KESKI-KARJALAN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN STRATEGIA

KESKI-KARJALAN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN STRATEGIA 2009 2015 Keski-Karjalan toisen asteen koulutuksen strategiaryhmä 20.8.2009 Strategia hyväksytty Keski-Karjalan seutuvaltuustossa 21.10.2009

2 1. KESKI-KARJALAN TOISEN ASTEEN KOULUTUS Kesälahden kunta, Kiteen kaupunki, Rääkkylän kunta ja Tohmajärven kunta muodostavat Keski-Karjalan seutukunnan. Keski-Karjalan seudun asukasluku 31.12.2008 oli 19 842 asukasta, joista 2533 Kesälahdella, 9477 Kiteellä, 2671 Rääkkylässä ja 5161 Tohmajärvellä. Keski-Karjalassa on monipuolista toisen asteen koulutusta. Seudulla on kaksi lukiokoulutusta antavaa oppilaitosta: Tohmajärven kunnan omistama Tohmajärven lukio ja Kiteen kaupungin omistama Kiteen lukio. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ylläpitää Kiteen ammattiopistoa, jossa on luonnonvara-alan, palvelualojen ja tekniikan alan koulutusta. Oppilaitosten opiskelijamäärät 20.1.2009 (luvut ovat syksyn laskentapäivänä 20.9. yleensä hieman suurempia) ovat seuraavat: Nuoria Aikuisia Yhteensä Kiteen lukio 162 3 165 Tohmajärven lukio 67 0 67 Ammattiopisto Kitee 323 83 406 - auto- ja kuljetusala 32 0 32 - cateringala 24 0 24 - kone- ja metalliala 21 0 21 - maatalousala 66 28 94 - metsäala 4 9 13 - puuala 14 0 14 - rakennusala 48 0 48 - sosiaali- ja terveysala 33 25 58 - sähköala 49 0 49 - verhoilu- ja sisustusala 32 0 32 - luonto- ja ympäristöala 0 8 8 - luonnontuoteala 0 13 13 Yhteensä 552 86 638 Taulukko 1: Keski-Karjalan toisen asteen oppilaitosten opiskelijamäärät 20.1.2009 Keski-Karjalan koulutustarjonta on muutenkin monipuolista ja vahvaa. Seudulla toimivat Kiteen evankelinen kansanopisto, Keski-Karjalan musiikkiopisto ja kolme kansalaisopistoa. Kiteen evankelisen kansanopiston peruskoululinjalla (peruskoulu ja peruskoulun lisäopetus) opiskelupaikkoja on 30, joista lähes kaikki opiskelevat kymppiluokalla. Keski-Karjalan kunnista oli näistä 15 opiskelijaa lukuvuonna 2008 2009. Aikuisten ammatillisessa lisäkoulutuksessa (ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) oli 26,8 opiskelijatyövuotta lukuvuonna 2008 2009, mikä merkitsee noin 45 50 opiskelijaa lukuvuodessa. Näistä Keski-Karjalan kunnista oli noin 20 opiskelijaa. Keski-Karjalan musiikkiopistossa opiskeli 27 musiikkiopistotason oppilasta lukuvuonna 2008 2009, joista 16 oli Keski-Karjalan kunnista (Kesälahti 1, Kitee 7, Rääkkylä 3 ja Tohmajärvi 5).

3 Ammattiopiston lisäksi samaan koulutuskuntayhtymään kuuluvalla aikuisopistolla on toimintaa seudulla. Pääosin kansanopiston toiminnan ansiosta seudulla on tarjolla myös yliopistokoulutusta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on keskittänyt toimintojaan, mikä on merkinnyt ammattikorkeakoulun Kiteen toimipisteen lakkautumista syksyllä 2009. Kokeiluna käynnistynyt ja vielä toistaiseksi vakiintumaton Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on käynnistämässä toimintaansa myös Keski-Karjalassa. Keski-Karjalassa on hyvä oppilaitosten välinen yhteistyön perinne, mikä näkyy muun muassa lukioiden välisen yhteistyön tiivistymisenä, ammattiopiston opiskelijoiden suorittamina lukiokursseina sekä musiikkiopiston ja kansanopiston yhteistyönä lukiokoulutuksen kanssa. Taulukossa 2 on kuvattuna seudun kuntien perusopetuksen päättöluokkalaisten hakeutuminen keväällä 2009. Taulukosta nähdään, että Kiteen ja Tohmajärven päättöluokkalaiset, jotka asettavat ensisijaiseksi hakutoiveekseen lukiokoulutuksen, hakeutuvat pääsääntöisesti oman kunnan lukioon. Kesälahden ja Rääkkylän lukiokoulutukseen pyrkivät oppilaat sen sijaan hakeutuvat pääasiassa seudun ulkopuolelle. Kiteeläiset ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat hakevat pääsääntöisesti Kiteelle, kun muiden kuntien yhdeksäsluokkalaiset hakeutuvat ammatilliseen koulutukseen pääasiallisesti seutukunnan ulkopuolelle. Kunta Kesälahti Kitee Rääkkylä Tohmajärvi Keski-Karjala Oppilaitos Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Kiteen lukio 0 0,0 53 43,1 3 11,5 0 0,0 56 22,1 Tohmajärven lukio 0 0,0 0 0,0 0 0,0 28 37,8 28 11,1 Muu lukio 8 26,7 8 6,5 8 30,8 5 6,8 29 11,5 Ammattiopisto Kitee 3 10,0 46 37,4 3 11,5 5 6,8 57 22,5 Muu amm. oppilaitos PKKY:ssä 10 33,3 9 7,3 10 38,5 32 43,2 61 24,1 Muu ammatillinen oppilaitos 9 30,0 7 5,7 2 7,7 4 5,4 22 8,7 Yhteensä 30 100,0 123 100,0 26 100,0 74 100,0 253 100,0 Taulukko 2: Peruskoulun päättöluokkalaisten ensisijainen hakutoive kevään 2009 yhteisvalinnassa. 2. STRATEGIATYÖN KÄYNNISTYS JA LUONNE Lasten ja nuorten ikäluokat ovat pienenemässä koko Keski-Karjalan alueella. Tämän vuoksi seudun kunnat ja Kiteen ammattiopisto päättivät seutuvaliokunnan esityksestä käynnistää Keski-Karjalan toisen asteen koulutuksen strategiatyön. Kiteen kaupunginhallitus ja Rääkkylän kunnanhallitus päättivät asiasta kokouksissaan 5.11.2007, Tohmajärven kunnanhallitus kokouksessaan 12.11.2007, Kesälahden kunnanhallitus kokouksessaan 3.12.2007 sekä Ilo-

