Sumen Euskunnan Pankkivaltuusmiesten KERTMUS vuelta 1915 Euskunnan Pankkivalikunnalle HBLSINGISSÄ 1916, SUMAL. K IRJA LL. SEURAN K IRJAPAIN SAKEYHTIÖ.
Vunna 1915 jatkuneen san vaikutukset ulttuivat taluellisen elämän kaikille alille. Uusia teitä täytyi etsiä kansainväliselle tavaravaihlle, jka vuen Varrella vaikeutumistaan vaikeutui. Hallitusten herkeämättä lisääntyneet tarpeet aikaansaivat uupumatnta timintaa tellisuuen, kaupan ja merenkulun alilla. Suunnattmat ment, jita lt vaativat sekä staakäyvissä että Pulueettmissa valtiissa, asettivat erinmaisen suuria Vaatimuksia käytettävänä levalle päämalle. Uusia lainja laskettiin vuen varrella liikkeeseen yhteensä mnen kymmenen miljaarin markan arvsta. Eurpan Pörsseissä vuen alussa runsaasti tarjna llutta jutilasta päämaa käytettiin sentähen runsain määrin, mikä seikka ynnä ljen vastaisesta kehityksestä vallitseva epätietisuus vuen lppupulella aikaansai yhä selvemmin ilmenevän kireyen rahamarkkinilla. Lntssa ja Parisissa pysyi pankkiiskntt 5 / :ssa> J ta vastin Lntn yksityisiskntt, vaiheltuaan vuen alkukuukausina 1V2 ja 3 /:n välillä, heinäkuussa khsi 5 1/ 16 /:iin ja, hiukan laskeuuttuaan väliaikana, li vuenvaihteessa 5 3/ 16 % Tukhlmassa laskeusi iskntt 6:sta öyavmin ja Kristianiassa tukkuussa ^ V2- sta 5 % :iin, mutta khsi julukuussa jälleen 5 x/2 /- iin, kun taas pankkikrk Kööpenhaminassa laskeusi tammikuussa 6:sta 5 1/2 % :nn Ja heinäkuussa eelleen 5 % :>m- ^etrgraissa li virallinen nteraus kaiken vutta 6 /0. Jhtava katsaus rahamarkkinain tilaan.
2 3 Tal uelli- Vaikkei maamme vunna 1915:kaan jutunut stanen tila Su- limien piiriin, li täälläkin väestöllä saminkuin kaumessajabu- r 7 men Pankin paita ja tellisuuellakin erittäin suuria vaikeuksia viluke. tettavana. Maailmankulutuksen lisääntyminen ja erinäisten tarvetavarain tutannn samanaikainen väheneminen sekä sangen rajitetut tunti- ja kuljetusmahllisuuet aiheuttivat sekä elintarpeien että raaka-aineienkin, tarveaineien ja tehastutteien, puutetta ja herkeämätöntä hinnannusua. Ja välittömän yhteyen puute suurten kulutusmaien kanssa vähensi tai saatti mahttmaksi erinäisten vientitavarain maastaviennin, minkä jhsta m. m. timinta maamme tärkeimmän vientitellisuuen, sahaliikkeen, alalla vi jatkua ainastaan vähässä määrin ja li suurimmissakin yrityksissä ajittain aivan seisauksissa. Tiselta pulen tarjsivat laajissa sissa maatamme teetetyt valtin työt ja kivihiilentunnin lakkaamisen jhsta välttämättömäksi käynyt plttpuien hankinnan lisääminen runsasta työansin tilaisuutta, samalla kun Sumen tellisuustutteien kysynnän lisääntyminen sekä ktimaassa että Keisarikunnassa ynnä suuret valtin tilaukset aikaansaivat entistä vilkkaampaa timintaa useilla tellisuuen ja käsitellisuuen alilla. Vuentulkin anti yleensä hyvän tulksen. Maassamme rahatila, jka j vuen alussa li sutuisa, parani vuen varrella paranemistaan. Tunnin vaikeutumisen jhsta vähenivät useimpain tarvetavarain varastt. Epävarma asema sekä työvimain ja tarveaineien hintain khaminen aiheuttivat piät- tyväisyyttä rakennustellisuuen ja yleensä uusien yritysten alalla. Vientiliikkeen harjittajat nuattivat mahllisimman suurta varvaisuutta lutn myöntämisessä, minkä jhsta maksut kertyivät npeasti. Kaikki tämä jnkin verran säästeliäämmän elintavan yhteyessä sai aikaan, että meikäläisiin lihin nähen sangen tuntuvia rahamääriä kasautui maamme rahalaitksiin. Viakseen ikein arvstella rahatilaa maassamme ja käytettävänä levia varja n kuitenkin pantava humita erääseen seikkaan, jnka merkitystä ei le liian vähäksi arvattava. Puutavarain viennin seisahus aikaansai tuntuvan vähentymisen ulkmaisen arvnvastineen säännöllisessä maahantunnissa, niin että kävi vaikeaksi saaa sitä riittäviä määriä tunnin maksuun ja muien maksusitumusten täyttämiseen ulkvaltihin. Käytettävänä li tsin saamisia ruplan arvnvastineissa, mutta näien käyttäminen mainittuihin tarkituksiin kävi ruplan suuren kurssinalenemisen jhsta epäeulliseksi. Mnissa tapauksissa tavarantuttajat sentähen hankkivat itselleen ulkmailla määräaikaista lutta, mikä seikka saltaan n sangen tuntuvassa määrässä khttanut pankkien kuukausiraprteissa esiintyviä tavattman suuria kassasäästön ja lainantn määriä, samalla kun se n Pysyttänyt lainanannn verraten vähäisenä. Sumen Pankin myyntikurssit Punta sterlingeille, ^rangeille ja Kruunuille, jtka vuen alussa livat l- leet Smk. 29:, Smk. 110: ja Smk. 150: khsivat vuen varrella Smk:aan 35:, Smk:aan 127: ja Smk:aan 208:. Pankin kurssinteraukset avista kuplille livat vuen varrella seuraavat:
4 5 M yyntikurssi : stkurssi : tammikuun 1 päivästä Smk. 260: Smk. 256: kesäkuun 6»» 257: 50»»» 15»» 256: 50»» elkuun 6»» 250: 50» 250» 31».» 246: 50» 246 syyskuun 6»» 242: 50» 242» 17»» 240: 50» 240» 23»» 238: 50» 238 lkakuun 1»» 235: 50» 235» 29»» 230: 50» 230 marraskuun 8»» 228: 50» 228» 20»» 225: 50» 225 - julukuun 7»» 222:50» 222» 13»» 220: 50» 220 Sumen Pankin alin krkkanta aleni tammikuun 9 päivänä 6:sta 5 1/2 %:iin j a Pysyi sinällään vuen lppuun. Krkein talletuskrk yksityispankeissa las- keusi helmikuun 1 päivänä 5:stä 4 s/ 4 % :iin> heinäkuun 1 päivänä 4 1/ 2 % :iin ja lkakuun 1 päivänä eelleen 4 /0:iin, samalla kun juksevan tilin krk vuen varrella aleni 3:sta 1 V2 %:iin. Vuen 1914 päättyessä li Sumen Pankin setelinannn arvnvastine 159,9 miljnaa markkaa, jsta määrästä 42,7 miljnaa li kultarahaa ja rahaksi lyömätöntä kultaa, 1,7 miljnaa Sumen hpearahaa sekä 115,5 miljnaa markkaa ulkmaisia arvnvastineita, käyttämätön setelinant-ikeus 50,4 miljnaa markkaa ja Pankin lainanant 90,6 miljnaa markkaa, jsta määrästä 1,8 miljnaa markkaa li annettu yksityispankeille, kun taas seteleitä li liikkeessä 141,7 miljnaa markkaa. Julukuun 31 päivänä 1915 li setelinannn arvnvastine lisääntynyt 371,2 miljnaan markkaan, jsta määrästä 42,6 miljnaa markkaa li kultarahaa ja rahaksi lyömätöntä kultaa, 1,3 miljnaa markkaa Sumen hpearahaa sekä 327,3 miljnaa markkaa ulkmaisia arvnvastineita, käyttämätön setelinant-ikeus 53,8 miljnaan markkaan ja liikkeessä levain setelien määrä 231,6 miljnaan markkaan, kun taas Pankin lainanant li vähentynyt 63,7 miljnaan markkaan, jsta määrästä yksityispankeilla ei llut mitään. Pan- ja tttilillä li Pankissa julukuun 31 päivänä 1914 23,4 ja julukuun 31 päivänä 1915 145,8 miljnaa markkaa, eellisestä määrästä 8,7 ja jälkimäisestä 9,i miljnaa markkaa Valtivarastn