SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5075.100 LIIKENNEVIRASTO VALTATIE 5 PARANTAMINEN VÄLILLÄ PÄIVÄRANTA-VUORELA YHTEENVETO HANKKEEN KALATALOUDELLISESTA TARKKAILUSTA KUOPIO 17.12.2015 JUKKA HARTIKAINEN
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Kalataloudellinen tarkkailu... 4 2.1 Havastutkimukset... 4 2.2 Kalastoselvitys... 5 2.3 Kelloselän muikkukannan seuranta... 6 3. Tarkkailun tulokset... 7 3.1 Koekalastukset... 7 3.2 Havaskokeet... 13 3.3 Kelloselän muikkukannan seuranta... 19 4. Istutusvelvoitteet... 20 5. Yhteenveto... 21
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 1. Johdanto Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi 15.2.2008 päätöksen Nro 25/08/1 Dnro ISY- 2007-Y-190 valtatien 5 parantamiseen liittyvien vesistösiltojen ja penkereiden rakentamisesta välillä Päiväranta Vuorela sekä yleisen paikallisväylän määräämisestä, Suosaaren yleisen uittoväylän lakkauttamisesta ja töidenaloittamisluvasta. Hakijana asiassa oli Savo-Karjalan Tiepiiri. Lupapäätöksessä todettiin mm. seuraavaa: 8. Luvan saajan on seurattava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia ja kompensaatioistutusten tuloksellisuutta Pohjois-Savon TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemukseen liitettyä kalatalousselvitystä (Kallansiltojen koekalastus vuonna 2006) on täydennettävä siltä osin kuin TE-keskus katsoo tarpeelliseksi. Täydennetty kalatalousselvitys ja tarkkailun tulokset on toimitettava TE-keskukselle sekä Etelä- ja Pohjois-Kallaveden kalastusalueille heti niiden valmistuttua. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen asiasta 8.5.2009 nro 09/0148/1 diaarinumero 00887/08/5201. Hallinto-oikeus lisäsi Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen kohtaan 8 uuden kappaleen: "Luvan saajan on selvitettävä kuhan, siian ja muikun kutualueet hankkeen vaikutusalueella sekä selvitettävä hankkeen vaikutukset kalastukseen ja kalakantoihin ottaen huomioon edellä määrättyjen istutusten tulokset. Selvitysohjelmat on jätettävä TE-keskukselle hyväksyttäväksi ennen töiden aloittamista. Selvitysten perusteella luvan saajan tulee hakemuksena jättää ympäristölupavirastolle esitys mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi ja haittojen ehkäisemiseksi sekä tarpeellisiksi toimenpiteiksi, mukaan lukien korvaukset ammattikalastajille. Hakemus on jätettävä töiden valmistumista seuraavan vuoden loppuun mennessä. Kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi Itä-Suomen ympäristölupaviraston 15.2.2008 päätöksessä määrättiin seuraavaa: 7. Hankkeesta aiheutuvan kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi luvan saajan on suoritettava hankkeen vaikutusalueella seuraavat kalanistutukset: Kalalaji Määrä kpl Istutusajankohta Järvitaimen 3-vuotias 700 Työn aloittamista seuraavana keväänä Järvitaimen 3-vuotias 700 Työn päättymistä seuraavana keväänä Kuha 1-kesäinen, keskipituus väh. 73 mm 2 500 Työn aloittamista seuraavasta vuodesta lähtien vuosittain siten, että viimeinen istutus tapahtuu työn päättymistä seuraavana vuonna. Planktonsiika 1-kesäinen, keskipituus väh. 100 mm 5 000 Kuten edellä kuhaistutukset.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 Tässä raportissa käsitellään tutkimusjaksolla kertynyt kalataloudellisten tarkkailun tulosaineisto. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laati kalataloudellisen tarkkailuohjelman 7.8.2009 ja Pohjois-Savon TE-keskus hyväksyi sen tietyin muutoksin 1.10.2009 kirjeellään 1717/5723/09. 2. Kalataloudellinen tarkkailu 2.1 Havastutkimukset Vesistöön kohdistuvista rakennustyöstä aiheutuneen mahdollisen kalastuksellisen haitan selvittämiseksi selvitysalueella on tehty havastutkimuksia vesistöön vaikuttavan rakennustyön aikana vuosittain. Tutkimus on toteutettu avovesikaudella kesä-, elo- ja syyskuussa vuosina 2010-14. Havaksia (12 mm:n havas 50 x 50 cm kehikossa) on inkuboitu yhden vuorokauden ajan yhden metrin syvyydessä seuraavilla havaintopaikoilla (kartta 1): Tomperinsaaren kaakkoispuoli ruoppausalueen yläpuoli (Pohjois-Kallavesi) Kallavesi 330 Päivärannan aukko Sorsasalon aukko Tikkalansaaren aukko Kallavesi 338A Kallavesi 352 Havaksista tehtiin laboratoriossa seuraavat verkkojen likaantumista kuvaavat analyysit: klorofylli-a (levämäärä) kiintoaine kiintoaineen hehkutushäviö levälajiston tarkastelu mikroskoopilla Havastutkimuspaikat ovat pääsääntöisesti samoja, mitä on käytetty hankkeen vesistövaikutusten seurantaan. Alun perin tutkimusohjelmassa oli kirjattu myös havasten sijoittaminen pohjanläheiseen vesikerrokseen. Tästä jouduttiin kuitenkin luopumaan hankalan teknisen toteutuksen takia ja osio korvattiin samaan aikaan pohja läheltä otettavilla vesinäytteillä, joista voidaan varmentaa esiintyykö syvänteessä rakennus- tai ruoppaustyöstä aiheutunutta sameutta tai kiintoainepitoisuuden kasvua.