Ilmastonmuutoksen huomioiminen maankäytön suunnittelussa Ilmasto muuttuu miten muuttuu asuminen? Asumisen HämePro seminaari, Hämeen liitto Hämeenlinnan vankilamuseo Erikoistutkija Irmeli Wahlgren irmeli.wahlgren@vtt.fi Ilmastonmuutos, hillitseminen ja sopeutuminen (Astra-project 27, www.astra-project.org) (IPCC 27, www.ipcc.ch) Hillitseminen ja sopeutuminen tukevat toisiaan ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisessä 2 1
Eri sektorien taloudellinen hillintäpotentiaali vuonna 23 (IPCC 27) 3 IPCC:n arvioita kaupunkisuunnittelusta (IPCC 27) Liikenne: polttoainetehokkaat autot, hybridiautot, biopolttoaineet, julkisen liikenteen kehitys, kevyt liikenne (pyöräily, kävely), toisen sukupolven biopolttoaineet, tehokkaampi lentoliikenne, kehittyneet sähkö- ja hybridiajoneuvot Rakennukset: tehokas valaistus ja päivänvalon hyödyntäminen, tehokkaammat sähkölaitteet sekä lämmitys- ja jäähdytyslaitteet, tehokkaampi eristys, passiivinen ja aktiivinen auringon hyödyntäminen lämmitykseen ja jäähdytykseen, älykkäät mittausjärjestelmät IPCC:n raportin mukaan ilmastonmuutosta voidaan hillitä kaupunkisuunnittelulla vähentämällä liikkumisen tarvetta ja mahdollistamalla kulkutavan valinnan kautta liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. 4 2
Ilmastonmuutos Suomessa Ilman keskilämpötila nousee 4 astetta 1 vuoden kuluessa Muutoksia lumipeitteen ja meren jääpeitteen kestoajoissa ja meriveden lämpötiloissa Suuret sademäärän muutokset Ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, rankkasateiden ja pitkien kuivien tai kosteiden jaksojen todennäköisyys kasvaa Alueiden käyttöön vaikuttavat olosuhteet muuttuvat lisääntyvät tulvat ja vedenpinnan nousu tuulisuuden, rankkasateiden ja myrskyjen lisääntyminen sadannan kasvu maan kosteuden ja pohjavesiolosuhteiden muutokset eroosion ja sortumariskien lisääntyminen jäätymisolosuhteiden muutokset Yhdyskuntarakenne vaikuttaa ilmastonmuutokseen (Ala-Outinen et al. 24) 5 Ilmastonmuutoksen haasteet Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää niin, että sen tuottamisen ja käytön eri prosesseista ja niiden edellyttämästä liikenteestä aiheutuisi välittömästi ja välillisesti mahdollisimman vähän ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonekaasupäästöjä, ja toisaalta niin, että ilmastonmuutoksesta aiheutuisi yhdyskuntarakenteelle ja sen puitteissa tapahtuville toiminnoille ja ihmisille sekä luonnonympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia ja että sen hyödylliset vaikutukset voitaisiin hyödyntää. 6 3
Yhdyskuntarakenteen osatekijät (Lähde: Kivistö & Rauhala, Asuntoalueen kaavoitus ja käyttökustannukset (ASTA II)) 7 ASUNTOALUEEN ENERGIANKULUTUS 5 VUODEN AIKANA KERROSNELIÖMETRIÄ KOHDEN 35 3 25 kwh/kerros-m2 2 15 Liikenne Käyttö Tuotanto 1 5 Copyright Irmeli Wahlgren Ekolehtilä, Uusikaupunki Pellesmäki, Puutosmäki, Kuopio Vehmersalmi Haja-asutusalueen "ekokyliä" Vuonislahti, Lieksa Ravirata, Sodankylä ALUEET Seka-alueita Hirssaari, Kotka Tiivis pientaloalue Väljä pientaloalue (Aineistoa mm.: Harmaajärvi 1992, 1998, 22, Harmaajärvi & Lyytikkä 1999, Wahlgren 26, 27, 28) Seka-alue Tiivis kerrostaloalue 8 4
ASUNTOALUEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA KERROSNELIÖMETRIÄ KOHDEN 7 6 5 CO2-ekv. kg/kerros-m2 4 3 Liikenne Käyttö Tuotanto 2 1 Ekolehtilä, Uusikaupunki Copyright Irmeli Wahlgren Pellesmäki, Kuopio Puutosmäki, Vehmersalmi Haja-asutusalueen "ekokyliä" Vuonislahti, Lieksa Ravirata, Sodankylä ALUEET Seka-alueita Hirssaari, Kotka Tiivis pientaloalue Väljä pientaloalue (Aineistoa mm.: Harmaajärvi 1992, 1998, 22, Harmaajärvi & Lyytikkä 1999, Wahlgren 26, 27, 28) Seka-alue Tiivis kerrostaloalue 9 ASUNTOALUEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA ASUNTOALUEEN KUSTANNUKSET 5 VUODEN AIKANA 25 16 14 2 12 CO2-ekv.tonnia/asukas 15 1 Liikenne Käyttö Tuotanto 1 euroa/asukas 1 8 6 Liikenne Käyttö Tuotanto 4 5 2 Haja-asutus ALUETYYPPI Taajama IW 27 Haja-asutus ALUETYYPPI Taajama IW 27 ASUNTOALUEEN ENERGIANKULUTUS 5 VUODEN AIKANA ASUNTOALUEEN RAAKA-AINEIDEN KULUTUS 5 VUODEN AIKANA 1 3 9 8 25 7 2 MWh/asukas 6 5 4 Liikenne Käyttö Tuotanto Tonnia/asukas 15 Liikenne Käyttö Tuotanto 3 1 2 5 1 Haja-asutus Taajama Haja-asutus Taajama ALUETYYPPI IW 27 ALUETYYPPI IW 27 (Aineistoa julkaistu: Wahlgren 27, Haja-asutus - ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä, Maankäyttö 2/27) 1 5
Edullinen asuntoalue on sellainen, joka sijaitsee edullisesti yhdyskuntarakenteessa jossa pärjää ilman henkilöautoa, kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennevälineillä joka on rakennettu suhteellisen tehokkaasti joka hyödyntää kaukolämpöä tai uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia talokohtaisia lämmitysratkaisuja ja jossa on käytetty energiaa säästäviä rakenneratkaisuja ja ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja. Alue on asuinympäristönä viihtyisä ja siellä on erilaisia taloja ja asuntoja, jotta ihmiset voivat asua samalla alueella elämänsä eri vaiheissa. Haja-asutusalueilla keskeiseksi muodostuvat liikennetarve ja siihen liittyvät tavat. 11 Saaristokatu, Kuopion kaupunki (Kuva: Kuopion kaupunki) 12 6
Kuopion eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot Uusi asuinkerrosala VE+ Uusi asuinkerrosala VE1 18 m2 24 m2 12 24 12 24 2.5 km 2.5 km 5 km Lehtoniemi 5 km Lehtoniemi 7.5 km Rautaniemi 7.5 km Rautaniemi 1 km Sav olanniemi 1 km Sav olanniemi Pirttiniemi i Pirttiniemi i Hiltulanlahti Hiltulanlahti 5 km 5 km Vaihtoehtojen Ve+ ja Ve1 uusi asuinkerrosala vuoteen 22 mennessä (Lähde: Halme & Harmaajärvi 23, Kuopion yhdyskuntatalousselvitys, eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot) 13 Kuopion eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA VAIHEITTAIN 35 3 1 CO2-ekvivalenttitonnia 25 2 15 1 Liikenne Käyttö Tuotanto 5 Ei Saaristokatua Saaristokatu VE + VE 1 (Lähde: Halme & Harmaajärvi 23, Kuopion yhdyskuntatalousselvitys, eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot) 14 7
Sipoon yleiskaavan rakennemallit (Lähde: Sipoon kunta, Wahlgren 27, Sipoon yleiskaavaluonnoksen 225 ympäristövaikutusten arviointi) 15 Sipoon yleiskaavan rakennemallit KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VÄXTHUSGASUTSLÄPP 4 35 Tonnia/asukas Ton/invånare 3 25 Liikenne Trafik 2 Verkostot Nätverk Rakennukset Byggnader 15 1 5 A B C D E F C1 D1 VTT 26 V (Lähde: Wahlgren 27, Sipoon yleiskaavaluonnoksen 225 ympäristövaikutusten arviointi) 16 8