tilillä. Liikkeessä levain setelien määrä li vähin tammikuun 8 päivänä eli 138,8 miljnaa markkaa, ja suurin julukuun 23 päivänä eli 231,9 miljnaa markkaa. Yksityispankkien varat ulkmaan rahan määräisissä vekseleissä sekä ulkmaiset saamiset vähenivät vuen varrella 23,8 miljnasta markasta tammikuun 1 Päivänä 1,9 miljnaan markkaan marraskuun 30 päivänä, jta vastin niien ktimainen lainanant samana a>kana khsi 773,s:stä 784,2 miljnaan markkaan eli ' 0,7 miljnaa markkaa, lisäännyksen llessa vastaavina kuukausina 1914 ja 1913 27,3 ja 12,i miljnaa markkaa, ja tallettajain saamiset pankkien talletus- ja juksevalla tilillä khsivat 682,?:stä 794,i miljnaan markkaan eli 111,4 miljnaa markkaa, lisäännyksen llessa 14,2 miljnaa markkaa tammi marraskuulla 1914 ja 17, miljnaa markkaa samaan aikaan vunna 1913. Pankkien yhteenlaskettu kassasäästö li tammikuun 1 Päivänä 28,7 ja marraskuun 30 päivänä 143, miljnaa tarkkaa. Säästöönpanijain saamiset maamme säästöpankeissa lisääntyivät tammi syyskuulla 1915 306,i:sta 330,8 miljnaan markkaan eli 24,7 miljnaa markkaa, lisäännyksen llessa 1,8 ja 6,7 miljnaa markkaa 1914 ja 1913 vuen vastaavina kuukausina. Ruplan arvnvastineien tulva Sumen Pankkiin
6 li vunna 1915 erittäin suuri. Sen sijaan kuin Pankin varat knttkuranttisaamisina Venäjällä, Venäjän valtibligatsineissa ja ruplanseteleissä tammikuun 1 päivänä livat nimellismäärältään yhteensä 31,8 miljnaa ruplaa, nusi näien varain yhteenlaskettu nimellismäärä julukuun 31 päivänä 105,5 miljnaan ruplaan. Tappit, jita Pankille tuli tämänvutisen tilinpäätöksen laainnassa välttämättömäksi käyneen Pankin ruplavarastn arvn vähentämisen jhsta, aiheuttivat, että Pankin liike kertmusvuelta anti epäsutuisan tulksen. Sumen Pankin tilinpäätöksen mukaan n tappi vuelta 1915 Smk. 21,285,358: 83. Sumen Pankin hjesäännön 4 :n mukaan n liikkeen vutenaan tuttama tappi ensi sijassa krvattava Pankin käyttämättömistä vittvarista. Sittenkun erinäiset timenpiteet, jita varten Euskunta li ehllisesti myöntänyt määrärahja, kaikkiaan 6,000,000 markkaa, eivät lleet saavuttaneet Keisarin ja Suuriruhtinaan hyväksymistä, li näitä vittvarja Smk. 11,803,557: 33. Sen jälkeen kun ne ensin n käytetty, n vielä jälellä leva tappi eli Smk. 9,481,801: 50 krvattu vararahaststa. Erinäisiä Pankkivaltuusm iesten käsittelem iä asiita. 1 Niitä krkmääriä, jita syyskuun 4 päivänä 1914 Pankin vek- annettujen määräysten mukaan käytettiin Pankin lainan- sell~ 7' lal~.... _..., nauslukettä Enssa, alennettiin tammikuun 9 päivänä kauttaaltaan kskevia Puli prsenttia, niin että krkmäärät tulivat lemaan: määräyksiä. 5 1/2 prsenttia iskntattaessa puhtaita liikevekseleitä ja yksityispankkien talletustistuksia, jilla maksupäivään ei le klmea kuukautta pitempi aika; 6 prsenttia iskntattaessa samallaisia vekseleitä Ja talletustistuksia, jilla maksupäivään n klmea kuukautta pitempi aika, aina kuuteen kuukauteen asti; 6 1/2 prsenttia iskntattaessa muita vekseleitä, hulimatta siitä, nk niillä maksupäivään pitempi tai 'yhempi aika; 5 1/2 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreitiivejä, jien vakuutena n kultaa ja hpeata, Sumen valtin ja Sumen Hypteekkiyhistyksen valtitakuulla varustettuja ulkmaan rahan määräisiä bligat- Sl neja sekä ulkmaisia, valtin antamia taikka valti- takuulla varustettuja bligatsineja; 6 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreitiivejä, jien vakuutena n muunlaisia bli- Satsineja, talletustistuksia ja kiinnityksiä, sekä 7
Sumen Pankin ulkmaiset kirjeenvaihtajat. 8 6 7 2 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreitiivejä sakkeita vastaan. Entisellään pysytettiin määräykset kassakreitiivien sisäänkirjitusmaksusta, jka teki 1/a prsenttia vuelta, ja Jhtkunnan ikeuesta sattuvissa tapauksissa iskntattaessa vekseleitä, jita ei via pitää puhtaina liikevekseleinä, svelluttaa puhtaita liikevekseleitä varten vimassa levia krkmääriä sekä erityisesti laskea näinä krkmäärät yksityispankkien vekseleitä reiskntattaessa. Pankin Jhtkunnan ehtuksesta antivat Pankkivaltuusmiehet tukkuun 6 päivänä Jhtkunnalle ikeuen erityisissä tapauksissa harkinnan mukaan myöntää krkhujennusta enintään puli prsenttia puutavaraliikkeen san kautta vaikeutuneen tilan helpttamiseksi. 2 Kirjeessä tammikuun 15 päivältä ilmitti Jhtkunta, että»lnn City an Milan Bank Limite» Lntssa, jka n Englannin suurin yksityispankki ja jnka kantasakepääma ja vararahastt tekevät yhteensä 8,780,000 Punta sterlingiä, li tarjutunut timimaan Sumen Pankin kirjeenvaihtajana Lntssa Pankille eullisilla ehilla. Tämän jhsta valtuuttivat Pankkivaltuusmiehet saman tammikuun 29 päivänä Jhtkunnan ttamaan puheena levan pankin Sumen Pankin asiamieheksi Lntssa. Jhtkunnan ilmituksen mukaan li myöskin»the British Bank f Nrthern Cmmerce Limite» Lntssa, jnka pankkilaitksen mat rahastt vat 750,000 Punta sterlingiä, tarjutunut timimaan Sumen Pankin asiamiehenä Lntssa ehilla, jtka livat piettävät Sumen Pankille eullisina. Pankkivaltuusmiehet valtuuttivat 25 päivänä syyskuuta Jhtkunnan ttamaan tämänkin pankkitiminimen Sumen Pankin kirjeenvaihtajaksi Lntssa. 3 Vunna 1915 vat Pankkivaltuusmiehet lkakuun 15 päivänä käsitelleet yhtä akrtia kskevaa hakemusta, jka Jhtkunnan ehtuksesta hyväksyttiin. Jhtkunnan esityksestä vat Pankkivaltuusmiehet Päättäneet kknaan tileistä pistettaviksi erinäiset j aikaisemmissa tilinpäätöksissä epävarmjen jukkn siirretyt saatavat, jista ei enää mitään via saaa takaisin, yhteensä Smk. 27,067: 58 sekä epävarmihin saataviin siirrettäväksi kaikkiaan Smk. 29,200:. 4 Sumen Pankin hjessäännössä määrätyn tarkastuksen vuelta 1914 vat Euskunnan valitsemat tilintarkastajat timittaneet maalis- ja huhtikuussa 1915. 9 Tar- kastajain pultsanan mukaisesti ja Pankin hjesäännön tätä kskevain säännösten njalla vat Pankkivaltuusmiehet Euskunnan pulesta 9 päivänä huhtikuuta 1915 myöntäneet Jhtkunnalle vastuuvapauen Pankin hallinnsta vuelta 1914. 5 Pankkivaltuusmiehet vat Pankin kirjjen ja tililaskujen sekä haaraknttreista tulleien ilmitusten n jalla jka kuukauelta timittaneet sellaisen Pankin liikkeen ja lainauksen tarkastuksen, kuin Valtuusmiehille ar>netun jhtsäännön 4 :ssä sääetään. Niinikään vat Pankkivaltuusmiehet tarkastaneet Pankin Jhtkunnan Phjapöytäkirjat. 6 kassahlvien ja kaikkien rahastjen sekä laina- ja Sumen Pankin hjesäännön 40 :n määräyksen mukaisesti vat Pankkivaltuusmiehet timittaneet pääknttrin Timenpiteitä, jtka kskevat yksityisten situmuksia Pankille. Pankin lainausliikkeen tarkastus. S umen Pankin tilintarkastus. Katsastukset: a) pääknttrissa;