4 mantsin ja Kiteen ammattiopiston johtokunta kokouksessaan 12.12.2007. Myös Kiteen evankelisen kansanopiston johtokunta ja Keski-Karjalan musiikkiopiston johtokunta käsittelivät asian omissa kokouksissaan. Kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä johtokunnat nimesivät kokouksissaan myös omat edustajansa strategiatyötä kuljettaneeseen strategiaryhmään. Strategiatyön tavoitteena on ollut luoda Keski-Karjalan seudun päättäjien, toisen asteen oppilaitosten ja keskeisten yhteistyöoppilaitosten ja muiden yhteistyötahojen kesken yhteistä näkemystä seudun toisen asteen koulutuksesta 2010-luvulla. Tässä vaiheessa on pidetty tärkeänä nojautua strategiatyössä osallistujien omaan työskentelyprosessiin, eikä esimerkiksi ulkopuoliseen asiantuntijatyöhön. Työssä on ajateltu koko seudun opetusta ja koulutusta, mutta edetty korostetusti toisen asteen koulutus edellä tunnistaen yhteydet myös seudun muuhun koulutuskenttään ja elinkeinoelämään. Strategiatyö on organisoitunut kolmelle eri tasolle: strategiaryhmään, ohjausryhmään ja laajempiin yhteiskokoontumisiin. Strategiatyön ohjausryhmänä on toiminut Keski-Karjalan seutuvaltuusto. Strategiaryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Kiteen lukion rehtori Kyösti Värri (puheenjohtaja), Tohmajärven lukion rehtori Arto Juntunen, Ammattiopisto Kiteen rehtori Pertti Ahvalo (aluksi Sirkku Leskinen), Kesälahden sivistysjohtaja/rehtori Mikko Sairanen (aluksi Tarmo Alamaula), Rääkkylän sivistysjohtaja/rehtori Rauni Ronkainen, Keski- Karjalan musiikkiopiston rehtori Sirkka-Liisa Röppänen, Kiteen evankelisen kansanopiston rehtori Ulla Kakkonen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun johtaja Ulla Asikainen, Kiteen lukion apulaisrehtori Niilo Hirvonen, Kesälahden kunnanhallituksen edustaja, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Juhani Kunnas, Kiteen kaupunginhallituksen edustajat, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Birgitta Muukkonen ja sivistyslautakunnan edellinen puheenjohtaja Tiina- Mari Mölsä, Rääkkylän kunnanhallituksen edustaja, kunnanjohtaja Yrjö Eronen, Tohmajärven kunnanhallituksen edustaja, kunnanhallituksen edellinen puheenjohtaja Tuomo Eronen, Ammattiopisto Kiteen johtokunnan edustaja, johtokunnan puheenjohtaja Aki Parkkonen ja Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETI Oy:n toimitusjohtaja Risto Hiltunen. FCG Efeko Oy on ollut strategiatyöskentelyssä tukena. Erityisesti kehitysjohtaja Pekka Nieminen FCG Efekosta on ollut mukana työskentelyssä, minkä lisäksi toiminnanjohtaja Johan Hahkala Koulutuksen järjestäjien yhdistyksestä on osallistunut työhön. Keski-Karjala on ollut strategiatyön aikana mukana Kuntaliiton Perusopetus ja lukiokoulutus Paras-uudistuksessa hankkeessa. Strategiaryhmän puheenjohtaja on osallistunut Kuntaliiton hankkeen ohjausryhmän kokouksiin, minkä lisäksi strategiaryhmä osallistui hankkeen väliseminaariin 9.5.2008. Euroopan sosiaalirahasto on tukenut strategiatyötä taloudellisesti Pohjois-Karjalan maakuntaliiton myöntämällä avustuksella. Sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen lääninhallituksesta, erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen Kuntaliitosta ja rehtori Esa Ollila Mikkelin kaupungista ovat vierailleet strategiaryhmän kokouksissa. Lisäksi strategiaryhmän puheenjohtaja on esitellyt työskentelyn etenemistä muun muassa Opetushallituksessa ja opetusministeriössä.

