanhoitopiirin on ohjattava alueellaan ensihoitopalvelun yksiköiden asianmukaisuutta mukaan luettuna ensihoitopalveluun kuulumattomiin ambulanssikuljetuksiin käytettävät ajoneuvot. Tehy ja SEHL pitävät vakavana puutteena sitä, että ensihoitopalvelun yksiköiden rakenne- ja varustevaatimuksia ei ole määritetty. Asetusluonnoksesta puuttuvat kokonaisuudessaan liikenne-, potilas- ja työturvallisuuden kannalta välttämättömät ensihoitoyksiköiden määritteet, kuten; Huomioväritys, jossa huomioituna yhdenmukaisuus Yksikkötunnisteiden sijoittelu ja näkyvyys sekä johtamistunnisteet Ensihoitohenkilöstön suojavaatetus ja väritys Ensihoitohenkilöstön muu turvavälineistö mm. kypärät, turvajalkineet ym. On huomattava, että STM voisi antaa näistä asetuksen Tieliikennelain perusteella jo nyt, mutta toimiin asiassa ei ole ryhdytty vaikka tätä on useissa yhteyksissä esitetty. Ensihoitopalvelun tehtäviksi luetaan myös tuottaa muita terveydenhuollon palveluja siten, kun siitä on alueellisessa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tai ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksessä sovittu. Tehy ja SEHL pitää erittäin suotavana, että osaavaan ensihoitopalvelun terveydenhuollon ammattihenkilöstä käytetään myös muuhun terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen. Näiden palveluiden tuottamisessa on kuitenkin huolehdittava siitä, että kiireellinen ensihoitopalvelun valmius ei vaarannu. Tehy ja SEHL pitävät välttämättömänä, että ensihoitopalvelun valmiuden ylläpidon ja muiden terveydenhuollon palveluiden järjestämisen toteutuksessa otetaan tarkkaan huomion työsuojelu- ja työaikasäännökset sekä työehtosopimukset.
4 Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävät Asetusluonnoksessa erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä terveydenhuoltolaissa säädetään: 1) yhteen sovittaa alueensa sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelun toimintaa ja antaa niitä koskevia ohjeita; 2) seurata ensihoitopalvelun vaikuttavuutta; 3) ylläpitää ja kehittää alueensa ensihoitopalveluissa käytettäviä sähköisiä potilastietojärjestelmiä ja muita sairaanhoitopiirien tarvitsemia tietojärjestelmiä siten, kuin siitä on sairaanhoitopiirien kanssa sovittu; 4) edistää ensihoitopalvelua koskevaa tutkimustoimintaa alueellaan. Tehy:n ja SEHL:n näkemyksen mukaan sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden ensihoitokeskusten työnjako ja tehtävät ovat päällekkäisiä, ja niiden rakentaminen voi johtaa operatiivisen toiminnan supistamiseen resurssien puutteen vuoksi Tehy ja SEHL esittävät, että ERVA alueiden ensihoitokeskuksille suunnitellut tehtävät tulisi pääosin hoitaa sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Ensihoitopalvelun seuranta, tutkimus ja toiminnan vaikuttavuuden arviointi tulisi siirtää Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtäväksi. Ensihoitopalvelun palvelutasopäätös Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelulle asetettavat tavoitteet, kuten palvelun saatavuus, taso ja sisältö ensihoitopalvelun toiminta-alueella. Palvelutasopäätöksen tulee perustua riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Tehy:n ja SEHL:n näkemyksen mukaan ensihoidon palvelutasopäätös edellyttää sairaanhoitopiirejä tarkastelemaan toimintavastuualuettaan ensihoitopalveluiden saatavuuden näkökulmasta kattavasti. Tehy ja SEHL pitävät kuitenkin välttämättömänä, että palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuuden ja perustuslaillisten oikeuksien toteutumisen kannalta palvelutasopäätöksessä tulee ottaa huomioon myös päivystävän ensihoitolääkärin tilannekohtainen saatavuus. Koska ERVAalueille on esitetty ensihoitolääkäripäivystystä, on sen saatavuus tästä syystä välttämätöntä ottaa huomioon palvelutasopäätöksessä. Tehy:n ja SEHL:n näkemyksen mukaan palvelutasopäätöksessä tulee ottaa huomioon myös sairaanhoitopiirialueiden erityisalueet, kuten vesistöt, merialueet ja laajat maastoalueet. Erityisalueiden huomioon ottaminen palvelutasopäätöksessä edellyttää asetusluonnoksessa esitettyä ensihoitopalvelun toiminnassa tarvittavien erikoiskulkuneuvojen, kuten veneiden tai moottorikelkkojen, virkaapukäytännöistä sopimista niitä hallinnoivien viranomaisten kanssa. Henkilöstön yleiset kelpoisuusvaatimukset ensihoitopalvelun yksikössä Ensihoitopalvelun asetusluonnoksessa ensihoitohenkilöstön yleiset kelpoisuusehdot on määritetty niin, että perustasolla edellytetään vähintään yksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus. Kyseisessä yksikössä toisen henkilön on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö.