10 vakuuskirjain ynnä talletusten katsastuksen lkakuun 15, 16, 18 ja 19 päivänä. Santussa katsastuksessa saaut tulkset, jtka n annettu Jhtkunnan tieksi, vat lleet Pankin kirjain mukaiset. b) haara- Mitä Pankin haaraknttreihin tulee, vat Pankkiknttreissa. valtuusmiehet antaessaan määräykset valitsemillensa is- knttkmiteain jäsenille myöskin kehttaneet heitä kerran kuukauessa, mielensä mukaan kullinkin erikseen määrättävinä aikina, timittamaan sääetyt katsastukset knttreissa. Sitä paitsi vat tarkastuksia timittaneet: Jensuun knttrissa tammikuun 31 ja helmikuun 1 päivänä Pankinjhtaja Basilier; Srtavalan knttrissa helmikuun 2 ja 3 päivänä Pankinjhtaja Basilier; Ktkan knttrissa tukkuun 28 ja 29 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Tampereen knttrissa kesäkuun 2 ja 3 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Jyväskylän knttrissa kesäkuun 4 ja 5 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Petrgrain knttrissa kesäkuun 4 päivänä Pankinjhtaja vn Cllan; ulun knttrissa lkakuun 7 ja 8 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Niklainkaupungin knttrissa lkakuun 9 ja 10 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Mikkelin knttrissa lkakuun 17 päivänä Pankinjhtaja Basilier; Kupin knttrissa lkakuun 18, 19 ja 20 päivänä Pankinjhtaja Basilier; Turun knttrissa marraskuun 2 ja 3 päivänä Pankinjhtaja vn Cllan; Hämeenlinnan knttrissa julukuun 11 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Viipurin knttrissa julukuun 15, 16 ja 17 päivänä v - t. Pankinjhtaja Brberg; sekä Prin knttrissa julukuun 20 ja 21 päivänä Pankinjhtaja Järnefelt. 1 Kirjeessä tammikuun 25 päivältä esitti Jhtkunta, että kun kysymys Tampereen Vapaaehtisen Palkunnan mistaman taln ja tntin N: 43 Tampereen kaupungin 11:ssa kaupunginsassa stamisesta Pankille li "auennut viime vuen kertmuksessa mainituista syistä, santulle knttrille stettaisiin apteekkari Amil A. Scheeien mistama tal ynnä 2,496 neliömetrin suuruinen tntti N: 1 Tampereen kaupungin 12 kaupunginsassa, jnka kiinteimistön Herra Scheele li tarjnut Pankille 250,000 markan hinnasta sekä ehilla että muun muassa valmistetaan talssa kulmahuneist herra Scheelen apteekille. Pitäen kauppatarjusta Pankille eullisena, myönn ä t Pankkivaltuusmiehet tammikuun 29 päivänä puheen- alaiseen tarkitukseen 250,000 markkaa sekä ikeuttivat Jhtkunnan myyjän kanssa spimaan hänen tekemistään muista kauppaehista. Tämän njalla n mainittu tal Ja tntti stettu Sumen Pankille. Krjaus- ja täyennystöitä varten Pankin Prissa ievassa talssa myönsivät Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunnan esityksestä, elkuun 2 päivänä 8,000 markkaa. Jhtkunnan esityksestä myönsivät Pankkivaltuusmiehet syyskuun 3 päivänä Pankin Srtavalan taln Urakitsijalle svitun urakkasumman 114,600 markan lisäksi, san aiheuttamien hintakrtusten krvaukseksi Sekä urakkaspimukseen sisältymättömistä tarpeellisista töistä kaikkiaan 12,000 markkaa. 11 Pankin kiinteistöjä ja knttrihuneustja kskevia timenpiteitä: a) Tampereen knttri. b) Prin knttri. c) Srtavalan knttri.
) Ktkan knttri. Timenpiteitä Pankin kultarahavarastn turvaamiseksi. Timenpiteitä vaihtrahan puutteen pistamiseksi. 12 Jhtkunnan esityksestä n elkuun 2 päivänä myönnetty Ktkan knttrin taln krjauksiin 1,475 markkaa. 8 Armllisella käskyllä 11 päivältä huhtikuuta n määrätty, että Sumen Pankin setelien lunastaminen Sumen kultarahalla lakkautetaan staaikana vallitsevien asianhaarjen jhsta. Samalla n jätetty humin ttamatta Pankkivaltuusmiesten alamainen anmus että vahvistettaisiin Valtuusmiesten laatima ehtus Pankin hjesäännön 20 :n väliaikaisesta muuttamisesta siihen suuntaan, että Pankkivaltuusmiehet saisivat ikeuen nykyisen san aikana, harkintansa mukaan, lakkauttaa Pankin setelien vaihn kultaan sekä myöskin määrätä, että setelien vaiht kultaan saa jälleen tapahtua. 9 Kun vaihtrahan tarve yleisessä liikkeessä kävi yhä tuntuvammaksi, n Pankkivaltuusmiesten siitä tekemistä ehtuksista 1915 vuen kuluessa annettu rahapajalle määräyksiä valmistaa 1 markan rahja yhteensä 2 miljnaa markkaa, 50 pennin rahja 500,000 markkaa, 25 pennin rahja 600,000 markkaa, 10 pennin rahja 200,000 markkaa, 5 pennin rahja niinikään 200,000 markkaa ja 1 pennin rahja 50,000 markkaa. Tämäkään suuresti lisätty valmistus ei kuitenkaan vastannut tarvetta ja epätietiselta näytti vitaisiink hankkia maahan rahan valmistusta varten tarpeeksi hpeata, minkä tähen Pankin Jhtkunta kirjelmässä 3 päivältä syyskuuta ehtti että turvauuttaisiin yhen markan setelirahjen valmistamiseen. Asiata harkittuaan Pankkivaltuusmiehet havaitsivat Jhtkunnan ehttaman keinn pakttavan tarpeen vaatimaksi väliaikaisena timenpiteenä vaihtra- hän puutteen pistamiseksi sekä anivat alamaisessa kirjelmässä että Sumen Pankki ikeutettaisiin laskemaan liikkeeseen yhen markan arvisia seteleitä Pankin lunastettavaksi kullassa, jta varten Jhtkunnan valmistuttarna piirustus selityksineen myötäliitettiin vahvistettavaksi. Samana 3 päivänä syyskuuta Keisarillisen Senaatin Valtivaraintimituskunta ilmitti Senaatin Pankkivaltuusmiesten esityksen jhsta ikeuttaneen Sumen Pankin laskemaan liikkeeseen tarpeellisen määrän yhen markan arvisia seteleitä Pankin vastaisuuessa lunastettavaksi kullassa. Näitä seteleitä ruvettiin laskemaan liikkeeseen 9 päivänä samaa kuuta ja n niitä vuen kuluessa annettu kaikkiaan 3,440,587 markkaa. Julukuun 20 päivänä Pankkivaltuusmiehet Jhtkunnan ehtuksesta pyysivät timenpiettä, jtta rahapajassa Pankin laskuun lyötäisiin vieläkin 500,000 markkaa 50 pennin rahja sekä 300,000 markkaa 25 pennin rahja. Myöntävä vastaus tähän esitykseen n nyttemmin saatu. 10. Sikäli kuin suurempi määrä kuluneita seteleitä n keräytynyt pääknttriin vat Pankkivaltuusmiehet lasketuttaneet nämä setelit, jtka sitten n pltetut. K kuksissa helmikuun 10, 12, 16, 18 ja 20, tukkuun 25, 27, 29 ja 31, kesäkuun 2 ja 4, syyskuun 9, 11, 13, 1^, 18, 20 ja 23 sekä julukuun 14, 16, 18. 20 ja 22 Päivinä n täten laskettu ja pltettu Pankin seteleitä yhteensä 67,109,509 markkaa ja 12 ruplaa, jsta vat lleet 1,000 markan seteleitä 7,680 kappaletta 500 100 50 20 4,724 150,504 143,400 745,503 13 Kuluneien setelien pltt.
