32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Vuoden 2006 alusta lukien toteutettava kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäinen vaihe sekä työmarkkinatukiuudistus on kuvattu yleisperustelujen peruspalvelubudjettitarkastelun yhteydessä. Lisäksi työmarkkinatukiuudistuksen yksityiskohtaisempi kuvaus on esitetty luvun 34.06 perusteluissa. Uudistusten vaikutukset kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen on otettu huomioon momentilla 33.32.30. Osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusperusteena oleva syrjäisyyskerroin muutetaan siten, että se määräytyy kuntien valtionosuuslain tarkoittaman paikallisen ja seudullisen väestöpohjan mukaan määräytyvän syrjäisyysluvun perusteella. Uutena määräytymistekijänä otetaan käyttöön vammaiskerroin, joka ottaa huomioon vaikeavammaisten henkilöiden palveluista kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi erillinen todellisiin kustannuksiin perustuva lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä korvataan uudella lastensuojelun tarvetta kuvaavalla lastensuojelukertoimella. Kunnan omarahoitusosuuden korottamisesta ja alentamisesta luovutaan, minkä johdosta kuntien omarahoitusosuuteen aikaisemmin tehdyt muutokset otetaan huomioon alentamalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia. Osana työmarkkinatukiuudistusta toimeentulotuen normitettavissa oleva osa irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä ja sen rahoitus jaetaan jatkossa tasan kuntien ja valtion kesken. Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvien kuntien menetysten kompensoimiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia korotetaan. Luvun momentit 30 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Momentin 30 osalta on oheisessa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja. Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä rakentamalla paikallista ja alueellista toimintaa terveellisten elämäntapojen edistämiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja sosiaalisen tuen vahvistamiseksi. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä toteutetaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämishankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen: Terveys 2015 -kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Terveydenhuollon ohella myös muut hallinnonalat osallistuvat toimeenpanoon, koska väestön terveyteen vaikuttavat suurelta osin terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten elämäntavat, ympäristö ja tuotteiden laatu. Vuonna 2006 valmistellaan ja toteutetaan terveysvaikutusten arviointia eri hallinnonaloilla ja kuntatasolla, otetaan käyttöön terveyden edistämisen laatusuositukset ja tuotetaan kuntien työn tueksi toimintamalleja. Valmistellaan ohjelman väliarviointi valittujen indikaattorien pohjalta. Kansallinen terveydenhuollon hanke 2003 2007, jonka keskeiset kehittämisalueet koskevat terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä, hoitoon pääsyn turvaamista, henkilöstön osaamisen ja saatavuuden parantamista, terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistamista sekä terveydenhuollon rahoituksen vahvistamista. Vuonna 2006 on tarkoitus toteuttaa seuraavat toimenpiteet: Sähköisen sairauskertomuksen kehittämistä kansallisten vaatimusten mukaiseksi jatketaan. Sairaanhoitopiirien yhteistyötä tietohallinnossa tiivistetään. Valmistaudutaan valtakunnalliseen arkistoratkaisuun. Terveydenhuoltopiirejä koskevaa selvitystyötä tuetaan sekä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
perusterveydenhuollon kehittämistä seudullisesti tuetaan terveyshankkeen hankerahoilla ja tiiviillä yhteydenpidolla kenttään. Sosiaalialan kehittämishankkeen 2003 2007 tavoitteena on sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen kaikkialla Suomessa. Tähän tavoitteeseen pyritään uudistamalla lainsäädäntöä, palvelurakenteita ja toimintakäytäntöjä sekä turvaamalla henkilöstön osaaminen ja riittävyys ja vahvistamalla kuntien rahoitusta. Lisäksi laaditaan Hyvinvointi 2015 -ohjelma sosiaalialan pitkän aikavälin kehittämiseksi. Vuonna 2006 valmistellaan tarvittavia säädösmuutoksia oikeudesta päästä palvelujen tarpeen arviointiin kunnallisessa sosiaalityössä sekä jatketaan kehitysvammalain yhteensovittamista vammaispalvelulain kanssa yhdeksi vammaispalvelujen erityislaiksi, lastensuojelun kehittämisohjelman toteuttamista ja lastensuojelulain kokonaisuudistusta, sosiaalihuollon tietoteknologian kehittämistä ja