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 2.2 Kalastoselvitys Kartta 1. Havaskoealueet Tutkimusalueella sijaitsevat mahdolliset kuhan, siian ja muikun kutualueet, mahdolliset hankkeen vaikutukset kalastukseen ja kalakantoihin, ottaen huomioon istutusten tulokset, selvitettiin vuosittain kesäkuussa ja loppusyksyllä loka-marraskuussa toteutettavin koekalastuksin. Kuhan lisääntymisalueet ja kuhan esiintyminen selvitettiin kesäkuun puolivälissä tehtävin koekalastuksin. Kartassa 2 esitetyt alueet (1 10) on kalastettu kertaalleen 35, 40, 45, 50 mm (1,8 m x 30 m) verkoilla. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran ennen veteen vaikuttavan rakennustyön aloittamista kesäkuussa 2009 ja se uusittiin vesistöön vaikuttavan rakennustyön aikana vuosina 2010-14. Saaliiksi saadut kuhat on mitattu (pituus ja paino) sekä kalojen sukukypsyys arvioitu juoksevien sukutuotteiden perusteella. Verkkosaaliista on laskettu myös kuhan yksikkösaalis sekä muu oheissaalis. Muikun ja siian esiintyminen tutkimusalueella selvitettiin samoilla paikoilla, joilla kuhakalastus tehtiin. Koekalastus on toteutettu Nordic-yleiskatsausverkoilla, jossa yhteen 1,5 metriä korkeaan ja 30 metriä pitkään verkkoon sisältyy 12 eri solmuväliä, jotka perustuvat geometriseen sarjaan. Havaksessa ovat satunnaisessa järjestyksessä seuraavat solmuvälit: 5,00; 6,25; 8,00; 10,00; 12,50; 15,50; 19,50; 24,00; 29,00; 35,00; 43,00 ja 55,00 mm.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 Muikun ja siian kalastuksessa selvitysalueet (1 10) on kalastettu kertaalleen kolmella Nordic-verkolla/alue eli kokonaisuudessaan pyyntiponnistus oli 30 verkkoa/kalastuskerta. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran ennen rakennustyön aloittamista lokamarraskuussa 2009 ja se uusittiin vuosittain vesistöön vaikuttavan rakennustyön aikana vuoteen 2014 asti. Kalastus ajoitettiin veden lämpötilan laskettua 5-7 asteeseen kuitenkin siten että muikun ja siian kalastukset toteutettiin erillisinä keskimäärin 2 viikon välein lajien erilaisen kutuajan vuoksi. Saaliiksi saadut siiat ja muikut mitattiin (pituus ja paino) sekä kalojen sukukypsyys arvioitiin. Koko verkkosaaliista laskettiin myös yksikkösaalis alueittain. Ennen koekalastusten aloittamista Kelloselälle kalastaville henkilöille tehtiin muikun, siian ja kuhan lisääntymispaikkoja koskeva haastattelu. Haastattelun perusteella ei kuitenkaan löytynyt mahdollisia uusia lisääntymisalueita, joille kalastus olisi tullut keskittää. Kartta 2. Koekalastusalueet 2.3 Kelloselän muikkukannan seuranta Kelloselän muikkukantaa on seurattu kirjaamalla alueella kalastavan ammattikalastajan saaliita.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 3. Tarkkailun tulokset 3.1 Koekalastukset Kuhan kalastus Kuhasaalis koeverkoissa on vaihdellut jonkin verran eri vuosina (kuva 1). Kuhien määrä oli alimmillaan ennen rakennustyön aloittamista tehdyssä koekalastuksessa, jolloin saaliiksi saatiin 18 kuhaa. Saalis kasvoi seuraavina vuosina ja oli korkeimmillaan rakennustyön aikana vuonna 2011, jolloin kuhia tavattiin koekalastusalueilta yli 90 kpl. Tämän jälkeen saalis näyttäisi tasaantuneen tasolle noin 40 kuhaa/koekalastusvuosi. 100 90 80 70 60 Kpl 50 40 30 20 10 0 v 2009 v 2010 v 2011 v 2012 v 2013 v 2014 Vuosi Kuva 1. Koeverkkojen kuhasaalis eri vuosina Kuhaa tavattiin seurantajakson aikana kaikilla koekalastusalueilla (alueet 1-10). Vuonna 2009 taustatarkkailun runsaimmat saaliit saatiin alueelta 6 eli Tikkalansaaren itäpuolelta. Vuosina 2010-14 kuhan esiintyminen painottui alueen 6 lisäksi Kelloselälle (alue 1), Sorsasalon aukkoon (alue 5) sekä Mäntysaarten itäpuolelle (alue 10). Hyvän kuhasaalin aikaan vuonna 2011 kuhaa tavattiin kaikilta alueilta, muina vuosina lajia esiintyi yleensä yhtä tai kahta aluetta lukuun ottamatta. Heikoimmin kuhaa on esiintynyt koko seurantajakson aikana alueilla 2 ja 9 eli Savon Sellun lähialueella ja Päivärannan aukossa.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 30 25 20 Kuha kpl 15 10 5 0 alue 1 alue 2 alue 3 alue 4 alue 5 alue 6 alue 7 alue 8 alue 9 alue 10 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v 2013 v 2014 vv 2010-14 v 2009 Kuva 2. Kuhasaalis eri alueilla (kpl/verkkosarja) ennen rakennustyön aloittamista vuonna 2009 (kolmio) sekä rakennustyön aikana vuosina 2010-14, keskiarvo vuosien 2010-14 lukemista esitetty viivalla. Kutuun valmistuvien yksilöiden määrä saaliiksi saaduista kuhista oli yleensä alle 25 % eli näillä oli havaittavissa juoksevia sukutuotteita mätiä tai maitia. Osa kaloista on ollut kutuun valmistautuvia, osa mahdollisesti jo kuteneita ja osa vielä kutuaikaa odottelevia yksilöitä. Saaliiksi saatujen kuhien pituusluokat eri vuosina esitetty kuvassa 3. Kuvaan on merkitty viivalla ennen rakennustyön aloittamista vuonna 2009 tehdyn kalastuksen kuhien pituusjakauma sekä pylväillä vuosien 2010-14 jakaumat. Alamitan (37 cm) ylittäviä yksilöitä tavattiin eri vuosina seuraavasti: vuosi alamitan ylittävien kuhien osuus % 2009 50 % 2010 50 % 2011 49 % 2012 65 % 2013 55 % 2014 53 % Lakisääteinen alamitta 37 cm ei Kallaveden kuhan kohdalla tarkoita sukukypsyyskokoa. Selvitysten mukaan Kallavedellä kuhanaaraiden keskimääräinen sukukypsyyskoko on noin 45 cm, koirailla hieman vähemmän (Keskinen 2006).