14 15 12 markan seteleitä 3 kappaletta 10»» 1,021,600» 5»» 1,944,200» 3»» 4» 1»» 1» 3 ruplan» 4» Sitä paitsi n kuluneita seteleitä pltettu Pankin tilintarkastajain timesta yhteensä 4,975,000 markkaa. Petrgrain knttrin v. t. hitaja Vapaaherra Alexaner Aminff tammikuun 9 päivästä sen 23 päivään, lkakuun 1 päivästä saman kuun 20 päivään sekä julukuun 1 päivästä sen 15 päivään; Viipurin knttrin hitaja Max Sabelli tammikuun 25 päivästä helmikuun 14 päivään sekä kesäkuun 16 päivästä sen lppuun; Niklainkaupungin knttrin hitaja Axel Timgren tammikuun 25 päivästä lukien kuusi viikka sekä kesä 11 kuun ajan; ja Kupin knttrin hitaja ssian Wallenius kesä Pankinknttrien aukipitäminen. Pankin kmisarin virat. Jhtkunnan esityksestä valtuuttivat Pankkivaltuusmiehet tukkuun 29 päivänä Jhtkunnan päättämään että niissä Pankin haaraknttreissa, jissa Jhtkunnan harkinnan mukaan ei mitään haittaa siitä syntyisi, knttriaika kesäkuukausina saisi, niinkuin sikäläisissä yksityis- pankeissakin, lppua kell 2 i. p. eikä kell 2,30 i. p. 12. Mikkelin knttrin pankinkmisarin virkaan, jka li jutunut avimeksi entisen hitajan erttua virastaan, teki Jhtkunta viran täyttämisestä ehllepann, asettaen siinä ensitnäiselle sijalle Pankin Mikkelin knttrin v. t. Pankinkmisarin, Kassanhitaja Knut Gustaf Akessnin, tiselle sijalle ulun knttrin Kassanhitaja Matts ssian Nylanerin ja klmannelle sijalle Ktkan knttrin Kassanhitajan Selim Mikael Bergrthin. Alamaisessa kirjelmässä tammikuun 9 päivältä pulsivat Pankkivaltuusmiehet Mikkelin knttrin pankki- kmisarin virkaan Kassanhitaja Akessnia, jnka myös Keisarillinen Senaatti maaliskuun 26 päivänä siihen nimitti. Virkavapautta saksi kivulisuuen tähen, saksi muista syistä vat vunna 1915 nauttineet allamainitut knttrien hitajat, nimittäin: kuun ajan. Eellä mainittujen virkavapauksien aikana vat Pankkivaltuusmiesten määräysten mukaan pankkikmisariien virkja tavallisesti hitaneet asianmaisten knttrien kassanhitajat. Muuten n kesälmaa myönnetty knttrinhitajille kullekin yheksi kuukaueksi, jnka hessa Jhtkunta hakemuksesta n eräille heistä myöntänyt lyhempää virkak a u t t a, ei kuitenkaan viikka pitemmäksi ajaksi kullinkin. 13. Jhtkunnan esityksestä määräsivät Pankkivaltuusmiehet lkakuun 18 päivänä Kauppias Verner Freriks- s nin tiseksi varajäseneksi vuen 1915 lppuun Pankin Hämeenlinnan knttrin isknttkmiteassa eesmenneen tehtailija Gustaf Richar Fältmarsin jälkeen. Vueksi 1916 vat Pankkivaltuusmiehet valinneet isknttkmiteain jäseniksi sekä varamiehiksi: Hämeenlinnan knttriin jäseniksi Insinööri Jhan Henrik Hlmenin ja Kauppias Aners Gustaf Skgsterin Sekä varamiehiksi entisen Lääninsihteerin Karl Un Chyeniuksen ja Kauppias Verner Frerikssnin; Disknttkmiteat.
16 17 Jensuun knttriin jäseniksi Lehtri Aar Markkasen ja ikeusneuvsmies Taun Evar Bernerin sekä varamiehiksi Liikemiehet Niil Suihkn ja Karl Henrik Eliel Prthanin; Jyväskylän knttriin jäseniksi Timitusjhtaja Hug Wilhelm Parviaisen ja Prmestari Hjalmar Hug ssian Hllmeruksen sekä varamiehiksi Apteekkari Frans Jhan Lrentz Splanerin ja Eugen Mansneruksen; Ktkan knttriin jäseniksi Kaupunginkamreeri Gösta Nrgrenin ja Ensimäisen Kaupunginlääkärin Victr Hug Alfthanin sekä varamiehiksi Isännöitsijä Erik Emil Saxel- lin ja Liikemies Artur Jakb Lemken; Kupin knttriin jäseniksi Kihlakunnantumari Frans skar Möllerin ja Tehtailija Jhan Frerik Dahlströmin sekä varamiehiksi Prkuristi Rein Brunilan ja Varatumari Ukk Emil Hjalmar Anersinin; Mikkelin knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Carl Frerik Pönisen ja Liikennetarkastaja August Frerik Granfeltin sekä varamiehiksi Kapteeni Wlemar Winterin ja Variknesimies Evin Alleenin; Niklainkaupungin knttriin jäseniksi Kauppias Tumas Laurellin ja Sijaisknsuli Lennart Eliel Backmanin sekä varamiehiksi entisen Pankinjhtajan Arthur Bergerin ja Hviikeuen ntarin Henrik Jhannes Bströmin; ulun knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Frerik Alf Riekin ja ikeusneuvsmies Trsten Lunbergin sekä varamiehiksi Kunnallisneuvsmies skar Gustaf Lau- rinin ja Kauppias Herman Anerssnin; Prin knttriin jäseniksi Kihlakunnantumari, Laamanni Ther Lepl Eckin ja Knttripäällikkö Claes Gtthar vn Rehausenin sekä varamiehiksi Tellisuuenharjittaja Fritz Arthur Juseliuksen ja Kaupunginkaan reeri Jhan Leinebergin; Srtavalan knttriin jäseniksi Kihlakunnantumari Karl Gustaf Bergin ja Kauppias Wilhelm Srvalin sekä Varamiehiksi Kauppias ssian Evert Kivisen ja Liikemies Alexaner Jhan Nissinin; Tampereen knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Fabian Klingenahlin ja ikeusneuvsmies Kaarl Kustaa Haljakan sekä varamiehiksi Tehtailija Jhan Niklas Salmisen ja Kauppias Antn Hahlin; Turun knttriin jäseniksi Kunnallisneuvsmies Ernst Petter Jhan Thmen ja Kauppias Evert Wilhelm Nylunin sekä varamiehiksi Kapteeni, Vapaaherra Rlf Maximilian Carpelanin ja Kauppias Axel Valfri Wik- lunin; Viipurin knttriin jäseniksi Knsuliagentti Carl Evin Ekströmin ja ikeusprmestari Ivar Gerhar Al- Paeuksen sekä varamiehiksi Kauppias Paul Sergejeffin ja ikeusneuvsmies Paul Jakb Immanuel Wiklunin. Petrgrain knttriin n katsastusmieheksi määrätty Sumen Passivirastn päällikkö, Tellinen valtineuvs, Vapaaherra Ther Bruun ja hänen varamiehekseen Vanhempi timitussihteerin apulainen Hänen Majesteettinsa Keisarin Sumen Kansliassa, Lakitieetten kaniaatti Knstantin Lisitzin. 14. Pankkivaltuusmiehistä livat vunna 1915 vurssa eramaan, niistä klmesta valtuusmiehestä, jien tulee 'la sallisina kaikissa käsiteltävinä levissa asiissa, H viikeuenneuvs Karl Gustaf Söerhlm, sekä niistä klmesta valtuusmiehestä, jien tulee lla sallisina kaikkien valtuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asiissa, Lakitieetten thtri Heikki Gabriel Renvall, jien kuitenkin, kskei uutta vaalia le suritettu, eelleen n llut Pysyttävä timessaan. Tilapäisten esteien sattuessa vat varamiehinä timineet Herrat Lahensu, List, Hälisten, Iman ja Lav nius. Pankkivaltuusmiesten virantimitus.