5 Strategiaryhmä on työstänyt strategiaa omissa kokouksissaan. Tämän lisäksi strategiaa on käsitelty muissa kokoonpanoissa seuraavasti: - Kuntien sivistyslautakuntien ja ammattiopiston johtokunnan yhteiskokous 19.12.2007: evästykset strategiatyöhön - Päättäjien, henkilöstön ja sidosryhmien työseminaari 31.1.2008: toimintaympäristön muutoksia ja tahtotilan elementtejä 2015 - Ohjausryhmän (seutuvaltuusto) informointi työn käynnistymisestä 24.4.2008 - Kiteen ja Tohmajärven lukioiden yhteinen opettajainkokous 6.5.2008 - Kuntien sivistyslautakuntien ja ammattiopiston johtokunnan informointi - Työvaiheen esittely ohjausryhmälle (seutuvaltuusto) 18.9.2008 - Seudun päättäjien työkokous 30.9.2008 - Kiteen ja Tohmajärven lukioiden opettajainkokous 10.11.2008 - Seudun päättäjien sekä Kiteen lukion, Tohmajärven lukion ja Ammattiopisto Kiteen henkilöstön työkokous 25.11.2008 - Strategian hyväksyminen seutuvaltuustossa 21.10.2009 3. TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN MUUTOKSIA Lukiokoulutuksen aloittaneiden määrä Pohjois-Karjalassa vähentyi vuodesta 2005 vuoteen 2007 lähes yhdeksällä prosentilla. Lukiokoulutukseen pääsy helpottui aloittaneiden osuuden noustessa ensisijaisista hakijoista 99 prosentista 103 prosenttiin. Lukioon pääsy vaihteli kuitenkin paljon seutukunnittain ja esimerkiksi kaikki ensisijaiset hakijat eivät päässeet Kiteen lukioon. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloittaneiden määrä Pohjois-Karjalassa vähentyi vuodesta 2005 vuoteen 2007 kuudella prosentilla. Ammatilliseen koulutukseen pääsy vaikeutui valittujen osuuden laskiessa ensisijaisista hakijoista 72 prosentista 64 prosenttiin. Lukiokoulutuksen kokonaisläpäisyaste sekä koko maassa että Pohjois- Karjalassa on 0,9, mikä merkitsee sitä, että 90 prosenttia lukiokoulutuksen aloittaneista suorittaa kyseisen koulutuksen. Ammatillisen koulutuksen kokonaisläpäisyaste on sekä koko maassa että Pohjois-Karjalassa 0,7. Opintonsa keskeyttäneiden osuus on siis noin 30 prosenttia. Opintojen keskeyttämisestä on tarkempaa tietoa koulutusaloittain taulukossa 2. Opiskelijoita 20.9.2005 Suoritti tutkinnon ko. alalla 21.9.05-20.9.06 Keskeytti opinnot ko. alalla 21.9.05-20.9.06 Jatkoi opiskeluaan eri alalla 20.9.2006 Keskeytti kokonaan amm. koulutuksen 21.9.05-20.9.06 Keskeytti kokonaan koulutusjärjestelmäkoulutuksen 21.9.05-20.9.06 Kokonaisläpäisy Koulutusala lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Humanistinen ja kasvatusala 129 100,0 25 19,4 20 15,5 5 3,9 15 11,6 14 10,9 0,6 Kulttuuriala 687 100,0 160 23,3 69 10,0 6 0,9 63 9,2 43 6,3 0,7 Yht.kuntat., liiketal. ja hallinnon ala 384 100,0 92 24,0 31 8,1 3 0,8 28 7,3 21 5,5 0,7 Luonnontieteiden ala 258 100,0 64 24,8 31 12,0 6 2,3 24 9,3 23 8,9 0,7 Tekniikan ja liikenteen ala 1749 100,0 464 26,5 160 9,1 16 0,9 144 8,2 134 7,7 0,7 Luonnonvara- ja ympäristöala 234 100,0 56 23,9 26 11,1 8 3,4 18 7,7 17 7,3 0,7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 680 100,0 159 23,4 57 8,4 13 1,9 44 6,5 39 5,7 0,7 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 531 100,0 141 26,6 68 12,8 10 1,9 58 10,9 51 9,6 0,7 AMMATILLINEN KOULUTUS 4652 100,0 1161 25,0 462 9,9 67 1,4 394 8,5 342 7,4 0,7