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 35 30 25 20 % 15 10 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v 2014 v 2009 5 0-30 cm 30-32,99 cm 33-34,99 cm 35-36,99 cm 37-38,99 cm 39-40,99 cm 41-42,99 cm 43-44,99 cm 45-46,99 cm 47 cm - Kuva 3. Saaliiksi saatujen kuhien prosentuaalinen jakauma eri kokoluokkiin vuosina 2009-14. Koekalastustulosten mukaan Kallansiltojen rakennustyön ei heikentänyt kuhan esiintymistä selvitysalueella. Koekalastussaaliit pysyivät tasaisina rakennustöiden kuluessa vuosina 2012 2014, ollen kuitenkin pienempiä kuin huippuvuonna 2011. Koekalastusten sijoittuessa kuhan arvioiduille lisääntymisalueille, riippuu saaliin suuruus paljolti kuhan kudun alkamisesta ja kutuvaiheen edistymisestä. Kuhan lisääntymisajan käynnistymiseen vaikuttaa merkittävästi alkukesän vedenlämpöjen kehittyminen. Tulosten perusteella osa kuhista on ollut kutuvalmiudessa, joten on todennäköistä että Kallansiltojen lähialueella tapahtuu jossakin määrin lajin luontaista lisääntymistä. Kuha suosii lajina sameaa vettä, joten mahdollinen rakennustyöstä aiheutunut samennus tai kiintoainepitoisuuden kasvu ei kohtuullisesti esiintyessään välttämättä aiheuta kalojen karkoittumista. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys teki vuonna 1994 koekalastuksia Tikkalansaaren lähialueella kuhan esiintymisen ja lisääntymisalueiden selvittämiseksi (Hartikainen 1994). Koekalastukset tehtiin ns. siikaverkkosarjalla 2 x (25, 30, 35, 40, 45, 50 mm) kahdessa eri jaksossa kesäkuussa Tikkalansaaren eteläpuolella ja Iso-Uitukan ja Tikkalansaren välisellä alueella. Saaliiksi saadut kuhat olivat pääosin 3-4 vuotiaita, mutta eivät olleet vielä saavuttaneet sukukypsyyttä. Suurin osa saaliskuhista oli keskimäärin 150 grammaisia. Kalastuksissa ei saatu varmoja havaintoja kuhan kutualueiden sijoittumisesta Tikkalansaaren läheisyyteen, mutta tulosten perusteella todettiin alueella esiintyvän myös kutukypsiä ja lisääntymispaikkaa hakevia yksilöitä. Tikkalansaaren eteläpuolen kuhakanta oli koekalastusten perusteella varsin hyvä ja tulosten perusteella pidettiin todennäköistä myös tällöin että alueella tapahtuu lajin luontaista lisääntymistä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 10 Muikun ja siian kalastus Muikun ja siian esiintymistä selvitysalueella on tutkittu lajien lisääntymisaikaan loppusyksyllä toteutetuilla koekalastuksilla. Kartassa 2 esitetyiltä alueilta on tehty kalastuksia kolmella Nordic-verkolla/alue eli pyyntiponnistus on ollut yhteensä 30 verkkoyötä/kalastuskerta. Muikunkalastus on toteutettu yleensä lokakuun puolivälissä ja siian kalastus noin kaksi viikkoa myöhemmin. Kalastus on pyritty ajoittamaan lajien lisääntymisaikaan. Muikkua alueella on tavattu pieniä määriä vuosittain. Saaliit ovat vaihdelleet syksyn 1. ja 2. kalastuksen välillä siten, että ajoittain muikkua on tavattu vasta siian kalastuksen yhteydessä syksyn jälkimmäisellä kalastuskerralla. Parhaimmillaan muikkusaaliit olivat ennen Kallansiltojen rakennustyön aloittamista vuonna 2009, jolloin syksyn ensimmäisellä kalastuskerralla saatiin yhteensä 120 muikkua ja toisella kerralla 12 eli saalis oli yhteensä 132 muikkua (kuva 4). Vuosina 2010 ja -11 varsinaiseen muikunkalastusaikaan tehdyn kalastuksen saalistaso oli heikko (0-6 kpl), mutta myöhemmällä syksyn kalastuskerralla muikkua saatiin taas kohtalaisen hyvin. Vuoden 2011 jälkeen muikun kappalemäärinen saalis laski selvästi, mutta näyttäisi sittemmin vuosina 2013 ja -14 kääntyneen taas lievään nousuun. Kokonaisuudessaan muikun esiintyminen alueella oli koko seurantajakson aikana melko vähäistä yksikkösaalin vaihdellessa 0-4 kpl/verkko. Osalla saaliiksi saaduista muikuista oli havaittavissa juoksevia sukutuotteita, joten kalat olivat valmistautumassa kutuun. Mahdollisesti muikku lisääntyy jossakin määrin selvitysalueella, mutta merkittävänä lisääntymisalueena selvitysaluetta ei voida pitää. 140 120 120 132 119 119 100 80 73 Kpl 67 60 43 40 29 37 20 0 20 27 12 15 6 5 6 0 2 v 2009 v 2010 v 2011 v 2012 v 2013 v 2014 1. kalastus 2. kalastus yhteensä Kuva 4. Muikun kappalemääräinen saalis koeverkoissa syksyn 1. ja 2. kalastuksessa sekä saaliin yhteismäärä vuosittain.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 11 Jälkimmäisellä syksyn verkkokalastuskerralla tavoitteena oli seurata siian esiintymistä sekä kartoittaa mahdollisia lisääntymisalueita Kallan siltojen ympäristössä. Siian esiintyminen koeverkoissa oli kaikilla kalastuskerroilla hyvin vähäistä. Vuonna 2010 1. ja 2. syksyn koekalastuksen siikasaalis oli yhteensä 15 siikaa. Ennen rakennustyön aloittamista vuonna 2009 sekä vuosina 2011-14 koeverkoissa tavattiin vain yksi siika/vuosi. Tulosten perusteella siian esiintyminen Kallan siltojen lähialueella on hyvin vähäistä eikä koekalastuksessa havaittu lajin lisääntymisalueita. Kallansiltojen tiehankkeeseen liittyen alueella on tehty myös aiempia kalataloudellisia selvityksiä. Vuonna 1994 Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos teki Kallansiltojen lähialueilla siikakalojen kutualuekartoitusta (Väisänen ym. 1994). Selvityksessä