seudullisten palvelurakenteiden ja kuntien palvelutoimintojen kehittämis- ja uudistustyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2004 2007, jossa annetaan toimenpidesuosituksia kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi. Ohjelmassa korostetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon integroitua poikkihallinnollista yhteistyön kehittämistä, palvelujen turvaamista, huomion kiinnittämistä henkilöstön riittävyyteen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen, asiakkaan ja potilaan osallisuuden vahvistamista sekä paikallisen ja alueellisen hyvinvointipolitiikan edistämistä. Alkoholiohjelma 2004 2007, jossa tavoitteena on alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen, erityisesti alkoholin lasten ja perheiden hyvinvointia heikentävien ja alkoholin riskikäyttöön liittyvien haittojen vähentäminen. Toiminta rakentuu valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyöstä. Vuoden 2006 alussa kootaan väliarvio valtioneuvoston alkoholipolitiikan linjauksia koskevassa periaatepäätöksessä ja alkoholiohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Väliarvio esitetään eduskunnalle osana hallituksen sosiaali- ja terveyskertomusta keväällä 2006. Tietoja alkoholitilanteesta ja haittoja vähentävän toiminnan kehityksestä levitetään kotimaisille sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden yhteydessä myös eurooppalaisille toimijoille. Väliarvioinnin pohjalta tarkennetaan alkoholiohjelmaan liittyvän toiminnan kohdentumista. Vuonna 2006 jatketaan haittoja ehkäisevien toimintatapojen kehittämistä ja levittämistä, kumppanien toiminnan tukemista ja toiminnan seurantaa. Huumausainepoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2004 2007, jossa esitetään toimenpiteet huumausainehaittojen vähentämiseksi. Toimenpiteet liittyvät huumausainepolitiikan koordinointiin, huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen, huumausaineiden aiheuttamien haittojen lieventämiseen, kansainvälisiin toimiin sekä tutkimukseen ja seurantaan. Vuonna 2006 huumausainepolitiikassa painottuu Suomen EU-puheenjohtajuus, jolloin johdetaan työtä horisontaalissa huumausainetyöryhmässä ja toteutetaan kansainvälinen huumausainekonferenssi. Perhepoliittinen tavoiteohjelma, jossa esitetään linjaukset perhepolitiikan tavoiteasettelusta ja tarvittavista toimenpiteistä. Ohjelman tavoitteena on turvata lasten turvallinen kasvu ja perheiden hyvinvointi ja mahdollistaa uuden sukupolven synnyttäminen sekä kasvattaminen kehittämällä lapsi- ja perhekeskeisiä palveluja sekä perheille kohdentuvia tulonsiirtoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin käytettävissä olevaa valtionavustusta suunnataan Kansallisen terveydenhuollon hankkeen, Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman tavoitteiden toteuttamista edistäviin toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävien tai muutoin laajalti hyödynnettävien hankkeiden toteuttamiseen. Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja 2003 2004 2005 2006 toteutunut arvio arvio arvio Kunnallinen toimeentuloturva Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 260 000 252 000 252 000 Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 1) 252 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 30 000 Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 427 000 413 000 413 000 Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana 413 000 Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 60 000 Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 19 200 22 000 22 000 22 000 Elatustuki, saajia 31.12. 106 500 106 000 106 000 105 500 Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito, lasten määrä 31.12. 191 000 188 500 188 700 188 800 Lasten kotihoidon tuki, saajia 31.12. 68 900 67 900 65 400 65 300 Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia 31.12. 10 900 11 500 11 800 11 700 Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana 115 000 117 000 119 000 120 000 Tukipalvelut, saajia vuoden aikana 126 000 127 000 128 000 129 000 Vanhainkodit, paikkojen määrä 31.12. 19 400 19 000 19 000 19 000 Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 27 500 29 000 30 000 31 000 Vanhusten palveluasuminen, asuntojen määrä 31.12. 24 000 25 000 26 000 27 000 Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 8 100 8 400 8 700 9 000 Kehitysvammaisten laitoshuolto, paikkojen määrä 31.12. 