6 Koulutusala Opiskelijoita 20.9.2005 Suoritti tutkinnon 21.9.2005-20.9.2006 Keskeytti opinnot 21.9.2005-20.9.2006 Jatkoi opiskeluaan eri maakunnassa 20.9.2006 Keskeytti kokonaan lukiokoulutuksen 21.9.05-20.9.06 LUKIO 3345 100,0 1093 32,7 132 3,9 22 0,7 110 3,3 52 Keskeytti kokonaan koulutusjärjestelmäkoulutuksen 21.9.05-20.9.06 Kokonaisläpäisy 1,55 5 0,9 *) Kokonaisläpäisy = tutkinnon suorittaneet / (tutkinnon suorittaneet + keskeyttäneet) Taulukko 3: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen keskeyttäminen koulutusaloittain Pohjois-Karjalassa (Itä-Suomen lääninhallitus 2008) Tilastotietojen perusteella voidaan sanoa, että toisen asteen koulutuksen tarjonta on vähentynyt ja ammatilliseen koulutukseen pääseminen vaikeutunut Itä-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Osa opiskelijoista priorisoi lähellä olevaa koulutusta ja osa hakeutuu koulutuksen perässä kauaksikin. Useampi nuori lähtee Pohjois-Karjalassa maakunnan ulkopuolelle lukioon tai ammatilliseen koulutukseen kuin vastaavasti maakuntaan hakeudutaan ulkopuolelta. Koulutuksen keskeyttäminen on edelleen erityisesti ammatillisen koulutuksen ongelma. Lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta tullaan Suomessa jatkossakin kehittämään sisällöllisesti omina, tutkintoihin johtavina koulutusmuotoinaan, jotta taataan molempien koulutusmuotojen opetuksen laatu. Sen lisäksi tehdään toiminnallista yhteistyötä koulutusmuotojen kesken. Tällä yhteistyöllä mahdollistetaan myös kahden tutkinnon suorittaminen niille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, jotka haluavat suorittaa ylioppilastutkinnon ammatillisen perustutkinnon lisäksi. Lukioverkko tulee harvenemaan Suomessa tulevina vuosina ikäluokkien pienentyessä. Tähän mennessä lähinnä suuremmat kaupungit ovat yhdistäneet lukioitaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolla on pyritty takaamaan laajan valinnaisuuden säilyminen. Tulevina vuosina lukioiden määrä tulee laskemaan myös suurten kaupunkien ulkopuolella, Sen lisäksi erilaiset lukiokoulutuksen seudulliset järjestämismallit yleistyvät, jolloin lukioverkosto voi muodostua itsenäisistä lukioista tai pääkoulusta ja sen toimipisteistä. Ammatillisten tutkintojen perusteet ja siten myös ammatillisten perustutkintojen sisällöt ovat parhaillaan muuttumassa vuosina 2008 2010. Tutkintojen rakenne muuttuu hieman, kun 10 opintoviikkoa ammatillisten opintojen (90 opintoviikkoa) sisällä tulee mahdolliseksi valittavaksi muilta koulutusaloilta. Vapaasti valittavien opintojen (30 opintoviikkoa) osuus pysyy entisellään. Ammatillisen osaamisen näytöt vahvistavat rooliaan ja myös aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vahvistuu. Tämän merkitys kasvaa erityisesti ammattia vaihtavien aikuisten kouluttamisessa. Ammatillisen koulutuksen oppilaitosrakenne on muuttunut 1990- ja 2000- luvulla runsaasti. Suuntauksena on ollut muodostaa laajempia ja monialaisempia ammatillisen koulutuksen oppilaitoksia. Oppilaitosrakenteessa tulee

7 Suomessa jatkossakin tapahtumaan muutoksia. Ammattiopisto Kitee on osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymää, eikä sen osalta ole tällä hetkellä näköpiirissä muutoksia. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta linjataan kuluvana vuotena, tuotetaanko ammatillinen aikuiskoulutus Keski-Karjalassa Ammattiopisto Kiteen vai samaan koulutuskuntayhtymään kuuluvan aikuisopiston toimesta. 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA Keski-Karjalan väestö on Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan vähenemässä. Samoin väestön ikärakenne on muuttumassa siten, että lasten ja nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus pienenevästä väestöstä vähenee ja erityisesti ikääntyvien ikäluokkien suhteellinen osuus kasvaa. Nuorisoikäluokka pienenee ennusteiden mukaan kaikissa Keski-Karjalan kunnissa. 17-19 vuotiaiden määrän ennustetaan pienenevän lähes kolmanneksella kymmenessä vuodessa. 2005 2010 2005 2010 2015 2010 2015 2005 2015 2020 2025 Ikäluokka Lkm Lkm Muutos- % Lkm Muutos- % Muutos- % Lkm Lkm 0-6 1 229 1 025-16,6 951-7,2-22,6 926 896 7-16 2 417 2 004-17,1 1 785-10,9-26,1 1 622 1 581 17-19 780 694-11,0 533-23,2-31,7 494 461 20-64 11 811 10 802-8,5 9 668-10,5-18,1 8 612 7 786 65-74 2 343 2 540 8,4 2 982 17,4 27,3 3 354 3 270 75-84 1 705 1 715 0,6 1 766 3,0 3,6 1 983 2 439 85-461 581 26,0 746 28,4 61,8 809 926 Yhteensä 20 746 19 361-6,7 18 431-4,8-11,2 17 800 17 359 Taulukko 4: Keski-Karjalan väestöennuste 2010-2025 ikäluokittain (Tilastokeskus 2009) 17-19 - vuotiaat 2005 2010 2005-2010 2015 2010 2015 2005-2015 2020 2025 Muutos- Muutos- Muutos- Lkm Lkm % Lkm % % Lkm Lkm Kesälahti 91 76-16,5 60-21,1-34,1 54 51 Kitee 394 370-6,1 286-22,7-27,4 267 249 Rääkkylä 80 84 5,0 61-27,4-23,8 52 49 Tohmajärvi 215 164-23,7 126-23,2-41,4 121 112 Keski-Karjala 780 694-11,0 533-23,2-31,7 494 461 Taulukko 5: Keski-Karjalan kuntien väestöennuste 2010-2025 (Tilastokeskus 2009)