18 19 Erinäisiä määrärahja: a) määräraha kesälmaa varten; b) satunnaisten palkkiitten määräraha; c) tarverahat. Ylimääräisiä määrärahja Pankin virka- ja palvelusmiesten palkkauksen parantamiseksi. 15. Vusirahasääntöön pantua määrärahaa kesälman hankkimiseksi Pankin virkamiehille n vunna 1915 käytetty 18,758 markkaa 33 penniä. Pankkivaltuusmiesten päätökset kesälmaa varten sääetyn määrärahan käyttämisestä n merkitty tukkuuu 6 ja 29 päivänä tehtyihin pöytäkirjihin. Satunnaisten palkkiitten määrärahasta n vuen kuluessa myönnetty tilapäisiä apuja yhteensä Smk. 1,624: 40. Vueksi 1916 vat Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunnan esityksestä, myöntäneet seuraavat määrät tarverahja Pankin haaraknttrien käytettäviksi, nimittäin: Prin, Niklainkaupungin, Kupin, Mikkelin ja Ktkan knttreille kullekin 1,500 markkaa, ulun, Srtavalan ja Jyväskylän knttreille kullekin 1,200 markkaa, Jensuun ja Hämeenlinnan knttreille kummallekin 1,000 markkaa, Viipurin knttrille 3,800 markkaa, Turun ja Tampereen knttreille kummallekin 2,000 markkaa sekä Petrgrain knttrille 2,500 markkaa. 16. Sen njalla että Sumen Euskunta 18 päivänä tukkuuta 1911 li ikeuttanut Pankkivaltuusmiehet, santun vuen alusta lukien, Sumen Pankin virka- ja palvelusmiesten taluellisen aseman parantamiseen sekä muihin ehkä tarvittaviin hallintmenihin käyttämään Pankin varja aina 80,000 markkaan asti vuelta, n Pankkivaltuusmiesten tammikuun 9 päivänä tekemän päätöksen mukaan vunna 1915 santusta määrärahasta käytetty Pankin virka- ja palvelusmiesten palkkauksen parantamiseksi 58,441 markkaa 37 penniä sekä ylimää- räisten apulaisten palkkaamiseksi 19,500 markkaa eli siis yhteensä 77,941 markkaa 37 penniä. Vueksi 1916 vat Pankkivaltuusmiehet tistaiseksi myöntäneet Pankin virka- ja palveluskunnan palkkauksen parantamiseksi 64,164 markkaa käytettäväksi Pääasiallisesti samaten kuin vunna 1915. Sitten kun Pankin Jhtkunta 13 päivänä maaliskuuta li pyytänyt että harvinaisen kielitaitisen ulkmaisen kirjeenvaihtajan herra Jhannes Jensin pysyttämiseksi Sumen Pankin palveluksessa hänen palkkaetuihinsa, jtka yhteensä tekivät 6,000 Sumen markkaa, juksevan vuen alusta saataisiin lisätä kustannusten tilillä 2,000 markkaa vutuisena mieskhtaisena palkkina, eivät Pankkivaltuusmiehet pulestaan humanneet syytä muistutukseen Jhtkunnan esityksen jhsta. 17. Kun työ Pankin pääknttrissa ja muutamissa sen Tilapäisten haaraknttreissa vuen kuluessa melkisesti n lisään- virkailijain tynyt varsinkin Venäjän rahan vaihtamisen kautta, vat asettaminen. Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunnan tekemästä esityksestä, ikeuttaneet Jhtkunnan: Turun knttrissa avaamaan 50,000 markan suuruisen tilapäisen vaihtkassan, jnka hitaja nauttii 10 markan päiväpalkkita; Petrgrain knttriin väliaikaisesti ttamaan klmannen rahanlukijan 250 markan sekä tilapäisen knttriapulaisen 275 markan kuukausipalkkita vastaan; sekä Pankin pääknttrissa avamaan niinikään tilapäisen klmannen kassan, jnka suuruus n 100,000 markkaa ja jnka hitaja nauttii 200 markan lisäpalkkita kuukauelta. Siihen nähen että Pankin vusirahasäännössä ylimääräisten virkailijain palkkaamiseksi stettu 85,000 markan määräraha ynnä Pankkivaltuusmiesten samaan
L 20 tarkitukseen lisäksi myöntämä määrä eellisessä :ssä mainitusta 80,000 markan määrärahasta eivät le täysin riittäneet yllämainittujen tilapäisten virkailijain palkkaamiseksi, n llut pakk panna sa santtuja menja kustannusten tilille, niinkuin Pankin hjesäännön 54 :ssä eellytetään. nipalkkaisil le virkailijille. 18. Kalliinajan ttaen humin että Pankin pienipalkkaisten virkapalkanlisä ja palvelusmiesten asema n vallitsevan kalliinajan jhsta käynyt erittäin tukalaksi, myönsivät Pankin pie Pankkivaltuusmiehet marraskuun 15 päivänä, Jhtkunnan ehtuksesta, niille Pankin virkailijille, jien Pankista tulevat palkkaeut, ylimääräiset palkanlisäykset ja ikäkrtukset niihin luettuina, eivät nuse yli 6,000 markan, tistaiseksi kustannusten tilillä kalliinajan lisäystä, lukien syyskuuun 1 päivästä, 2 1/2 prsentista aina 30 prsenttiin, riippuen palkkaetujen määrästä sekä siitä, kuinka mnta henkilöä palkansaajalla n elätettävänä. Näien palkkaetujen lisäykseen laskettiin tarvittavan 3,087 markkaa 4 penniä kuukauessa. 19. Uuen vusi- Kysymystä uuesta hje- ja vusirahasäännöstä Pankille, jta vunna 1914 altettiin valmistella, n käsi ja rahasäännön valmistaminentelty myös vunna 1915, mutta päätetty lykätä tistaiseksi. Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1916. E. G. Paimen. K. J. Stählberg. Karl Söerhlm. H. G. Palheim* Gösta Björkenheim. Heikki Renvall. A Th. M öller.
L iit e Sum en B u s k n iin a n P a n k k i v a ltu u s m ie s te n k e rt m u kse e n v u e lta 1915. Yleiskatsaus ^Umen Pankin tilaan ja timintaan vusina 1913 1915. T A. Yleisiä tilejä.,... SiV' Sumen Pankin tila Julukuun viimeisenä päivänä 1912.. 4 * * * * * * 1915..6 Taulu sittava Sumen Pankin tilaa jka vusineljänneksen lpussa vusina 1913 1915...8 ' Taulu sittava Pankin käyttämätöntä setelinant-ikeutta jka vusineljänneksen lpussa vusina 1912 1915. 10 _ Pankin kassatila 1913 1915 vusien l p u s s a...11 > * Pankin rahaliike vusina 1913 1 9 1 5...12 y,. Tuls Pankin timinnasta vusina 1913 1915.... 13 Vittvarjen tili vusina 1913 1915... 14 B. Erikistilejä. 2 Pankin Sumen-kultarahavaraststa... 16 ^ b lig _ a ts i n itili...17 Ulkmaisten kirjeenvaihtajien t i l i... 19 4. Diskntattujen ktimaisten vekselien t i l i... 20 g' ^ypteekkilainjen t i l i... 21 7' ^a ssakre itiiv itili... 22 g ^'«kntattujen ulkmaisten vekselien t i l i... 24 g Prtestattujen ktimaisten»»... 25 ]n r testattujen ulkmaisten»»... 25 e te litili... 26
( 11. Pstivekselien t i l i... 12. Pietarin knttrin maksettavaksi asetettujen stusten tili 13. Pan- ja tt tili... 14. Perittävien vekselien t i l i... 15. A g i t ili... 16. Pankin kantarahast... 17. Pankin vararahast... 18. Avnaisten talletusten t i l i... 19. Pankin clearing-sast... 20. Epävarmjen ja pistettujen saamisten tili...... siv. 28 28 29 29 30 30 30 31 31 32 Yleisiä tilej