kasvaa vähenee Sipoon yleiskaavan rakennemallit Valittu malli hyvä pohja yleiskaavalle Raideliikenneyhteydet tärkeitä edullisuuden kannalta Asutus taajamiin ja kyliin Kohtalainen aluetehokkuus Hyvä kehittää sekä Nikkilä-Talma -vyöhykettä että Lounais-Sipoota Lounais-Sipoo on yhdyskuntarakenteellisesti erittäin edullinen alue, edellyttäen hyvää raideliikenneyhteyttä; luontevaa on jatkaa metroa Mellunmäestä itään 17 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot Kerrosalan kasvu perusmallissa verrattuna nykytilanteeseen 5 25 5 Kerrosala verrattuna perusmalliin kasvaa 5 25 5 vähenee 5 25 5 Kerrosala verrattuna perusmalliin 5 25 5 5 25 5 Perusmalli verrattuna nykytilanteeseen. Kasvusta osa aiheutuu asumisväljyyden kasvusta ja ruokakuntien muutoksista, osa väestönkasvusta. Tiivistetty rakenne verrattuna perusmalliin. Kasvua keskeisille alueille ja radanvarteen. Hajautunut rakenne verrattuna perusmalliin. Kasvu reuna-alueille. (Lähde: Harmaajärvi & Huhdanmäki 1999, Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutus hiilidioksidipäästöihin) 18 9
Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot PÄÄKAUPUNKISEUDUN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT MUUTTUVA RAKENNE 8 7 6 CO2-päästöt (1 t/a) 5 4 3 Liikenne Asuinrakennusten lämmitys 2 1 Perusmalli Tiivistetty rakenne Hajautunut rakenne MAANKÄYTTÖMALLIT VTT/YKI 1999 (Lähde: Harmaajärvi & Huhdanmäki 1999, Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutus hiilidioksidipäästöihin) 19 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot Tiivis rakenne hajautunutta selvästi parempi Hajautuminen lisäisi päästöjä jopa 5 % Lisätiivistäminen vähentäisi vielä 2 % Rakennusten energiankäyttö: Kaukolämmityksen osuus suuri Liikenne: Etäisyydet pienemmät Joukkoliikennepainotteinen liikennejärjestelmä Pienempi liikennesuorite Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus suurempi 2 1
Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallit Väestö 23 SEUTUMALLI Väestö 23 KUOPIOMALLI Asukkaita 5 m säteellä 25-1 asuk. 1-2 2-5 5-1 1-2 2-3 3-4 4-574 Käärmelahti- Kinnulanlahti yht. 1 1 Maaninka Siilinjärvi Väestö 23 YHDISTELMÄMALLI 1 km Väestö 23 5 -TIEMALLI 1 km Väestö 23 VAAJASALOMALLI Karttula Pihkainmäki 7 Kuopio Laivo 4 2 Vanha 5-tie yht. 3 Vaajasalo 5 Saaristokaupunki yht. 14 Hiltulanlahti ja Vanuvuori yht. 5 Vehmersalmen alue 1 km Kuopion seudun asutusrakenne vuonna 23 1 km 1 km (Lähteet: Halme, Harmaajärvi & Koski 23, Kuopion seudun maakuntakaava. Rakennemallien vaikutukset, Harmaajärvi, Halme & Kärkkäinen 25, Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmärakennemallin vaikutukset) 21 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallit KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA 22 2 18 1 CO2-ekvivalenttitonnia 16 14 12 1 8 6 Liikenne Verkostot yms. Rakennukset 4 2 Seutumalli Kuopiomalli 5-tiemalli Vaajasalomalli Yhdistelmä MALLIT (Lähde: Harmaajärvi, Halme & Kärkkäinen 25, Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmärakennemallin vaikutukset) 22 11
Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallit Kasvihuonekaasupäästöjen erot seututasolla noin 1 % Osa-alueilla huomattavasti suuremmat Parhaassa vaihtoehdossa etäisyydet pienimmät Täydennysrakentamisen osuus suhteellisen suuri Hajarakentamista suhteellisen vähän Aluetehokkuus kohtalainen Kaukolämmityksen osuus suuri 23 Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN MAHDOLLISUUDET VÄHENTÄÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ SUOMESSA VUONNA 21 (Mt CO2 ekv./a) Seutujen sisäinen henkilöliikenne Rakennukset Mt CO2 ekv./a Yhdyskuntatekniset verkot,2,4,6,8 1 1,2 Päästöjen vähennys VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 21 Yhdyskuntarakenteen kehittämisen avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 2,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli 15 % Suomen päästövähennystavoitteesta! (Lähde: Harmaajärvi, Huhdanmäki & Lahti 21) 24 12