2 700 2 600 2 500 2 400 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana 77 000 80 000 83 000 86 000 Kansanterveystyö Sairaansijat (laskennalliset) 20 500 20 500 20 700 20 800 Hoitopäivät (milj.) 7,5 7,5 7,6 7,7 Avohoitokäynnit (milj.) Lääkärin luona 9,4 9,6 9,8 9,8 Muun ammattihenkilön luona 15,4 15,5 15,6 16,0 Hammashuollon käynnit 4,9 5,1 5,1 5,2 Kotisairaanhoidon käynnit 3,5 3,6 3,7 3,8 Erikoissairaanhoito Sairaansijat (laskennalliset) 15 000 14 800 14 700 14 600 Hoitopäivät (milj.) 5,5 5,4 5,4 5,4 Päättyneet hoitojaksot 870 000 860 000 850 000 850 000 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 6,7 6,7 6,7 6,6 Avohoitokäynnit (milj.) 6,6 6,7 6,8 6,9 Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennassa käytettäviä tietoja 2003 2004 2005 2006 toteutunut toteutunut toteutunut arvio Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset 0 6-vuotiaat euroa/asukas 4 214,16 4 290,02 4 565,92 4 719,40 7 64-vuotiaat euroa/asukas 301,46 307,91 322,70 223,44 65 74-vuotiaat euroa/asukas 561,64 571,75 596,87 621,25 75 84-vuotiaat euroa/asukas 3 288,21 3 492,29 3 646,02 3 776,58 1) Menojen rahoitus momentilta 33.32.38. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
85 vuotta täyttäneet euroa/asukas 9 287,50 9 757,32 10 186,49 10 545,74 Työttömien lukumäärän mukaan euroa/työtön 384,36 391,28 406,81 423,33 Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 35,09 35,72 37,14 38,65 Vaikeasti vammaisten lukumäärän mukaan euroa/asukas 11,52 Lasten huostaanottojen määrän mukaan euroa/asukas 32,53 Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset 0 6-vuotiaat euroa/asukas 523,99 538,40 559,76 581,26 7 64-vuotiaat euroa/asukas 596,14 612,39 636,69 661,89 65 74-vuotiaat euroa/asukas 1 412,92 1 451,12 1 508,69 1 566,63 75 84-vuotiaat euroa/asukas 2 705,41 2 798,77 2 909,80 3 021,55 85 vuotta täyttäneet euroa/asukas 4 661,61 4 858,85 5 051,62 5 245,63 Sairastavuuden mukaan euroa/asukas 260,12 264,80 275,31 286,49 Valtionosuusprosentti 28,06 31,82 32,99 33,32 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Kuntataloutta on käsitelty mietinnön yleisperusteluissa sekä luvun 26.97 (Avustukset kunnille) yhteydessä. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä vielä sitä, että sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon kansallisten hankkeiden toteuttaminen aiheuttaa kunnille edelleen menopaineita. Siksi terveydenhuollon hankkeen alkuperäisestä rahoitussuunnitelmasta myöhennetty 25 miljoonan euron rahoitusosuus tulee palauttaa kunnille vuonna 2007. Valiokunta korostaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä palvelujärjestelmää tulee uudistaa siten, että tarvittavat palvelut voidaan taata mahdollisimman oikea-aikaisesti, hoidonporrastus on optimaalinen ja että hoitoketjut saadaan mahdollisimman toimiviksi. Näin voidaan paremmin varautua ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin. Valiokunta korostaa terveyden edistämisen merkitystä ja toteaa, että terveyden edistämisellä voidaan vähentää merkittävästi terveydenhuollon tulevia kustannuksia ja lisätä myös elämän laatua. Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 33.53.50 kohdalla lausumaansa. T y ö m a r k k i n a t u e n uudistaminen merkitsee kuntatalouden kannalta merkittävää rahavirtojen muutosta. Työmarkkinatuen passiiviosan ja toimeentulotuen normitettavissa olevan osan rahoitusmuutos lisää kuntien menoja ensi vuonna nettomääräisesti noin 180 milj. euroa. Valtio kantaa kuitenkin aiempaa suuremman osan toimeentulotuen kustannuksista, joten lisämenojen kompensoinnin vuoksi työmarkkinatukiuudistus on kuntien talouden kannalta kustannusneutraali. T o i m e e n t u l o t u k e a s a a v i e n a s u m i s m e n o j e n o m a v a s t u u poistetaan 1.9.2006 lukien. Muutos on erittäin tervetullut, sillä se helpottaa pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien asemaa ja hyöty kohdistuu kaikkein vähävaraisimpiin kotitalouksiin. Kuntatalouden kannalta on myös tärkeää, että toimeentulotukimenojen kasvu kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että toimeentulotukea saavien asemaa pyritään edelleen parantamaan, sillä köyhyydestä ja syrjäytymisestä on tullut monille pysyvä tilanne, josta on vaikea löytää ulospääsyä. Erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden taloudellista asemaa on edelleen vahvistettava. Valiokunta pitää myös hyvänä uudistusta, jolla vahvistetaan o m a i s h o i d o n asemaa. Omaishoitoa koskevat parannukset kohdentuvat suurelta osin ikääntyviin, koska heitä on omaishoitajina varsin paljon. Ikäihmisten asemaa parantaa ensi vuonna myös ns. h o i v a t a k u u, jolla parannetaan 80 vuotta täyttäneiden mahdollisuutta päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin. Hoivatakuulla pyritään edistämään vanhusten kotona asumista ja omatoimisuutta. Hoivatakuu on perusteltua jatkossa ulottaa myös vammaisiin ja pitkäaikaissairaisiin lapsiin. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 2 : Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten oikeuden palvelutarpeen arviointiin ja antaa tarvittaessa eduskunnalle asiaa koskevan esityksen vuoden 2006 valtiopäivien aikana. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 88/2005 vp), jolla todellisiin kustannuksiin perustuva l a s t e n s u o j e l u n s u u r t e n k u s- t a n n u s t e n t a s a u s j ä r j e s t e l m ä korvataan uudella lastensuojelun tarvetta kuvaavalla lastensuojelukertoimella. Laskennalliset kustannukset perustuvat jatkossa huostaanottojen määrään. Valiokunnan näkemyksen mukaan tasausjärjestelmän korvaamista koskeva valtionosuusjärjestelmän ajoitus on sikäli epätarkoituksenmukainen, että parhaillaan valmistellaan lastensuojelun kokonaisuudistusta, jonka yhteydessä myös rahoitusjärjestelmän uudistus olisi tullut käsitellä. Rahoitusvastuun järjestämistavasta riippumatta lastensuojelutoimenpiteiden oikea ajoitus ja resurssien riittävyys on turvattava ja avohuollon ja varhaisen tuen kehittämistä on vahvistettava. A d o p t i o p e r h e i d e n asemaa on parannettu asteittain. Adoptioperheet ovat kuitenkin perhevapaiden osalta vielä epätasa-arvoisessa asemassa biologisten perheiden kanssa. Myös adoptiopalveluiden tarjonta on niukkaa ja adoptioneuvonnan jonot ovat kohtuuttoman pitkät. Valiokunta kiirehtii hallituksen toimenpiteitä adoptioperheiden tilanteen parantamiseksi. E d u s k u n n a n l a u s u m a 2 : Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten oikeuden palvelutarpeen arviointiin ja antaa tarvittaessa eduskunnalle asiaa koskevan esityksen vuoden 2006 valtiopäivien aikana. 30. (33.32.30 ja 35) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 021 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 63 000 000 euroa valtion ja kuntien välisen neljälle vuodelle jaksotetun lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen toisena eränä. Luvun perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2006 lukien osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusperusteena olevan syrjäisyyskertoimen määräytymisperuste muutetaan ja uutena määräytymistekijänä otetaan käyttöön vammaiskerroin sekä lastensuojelukerroin. Kuntien omarahoitusosuuteen aikaisemmin tehdyt muutokset otetaan huomioon alentamalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta 0,77 prosenttiyksiköllä nykyisestä 32,99 prosentista 32,22 prosenttiin. Edellä mainituilla muutoksilla ei ole vaikutusta momentin määrärahaan. Kuntien valtionosuuslain mukaisena osuutena kuntien valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen liittyvien siirtymätasauslisien ja -vähennysten nettomäärästä määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 3 972 000 euroa. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 0,48 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on 32,70 prosenttia. Pääosin valtionosuuden korotus liittyy Kansallisen terveydenhuollon hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen muun muassa yhdenmukaisin perustein suoritettavan hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon pääsyn turvaamiseen, jonohallinnan kehittämiseen, hoidon järjestämisen enimmäisaikojen käyttöönottoon, erikoissairaanhoidon työnjako- ja yhteistyösuunnitelmien toimeenpanoon ja perusterveydenhuollon aseman vahvistamiseen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä sekä aluetietojärjestelmien kehittämiseen. Sosiaalialan kehittämishankkeen osalta oikeus palvelun tarpeen arviointiin on tarkoitus saattaa voimaan asteittain, minkä johdosta kuntia tuetaan valtionosuusprosentin korotuksen kautta kehittämään sosiaalihuollon palvelujärjestelmäänsä uudistuksesta aiheutuvat tarpeet huomioon ottaen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 59 171 000 euroa lainmuutoksen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 9 872 000 euroa 1.8.2005 toteutetun täydennyskoulutuksen järjestämistä koskevan uudistuksen johdosta. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi omaishoidon tuesta sekä perhehoitajalain (312/1992) muuttamisesta 1.1.2006 lukien siten, että omaishoitajan ja perhehoitajan hoitopalkkio sidotaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