5 Tehy ja SEHL pitävät kelpoisuusehtoja ehdottomana minimivaatimuksena. Ensisijaisesti perustasolla tulee kuitenkin molemmilla olla terveydenhuollon ammattitutkinto. Asetusluonnoksen mukaan perustasolla on kyettävä tekemään potilaan peruselintoimintojen tilanarvio, aloittamaan välittömien henkeä uhkaavien tilojen yksinkertaiset hoitotoimet ja ennalta laadittujen ohjeiden mukaan antamaan luonnollista tietä annosteltavia lääkkeitä kuten nitraattia, asetyylisalisyylihappoa ja inhaloitavaa keuhkoputkia laajentavaa lääkettä. Tehy ja SEHL korostavat, että missään muussa terveydenhuollon toimintayksikössä ei edellä esitettyjä lääkeannosteluja ole mahdollista toteuttaa ilman terveydenhuollon tutkintoa. Tehy:n ja SEHL:n kantana on, että vaativassa ensihoitotyössä terveydenhuollon koulutusvaatimusta tulisi erityisesti korostaa. Tehy:n ja SEHL:n esittää huomioitavaksi, että pelastajan tutkinnon (90op) osuudesta vain 28,5op sisältää ensihoidon opetusta, eikä koulutukseen kuulu lainkaan erillistä lääkehoidon tai farmakologian oppikurssia (http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/home.nsf/www/pelastaja). On myös huomioitava, että pelastajat työskentelevät ensihoidossa pääosin osa-aikaisesti, sillä pelastustoimessa tehtävien kierrättäminen on vakiintunut toimintatapa. Tehy ja SEHL eivät pidä mahdollisena toimia ainakaan hoitotason yksikössä osaaikaisesti. Ensihoidon asetusluonnoksen vakavimpana epäkohtana Tehy ja SEHL pitävät esitystä hoitotason yksikön henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Asetusluonnoksen mukaan hoitotason ensihoidon yksikössä on oltava vähintään yksi ensihoitaja AMK -tutkinnon suorittanut henkilö tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, jolla on ensihoitoon suuntautuva lisäkoulutus. Kyseisessä yksikössä toisen henkilön on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Tehy ja SEHL eivät pidä mahdollisena sitä, että hoitotason yksikössä voisi työskennellä henkilö, jolla ei ole terveydenhuollon ammattitutkintoa. Esitys on vakavassa ristiriidassa lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) sekä turvallinen lääkehoito -oppaan (STM oppaita 2005:32) suositusten kanssa. Tehy ja SEHL erityisesti korostavat, että lääkehoito ensihoidon hoitotasolla sisältää paljon muutakin kuin yhden henkilön toteuttaman lääkkeen annostelun. Lääkehoito on vain osa ensihoidon hoitotason vaativaa hoitotyötä, mutta etenkin sen toteutus edellyttää yhteistyötä, ristiin työskentelyä, huolellisuutta sekä valvontaa. Tehy ja SEHL eivät myöskään pidä mahdollisena sitä, että hoitotason ensihoidon yksikössä terveydenhuollon yleiset ja ammattieettiset velvoitteet (559/1994 15 ) olisivat vain toisen työntekijän vastuulla. Tällöin vastuu potilaan hoitamisesta olisi yksikön terveydenhuollon ammattihenkilöllä, vaikka hänellä olisikin työjärjestyksen mukainen yksikön kuljettajan vuoro. Tehy ja SEHL pitävät ehdottomana vaatimuksena sitä, että ensihoitoa ohjaavassa asetuksessa hoitotason ensihoitoyksikön kelpoisuusehtona on ensisijaisesti molemmilla oltava laillistettu terveydenhuollon ammattitutkinto (ensihoitaja AMK ja/tai sairaanhoitaja, jolla todennettu ensihoitotyön pätevyys). Minimivaatimuksena toisella voisi olla nimekesuojattu terveydenhuollon ammattitutkinto, riittävä ensihoitotyön kokemus ja todennettu hoitotason pätevyys.