koottiin siikakalojen mätinäytteitä imupumppujärjestelmällä viideltä eri tutkimusalueelta: Tikkalansaaren itäreuna, Tikkalansaaren etelä- ja länsireuna, Petäjäluodon länsipuolinen alue (kaksi aluetta) sekä Suosaaren etelä- ja länsireuna. Tulosten mukaan siikojen mätitiheydet olivat tutkituilla alueilla erittäin alhaiset verrattuna muilla järvillä tunnetuilla kutualueilla tehtyihin tutkimuksiin. Siian ja muikun mätimunia selvitysalueista löytyi vain Tikkalansaaren ympäristöstä ja Petäjäluodon ympäristöstä, mutta näiltäkin vain pieniä määriä. Kallansiltojen lähialueelta tutkittujen kutupaikkojen merkitys siikakalojen lisääntymisalueina oli raportin mukaan vain vähäinen. Myös vuoden 2006 lokakuussa Kallansiltojen lähialueilla Nordic-verkoilla tehdyissä koekalastuksissa saaliiksi saatujen lohikalojen määrä oli hyvin vähäinen (Hartikainen 2006). Tikkalansaaren länsipuolella verkoissa oli yksi muikku ja Suosaaren itäpuolella yksi siika. Muita syyskutuisia kaloja ei alueella tavattu. Näistä kahdesta muikulla (paino 44 grammaa) oli havaittavissa valmiita sukutuotteita (mätiä) mutta siika oli niin pieni (13 grammaa), ettei se ollut vielä sukukypsä. Seurantajakson 2009-14 syksyn kahden koekalastuksen verkkojen keskimäärinen yksikkösaalis on esitetty kuvassa 5 ja yksikkösaaliit tarkemmin taulukoissa 1 ja 2. Yksikkösaaliit olivat kaikilla koekalastuskerroilla melko alhaisia, joskin niitä ei voida suoraan verrata normaalisti loppukesällä vastaavilla verkkosarjoilla tehtäviin kalastuksiin. Yksikkösaalis kuvaa jossakin määrin kalaston tiheyttä alueella, mutta sen suuruuteen voivat vaikuttaa mm. kalastushetkellä vallitsevat sääolosuhteet. Saaliit olivat korkeimmillaan rakennustyön aikana vuosina 2010 ja -11, joten erityistä kalojen karkoittumista alueelta ei rakennustyön aikana ollut ole havaittavissa. Yksikkösaalis vuonna 2012 oli samaa tasoa kuin ennen rakennustyön aloittamista vuonna 2009, mutta laski tästä ja varsinkin vuonna 2013 saaliit olivat selvästi alempia kuin aiemmin. Vuonna 2014 saalis näyttäisi taas lähteneen lievään kasvuun. Yksikkösaalis korreloi jossakin määrin koekalastusaikaan vallinneen veden lämpötilan kanssa (kuva 5). Varsinkin loppusyksyllä kalojen aktivisuus vähenee veden lämpötilan laskun myötä, joten lämpötilalla voi olla merkittävä vaikutus kalojen liikkumiseen ja sitä kautta saaliin suuruuteen.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 12 30,0 800,0 25,0 700,0 600,0 lämpötila ast-c kpl/verkko 20,0 15,0 10,0 500,0 400,0 300,0 grammaa/verkko 5,0 4,1 6,2 7,9 6,6 5,6 4,2 200,0 100,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kpl/verkko lämpötila g/verkko 0,0 Kuva 5. Syksyn kahden kalastuskerran keskimääräinen yksikkösaalis (kpl ja grammaa/verkko) sekä keskimääräinen lämpötila syksyn koekalastuksissa eri vuosina Taulukko 1. Nordic-verkkojen yksikkösaalis (kpl/verkko) syksyn 1. ja 2. kalastuksessa eri vuosina. Vuosi ahven särki kiiski lahna kuore kuha pasuri muikku made salakka hauki siika 2009 5,5 6,1 0,9 0,2 3,0 0,3 0,2 2,2 0,3 0,2 0,2 0,0 2010 14,3 4,9 1,6 0,1 2,2 0,7 0,0 1,2 0,1 0,0 0,0 0,3 2011 13,7 6,0 1,9 0,0 0,4 0,3 0,1 2,0 0,1 0,0 0,1 0,0 2012 8,0 7,3 1,4 0,1 1,6 0,2 0,0 0,4 0,1 0,0 0,1 0,0 2013 4,5 1,7 1,0 0,1 1,2 0,3 0,3 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 2014 4,0 3,9 1,1 0,1 0,5 0,2 0,1 0,7 0,1 0,0 0,0 0,0 Taulukko 2. Nordic-verkkojen yksikkösaalis (grammaa/verkko) syksyn 1. ja 2. kalastuksessa eri vuosina. Vuosi ahven särki kiiski lahna kuore kuha pasuri muikku made salakka hauki siika 2009 128,5 231,2 5,4 0,2 15,5 0,8 5,5 57,9 29,8 7,7 87,2 0,0 2010 234,2 172,3 9,3 4,1 11,7 10,7 0,0 26,9 33,9 0,0 0,0 8,2 2011 321,1 228,6 8,5 3,2 3,2 19,1 4,5 54,1 22,4 3,0 69,7 0,0 2012 204,7 209,2 8,1 5,9 9,7 20,7 0,0 9,5 34,3 0,0 66,2 0,0 2013 201,1 59,3 5,4 7,4 5,7 48,2 8,1 8,1 9,6 2,8 9,7 0,0 2014 124,4 114,4 8,3 19,5 2,5 67,7 8,6 16,2 49,5 2,8 5,9 0,0 Koekalastusaineiston perusteella laskettiin koekalastusalueen ekologista tilaa kuvaava viitteellinen ekologinen laatuindeksi (ELS). Laatuindeksin kalayhteisömuuttujat ovat koeverkkojen biomassaa (g/verkko), yksilömäärää (kpl/verkko), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus ja indikaattorilajien esiintyminen. Ekologinen laatuindeksi saadaan kunkin muuttujan havaitun arvon sekä kyseisen järvityypin vertailuarvon suhteesta. Muuttujien ekologisen laatusuhteen arvosta lasketaan keskiarvo, joka kuvaa arvioitua järven kalaston ekologista tilaa. Luokittelu tapahtuu viisiportaisella