palkkakertoimeen ja omaishoidon tukeen sisällytetään hoitajalle annettava tuki. Lisäksi omaishoitajan hoitopalkkion vähimmäismäärää korotetaan 233,56 eurosta 300 euroon. Jos omaishoitaja joutuu jäämään määräaikaisesti pois töistä omaisen tai läheisen hoidon vuoksi, hoitopalkkio on vähintään 600 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 957 000 euroa lainmuutosten johdosta. Luvun perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2006 lukien osana työmarkkinatukiuudistusta. Toimeentulotuen normitettavissa oleva osa irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 144 207 000 euroa. Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvien kuntien menetysten kompensoimiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia korotetaan 0,56 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on 33,26 prosenttia. Valtionosuusprosentin korottamisen johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 67 500 000 euroa. Momentin 33.32.38 perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2006 lukien osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistamiseen liittyvänä kompensaationa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 0,06 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on 33,32 prosenttia vuonna 2006. Valtionosuusprosentin korottamisen johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 7 200 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 000 000 euroa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin. Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 94 726 000 euroa kustannustason nousun johdosta. Luvun 26.97 perusteluihin viitaten momentilla on otettu huomioon kuntien valtionosuuslain mukainen osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauslisistä ja - vähennyksistä, nettomäärältään 18 617 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 105 643 000 euroa vuoteen 2005 verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista. Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän, vaikeasti vammaisten lukumäärän ja lasten huostaanottojen määrän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2006 seuraavat: 0 6-vuotiaat 4 719,40 7 64-vuotiaat 223,44 65 74-vuotiaat 621,25 75 84-vuotiaat 3 776,58 85 vuotta täyttäneet 10 545,74 Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 423,33 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 38,65 euroa vuonna 2006. Vaikeasti vammaisten lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 11,52 euroa vuonna 2006. Lasten huostaanottojen määrän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 32,53 euroa vuonna 2006. Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2006 seuraavat: 0 6-vuotiaat 581,26 7 64-vuotiaat 661,89 65 74-vuotiaat 1 566,63 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
75 84-vuotiaat 3 021,55 85 vuotta täyttäneet 5 245,63 Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 286,49 euroa vuonna 2006. Lisäksi eräiden kuntien laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa syrjäisyyskerroin. Kunnan omarahoitusosuus on 1 539,35 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2006. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Muutos 14 700 000 euroa talousarvioesityksen 4 006 000 000 euroon nähden aiheutuu kuntien verotuloihin perustuvien tasauserien nettolisäyksistä ja -vähennyksistä. Vuoden 2004 lopullisiin verotietoihin perustuen on valtionosuuksien tasausten muutoksesta otettu vähennyksenä huomioon 2 600 000 euroa. Lisäksi viitaten tämän täydentävän esityksen momentin 26.97.31 selvitysosassa todettuun metsäverokompensaatioon liittyvään tasausrajan korotuksen vaikutukseen on lisäyksenä otettu huomioon 17 300 000 euroa. Toiminnan laajuus 2003 2006 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : P i t k ä a i k a i s t y ö t t ö m i e n t e r v e y s t a r k a s t u k- s e t. Useissa tutkimuksissa on todettu, että työttömät sairastavat muuta väestöä enemmän. Työkyvyssä olevat puutteet ovat monissa tapauksissa esteenä myös työttömän työllistymiselle. Työttömien terveydenhuolto on järjestetty normaalina kansanterveystyönä ja erikoissairaanhoitona osana julkista terveydenhuoltoa ja ensisijainen vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä työttömille on kunnilla. Työttömien terveydentilaan ei kuitenkaan kiinnitetä kokonaisvaltaisesti riittävästi huomiota. Erityisesti pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, joiden hoitaminen vaatii tavanomaisia palveluja voimakkaampaa panostusta. Valiokunta korostaa, että pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoa tulee tehostaa yhteistoiminnassa työvoiman palvelukeskusten kanssa. Momentille lisätään 1 000 000 euroa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin. 2006 talousarvio 4 021 700 000 2005 talousarvio 3 728 271 000 2004 tilinpäätös 3 365 346 652 (31.) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2005 talousarvio 800 000 2004 tilinpäätös 6 649 648 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 48 747 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 8 000 000 euroa kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvän kolmevuotisen siirron palautuksena momentilta 33.32.33. Toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on palvelujen ja lääkärikoulutuksen laadun varmistaminen. 2003 2004 2005 2006 toteutunut toteutunut arvio arvio Julkaisupisteiden määrä 8 303 8 241,4 8 135,6.. Julkaisupisteen hinta, euroa 5 871 5 915 5 008.. 2006 talousarvio 48 747 000 2005 talousarvio 40 747 000 2004 tilinpäätös 48 712 903 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 87 170 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 47 b :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 58 421 000 euroa lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta, lääkärin perusterveydenhuollon ja siihen rinnastettavaa Toiminnan laajuus 2003 2006 lisäkoulutusta, laillistetun hammaslääkärin käytännön ja siihen rinnastettavaa palvelua sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 14 :ssä tarkoitettua koulutusta, suoritetaan valtion varoista laskennallinen korvaus koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 8 000 000 euroa kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvän kolmevuotisen siirron palautuksena momentille 33.32.32. Toiminnan tavoitteena on palvelujen saatavuuden sekä sen ja lääkärikoulutuksen laadun varmistaminen. 2003 2004 2005 2006 toteutunut toteutunut arvio arvio Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat 908,6 908,3 1 035,7 1 059,3 Tutkintokorvaus, euroa 63 860 63 860 63 860 57 800 Erikoislääkärin 8 vuoden tutkintokorvaus, euroa 30 823 30 823 30 823 20 000 Kuukausikorvaus, euroa 1 298 1 298 1 350 1 300 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Erikoissairaanhoidon koulutukseen ehdotetaan 82,2 miljoonaa euroa, joka on 8 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennys johtuu siitä, että tutkimustoiminnan rahoituksesta käytettiin koulutukseen 8 miljoonaa euroa vuosina 2003 2005. Nyt mainitut 8 miljoonaa euroa on palautettu tutkimuksen käyttöön momentille 33.32.32. Valtion korvaukset tutkimukseen ja koulutukseen ovat jääneet jälkeen inflaatiokehityksestä jo usean vuoden ajan, sillä niihin ei ole tehty kustannusten nousua vastaavaa tarkistusta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Stakesin vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan valtion rahoituksen vajaus oli yhteensä 61 miljoonaa euroa, josta koulutuksen osuus oli 33 milj. euroa ja tutkimuksen 28 milj. euroa. Rahoitus ei kata enää niitä kustannuksia, joita tutkimusja koulutustoiminnasta aiheutuu yliopistosairaaloita ylläpitäville kunnille. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yliopistosairaaloita ylläpitävät kunnat ovat joutuneet ottamaan yhä suuremman taloudellisen vastuun terveystieteellisestä tutkimuksesta sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta yliopistolliselle sairaalalle aiheutuneista kustannuksista. Valtion puuttuva rahoitusosuus on käytännössä jouduttu korvaamaan kuntien palveluhintoihin sisältyvällä rahoitusosuudella. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös todettu, että koulutuskorvauksen niukkuus johtaa mm. siihen, että pienryhmissä tapahtuva potilasopetus vähenee ja koulutus muuttuu teoreettisemmaksi. Vaarana on, että valmiit lääkärit eivät kykene tavalliseen terveyskeskustyöhön. Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite tutkimustoiminnasta ja opetuksesta aiheutuvien kustannusten korvausten saattamisesta todellisten kustannusten tasolle. Asiaa on selvitetty sittemmin työryhmässä, joka jätti esityksensä kesäkuussa 2005. (STM:n työryhmämuistioita 2005:10). Koulutuksesta aiheutuvien kustannusten osalta työryhmä ehdotti, että korvaustaso nostetaan asteittain vastaamaan koulutuksen laajentumista ja koulutuksen rakenteelliselle järjestelmälle asetettuja vaatimuksia. Korvaustasoa ei ole korotettu talousarvioesityksessä. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 5 000 000 euroa. Todellinen määrärahatarve on otettava huomioon valmisteltaessa vuosien 2007 2011 menokehyksiä. 2006 talousarvio 87 170 000 2005 talousarvio 90 170 000 2004 tilinpäätös 77 903 030 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 370 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen Toiminnan laajuus 2003 2006 kertaluonteisena 20 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon 2 203 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 167 000 euroa, josta 80 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. Mielentilatutkimustoiminnan tavoitteena on rikoksesta syytettyjen henkilöiden oikeusturvan varmistaminen ja mielentilatutkimuslausuntojen korkean laadun ylläpitäminen. 2003 2004 2005 2006 toteutunut toteutunut arvio arvio Mielentilatutkimustoiminnan menot, euroa 2 121 315 2 121 431 2 203 000 2 203 000 Mielentilatutkimukset 96 90 98 98 Euroa/tutkimus (laskennallinen keskimäärin) 22 100 23 600 22 500 22 500 2006 talousarvio 2 370 000 2005 talousarvio 2 370 000 2004 tilinpäätös 2 230 182 36. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 55 230 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettavien asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 30 000 000 euroa palvelujärjestelmän rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämishankkeiden tukemiseen valtioneuvoston terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Loppuosa määrärahasta käytetään Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoa toteuttaviin hankkeisiin. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden kriteerit ja painoalueet määritellään valtioneuvoston asetuksella. 2006 talousarvio 55 230 000 2005 talousarvio 54 430 000 2004 tilinpäätös 52 330 000 37. Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 4 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen sairaanhoitopiireille alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palvelujen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtionavustuksen määrä on enintään 80 prosenttia toiminnan aiheuttamista kustannuksista. Määrärahaa saa käyttää myös rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 000 000 euroa valtionavustuksen maksamiseen lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Eduskunta on vuodesta 2000 lukien osoittanut vuosittain erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatristen pal- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
velujen järjestämiseen. Määrärahataso on vaihdellut runsaasta kolmesta miljoonasta eurosta vajaaseen 12 miljoonaan euroon; kuluvan vuoden määräraha oli 5 miljoonaa euroa. Lisäksi kansallisessa terveydenhuoltohankkeessa ja sosiaalialan kehittämishankkeessa on otettu huomioon lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittäminen. Erillisen määrärahan turvin on vahvistettu merkittävällä tavalla lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja. Määrärahan turvin on muun muassa palkattu uusia työntekijöitä, käynnistetty projekteja ja hankkeita, solmittu uusia yhteistyöverkostoja ja saatu aikaan ehkäiseviä toimintamalleja. Myös lastenpsykiatrian sairaansijat ovat lisääntyneet, kuten myös lastenpsykiatrian erikoislääkärin virkojen määrä. Valtionavustusta on myönnetty erityisesti hankkeille, joita kunnat ovat sitoutuneet jatkossa muuttamaan omaksi toiminnakseen, jolloin hankkeiden jatkuvuus on turvattu. Vaikka hoitotilanne on viime vuosina selkeästi parantunut, on palvelujen järjestämisessä edelleen ongelmia ja haasteita. Esim. hoitojonoissa on edelleen noin 200 lasta, vaikka hoitotakuu tuli lastenpsykiatriassa voimaan jo vuoden 2001 alusta. Useissa perheneuvoloissa jonotusajat ovat jopa pidentyneet ja perheneuvola-aikaa voi joutua odottamaan lähes puoli vuotta. Pitkät jonot ovat esteenä myös ongelmien varhaiselle puuttumiselle. Valiokunta pitää perusteltuna, että lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen osoitetaan vielä ensi vuonna erillinen määräraha, joka osoitetaan erityisesti sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat muutoin vaarassa päättyä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin. Mikäli lapsi on joutunut esim. seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn kohteeksi, hänelle tehdään oikeuspsykiatrinen tutkimus, joka on osa rikoksen esitutkintaa. Tutkimuksia tehdään useissa keskussairaaloissa, mutta