6 Tehy ja SEHL esittävät, että sellaisten vielä ensihoitotyössä työskentelevien henkilöiden, joilla ei ole terveydenhuollon ammattitutkintoa tai pelastajan tutkintoa, työskentelyyn ei annettaisi enää pitkää siirtymäkautta. Osana ensihoitotyötä on perinteisesti ollut osaamisen testaus. Ensihoitopalvelun asetusluonnoksesta ensihoitotyön pätevyyden ja osaamisen varmistamisen käytännöt puuttuvat kokonaan. Tehy ja SEHL edellyttävät, että jos ensihoitotyön ammattitaidon pätevyyden ja osaamisen varmistamista edelleen jatketaan, sen sisällöt tulee olla asetuksessa selkeästi määritetty mm seuraavien osa-alueiden kohdalla: Määrittelyjen tulee sisältää osaamisen ja pätevyyden arvioinnin kohteet sekä arvioinnin kriteerit Arviointien aikaväli (kuinka pitkään luvat ovat voimassa) Ohjeet uusintojen suorittamisesta Ohjeet ei hyväksyttävien suoritusten aiheuttamista toimenpiteistä Ohjeet niiden henkilöiden asemasta ja koulutusvaatimuksista, joilla on oikeus osallistus pätevyyden ja osaamisen arviointiin. Yhtenäiset testaus- ja lisenssikäytännöt parantavat henkilöstön oikeusturvaa ja mahdollistavat työntekijöiden siirtymisen joustavasti alueelta toiselle. Lisäksi potilasturvallisuus paranee, kun yli sairaanhoitopiirirajojen hoidettavissa tehtävissä myös naapurialueelta tulevan yksikön henkilöstön taso tiedetään. On myös huolestuttavaa, että asetuksessa tarkastellaan henkilöstön pätevyyttä pelkästään lääkehoidon kannalta, vaikka suurin osa ensihoidossa tapahtuvista henkilövahingoista aiheutunee potilaan siirtämisestä tai autolla ajamisesta. Esimerkiksi hälytysajo on merkittävä riskitekijä, johon liittyvää osaamista tai koulutusta ei vaadita. Pelkkä ajokortti (jota myöskään ei edellytetä) ei anna riittäviä valmiuksia hälytysajoon. Tehy ja SEHL pitävät välttämättömän, että ensihoidon yksikön (ambulanssi) kuljettajapätevyys tulee olla määritettynä ensihoitoa ohjaavassa asetuksessa. Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja Ensihoidon asetusluonnoksen mukaan ensihoitopalvelun toiminta-alueella on oltava ympäri vuorokauden ensihoitopalvelun kenttäjohtaja, joka toimii alueen ensihoitopalvelun toiminnallisena esimiehenä sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin laatiman ohjeistuksen ja päivystävän ensihoitolääkärin tilannekohtaisten ohjeiden mukaisesti. Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan on oltava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on riittävä ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen koulutus ja tehtävän edellyttämä kokemus. Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tehtävänä on: 1) ohjata toiminta-alueensa ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käyttöä ensihoitopalvelun operatiivisissa tehtävissä; 2) tukea hätäkeskusta yhtä aikaa jonossa olevien kiireellisten tehtävien kiireellisyysjärjestykseen asettamisessa; 3) tarvittaessa määrätä kulkuneuvoa käytettäväksi korvausta vastaan potilaan kuljettamiseksi hoitopaikkaan tai sellaiseen paikkaan, josta potilas voidaan kuljettaa jatkohoitoon ensihoitopalvelun ajoneuvolla.
7 Tehy ja SEHL pitävät ensihoitopalvelun kenttäjohtajalta edellytettävää laillistettua terveydenhuollon ammattitutkintoa hyvänä asiana. Ensihoidon johtamisen lisäopinnot on perusteltua olla pätevyyden vaatimuksena, joiden suorittamiseen tulee määrittää siirtymäaika. Tehy ja SEHL pitävät ensihoidon kenttäjohtamisen osalta epäkohtana tehtävältä edellytettävän virkavastuulla toimimisen puutetta. Tehy ja SEHL eivät näe mahdollisena, että esim. kulkuneuvojen ottamista ensihoitopalvelun käyttöön voitaisiin tehdä ilman selkeää toimivaltasäädöstä ja virkavastuuta. Asetuksesta puuttuu koko joukko muita ensihoidon kenttäjohtajan oikeuksia ja tehtäviä, joita ovat esittäneet terveydenhuoltolaista antamissaan lausunnoissa mm. Valvira ja useat sairaanhoitopiirit. Lisäksi Tehy:n ja SEHL:n näkemyksen mukaan esityksessä mainittu hätäkeskuksen tukeminen kiireellisyyden määrittämisessä on selvitettävä tarkemmin. Vuoden 2011 alusta voimaan tulevan lain hätäkeskustoiminnasta (262/2009) mukaan vastuu tehtävän hoitamisesta siirtyy viranomaiselle tai sen tehtäviä hoitavalle yksikölle, kun se on tehtävän vastanottanut. Hätäkeskuspäivystäjä on toteuttanut hätäpuhelun käsittelyn ja yksikön hälyttämisen virkavastuulla. Tämän päätöksen muuttamisen edellytykset ja valtuutus tulee olla selkeä. Helsingissä 27.10.2010 Jaana Laitinen-Pesola Puheenjohtaja Tehy ry Heikki Sederholm Puheenjohtaja SEHL ry Asiantuntijat Marja-Kaarina Koskinen, Tehy ry Juhani Seppälä, SEHL ry