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 13 asteikolla: huono, välttävä, tyydyttävä, hyvä ja erinomainen. Tarkemmin laskentakriteerit on kuvattu julkaisussa Vuori ym. (2009). Normaalisti ekologinen laatuindeksi lasketaan loppukesällä tehtyjen koekalastusten tuloksista, joten loppusyksyllä tehtyjen koekalastusten perusteella laskettu indeksi on enemmänkin viitteellinen. Tulosten perusteella selvitysalueen laatuindeksi kuvasi ennen rakennustyön alkamista vuonna 2009 hyvää kalaston ekologista tilaa. Vuosina 2010-13 indeksi vaihteli hyvästä erinomaiseen ja vuonna 2014 arvo oli lähes vastaava kuin ennen rakennustyön aloittamista vallinnut tilanne eli kalaston ekologinen tila oli edelleen hyvä. 1 0,8 Erinomainen Hyvä 0,77 0,84 0,76 0,80 0,73 0,6 0,60 ELS Tyydyttävä 0,4 Välttävä 0,2 Huono 0 Tilaluokka v 2009 v 2010 v 2011 v 2012 v 2013 v 2014 Kuva 6. Koekalastusaineiston perustella laskettu kalaston ekologinen laatusuhde (ELS) eri vuosina 3.2 Havaskokeet Vesistöön kohdistuvista rakennustyöstä aiheutuneen mahdollisen kalastuksellisen haitan selvittämiseksi selvitysalueella on tehty havastutkimuksia vuosina 2010-14. Tutkimus toteutettiin avovesikaudella kesä-, elo- ja syyskuussa. Eri vuosien tuloksista on todettavissa seuraavaa: Vuosi 2010 Vuoden 2010 kesäkuussa verkkojen likaantuminen oli voimakasta erityisesti Kallansiltojen alapuolisilla alueilla Päivärannan, Tikkalansaaren ja Sorsasalon aukoissa, jossa levämäärää kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet olivat koholla. Kiintoainesta havaksissa esiintyi myös melko runsaasti ja kiintoaineksesta yli 60 % oli ei-orgaanista, mikä viittaa
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 14 maa-ainekseen ja ilmentää todennäköisesti veteen vaikuttavan rakennustyön vaikutusta. Elokuussa havasten likaantuminen oli vähäisempää kuin kesäkuussa, mutta edelleen voimakasta Sorsasalon ja Tikkalansaaren aukoissa, joissa oli myös havaittavissa viitteitä maa-aineksen esiintymisestä. Klorofylli-a-ja kiintoainepitoisuudet alenivat lähes lineaarisesti Sorsasalosta etelään päin siirryttäessä. Syyskuussa 2010 ainekertymä oli kaikilla alueilla vain vähäistä. Vuosi 2011 Vuoden 2011 kesäkuussa havasten likaantuminen oli voimakasta sekä Kallansiltojen ylä- että alapuolisilla alueilla. Havaksiin kertyi erityisesti leväainesta, joka kasvatti klorofylli-a-pitoisuutta. Myös kiintoaineskertymä oli melko runsasta erityisesti Pohjois-Kallaveden puolella sekä toisaalta eteläisimmällä havaintopaikalla Kallavesi 352 Kelloselän eteläpuolella. Ruoppausalueen yläpuolella ja Tomperin kaakkoispuolella kiintoaineksesta yli 60 % oli ei-orgaanista, mikä viittaa maa-aineksen esiintymiseen. Elokuussa likaantuminen oli selvästi vähäisempää kuin kesäkuussa, mutta edelleen kohtalaista lähinnä Kelloselän eteläpuolella asemalla Kallavesi 352. Syyskuussa ainekertymä vaihteli alueittain varsin runsaasti ja voimakkainta likaantuminen oli Kallansiltojen lähialueella sekä Kelloselällä. Vuosi 2012 Kesäkuussa verkkojen likaantuminen oli kohtalaista Kallansiltojen yläpuolella ja voimakasta Päivärannan aukossa sekä alapuolisilla havaintopaikoilla. Havaksiin kertyi erityisesti leväainesta, joka kasvatti klorofylli-a-pitoisuutta. Kiintoaineskertymä oli voimakkaimmillaan Päivärannan aukossa. Kiintoaineksesta kaikilla alueilla 50-60 % oli ei-orgaanista, mikä viittaa maa-aineksen esiintymiseen. Elokuussa havasten likaantuminen oli Pohjois-Kallaveden puolella selvästi vähäisempää kuin kesäkuussa, mutta ainekertymät kasvoivat selvästi Kallansiltojen luona erityisesti Tikkalansaaren ja Sorsasalon aukoissa sekä jossakin määrin myös Päivärannan aukossa. Etelämpänä Kelloselällä ainekertymät olivat vähäisempiä. Runsain epäorgaanisen aineksen kertymä esiintyi Kallansiltojen aukoissa (Tikkalansaari, Sorsasalo ja Päiväranta). Syyskuussa ainekertymä vaihteli alueittain varsin runsaasti, mutta oli selvästi vähäisempää kuin aiemmilla havaintokerroilla kesä- ja elokuussa. Vuosi 2013 Kesäkuussa havastutkimus sattui viikolle, jolloin tuuli kääntyi pohjoiseen katkaisten usean viikon pituisen lämpimän sääjakson. Pohjoistuulinen sää viilensi vesimassan lämpötilan ja aiheutti uudestaan vesirungon kiertoa. Havasten limoittuminen oli kohtalaista myös Kallasiltojen yläpuolisilla asemilla Tomperin kaakkoispuolella ja ruoppausalueen yläpuolella sekä asemalla 330, mutta näillä asemilla kaikkiaan heikompaa kuin rakennustyön alapuolisilla alueilla. Havakset tukkeutuivat voimakkaimmin Päivärannan aukossa ja uloimmalla asemalla Kallavesi 352 sekä Tikkalansaaren vesialueella, kokonaisuutena vähiten Tomperin asemalla. Elokuussa havasten limoittuminen oli vähäistä muissa paikoissa paitsi Kallaveden asemalla 338A Kelloselällä, jossa limoittuminen oli erittäin voimakasta sekä Sorsasalon aukossa, jossa aineskertymä oli kohtalaista. Syyskuussa ainekertymä oli kaikilla alueilla melko vähäistä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 15 Vuosi 2014 Kesäkuussa havasten likaantuminen liittyi järven omiin sisäisiin prosesseihin, ei varsinaisesti rakennustyön vaikutuksiin. Limoittuminen oli vesirungon kiertämisen johdosta lähes kaikilla asemilla erittäin runsasta, mikä näkyi voimakkaasti kohonneissa klorofylliarvoissa lähes kaikilla havaintopaikoilla. Elokuussa havasten limoittumisen voimakkuus oli kaikilla havaintopaikoilla olennaisesti kesäkuussa havaittua vähäisempää ja kohtalaisen runsasta vain Sorsasalon aukossa ja Tikkalansaaren asemalla, joissa humus ja muu orgaaninen aines limoittivat havaksia leviä enemmän. Kiintoaineksesta noin puolet oli näillä alueilla epäorgaanista eli maa-ainesta tai vastaavaa. Syyskuussa havakset likaantuivat kaikkialla runsaammin kuin elokuussa, mikä johtui alkavasta