8 Eri toimialojen tulevaa kehitystä on vaikea arvioida ja siihen sisältyy ymmärrettävästi paljon varaumia. Seuraavaan kuvioon on koottu Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Koulutustarjonta 2012 hankkeen maakunnallisen ennakointiraportin tieto toimialojen suhteellisesta muutoksesta Pohjois-Karjalassa vuosina 2004 2020. Kuvion tietoihin on syytä suhtautua suurella varauksella erityisesti nykyisessä, globaalissa taloustaantumassa, joka tuntuu myös Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Karjalassa. Kuvio 1: Toimialojen suhteellinen muutos Pohjois-Karjalassa vuosina 2004 2020 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2008 / Opetushallitus)

9 Ennakointiraportissa ennakoidaan myös työllisten määrän tulevaa muutosta ammattiryhmittäin. Ne tiedot näkyvät seuraavassa kuviossa. Kuvio 2: Pääammattiryhmien työllisyyden suhteellinen muutos Pohjois- Karjalassa vuosina 2004 2020 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto / Opetushallitus) Ennakoitu työvoimatarve ja työvoimapoistuma ovat pohjina avautuvien työpaikkojen määrän ennakoinnille. Ennakointiraportin mukaan Pohjois- Karjalassa avautuu vuosina 2005 2020 noin 30 000 työpaikkaa. On huomattava, että vaikka työntekijämäärän arvioidaan joillakin toimialoilla ja ammattiryhmissä laskevan nykyisestä, poistuma on huomattavasti ammattiryhmän painoarvon muutosta merkittävämpi avautuvien työpaikkojen ja koulutettavien määrän tarvetta selittävä tekijä.

10 Kuvio 3: Ammatillisen peruskoulutuksen muutostarve koulutusaloittain: ero nykyisten aloittajien ja ikäluokkaan sovitetun vuoden 2012 koulutustarpeen välillä (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto / Opetushallitus) Suomen niin myös Keski-Karjalan taloustilanne on muuttunut rajusti vuosina 2008 ja 2009 globaalin talouskriisin laajennuttua rahoitusalalta myös reaalitalouteen. Sillä on ollut rajut vaikutuksensa myös Keski-Karjalan elinkeinoelämään ja siten myös kuntatalouteen. Kesälahden kunnan vuosikate vuodelta 2008 oli -878.055 ja tilikauden alijäämä 1.247.587. Kiteen kaupungin vuosikate vuodelta 2008 oli -556.770 ja tilikauden alijäämä 2.562.388. Rääkkylän kunnan vuosikate vuodelta 2008 oli -509.292 ja tilikauden alijäämä 1.362.808. Tohmajärven kunnan vuosikate vuodelta 2008 oli 186.816 ja tilikauden alijäämä 503.488. Seudun kunnilla on sekä rakenteellista että lisäksi suhdanteisiin liittyvää taloudellista alijäämää. Valtioneuvosto nimesi 18.12.2008 Keski-Karjalan seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2010 loppuun saakka. Keski-Karjalan elinkeinostrategian 2009 2013 mukaan Keski-Karjalan voimavaroja ovat seuraavat: - Osaamistekijät metsä-, bioenergia- ja puutuoteteollisuus