I. Sumen Pankin ^«lukuun viimeisenä päivänä 1912. V a r a t. V e l a t. Setelinanta vastaavat varat. laaittaessa maksettavat situmukset. Metallikassa: Sumen kultarahaa... Venäjän ja ulkmaan kultarahaa Rahaksi lyömätöntä kultaa.. Kultaa rahapajassa... Sumen h p e arahaa... bligatsineja ulkmaan rahassa Ulkmaisia kirjeenvaihtajia.. Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja Ulkmaisia vekseleitä... 23,820,260 3,071,843 7,056,597 1,406,460 35,355,162 2,168,709 23,153,807 60,392,161 731,999 5,940,928 127,742,76 reessä levia seteleitä...» pstivekseleitä....» stuksia Pietarin knttriin... l varastn pan- ia tttilillä.... 23,111,095 56,,,,.. ri% jä v e k s e le itä... V^lt tyk l0^a*na^n vu0^u'smak suja... tqaisia k irje e n v a ih ta jia.......... l^ Varista v a r a t t u... 316,956 57 41,362 08 4,713,167 94 123,051 8,671 785,551 1,251,488 117,498,127 358,318 27,824,263 2,168,761 2,370,000 150,219,470 34 Ktimainen lainaus. ^ a r a h a s t... 25,000,000 Vekseleitä Sumen rahassa H ypteekkilainja... K assakreitiivejä... Muut varat. 74,493,870 36,312,810 4,418,553 115,225v R ahast... ailkkikiinteistöjen ja kalustn arv.. t u r j a ; ^9,1 f * lqtarkituksiin ehllisesti varattu. ^yttämättä... 60,616,582 2,713,499 63,330,082 46 2,000,000 7,182,566(42 88,330,082 46 9,182,566 42 Rahaksi lyömätöntä hpeata... Sumen vaskirahaa... bligatsineja Sumen rahassa.. Eri t i l e j ä... Prtestattuja ktimaisia vekseleitä Prtestattuja ulkmaisia vekseleitä Kasvaneita krkja, sal.... P a n k k ik iin te is tö t... K a lu s t... Smk 2,713,399 61 100 40,056 61 88,851 682,059 14,275 405,950 580,356 239,066 2,713,499 L76*. \W 247 732-1 'N ij., vaf ta vastaavat aeil... 127.742,769:85 j}. *SÄksi n pankki antamaan tv, a.. 40,000,000: - 167,742,769:85 Hetaan. ---------- n vaaittaes- 11"»ksV ettavat % * 150,219,470: 34 kassaölatt I1Ve^s^ä nsta- ; l leva määrä 1,493,216: 77 151,712,717: 11 ---- --------------------- setelinant-ikeus Smk 16,030,052:74 Smk 247,732,119 22
H. Sumen Pank<n Hl» Ji lukuun viimeisenä päivänä 1915. V a r a t. V e l a t. Setelinanta vastaavat varat. ^aittaessa maksettavat situmukset. Metallikassa: Sumen kultarahaa... Venäjän ja ulkmaan kultarahaa. Rahaksi lyömätöntä kultaa... Kultaa rahapajassa... Sumen h pearahaa... bligatsineja ulkmaan rahassa Ulkmaisia kirjeenvaihtajia... Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja Ulkmaisia vekseleitä... 28,474,980 13,568,799 596,526 467 42,640,772 1,300,807 65,850,918 253,648,259 3,121,483 4,643,496 371,205,' 738 Reessä levia s e te le itä...» pstivekseleitä....» stuksia Pietarin kntt riin... ^ivarastn pan- ia tttilillä... J-kten,,,. vekseleitä... 0l)aaisia kirjeenvaihtajia...... ^tavarista v a r a ttu... 3,020,78! 333,387 9,074,086,93 136,688,720 31 145,762,807 215,331 1,868,677 2,639,907 231,614,134 3,354,175160 4,723,917 78 200,000 385,655,034 62 Ktimainen lainaus. ^tarahast... 25,000,000 Vekseleitä Sumen rahassa Hypteekkilainja... K assakreitiivejä... 51,697,031 8,839,599 3,184,739 63,721.370 R a h a s t... ankkikiinteistöjen ja kalustn arv.. 58,943,499 3,642,632 62,586,132j70 87,586,132 70 Muut varat. h a r j a ; Y ali titarkituksiin ehllisesti varattu. 4,000,000 bligatsineja Saksassa... Kirjeenvaihtajia Saksassa ja Itävallassa. Rahaksi lyömätöntä hpeata... Sumen vaskirahaa... bligatsineja Sumen rahassa.... Eri t i l e j ä... Prtestattuja ktimaisia vekseleitä... Prtestattuja ulkmaisia vekseleitä.. Kasvaneita krkja, s a l... P a n k k ik iin te istö t... K a lu s t... Smk 3,642,532(99 1 001 10,391,241 22,504,532 232,196 42,790 4,805,869 79,734 615,060 48 3,642,632 42,31^ 477,241 # v4 a»t a vastaavat. 371,205,738: 92 ik«!-?aksi n >n PanIiki pankk ettu antamaan h. 70,000,000: 441.205,738: 92 0iste; 8a i Vaaittas- ^ k er ttavatsit u- 385,655,034: 62 C r tyista kassa',llveistä nstaleva määrä. 1,749,460 75 387,404,495: "»atti 37 ayttiituät8n setelinant-ikeus Smk 53,801.243:55 Smk 477,241,167)32
8 III. Taulu sittava Sumen Pankin tilaa jka vusineljänneksen lpussa vusina 1913 1915. & > a -M en > CÖ I M Päivä.» l C 0 5 (M 0 0 h c a i N c n _ C (M 0 0 C (M CM *>» I> ^ rjt C CM CM CM 0 0 I>- 0 5 CM C C CM I>- 0 0 C 0 5 c CM *05, 05 C l 00 l>- 00 3 0 05 5»» cm" t>t 0 " c c" c" 00" a M 0 *H CM CM^ C l C 0 5 0 0 0 ic 0 0 CM C c c C 1 l>- 8 C u C C «u 0 3 0 " T 0 c ' cm" l H " c c (M r-h 0 0 0 5 0 0 0-1 M 1 1 +3. 0 0 0 CM C 0 0 5 CM CM +* CÖ r C 00 0 C Q C - r i C L «!>- L^* _ 0 C 0 C S ^ cm" C u 00" CM c" u l>- 5 C I~ 0 5 0 0 0 c*» 8 a rr^ tn * Sh «1 t>- CD CM^ 0 CD C c 0 0 CM L>^» S ci l>^ 05" c " C" " 05 ^ r 00" C l" CM > > C CM 0 C l CM m 7-1 1 1 CM CM C CÖ #fi, 0 0 C C 0 5 C C l>- 1, 0 5 C L^- L'- - i s M. c» CQ t C Cvl 0» CM^ 0 ^ 3 C > -i3 00" CM*" t > " c" -+ c c CC 8 00 00!> 8 MS 0 CM C _ C 1 s ca 8 «c q " C 0 ä & >0 c 00 0 " T 0 5 0 5 0 5 0 0 CM C L P r-h CM CM - 0 5 C C CM 2 C CM C -H CM 0 5 0 0 H-: i CM > r I>» H l>- C CC C 0 0 I>s s 00 c" r-t c" cm" 05 c" r_j C c CM 1n l C CM 0 C -+ s CM 5_ C C CC 0 0 c CQ -fj cm cm" CM CM CM C l!> C c CM 0 5 0 0 I>- 0 5 c CM i C 0 5 0 0 S C C5 'CC' CM 1 0 t q C C 05 I 0 0 0 " L- 0 5 05" 0 0 0 cm" c c u C C l CM c C!>. CM C I>» c q 0 c q c q M u» c" c" l CM c cm" cm" cm" C C C C C C ^4 0 S g.2 M 3 j* Cö : ^ 3 M 2 ^ 'ts CÖ <T» c M r : 02 ^ ^ k2 ^ g M CG b W =3.2 -S Ja - i xj _ S S >*» M c r - ^ r H l - H Ir-<Q C C C C C C C C C C C C 31 J u l u k u u...\ 42,640,773 \ 1,300,807 \ 327,264,159 \ 3 7 1,205,739 \ 63,721,3 V e l a t. S rö 03 > M CÖ > i -4-> C "S s 0) M " CM J>* CM C C r- i CM^» " C t>» l C 0 5 H 0 0 I> 00. CM 0 0 C C J r ( N C rj( 0 5 C C CM -M i> 0 5. l> C i> (M CM CM CM t>- C 00 00 00 C 00 00 C 00 C C C C t>- L '- t>* C 0 0 0 0 C C C C l l i i C/3 0 " 0 " 0 " 0 " c 0 0 " " 0 5 c T 05" c" rt C C C C C C C C 0 5 0 5 C 5 C 5 00 - C «C C CM ca CM^ l>» L-- 0 ^ 00" c " c" 00" c" c" c" c c" C C C i> r fh C 00 00 00 05 05 05 05 05 05 05 05 c c : XI e3 ~,23 +3 -» g J'3 rt ^ ei > j*»*8 3. e C1C.2 5; :rt 08 t> * «JS., = ö ha *3 g ^ f Q-i Ph -*a «*«K Sh ^ c Ä -S 9' _3 > c P ä ivä. I I I I I 0 l CM C C 00 CM CM *0 t>- C C C5 CM C cc (- C c q C CM c q C C 0 5. 0 5 i 0 05" c" t> r 10" 0 " 0 " 00" c" c" c" u 0 - CM.0 CM c»0 CM 0 0. i>» 0 0 5 CM- C 1 0 0 C c T c r_r c c" C C" * c " " > l >0 C C L^- cc 0 0 r-< r-h CM CM C C C C 00* cm" c^t C 00 0 5» C 0 0 T-H C" 00 CM c. c" CM 0 0 c- r-t c t C C5_ i l*' C C CM 0 5» C C CM^ 0 0 CM CM C 00 C C 1 ^ 0 5 0 5 l c" CM CM CM. 00^ 0 5 I>T -H * C C C C i 05 0 l t>- C t>- t L 05 C C l C [> ~ CM^ c q 0 5. 00. cq C 0 5. CM. 00. " c 0" r-t cm" l i>t C" c" 0 5 05" cm" CM ' i-h 05 C l 0 i CM 00 C 00 C q cq cq cq 0» t>*^ I>r cm" cm" C" c 0 " c" c" 0 "» CM CM CM CM i C l i CM C C 0 5 c c t>- 00 r-l CM ^ 0 5 c ' CM 0 5 0 0 CM l '. l CM 0 5 CM^ 05^ 00" 0 5 C - h 0 5 Cfc - t f f 3 _ *3 3 m y-s C 0 0 CM c C 0 5 C C 00 0 5 CM C cm" c C l -h t>»" 00 0 5 00 l > CM*" 0 0 0 5 0 0 C 2 h C* c " N 0 5 0 0 t - C ^ h C- C C» C. I>» c ^ H cm" c" H C t > 1-H I>- c c" H 0 5 C r-h CM 5 ks ^ 0 h CQ b r H r H r H r H r H r ^ r H c c c c c c c c c c c c c 9 CM C r H r-h 05 05 r-h 05 > CM C 05 05 r-h 05 05