syystäyskierrosta. Likaantumisasteissa oli huomattavia eroja; selvästi muita likaantuneimmat havakset esiintyivät piilevien runsauden vuoksi Savon Sellun edustalla asemalla 338A. Myös Tomperin kaakkoispuolen ja aseman 330 havakset olivat pääasiassa humuksen ja muun orgaanisen aineksen vuoksi jossain määrin muita enemmän likaantuneita. Tulosten perusteella merkittävin havasten likaantumista aiheuttava tekijä sekä Kallansiltojen ylä- että alapuolella oli tutkimusjakson aikana ajoittainen levämäärän kasvu päällysvedessä, mitä ilmentävät kohonneet havasten kohonneet klorofylli-a-pitoisuudet. Yleisimmin havaksista tavattu leväryhmä olivat piilevät, jotka runsaasti esiintyessään voivat aiheuttaa voimakasta pyydysten likaantumista. Levämäärän kasvu liittyy järven omiin sisäisiin prosesseihin, eikä Kallansiltojen rakennustyöllä ole ollut suoranaista vaikutusta vesistön levämäärään. Viitteitä veteen vaikuttavan rakennustyön vaikutuksesta on ollut kuitenkin havaittavissa ajoittain havasten kasvaneessa kiintoainepitoisuudessa etenkin Kallansiltojen aukkopaikoissa sekä alemmilla havaintopaikoilla. Kiintoaineksen pitoisuutta nostaa osaltaan samaan aikaan esiintyvä korkea leväpitoisuus, mutta kiintoaineen hehkutusjäännöksen kohonneet arvot viittaavat myös veteen vaikuttavan rakennustyön vaikutuksiin havasten likaajana. Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta pyydysten likaantumisen selvitysalueella olleen ajoittain voimistunutta mutta varsinaisen Kallansiltojen rakennustyön aiheuttama havasten likaantuminen on ollut vain ajoittaista eikä yhtä selvästi erotettavissa kuin järven sisäisiin prosesseihin kuuluvat levien aiheuttamat vaikutukset.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 16 800 700 600 500 400 300 Ruoppausalueen yläpuoli Tomperi Kallavesi 330 200 100 0 VI/2010 VIII/2010 IX/2010 VI/2011 VIII/2011 VI/2012 VIII/2012 IX/2012 VI/2013 VIII/2013 IX/2013 VI/2014 VIII/2014 IX/2014 VI/2010 VIII/2010 IX/2010 VI/2011 VIII/2011 IX/2011 VI/2012 VIII/2012 IX/2012 VI/2013 VIII/2013 IX/2013 VI/2014 VIII/2014 IX/2014 Kiintoaine Ka-heh.j. Chl-a VI/2010 VIII/2010 IX/2010 VI/2011 VIII/2011 IX/2011 VI/2012 VIII/2012 IX/2012 VI/2013 VIII/2013 IX/2013 VI/2014 VIII/2014 IX/2014 800 Kuva 7. Kiintoaine- (mg/havasg) ja klorofylli-a-pitoisuudet (µg/havasg) sekä kiintoaineen hehkutusjäännös havaksissa eri havaintokerroilla Pohjois-Kallaveden havaintopaikoilla 700 600 500 Päivärannan aukko Sorsasalon aukko Tikkalansaaren aukko 400 300 200 100 0 VI/2010 VIII/2010 IX/2010 VI/2011 VIII/2011 IX/2011 VI/2012 VIII/2012 IX/2012 VI/2013 VIII/2013 IX/2013 VI/2014 VIII/2014 IX/2014 VI/2010 VIII/2010 IX/2010 VI/2011 VIII/2011 IX/2011 VI/2012 VIII/2012 IX/2012 VI/2013 VIII/2013 IX/2013 VI/2014 VIII/2014 IX/2014 Kiintoaine Ka-heh.j. Chl-a VI/2010 VIII/2010 IX/2010 VI/2011 VIII/2011 IX/2011 VI/2012 VIII/2012 IX/2012 VI/2013 VIII/2013 IX/2013 VI/2014 VIII/2014 IX/2014 Kuva 8. Kiintoaine- (mg/havasg) ja klorofylli-a-pitoisuudet (µg/havasg) sekä kiintoaineen hehkutusjäännös havaksissa eri havaintokerroilla Kallansiltojen silta-aukoissa
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 17 800 700 600 500 400 300 Kallavesi 338A Kallavesi 352 200 100 0 Kiintoaine Ka-heh.j. Chl-a Kuva 9. Kiintoaine- (mg/havasg) ja klorofylli-a-pitoisuudet (µg/havasg) sekä kiintoaineen hehkutusjäännös havaksissa eri havaintokerroilla Kelloselällä 140 120 100 108,0 99,9 125,0 114,6 129,1 mg/havasg µg/havasg 80 60 40 40,3 58,0 61,2 32,1 44,2 29,4 36,9 28,4 20 9,8 15,2 13,3 0 Ruoppausalueen yp Tomperi Kallavesi 330 Päiväranta Sorsasalo Tikkalansaari Kallavesi 338A Kallavesi 352 x ka x chl Kuva 10. Kiintoaine- ja klorofylli-a-pitoisuudet havaksissa havaintopaikkakohtaisina eri havaintokertojen keskiarvoina
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 18 Havaskokeiden aikaan havaintopaikkojen alusvedestä otettiin myös vesinäytteitä, joiden avulla pyrittiin selvittämään rakennus- tai ruoppaustöiden mahdollisesti aiheuttamaa sameuden tai kiintoainepitoisuuden kasvua pohjanläheisessä vesikerroksessa. Rakennustyön vaikutukset pohjanläheisen vesikerroksen vedenlaatuun olivat pääsääntöisesti vähäisiä. Kohonneita kiintoaineksen ja sameuden pitoisuuksia esiintyi syyskuussa 2013 Tikkalansaaren ja Sorsasalon aukoissa sekä ulompana Kallavesi 338A havaintopaikalla (kuva 11). Lisäksi yksi havainto kohonneesta kiintoainepitoisuudesta esiintyi syyskuussa 2014 Kallansiltojen yläpuolella havaintopaikalla Kallavesi 330. Kokonaisuudessaan pohjanläheisen vesikerroksen laatu pysyi tarkkailukerroilla em. poikkeuksia lukuun ottamatta hyvälaatuisena eikä vedenlaadun perusteella ollut havaittavissa viitteitä pyydysten likaantumisen voimistumisesta pohjanläheisessä vesikerroksessa. 60 50 Kallavesi 338A 9/13 kaine mg/l sameus FNU 40 30 20 10 Kallavesi 330 9/14 Tikkalansaaren aukko 9/13 Sorsasalon aukko 9/13 0 Ruoppaus Tomperi 330 Päivär Tikkal Sorsas 338a 352 Sameus K-aine Kuva 11. Eri havaintopaikkojen pohjanläheisen vesikerroksen sameus ja kiintoainepitoisuus eri näytekerroilla vuosina 2010-14. Pitoisuusnousut nimetty (havaintopaikka ja ajankohta).