11 metallialan erikoisosaaminen vahva maa- ja metsätalousosaaminen sekä maaseutuyrittäjyysosaaminen vahva hyvinvointiosaaminen monipuolinen koulutustarjonta - Rakennetekijät turvallinen ja toimiva ympäristö ja hyvät peruspalvelut maantieteellinen sijainti Venäjän läheisyydessä ja rajanylityspaikka monipuolinen yritysrakenne ja monta toimialaa vesistöt yhtenäinen seutukunta ja selkeä keskus Saman elinkeinostrategian mukaan Keski-Karjalan haasteita ovat seuraavat: - Osaamistekijät omien tuotteiden ja kokonaisuuksien valmistamisen vaatima osaaminen, mukaan lukien markkinointi rakennetyöttömyys, väärää osaamista koulutetut nuoret muuttavat pois palvelu, palveluosaaminen ja kielitaito henkinen ilmapiiri reagoinnin nopeus koulutuksessa - Rakennetekijät Keski-Karjalan seutu ei profiloidu, alueella ei ole vetovoimaa (asuminen, nuoret, puolison työnsaannin vaikeus) yritysten riskinottokyky, kasvuhalu ja avainhenkilö- ja jatkajahaaste väestöpohjan pienuus ja väheneminen positiivisen ja kehittävän asenteen puute kuntien heikko talous Keski-Karjalan elinkeinostrategiassa on asetettu viisi päämäärää: 1) Teollisuuden yritysympäristöt ja verkostot sekä yrittäjien strategiat pidetään kunnossa. 2) Venäjän läheisyys ja markkinat pystytään hyödyntämään laajaalaisesti. 3) Hyvinvointi-, matkailu- ja vapaa-ajan palvelut kehittyvät laadullisesti ja liiketaloudellisesti. 4) Maa- ja metsätalousyrittäminen sekä muut luonnonvara-alat ovat alueellisesti merkittävää liiketoimintaa. 5) Potentiaaliset kasvualat luovat merkittävää uutta liiketoimintaa. 5. KESKI-KARJALAN TOISEN ASTEEN KOULUTUS 2015 Seuraavassa kuvataan strategiatyön aikana syntynyt näkemys Keski-Karjalan toisen asteen koulutuksesta vuonna 2015. Tarkastelun tähtäin on asetettu vuoteen 2015 kahdesta syystä. Ensinnäkin valtioneuvoston johtamassa kuntaja palvelurakenneuudistuksessa yksi tarkasteluvuosi on 2015 ja toiseksi tuohon vuoteen mennessä ikäluokkien pieneneminen on vaikuttanut Tohmajärven lukion opiskelijamäärään siten, että Tohmajärven kunnan on päätettävä oman lukionsa kohtalosta.

12 Atkpainotus Liikuntapainotus Musiikkipainotus Raja-/ Venäjäpainotus Keski- Karjalan nuorten lukiokoulutus Lumapainotus Aikuislinja?? Sisustus ja verhoilu Liiketalous ja hallinto Kahden tutkinnon opinnot Maatalous Sosiaali ja terveys Keski-Karjalan ammatillinen koulutus Catering Rakennus Puu Sähkö Kone ja metalli Lukiokoulutuksen järjestämismalli Kumppanuudet Opinto-ohjaus Tukipalvelut Markkinointi Kuvio 4: Keski-Karjalan toisen asteen koulutus vuonna 2015 Kuviossa 4 on tiivistetty kuvaus Keski-Karjalan toisen asteen koulutuksen visioksi vuonna 2015. Sanallisesti sen voi kuvata yleisemmällä tasolla seuraavasti: Keski-Karjalan toisen asteen koulutusverkosto tuottaa maan parhaalla kumppanuuksiin perustuvalla toimintatavalla rajattoman, turvallisen ja elämänmakuisen opiskelu- ja elinympäristön seudun omille ja muualta tuleville nuorille ja aikuisille. Keski-Karjalan toisen asteen koulutus tuottaa vahvan ammattitaidon ja laajan yleissivistyksen luoden vankan pohjan työelämään, yrittäjyyteen ja jatkoopintoihin. 6. KESKI-KARJALAN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄT 2015

13 Strategian päämäärät ovat seuraavat: - Toisen asteen koulutustarjonta Keski-Karjalassa Keski-Karjalassa on monipuolinen nuorten lukiokoulutuksen toteutuva kurssitarjonta. Keski-Karjalassa on työelämän tarpeisiin pohjautuva ammatillisen koulutuksen tarjonta. Keski-Karjalassa on lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta aikuisille. - Raja Keski-Karjalassa osataan koulutustarjonnassa hyödyntää rajan tarjoamia mahdollisuuksia. Kansainvälisyys ja yrittäjyys ovat vahvasti mukana oppivan Keski- Karjalan toisen asteen koulutuksessa. - Kumppanuus Keski-Karjalassa lukiolainen ja ammatillinen opiskelija voi suorittaa eri laajuisia opintoja toisesta oppilaitoksesta. Keski-Karjalan toisen asteen koulutusverkosto on maan paras seudun kumppanuuksien hyödyntäjä Keski-Karjalan toisen asteen koulutus on keskenään integroitunut ja lukiokoulutuksen osalta yhteisesti johdettu. Keski-Karjalan toisen asteen koulutuksessa opiskelija voi valita erikoistumisopintoja toisesta oppilaitoksesta. - Vaikuttavuus Kaikki opiskelijat sijoittuvat opintojensa jälkeen korkea-asteen opintoihin tai oman alansa töihin. 7. KESKI-KARJALAN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Haluttujen päämäärien saavuttamiseksi on ryhdyttävä toimiin seuraavissa asioissa: 1) Tukipalvelut - Joukkoliikenneyhteyksien on tuettava mahdollisimman hyvin osallistumista toisen asteen koulutukseen Keski-Karjalan toisen asteen oppilaitoksissa. Tämä edellyttää joukkoliikenteen suunnittelua myös toisen asteen koulutuksen näkökulmasta. - Seudun kuntien ja muiden toimijoiden vapaa-aikapalveluiden on tuettava opiskelijoiden viihtymistä Keski-Karjalassa. Tämä edellyttää kuntien vapaa-aikatointen toimia sekä vapaa-aikapalvelujen kehittämiseksi, mutta myös erityisesti niiden kokoamiseksi opiskelijoille näkyvään muotoon.