suurimmat paineet ovat kohdistuneet Tampereen keskussairaalan oikeuspsykiatriseen yksikköön sekä Turun yliopistolliseen sairaalaan. Tutkimukset ovat aikaa vieviä ja kalliita. Saadun selvityksen mukaan tutkimus voi kestää muutamasta viikosta jopa noin vuoteen ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 15 000 euroa. Valtio korvaa erikoissairaanhoidolle rikoksesta epäillyn aikuisen mielentilatutkimuksen kulut, mutta rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannukset jäävät sairaanhoitopiirien ja kuntien maksettaviksi. Valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 241/2005 vp, TAA 327/2005 vp, TAA 575/2005 vp, TAA 582/2005 vp, TAA 735/2005 vp, TAA 816/2005, TAA 863/2005 vp ja TAA 1254/2005 vp perusteella talousarvioesityksestä poistettu momentti 33.32.37 palautetaan ja että sille osoitetaan 4 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palvelujen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että ko. tutkimusten rahoitukseen liittyvät vastuukysymykset selvitetään ja että ne ratkaistaan viimeistään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. M o m e n t i n m ä ä r ä r a h a n k ä y t t ö. Valiokunta toteaa, että momentin määrärahasta saadaan käyttää lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisiin tutkimuksiin enintään 2 miljoonaa euroa ja että siitä mahdollisesti käyttämättä jäänyt osa tulee osoittaa momentin muuhun käyttötarkoitukseen. 2006 talousarvio 4 000 000 2005 talousarvio 5 000 000 38. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 227 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Luvun perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2006 lukien osana työmarkkinatukiuudistusta. Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, joka irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä, ja täydentävään osaan. Perustoimeentulotuen rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhtä suurin osuuksin. Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2006 olevan noin 252 000. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Toimeentulotuesta poistetaan asumismenojen seitsemän prosentin omavastuu 1.9.2006 lukien, mistä aiheutuvat lisäkustannukset rahoitetaan kokonaan valtion varoista. Puolet rahoituksesta sisältyy momentille 33.32.30 ja toinen puoli tälle momentille. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 7 200 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Toiminnan tavoitteena on turvata henkilön ja perheen välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. 2006 talousarvio 227 700 000 39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. S e l v i t y s o s a : Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta käynnistyi pysyvänä toimintana vuoden 2002 alusta. Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä- Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois- Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001). Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan avulla. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta käynnistyi vuoden 2002 alusta. Niiden toimintaan on osoitettu vuosittain 3 milj. euron valtionavustus. Ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan määräraha alenee 2,5 miljoonaan euroon, vaikka sosiaali- ja terveysministeriö oli päinvastoin esittänyt määrärahan nostamista 4 miljoonaan euroon. Tilannetta on parantanut kuitenkin jonkin verran se, että vuoden 2005 toisessa lisätalousarviossa osaamiskeskuksille osoitettiin lisärahoituksena 400 000 euroa. Samalla määräraha muutettiin kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi, mikä mahdollistaa määrärahan joustavan käytön. Osaamiskeskuksille asetettuihin tavoitteisiin nähden niiden resurssit ovat olleet jo alun alkaen liian vaatimattomia. Poukkoileva rahoitus on luonut toimintaan epävarmuutta ja estänyt pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun. Myöskään lisätalousarviomenettelyä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena tapana huolehtia rahoituksen riittävyydestä. Valiokunnan mielestä osaamiskeskusten asema tulee harkita kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Samalla tulee selvittää mahdollisuudet vahvempien alueellisten yksikköjen muodostamiseen ja yhteistyöhön korkeakoulujen, lääninhallitusten tai muiden alan organisaatioiden kanssa. 2006 talousarvio 2 500 000 2005 II lisätalousarvio 400 000 2005 talousarvio 3 000 000 2004 tilinpäätös 3 000 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11