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 19 3.3 Kelloselän muikkukannan seuranta Kelloselän muikkukantaa on seurattu kirjaamalla Kelloselällä kalastavan ammattikalastajan troolipyynnin saaliita vuosina 2010-14. Kalastuksen ajoittuminen eri kuukausille ja troolauskertojen lukumäärä vaihtelivat jonkin verran eri vuosina: vuosi/ajankohta kalastuskertojen määrä 2010 toukokuu 7 kpl 2010 syys-lokakuu 6 kpl Yhteensä 13 kpl 2011 touko-kesäkuu 16 kpl 2012 touko-elokuu 2 kpl 2013 kesä-elokuu 9 kpl 2014 touko-kesäkuu 15 kpl 2014 heinä-syyskuu 16 kpl Yhteensä 31 kpl Saaliskirjanpidosta laskettiin yksikkösaaliit saalis/kg troolivetotuntia kohden sekä ammattikalastuksen pääkohteelle muikulle että oheissaaliille. Yksikkösaaliit eri vuosien troolauksista on esitetty kuvassa 12. Yksikkösaaliit olivat vuonna 2010 noin 21 kg muikkua ja 8 kg oheissaalista/vetotunti. Muikkusaalis nousi vuonna 2011, mutta aleni selvästi vuonna 2012. Vuonna 2012 kalastuskertojen lukumäärä oli kuitenkin vain vähäinen (2 kpl), joista toinen kerta ajoittui toukokuulle ja toinen elokuulle, joten pyyntiponnistus ei ole suoraan vertailukelpoinen muihin vuosiin. Muikkusaalis kasvoi taas vuosina 2013 ja -14 seurantajakson korkeimmalle tasolle. Tulosten perusteella muikun karkoittumista tai ammattikalastuksen yksikkösaaliin vähenemää ei ole seurantajakson aikana havaittavissa Kelloselän troolisaaliissa.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 20 80,0 70,0 60,0 63,7 70,8 50,0 kg/vetoh 40,0 30,0 27,6 32,1 38,4 20,0 10,0 14,1 4,4 11,9 5,9 4,5 6,0 5,0 5,4 3,8 0,0 kevät syksy kevät kesä kesä kevät syksy v 2010 v 2011 v 2012 v 2013 v 2014 muikku muu saalis Kuva 12. Kelloselän ammattimaisen troolikalastuksen keskimääräinen yksikkösaalis (kg/vetotunti) eri vuosina 4. Istutusvelvoitteet Kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi Itä-Suomen ympäristölupaviraston 15.2.2008 päätöksessä määrättiin seuraavaa: 7. Hankkeesta aiheutuvan kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi luvan saajan on suoritettava hankkeen vaikutusalueella seuraavat kalanistutukset: Kalalaji Määrä kpl Istutusajankohta Järvitaimen 3-vuotias 700 Työn aloittamista seuraavana keväänä Järvitaimen 3-vuotias 700 Työn päättymistä seuraavana keväänä Kuha 1-kesäinen, keskipituus väh. 73 mm 2 500 Työn aloittamista seuraavasta vuodesta lähtien vuosittain siten, että viimeinen istutus tapahtuu työn päättymistä seuraavana vuonna. Planktonsiika 1-kesäinen, keskipituus väh. 100 mm 5 000 Kuten edellä kuhaistutukset.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 21 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy on huolehtinut kalanistutusten käytännön toteuttamisesta Liikenneviraston toimeksiannosta. Kalanistutukset on toteutettu täysimääräisenä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukaisesti. Tarkemmin istutusten toteutus on esitetty taulukossa 3. Koekalastusten tulosten mukaan velvoiteistutusten tuloksellisuus on siian osalta ollut heikko. Koekalastuksissa siikoja ei tavattu istutusalueelta kuin yksittäisiä kappaleita. Kuhasaaliit koeverkoissa ovat olleet ajoittain kohtalaisia, mutta tuloksista ei pystytä erottelemaan luonnonlisääntymisen ja istutettujen poikasten osuutta. Mahdollisesti osa istukaspoikasista on jäänyt pysyvästi alueelle ja täydentää alueellista kuhapopulaatiota. Järvitaimenta ei koekalastuksissa havaittu ja todennäköisesti taimenet, samoin kuin siika ja kuhaistukkaat, ovat osin hajautuneet istutuksen jälkeen laajemmalle alueelle alapuoliselle Kelloselälle. Taulukko 3. Velvoiteistutusten toteuttamisen aikataulut Laji kpl Ajankohta Velvoite Järvitaimen 3-vuotias 700 Työn aloittamista seuraavana keväänä Toteuma 700 10.6.2010 Velvoite Järvitaimen 3-vuotias 700 Työn päättymistä seuraavana keväänä Toteuma 700 22.5.2015 Työn aloittamista seuraavasta vuodesta lähtien vuosittain Velvoite Kuha 1-kesäinen, kp väh 73 mm 2 500 siten, että viimeinen istutus tapahtuu työn päättymistä seuraavana vuonna. Toteuma 2 500 3.9.2010 2 500 21.9.2011 2 500 5.9.2012 2 500 5.9.2013 2 500 16.9.2014 2 500 4.9.2015 Velvoite Planktonsiika 1-kes, kp väh 100 mm 5 000 Kuten edellä kuhaistutukset. Toteuma 5 000 21.10.2010 5 000 12.-13.10.2011 5 000 11.10.2012 5 000 7.10.2013 5 000 15.10.2014 5 000 14.10.2015 5. Yhteenveto Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi Savo-Karjalan Tiepiirille 15.2.2008 päätöksen valtatien 5 parantamiseen liittyvien vesistösiltojen ja penkereiden rakentamisesta välillä Päiväranta Vuorela. Asiaa käsiteltiin myös Vaasan hallinto-oikeus päätöksessä 8.5.2009. Lupapäätöksissä hakija velvoitettiin mm. seuraamaan hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia ja kompensaatioistutusten tuloksellisuutta Pohjois-Savon TE-keskuksen hyväksymällä tavalla.