1 0 11 IV. Taulu sittava Pankin käyttämätöntä setelinant-ikeutta jka vusineljänneksen lpussa vusina 1912 1915. Pankin kk setelinantikeus. Setelistö yhteensä. Myönnetyistä s v SV SV kassakreitiiveistä nstamatta. Käyttämätön setelinantikeus. V. 1911 viim. p:nä Juluk.. 186,036,848 154,857,770 1,848,064 29,331,014» 1912»» Maalisk.. 175,149,757 145,157,087 1,915,691 28,076,979»»»» Kesäk.. 164,750,147 139,751,813 1,505,159 23,493,175»»»» Syysk... 171,712,855 140,156,264 2,081,724 29,474,868»»»» Juluk.. 167,742,770 150,219,470 1,493,247 16,030,053» 1913» > Maalisk.. 171,076,160 146,873,665 1,983,815 22,218,680»»»» Kesäk.. 169,065,788 141,707,862 1,167,727 26,190,199»»» Syysk... 183,238,460 139,071,414 1,266,469 42,900,577»»»» Juluk.. 186,571,032 143,124,297 2,259,682 41,187,053» 1914»» Maalisk.. 185,092,404 143,255,610 2,874,635 38,962,159» *»» Kesäk.. 190,308,166 146,020,326 3,282,572 41,005,268»»»» Syysk... 234,677,540 161,910,636 3,068,722 69,698,182»»» Juluk.. 229,894,695 176,348,018 3,129,830 50,416,847» 1915»» Maalisk.. 274,781,539 214,163,982 1,977,464 58,640,093»»»» Kesäk... 328,275,472 260,013,972 1,979.087 66,282,413»»»» Syysk... 392,700,352 315,893,541 1,405,279 75,401,532»»»» Juluk.. 441,205,739 385,655,035 1,749,461 53,801,243 Cö c/5 00. Cfl n > tn N rl v l i i Cfl CC 4 C e Cö Cu : P Ph 1 :2 > i 4 4 ^ :cö P P-.S r'' i i 4 4 ^ P * S 4 4 P > C i i " C l D- 0 0 1 CÖ Cv] l c" i c ö 0 i 0 1 C c-~ c\t C (M c cm" i 1 CÖ 0 0 CÖ cx>» H T i C» c" C l i 0 0 H 0 r-h 00 <M^ C c 01 t>- -?H 00 c CM t- i r^ Ä * * * ih c 00 00 ö C CM L 0 C 0 * * C i 2 C C ^ 0 N 2 H C rji ^ c^ i i i C 1 C\f C i Q i lö ' i 00 C n» j ~~ C -. C\1 i i_ C 00^ Cvl. C. ltt c c v f l C- cc" i ^ w w N c p CD p GG S 4 4 G a 4 4 P :0 CD P - 43 p - A G0 rp <D 4 4 P C P - S 4 4 i C c ö i 0 0 l>*" C c" i l * g :Ö.'P 4 4 P P ^ C!> i : " r
12 13 VI. Pankin rahaliike vusina 1913 1915. Ct-h C C i i 05 IS^ 00 00 rjt 00»C>1 1>!D 05 -H u C l c c" th" 2 l i X3 t>5 - <D JS Ph td ^3 : a :cö G 0-t-3 CÖ 3 05 a c c i H i C c i u IS l C C C 0 5 u IS l ö c CM 6 6 c CM 05 I s C IS C C 0 0 C C CM C IS cm" 05" c" " is " u IS C C 00 CM «C 0 0 IS t s c " " u,_t ^H C C * 0 0 C T 1 T-H ä Ä «0 5 CM 0 0 T 1 0 5 ö cm *Ö Ö ur; 0 5 0 5 C IS i T c CM «CM c" C c " " CM 0 0 CM - «* * CM CM 0 5 00 0 5 0 5 0 0 is - G 3 ^ C 05 $0 05 c" c" " C-H (M(M H GQ c *c g JS 8 I a 5b g 2 E C C (M N IS C C i i ^ '~l CM 00^ c c c" 05 u c C c C<J C r^ 00 C " " u " C ^ CM 'H C C c u c c" "» CM CM C 0 0 C IS l CM C C C» 0 5 0 0 *Ö u IS C C c C CM C r * l C c cm" 0 5 " cm" I S c" C C C r CM 0 0 0 5 C C c" r " " c u CM C - 1 ä «* - * IS 0 0 IS _ 0 0 C 0 5 C 1-H Ä 05 cq. C " 00 CM C c CM C CM Is i rtf C CM t CM 1 CM l 1 l ö esi 0 5 ö CM C c c C C» C is " cm" " 0 5 e c» CM 2 IS CM c " C']" c " c" C CM i a CÖ M 0 g e CÖ ä C fl 9 "* fl S s «ö 9 i? h > 3 ^ <D C 03 -- ^ & J2 -M <H tn [-1 <=> 3 m > ks s ^ 5 : S ^ * 3 ^ > Ä 21,837,462:86» 50,873,056:20» 56,758,592:65 VII. Tuls Pankin timinnasta vusina 1913 1915. K r e i t. krkja ktimaisesta lainausliikkeestä» ulkmaisilta kirjeenvaihtajilta» bligatsineista.... A g i... ^ r v is i n e ja... Jaksettuja epävarmja saamisia al t a p p i t a... D e b e t. Yhteensä Ilk k ja ja p a lk k i ita... Määräisiä määrärahja, käytetty iäärä... E lä k k e itä... Pankkivaltuusmiesten palkkiita ja ku luj a... etelien valm istus... Erinäisiä k u lu ja... ^gi, kurssitappita Venäjän rahasta ^ligatsinien tiliarva alennettu. ^Pavarmihin saamisiin siirretty. ahllisia tappiita varten varattu aakin puhas v i t t... lllitaasta vitsta n siirretty: Yhteensä ararahastn (pankkikiinteiet. tiliin). vittvarjen t iliin... appi n krvattu: Vunna 1913. Smf. 6,968,744 2,177,791 1,072,990 549,653 47,073 7,778 7iH 658,631 99 73,964 46,741 18,353 206,816 172,175 378,258 9,681 600,000 8,659,408' 92 Vunna 1914. 5tm -/iä. 10,824,031 80 11,900,365 38 37,298,538 09 403,256 1,256,151 6,148,591 2,148,128 889,932 2,529,729 120,770 63,212 10,824,031 80 11,900,365 38 37,298,538 09 667,645 10 73,984 01 49,488 17,722 246,953 255,063 4,036,724 50,844 6,501,940 368,657»,133,282 Vunna 1915. 59»/ 7m 4,595,303 09 3,192,045 52 1,279,033 07 6,609,467 80 301,026 59 36,303 19 21,285,358 83 664,705 31 77,941 37 46,350 19,539 213,129 42 130,127 72 35,713,756 03 403,788 25 29,200 käyttämättömillä vittvarilla.. Va -arahaststa te tu illa... 11,803,557 33 9,481,801 50
14 C i 8 0 01 :cö GP* J J G r-h Julukuun viim. p:nä 1912 k äj^ttäm ättö m iä...55,^ 9,182,566: p 'rt h ag G > i G -+-> C rg CÖ H f-. > G 0 C r-h 01 G G P > ^4 GG G <X> 1ä fr S fr s 3.3 H 3 a '-3 1 e3 r-h i S,* G 0 -*-> C rg CÖ H 1 >» 0 01 P h P h >-3 :cö : m 2 ci rg G +J r-4 M r-h i ci > r 4 Erikistilejä.
16 17 1. Tili Pankin Sumen-kultarahavaraststa. 2. bligatsini-tili. 20 markan kappaleita. 10 markan kappaleita. Yhteensä. Debet. Kreit. Arv alenn ettu. SfqC jii*. ä"wf flis 55itf. 7m Rahapajasta saatu Julukuun viim. p:ään 1912...»» v:na 1913... Liikkeessä li: ifmf Sbi/r. 9bifL. 45,170,000 4,280.000 10,840,000 3,960,000 56,010,000 8.240.000 Yhteensä 49,450,000 14,800,000 64,250,000 Juluk. viim. p:nä 1913... 25,856,600 7,127,860 32,984,460»» 1914... 28,141,900 7,611,890 35,753,790»» 1915... 28,168,180 7,606,840 35,775,020 ja Pankissa: Juluk. viim. p:nä 1913... 23,593,400 7,672,140 31,265,540» 1914... 21,308,100 7,188,110 28,496,210»» 1915... 21,281,820 7,193,160 28,474,980 Rahaksi lyömätöntä kultaa li Juluk. viim. p:nä 1912: Pankissa.. 7,056,597:9l *»» > Rahapajassa» 1,406,460:62 V. 1913 1915 tuli lisää Rahapajan kautta.3%. 27,430:14 *» ulkmaalta stettu...»»» sulatettua ulkmaan kultarahaa... 681,966:93 V. 1913-1915 m y y t y...» 358,712:56»» Rahapajasta saatu Sumen kultarahaa...... 8,240,000: Rahaksi lyömätöntä kultaa li Juluk. viim. p:nä 1915: Pankissa.. &nf. 596,526:47 *»»» Rahapajassa.» 467:0? &ästö Juluk. viim. p:nä 1912.. Vunna 1913... 1914...» 1915... Ar* a le n n e ttu... ^ästö Juluk. viim. p:nä 1915.. 23,835,866 87 192,584 37 13,448,414 91 714,485 27 378,258 48 1,522,727 06 64,675,394 50 18,084,971 82 782,046 73 81,048,029 77 403,788 25 Yhteensä 102,152,260 65 102,152,260 65 782,046 73 Vastamainitusta säästöstä li: ^igatsineja ulkmaan rahassa.. Smk 65,850,918: 78»»» Saksassa» 10,391,241:99 Sumen»....» 4,805,869: Smk 81,043,029: 77 Tämä säästö n sijitettu: ^rnen 3 /2 /0 valtilain. v:lta 1895, 1901 & 1903... Fr. 577,500: 3 %»» 1898...» 9,500: * 3 7,%»» 1889...Rmk 36,000: 4 >/»%»» 1909...» 163,200:» 5 %»» 1915... 111,023: -8 * Hypteekkiyhist. 4 /0 lain. v:lta 1887 & 1902 Rmk 367,740: 4 Vj %»» 1907 & 1909 ;» 1,615,545: * Kaupunkien Hypteekkikassan 4 / lain. v:lta 1895 & 1897...» 239,355: * Kaupunkien Hypteekkikassan 4 l/2 /0lain. v:lta 1900 & 1903...» 358,830: * Yhyspankin 3»/, % lain. v:lta 1895...» 728,000: ^jismaien sakepankin 4 / lain. v:lta 1897 & 1898» 208,575: elsingin kaupungin 4 l/2c/ lain. v:lta 1892... Kr. 366,480:»»»»» 1909... Rmk 132,600: a p u r in»» 1902... Kr. 138,600: - 6tläjän 4 / kns. rautatielain. v:lta 1889...K. Rpl. 30,000:» kultalain. v:lta 1890 & 1893... * 56,000: * 3 Vs / kultalain.» 1894... s 248,375: 5 / ktim. lain.» 1914 & 1915...Bpl. 1,314,000: * 4 /0 valtisitum.» 1914 & 1915....» 12,245,000:
18 Venäjän 5 /2 / stalain. v:lta 1 9 1 5.... Rpl. 9,927,000: Ejäsan-Uralsk in 4 /# rautatielain. v:lta 1894... K. Epl. 18,750:» 1897... Rmk 514,500: Wlaikawkas in»»» 1897 & 1898» 100,000: Venäjän kaakkisraan 4 %» 5 1898 & 1901» 464,000:-" Mskwa-Kiew-Wrnesch»»» 1895...» 194,500: Kslw-Wrnescli»»» 1887...» 1,800: Englannin 4 */s / stalain. v:lle 1925 1945... 9,600: Transvaalin 3 % lain- v:lta 1903...» 10,400: "" Rutsin 3,6 / valtilain. v:lta 1887... Kr. 1,050,500:» Yleinen Hypteekkipankin 3 */4 / lainaan..» 623,000: Tukhlman 3 '/2 /0 lain. v:lta 1887... Rmk 46,350: " Gööteprin»»» 1886 & 1890...» 186,300: Nrjan Hypteekkipankin 3 72% lain- v:lta 1887...» 162,450: " Kööpenhaminan 3 /2 / lain- v:lta 1886 & 1887.... Kr. 240,000: " Saksan 3 / v altakuntalainaan...rmk 1,900,000: "» S 1/, 1/»»...» 1,075,100:" Preussin 3 % kns. valtilainaan...» 1,600,000: 3 V» %» * v ita 1906...» 36,000:»» Central Ben-Creit lainaan....» 731,500: Sachsen in 3 / v a lti k rk n...» 759,000: " Hessen in 4 / valtilain. v:lta 1899 & 1906...» 33,000: " Hampurin 3 /0»» 1886...» 1,217,500: " Bremenin» *» 1896...» 250,000: Itävallan 4 /0 k ulta k rk n... FL 550,000: "»» k ru u n u k rk n... K. 735,000: Unkarin 4 /0 kultakrkn... FL 735,000: "»» kruunukrkn... K. 500,000:» 3 */2 /0 valtikrkn v:lta 1897...» 500,000:»» Ben-Creit l a i n a a n...» 1,275,800: " Sumen Hypteekkiyhistyksen 5 % lain. v:lta 1915. Smk 20,000:» Kaup. Hypteekkikassan 4 / lain. v:lta 1896.» 15,000: "» Kiinteistöpankki. y. 5 % lain. v:lta 1907..» 324,500: ""» Kaup. ja Maalaiskunt. Keskuskassan 5 / lain. v:lta 1910... > 29,000: Wiipurin kaupungin 5 % lain. v:lta 1915...» 800,000: ' Tampereen»»»» 1915...» 165,000: ''' Kymmene sakeyhtiön 6 %»» 1910 & 1915..» 3,527,030: " Saamisten säästö: ji Bamikuun lpussa. ' elnaikuun» Maaliskuun» ^ uttikuun» ^ Ukkuun j> ^-ssäkuun» ^ Q ä k u u n» kuun ^yskuun» ^ kakuun» Marraskuun» ^0tllukuun» * lpussa: ' Esassa ja Itävallassa ^ 3. Ulkmaisten kirjeenvaihtajien tili. Vunna 1912. Vunna 1913. Vunna 1914. Vunna 1915. im. ym 53vf -fuä flä. 76,927,752 72 54,246,039 18 60,486,030 32 96,831,070 51 76,875,014 27 52,343,467 10 66,480,871 97 107,800,098 95 77,962,006 01 52,757,415 67 76,924,925 69 122,693,277 02 68,709,431 93 48,511,202 16 80,600,889 04 135,886,875 17 61,171,595 72 47,614,798 28 80,915,230 17 150,321,150 87 58,394,945 74 47,942,347 97 76,766,323 39 168,562,539 33 59,269,114 91 51,329,906 56 77,491,233 76 189,130,116 70 61,114,935 52 50,368,967 72 84,969,562 35 207,693,844 64 63,545,615 61 57,867,335 03 83,682,020 04 227,982,137 85 64,109,250 06 64,179,571 86 93,683,672 19 264,016,057 01 62,066,144 63 62,047,531 52 96,640,055 71 275,726,328 56 59,606,610 65 57,327,940 35 77,178,617 18 251,779,582 16 22,437,344 20 22,504,532 86 V. 1915 li Sumen Pankilla kirjeenvaihtajia ulkmaalla seuraavissa ^P^ageissa, nimittäin: Tukhlmassa, 19 Kööpenhaminassa, Kristiaaniassa, jj nt ssa, Pariisissa, Baselissa, Antwerpenissä, Briisselissä, Amsteramissa,,. ampurissa, Lyypekissä, Berliinissä, Frankfurt am M:issa, Wienissä, Tries- >Pietarissa, Riiassa, Mariissa, New Yrkissa ja Chikagssa.
20 21 Juluk. viim. p:nä 1912 4. Diskntattujen ktimaisten vekselien tili. Diskntat tuja. Maksettuja. Prtestattuja. Epävarmeil1111 saamisiin siirrettyjä- S V 7?a S V 7IM S V pä. SV salkussa... 74,493,870 48 Vunna 1913... 389,901,764 03 385,051,038 31 624,559 01 1914... 333,822,504 92 351,959,513 45 163,643 74 1915... 241,608,251 16 250,285,104 49 45,500 Pr testattujen vekselien Yhteensä 1,039,826,390 59 987,295,656 25 833,702 75 - tiliin siirretty..... - 833,702 75 - Epävarm. saamisiin siirr. Salkussa Jul. viim. p.1915 51,697,031 59 - fis 5. Hypteekkilainjen tili. ^ ulukuun viim. päivänä 1912.... 36,312,810 46 Annettuja. Maksettu a. Juluk. viim. Juluk.viim. Juluk.vii ' p:nä 1913. p:nä 1914. p:nä 1915- Epävarmihin saamisiin siirrettyjä. SV fiis. S%: SV tm. ^ n n a 1 9 1 3... 96,829,085 30 106,764,972 52 1 9 1 4... 90,738,623 12 91,328,550 53 1 9 1 5... 31,856,382 10 48,803,778 62 epävarmihin saamisiin siirretty... Yhteensä 255,736,900 98 246,897,301 67 Matavia Juluk. viim. p. 1915.... - 8,839,599 31 Yhteensä 255,736,900 98 255,736,900 98 Yhteensä 1,039.826,390 59 1,039,826,390 59 Salkussa li: y»if. ' fm SV Paikallisia vekseleitä Helsingin pääknttrissa.... 21,188,386 96 15,273,097 47 11,582,502 82 Turun knttrissa... 4,211,139 82 3,419,231 81 1,604,815 35 Prin... 7,323,738 26 8,772,144 31 13,456,427 8^ Niklainkaup.»... 2,820,998 84 1,459,836 61 895,422 18 ulun... 817,635 13 303,486 95 169,865 59 Kupin... 1,498,000 24 817,171 44 431,735 46 Jensuun»... 2,031,096 75 5,295,673 49 6,219,236 28 Srtavalan... 878,685 41 799,214 02 542,753 78 Wiipurin»... 6,407,160 44 6,321,711 87 5,751,757 66 Mikkelin... 1,232,906 86 606,779 94 159,734 62 Tampereen»... 4,723,132 91 2,882,933 81 2,306,544 69 Hämeenlinnan»... 611,938 72 505,109 40 254,199 i Jyväskylän»... 780,753 50 1,253,543 68 1,701,653 iil Ktkan 3,963,875 58 3,644,735 28 1,889,108 Tispaikkaisia. 20,230,587 77 9,064,714 84 4,731.274 58 Yhteensä 78,720,037 19 60,419,384 92 51,697,031 59 ^ypteekkilain, ^Isin g in pääk: Urun r'n ainkaup. H]un k p i n Ieisutin S. 0rtavaian knttrissa VliPurin ^ikk, elin, 'ampereen, H: ^een linnan > J y väskylän - >: lv, tkan i: Juluk.viim. Juluk.viim. Juluk. viim. p:nä 1913. p:nä 1914. p:nä 1915. 3/nfi 7liä. SV 11M SV fm. 16,612,137 09 16,804,149 83 6,343,784 31 2,352,880 2,548,180 890,300-74,450-132,650 30,450 355,500 455,850-185,750 281,200 258,85(1 14,750 291,140 321,030 132,050 11,420 12,720 21,170 409,170 672,235 353,060 1,788,516 15 1,725,001 159,935 193,990 256,390 145,050 3,458,230 2,041,600 202,550 15,940 34,400 30,100 206,600 206,290-16,500 325,750 317,650-314,150 Yhteensä 26,376,92324 25,786,995 83 8,839,599!31