14 - Kiteellä on oltava opiskelijoiden käytettävissä riittävä määrä asuntoja. Tämä edellyttää käytettävissä olevien asuntojen tilanteen kartoittamista ja tarvittaviin toimiin ryhtymistä. - Keski-Karjalan seudun toisen asteen koulutuksen opiskelijoilla on oltava käytettävissä sekä toimivat että riittävät opiskelijaterveydenhuollon ja -sosiaalityön palvelut. 2) Lukiokoulutuksen järjestämismalli - Keski-Karjalan lukiokoulutusta on tarkasteltava ja kehitettävä yhtenä kokonaisuutena. Tämä edellyttää seuraavia asioita: Kiteen ja Tohmajärven lukioiden on jatkettava ja kehitettävä yhteistyötään muun muassa yhteisen kurssitarjonnan muodossa. On selvitettävä, mikä on jatkossa tarkoituksenmukaisin lukiokoulutuksen järjestämismalli Keski-Karjalassa. Tällöin vaihtoehtoina ovat seuraavat: (a) Verkostolukio, jossa kaksi eri kuntaa ylläpitää kahta erillistä lukioyksikköä, jotka tekevät yhteistyötä. (b) Verkostolukio, jossa kaksi eri kuntaa ylläpitää kahta erillistä lukioyksikköä, jotka tekevät yhteistyötä ja tätä yhteistyötä vahvistetaan joillakin yhteisillä rakenteilla. (c) Kahden toimipisteen lukio, jossa yksi kunta ylläpitää lukiota, joka toimii joko osittain tai kokonaan kahdessa eri pisteessä. On valmistauduttava tilanteeseen, jossa seudun väestöpohja ei riitä kahteen riittävän valinnaisuuden mahdollistavaan lukioon. 3) Kumppanuudet - Ammattiopisto Kiteellä on oltava tarkoituksenmukainen ja seudun kehitystä tukeva koulutustarjonta. Tämä edellyttää sekä koulutuksen määrien sopeuttamista pienenevään väestöpohjaan että liiketalouden ja hallinnon koulutuksen käynnistämistä Ammattiopisto Kiteellä. - Keski-Karjalan lukiokoulutuksessa on oltava väestöpohjan pienentyessäkin mahdollisuus laajan yleissivistyksen lisäksi suunnata opintoja vielä nykyistä paremmin tietyille erityisaloille. Tämä edellyttää määrätietoisen suunnittelutyön jatkamista ja syventämistä kumppanuusperiaatteella seudun muiden oppilaitosten (esimerkiksi Keski-Karjalan musiikkiopisto ja Kiteen evankelinen kansanopisto) ja toimijoiden kanssa erilaisten painotusten luomiseksi. 4) Opinto-ohjaus - Keski-Karjalan toisen asteen koulutuksen ja perusopetuksen opintoohjauksen on vahvistettava yhteistyötään ja luotava seudullinen opinto-ohjauksen malli. Tämä edellyttää oppilaitosten opintoohjaajien yhteistyön systematisoitumista ja organisoitumista. 5) Markkinointi - Keski-Karjalan seudun toisen asteen koulutuksen on systematisoitava markkinointiaan sekä erityisesti kokonaisuutena että osasina. Tämä edellyttää toisen asteen koulutuksen seudullisen markkinointisuunnitelman laatimista.