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 22 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laati ympäristölupien mukaisen kalataloudellisen tarkkailuohjelman 7.8.2009 ja Pohjois-Savon TE-keskus hyväksyi sen tietyin muutoksin 1.10.2009. Kalataloudellisina tarkkailumenetelminä on seurantajakson vv 2009-2014 aikana käytetty pyydysten likaantumista selvittäviä havaskokeita, kuhan, muikun ja siian esiintymistä selvittäviä koekalastuksia sekä ammattimaisen kalastuksen saaliiden seurantaa alapuolisella Kelloselällä. Koekalastustulosten mukaan Kallansiltojen rakennustyön ei näyttäisi vähentäneen kuhan esiintymistä lähialueella. Koekalastussaaliit pysyivät tasaisina rakennustöiden kuluessa vuosina 2012 2014, ollen kuitenkin pienempiä kuin huippuvuonna 2011. Tulosten perusteella osa kuhista on ollut kutuvalmiudessa, joten on todennäköistä että Kallansiltojen lähialueella tapahtuu jossakin määrin myös lajin luontaista lisääntymistä. Kuha suosii lajina sameaa vettä, joten mahdollinen rakennustyöstä aiheutunut samennus tai kiintoainepitoisuuden kasvu ei kohtuullisesti esiintyessään välttämättä aiheuta kalojen karkoittumista. Muikun esiintymistä selvittävissä koekalastuksissa muikkusaaliit olivat suurimmillaan ennen rakennustyön aloittamista vuonna 2009. Vuosina 2010 ja -11 varsinaiseen muikunkalastusaikaan tehdyn kalastuksen saalistaso oli heikko (yhteensä alle 10 kpl), mutta myöhemmällä syksyn kalastuskerralla muikkua saatiin taas kohtalaisen hyvin. Vuoden 2011 jälkeen muikun kappalemäärinen saalis laski selvästi, mutta näyttäisi sittemmin vuosina 2013 ja -14 kääntyneen taas lievään nousuun. Kokonaisuudessaan muikun esiintyminen alueella on melko vähäistä yksikkösaalin vaihdellessa 0-4 kpl/verkko. Osalla saaliiksi saaduista muikuista oli havaittavissa juoksevia sukutuotteita, joten kalat olivat valmistautumassa kutuun. Mahdollisesti muikku lisääntyy jossakin määrin Kallansiltojen lähialueella, mutta merkittävänä lisääntymispaikkana aluetta ei voi pitää. Siian esiintyminen selvitysalueilla oli hyvin vähäistä eikä koekalastuksessa havaittu lisääntymiseen valmistuvia yksilöitä. Tulokset siian ja muikun osalta olivat nyt samansuuntaisia kuin aiemmin ennen rakennustyön aloittamista tehdyissä selvityksissä, joissa Kallansiltojen lähialueen merkityksen syyskutuisten lajien lisääntymisalueena todettiin olleen vain vähäisen. Syksyllä tehtyjen koekalastusten tuloksista laskettiin viitteellinen kalaston ekologista tilaa kuvaava laatuindeksi. Indeksi kuvasi ennen rakennustyön alkamista vuonna 2009 hyvää kalaston ekologista tilaa. Vuosina 2010-13 indeksi vaihteli hyvästä erinomaiseen ja vuonna 2014 arvo oli lähes vastaava kuin ennen rakennustyön aloittamista vallinnut tilanne eli kalaston ekologinen tila oli pysynyt edelleen hyvänä. Seisovien pyydysten likaantumista selvittävien havaskokeiden perusteella merkittävin likaantumista aiheuttava tekijä sekä Kallansiltojen ylä- että alapuolella oli tutkimusjakson aikana ajoittainen levämäärän kasvu. Levämäärän vaihtelu liittyy järven omiin sisäisiin prosesseihin, eikä Kallansiltojen rakennustyöllä ole ollut suoranaista vaikutusta levien aiheuttamaan pyydysten likaantumiseen. Viitteitä veteen vaikuttavan rakennustyön vaikutuksesta on ollut kuitenkin havaittavissa ajoittain havasten kasvaneessa kiintoainepitoisuudessa etenkin Kallansiltojen aukkopaikoissa sekä alemmilla havaintopaikoilla. Tulosten perusteella pyydysten likaantuminen on selvitysalueella ollut ajoittain voimistunutta, mutta varsinaisen veteen vaikuttavan rakennustyön aiheuttama havasten likaantuminen on ollut vain ajoittaista eikä yhtä voimakasta kuin järven sisäisiin prosesseihin kuuluvat levien aiheuttamat vaikutukset. Pohjanläheisessä vesikerroksessa
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 23 ei havaittu myöskään merkittävää kiintoainepitoisuuden tai sameuden kasvua, joilla olisi ollut selvää vaikutusta pyydysten voimistuneeseen likaantumiseen. Kelloselän ammattimaisen troolauksen saalistietojen perusteella muikun tai muun kalalajiston saaliissa ei ollut tutkimusjakson vv. 2010-14 aikana havaittavissa saalismäärien laskua eikä muikun karkoittumista alueelta. Tulosten perusteella ammattikalastuksen yksikkösaaliin vähenemää ei ollut havaittavissa. Kalataloudellisen tarkkailun perusteella VT 5 rakennustyön aikana ei havaittu merkittäviä muutoksia alueen kalaston tilassa tai kuhan, siian ja muikun esiintymisessä. Mahdollinen rakennustyöstä aiheutunut kalataloudellinen haitta rajoittui ajoittaiseen pyydysten voimistuneeseen likaantumiseen. Kelloselällä harjoitetulle ammattimaiselle kalastukselle aiheutunutta haittaa ei tulosten perusteella ollut havaittavissa. Ympäristöluvan mukaisten istutusten voidaan katsoa olleen riittäviä kompensoimaan rakennustyöstä aiheutuneen kalataloudellisen haitan. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen Viitteet Hartikainen, J. 1994. Valtatie 5:n VYA-suunnitelmaan liittyvät koekalastukset. Savo- Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Moniste. Hartikainen, J. 2006. Kallansiltojen koekalastus vuonna 2006. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Moniste. Keskinen, T. 2006. Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyys Etelä-Kallavedellä. Etelä-Kallaveden kalastusalue. Moniste. Vuori, K-M, Mitikka, S ja Vuoristo, H (2009). Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöhallinnon ohjeita 3. Väisänen, P, Karjalainen, J. & Viljanen, M. 1994 Mätitiheydet Kallavedellä Kallansiltojen alueella vuonna 1994. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen ekologinen osasto. Moniste.