15 8. ESITYS TOIMENPITEIKSI JA KÄYNNISTYKSEN VASTUUTUKSIKSI MENESTYSTEKIJÖIDEN OSALTA 1) Tukipalvelut - Vuonna 2010: On laadittu toisen asteen koulutuksen näkökulman huomioiva lähi- ja joukkoliikennesuunnitelma Esitys työn käynnistäjäksi: rehtori Erkki Kontro On laadittu seudun vapaa-aikapalvelukoosteet Esitys työn käynnistäjäksi: liikuntasihteeri Maija Holopainen On kartoitettu asuntotilanne opiskelijoita varten Esitys työn käynnistäjäksi: rehtori Pertti Ahvalo yhteistyössä isännöitsijä Risto Naumasen kanssa Asunnonvälitys opiskelijoille on organisoitu Esitys työn käynnistäjäksi: rehtori Pertti Ahvalo yhteistyössä isännöitsijä Risto Naumasen kanssa Esitys opiskelijaterveydenhuolto- ja koulukuraattoritoiminnasta on laadittu Esitys työn käynnistäjäksi: terveysneuvonnan päällikkö Pirjo Korpelainen - Vuonna 2015 Suunnitelmat ovat jatkuvasti toiminnassa 2) Lukiokoulutuksen järjestämismalli - Vuonna 2009: Lukiot ovat syventäneet operatiivista yhteistyötään - Vuonna 2010: On käynnistetty selvitystyö lukiokoulutuksen järjestämismalliksi Esitys työn käynnistäjiksi: rehtorit Kyösti Värri ja Arto Juntunen On tehty ehdotus järjestämismallista vuoden 2010 loppuun mennessä - Vuonna 2011: On pystytty tekemään päätökset tarvittavasta mallista vuoden 2011 loppuun mennessä - Vuonna 2015: Uusi malli, jossa otettu tarkoituksenmukaisesti huomioon ammattiopiston kahden tutkinnon opiskelu, on käytössä 3) Kumppanuudet - Vuonna 2009: On käynnistetty kumppanuuksien varaan perustuvien painotusten luominen toisen asteen oppilaitoksiin, etenkin lukiokoulutukseen Esitys työn käynnistäjiksi: o musiikkipainotus: rehtori Sirkka-Liisa Röppänen o liikuntapainotus: opettaja Pasi Pirinen o rajapainotus: rehtori Arto Juntunen

16 - Vuonna 2010: On valmisteltu kolme (esimerkiksi musiikin, liikunnan ja rajan) kumppanuuksille perustuvaa painotusta lukiokoulutuksessa On käynnistetty liiketalouden ja hallinnon alan koulutus seudulla Esitys työn käynnistäjäksi: rehtori Pertti Ahvalo - Vuonna 2011: On valmisteltu lisää (esimerkiksi tietotekniikan) kumppanuuksille perustuvia painotuksia lukiokoulutuksessa Esitys tietotekniikan kumppanuuden käynnistäjäksi: rehtori Ulla Kakkonen - Vuonna 2015: Kumppanuuksien varaan perustuvat painotukset ovat toiminnassa 4) Opinto-ohjaus - Vuonna 2009: On käynnistetty seudun opinto-ohjaajien säännölliset tapaamiset vuoden 2009 loppuun mennessä Esitys työn käynnistäjäksi: lehtori Sirpa Kostamo - Vuonna 2010: Opinto-ohjaajien säännölliset tapaamiset ovat organisoituneet ja systematisoituneet - Vuonna 2015: Opinto-ohjaus on vahvasti mukana seutukunnan kehitystyössä Seutukunnan oppilaitoksissa toteutuu laadukas ja yksilöllinen opinto-ohjaus, jossa on vahva seudullinen näkökulma 5) Markkinointi - Vuonna 2010: On kartoitettu mahdollisuudet Keski-Karjalan seudun toisen asteen koulutuksen markkinointisuunnitelman laatimiseksi Esitys työn käynnistäjiksi: rehtori Kyösti Värri ja seutumarkkinoija Suvi Spoof On käynnistetty toisen asteen koulutuksen seudullisen markkinointisuunnitelman (sisältö, erityispiirteet, kohdetyhmät, välineet, materiaali, aikataulu, resursointi, vastuut, ) laadinta - Vuonna 2011: Suunnitelma on valmistunut vuoden 2011 loppuun mennessä - Vuonna 2015: Seudun toisen asteen koulutuksen markkinointi on jatkuvaa ja suunnitelmallista 9. STRATEGIAN SEURANTA Keski-Karjalan seudun toisen asteen koulutuksen strategiatyön myötä on vakiintunut jo aiemmin kehitteillä ollut toimintatapa, jossa seudun toisen asteen koulutuksen ja keskeisten kumppanioppilaitosten rehtorit kokoontuvat säännöllisin väliajoin yhteisiin, ns. seuturehtorikokouksiin. Tätä toimintatapaa on syytä jatkaa.

17 Lisäksi strategiassa ehdotetaan useita toimenpiteitä, joiden etenemistä on seurattava ja tuettava. Useimmat ehdotetuista toimenpiteistä painottuvat vieläpä ajallisesti strategian alkuvuosiin. Tämä lisää strategian toteutumisen seurannan tarvetta. Strategian seurannan toimintamalliksi ehdotetaan seuraavaa: 1) Keski-Karjalan seudun toisen asteen koulutuksen ja keskeisten kumppanioppilaitosten rehtorit kokoontuvat 3-5 kertaa vuodessa sekä seuraamaan strategian toteuttamista että sopimaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä. 2) Tämän lisäksi suositellaan harkittavaksi noin kerran vuodessa toteutettavan sidosryhmäfoorumin toteuttamista strategian toteutuksen seuraamiseksi. Tällä toimintamallilla halutaan vahvistaa Keski-Karjalan koulutuskentän näkemistä yhtenä, toisiaan täydentävänä kokonaisuutena. Samoin sillä halutaan vahvistaa strategista otetta keskikarjalaisen koulutuksen kehittämisessä. Keski-Karjalan toisen asteen koulutuksen kehittämisessä on tehty hyvää työtä. Sitä työtä on jatkettava strategian suunnassa.