Yhdyskuntasuunnittelun vaikuttavuus Yhdyskuntarakennevalintojen suhteelliset erot kasvihuonekaasupäästöissä 15,8 2,4 Suhde eniten/vähiten CO2-ekv./asukas 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 Kokonaisvaikutus Liikenne 1, Copyright Irmeli Wahlgren Asuntoalue Kunnanosa Kunta Seutu A Seutu A, muuttuva rakenne Suunnittelutaso Seutu B Koko maa IW 26 (Wahlgren, Irmeli) 25 Yhdyskuntasuunnittelun vaikuttavuus Yhdyskuntarakennevalintojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali 3 25 Vähennys CO2-ekv.kg/asukas,a 2 15 1 Kokonaisvaikutus Liikenne 5 Copyright Irmeli Wahlgren Asuntoalue Kunnanosa Kunta Seutu A Seutu A, muuttuva rakenne Suunnittelutaso Seutu B Koko maa IW 26 (Wahlgren, Irmeli) 26 13
Suosituksia Hyödynnetään olemassaolevat rakenteet Täydennysrakentaminen Käyttötarkoitusmuutokset Vasta sitten uusia alueita käyttöön Hyvä sijainti yhdyskuntarakenteessa Kävely, pyöräily, joukkoliikenne, raideliikenne Hyvä sisäinen rakenne ja sopiva tehokkuus Maankäytön suunnittelun lisäksi toimenpiteitä tontti- ja asuntopolitiikassa liikenne-, talous- ja veropolitiikassa 27 Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa Tutkimushanke 26-28 Ympäristöklusterin tutkimusohjelma, Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma Tavoitteena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä kaavoituksessa ja siten mm. vähentää tulva- ja myrskytuhoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Yhdyskuntien suunnitteluperiaatteita tulisi kehittää niin, että samaan aikaan voidaan ottaa huomioon sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen että sopeutumiseen liittyvät tavoitteet. Tutkimuksessa tarkastellaan suunnittelua maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatasoilla käytännön esimerkkien kautta. Kullekin kohteelle laaditaan arvio ilmastonmuutoksesta alueellisen ilmastomallin simulointitulosten perusteella Tuloksena saadaan suositukset ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja sopeutumistoimiin alueidenkäytön ja yhdyskuntien suunnitteluun käytännössä Tutkimuskohteet: Helsingin Kalasataman osayleiskaava, Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaava, Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot, Nilsiän Tahkon kehittämissuunnitelmat, Kuopion Saaristokaupunki, Sodankylän raviradan asuntoalue Loppuraportti: Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen, Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa - tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT Tutkimusraportti Nro VTT-R-3986-8 http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/28/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_loppuraportti.pdf 28 14
Kokkola Sodankylä Tahko Kuopio Tutkimuskohteet: Helsinki, Kalasatama Uusimaa, maankäytön kehityskuvat Kokkola, Vanhansatamanlahti Kuopio, Saaristokaupunki Nilsiä, Tahko Sodankylä, raviradan asuntoalue Uusimaa Helsinki 29 HadAM3H RH RCAO A2 CONTROL B2 RHA2 EXTREMES/Lasse Makkonen Ilmastonmuutoksen ennakointi tutkimuspaikkakunnilla RHB2 (Wahlgren et al. 28) GLOBAL MODELS REGIONAL MODEL SIMULATIONS PREDICTIONS OVERALL PREDICTION ECHAM4/ OPYC3 RE RCAO A2 CONTROL B2 REA2 REB2 Perustuu EXTREMES-projektissa (Lasse Makkonen) kehitettyihin ilmastosimulointi- ja ääriarvoanalyysimenetelmiin: Ruotsin ilmatieteen laitoksen Rossby Centre:n maa-meri alueilmastomalli RCAO Extreemit Helsingin yliopisto ja VTT Simuloinnit kahden globaalin mallin reunaehdoilla ja kahta Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin IPCC määrittelemää päästöskenaariota (A2 ja B2) käyttäen Tulokset muutosten osalta kuvaavat näistä saadun neljän simuloinnin keskiarvoa paikallisessa laskentapisteessä, joka vastaa mallissa 5km*5 km aluetta Vertailujaksona ( nykytila ) on simulointijakso 1961-199 ja skenaariojaksona ( ennuste ) on simulointijakso 271-21 Extreemit eli maksimit ja minimit kuvaavat keskimäärin kerran 5 vuodessa ylittyvää (alittuvaa) arvoa 3 15
ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, LÄMPÖTILA 18 16 14 12 Muutos o C 1 8 Vuoden keskilämpötila oc Maksimilämpötila oc Minimilämpötila oc 6 4 2 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä ALUE VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 31 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, SADE 6 5 4 Muutos % 3 Vuoden sademäärä % 6 tunnin sademaksimi % 5 vuorokauden sademaksimi % 2 1 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä ALUE VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 32 16
ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, LUMI 4 2 Muutos % tai vrk -2-4 6 tunnin lumisademaksimi % Lumipeitteen maksimivesiarvo % Lumipeitteen kestoaika vrk -6-8 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa ALUE Kokkola Kuopio Sodankylä VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 33 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, SULAMIS-JÄÄTYMISSYKLIT % 2 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä 1 Muutos % -1-2 Sulamis-jäätymissyklit % -3-4 -5 VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 34 17
ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, TUULENNOPEUS 2 15 1 Muutos % 5 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä Vuoden keskituulennopeus % Maximituulennopeus % -5-1 -15 VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 35 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, MEREN JÄÄPEITTEEN KESTOAIKA vrk Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä -2-4 Muutos vrk -6-8 Meren jääpeitteen kestoaika vrk -1-12 -14 VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 36 18
Sörnäistenrannan- Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaava, Helsingin kaupunki 225: 15 asukasta 5 7 asuntoa 6 7 työpaikkaa (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto) (Wahlgren et al. 28) 37 Illustraatio: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 38 19
Korttelien analyysiä Voimakas tuuli Pyörteinen tuuli 1) Merelle aukeava kapeneva laaja suppilomainen aukea kiihdyttää tuulennopeuden huomattavasti perustuulennopeutta suuremmaksi. Sillan alla tuuli voi olla vaarallisen voimakas. 2) Korkea rakennus ja siinä olevat solat aiheuttavat vaikeasti ennakoitavia ilmavirtauksia ja turbulensseja, jotka voivat edellyttää erityistoimia jalankulun turvallisuuden varmistamiseksi. (Wahlgren et al. 28) 39 Kasvihuonekaasupäästöt, muutos 23-225 KALASATAMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUTOS 25-225 9 8 7 CO2-ekvivalenttitonnia/a 6 5 4 3 Liikenne Toimitilat Asuinrakennukset 2 1 VTT 28 5,8 CO 2 -ekv.t/asukas, rakennukset 5,3 CO 2 -ekv.t/as., liikenne,4 CO 2 -ekv.t/as. (Wahlgren et al. 28) 4 2
Helsingin Kalasatama Sijaitsee erinomaisesti yhdyskuntarakenteessa Liikenteen päästöt ovat erittäin pienet Kävely, pyöräily, metro, raitiovaunu Tehokas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto Lämpötilan nousu ja tiivis rakentaminen vähentävät lämmitysenergiankulutusta, mutta tuulisuuden kasvu kompensoi vaikutusta Tuulisuus ja merenpinnan nousu sekä aallokon roiskeet meren ollessa avoin entistä suuremman osan vuodesta asettavat haasteita suunnittelulle Alueella on varauduttu merenpinnan ja aallokon nousuun kolmen metrin minimirakennuskorkeudella 41 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaava 23: 2 2 asukasta 2 työpaikkaa loma-asuntoja (Kokkolan kaupunki, Wahlgren et al. 28) 42 21
Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren et al. 28) 43 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren et al. 28) 44 22
Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset Merenpinta maksimiskenaarion ja 1,5 m myrskytulvan mukaan (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren et al. 28) 45 Kokkola, Vanhansatamanlahti, ympyrällä asuntomessualue 211 (Kokkolan kaupunki) 46 23
Kokkolan Vanhansatamanlahden alueen tuulisuuskartta VOIMAKAS KYLMÄ POHJOIS- TAI LUOTEISTUULI VOIMAKAS LÄNSI- TAI LOUNAISTUULI SUOJAMETSÄ 1) ALAVA, TUULILLE JA MYRSKYTULVILLE ALTIS RANTAKAISTA 2) RANNALLA MYRSKYTUULIA JA LENTÄVIÄ PISAROITA 3) ASUNTOALUE TÄYTTÖMAALLA 4) RUNSAASTI LIIKENTEEN PÄÄSTÖJÄ (Wahlgren et al. 28) 47 Kokkolan Vanhansatamanlahti, Pikiruukin alue lounaistuulella VALLITSEVA TUULENSUUNTA VOIMAKAS ILMAVIRTAUS MAANTASOSSA TURBULENSSI SUOJAN PUOLELLA NOUSEVA PYÖRTEINEN VIRTAUS (Wahlgren et al. 28) 48 24
Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset KOKKOLAN VANHANSATAMANLAHDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 18 16 14 CO2-ekvivalenttitonnia/a 12 1 8 6 Liikenne Sähkö Lämmitys 4 2 Rakennukset Liikenne VTT 27,8 CO 2 -ekv.t/asukas, rakennukset,7 CO 2 -ekv.t/as., liikenne,1 CO 2 -ekv.t/as. (Wahlgren et al. 28) 49 Kokkolan Vanhansatamanlahti Sijaitsee keskeisesti yhdyskuntarakenteessa Liikenteen päästöt ovat pienet Kaukolämpö biopolttoaineella ja muita hyviä lämmitysratkaisuja Alue on merestä noussutta ja edelleen nousevaa maata, jonka suhteen on kartoitettu tulvavaara-alueet vuosisadan lopun tilanteessa Tulvavaaraa pyritään välttämään korottamalla maan pintaa täyttömaan avulla Tuulisuus ja sateiden lisääntyminen asettavat haasteita suunnittelulle 5 25
Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot A B C A Toimivat kaupungit B Vetävät radat (alavaihtoehdot B, B1, B2, B3) C Jatkuva trendi Uusimaa 1,45 miljoonaa asukasta 25 26-235: + 3 uutta asukasta, + 13 uutta työpaikkaa (Wahlgren, I., Kuismanen, K. & Makkonen, L. 28. Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen ilmastovaikutukset) 51 Liikenteellinen alueluokitus (Uudenmaan liitto ja Tiehallinto 28) 52 26
UUDENMAAN ALUELUOKKIEN LIIKENNESUORITTEET (Lähde: Uudenmaan liitto, Tiehallinto, Strafica & Linea Konsultit 28) Keskimääräinen matkasuorite (km/hlö/vrk), kaikki matkat 6 55 + 65 % 5 45 + 23 % + 28 % Km/hlö/vrk 4 35 3 25 2 Muu HA/PA Raideliikenne Bussi Pyöräily Kävely 15 1 5 2.1 Helsinki 4.1 EVK 6.1 Muu Uusimaa asemanseudut ja palvelutaajamat 8.1 Muu Uusimaa asutustaajamat ja haja-asutus IW 28 53 UUDENMAAN ALUELUOKKIEN LIIKENTEEN PÄÄSTÖT Päästöt CO2-ekv.tonnia/asukas, a (Suorite nykytilanne, ominaispäästöt arvio v. 235) 2,2 2, + 94 % 1,8 CO2-ekvivalenttitonnia/asukas, a 1,6 1,4 1,2 1,,8,6 + 34 % + 39 % CO2-ekv.t/asukas, a,4,2, 2.1 Helsinki 4.1 EVK 6.1 Muu Uusimaa asemanseudut ja palvelutaajamat 8.1 Muu Uusimaa asutustaajamat ja haja-asutus IW 28 54 27
UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT HENKILÖLIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS 25-235 UUSIEN ASUKKAIDEN LIIKENNE ASUKASTA KOHDEN 2,5 2, CO2-ekvivalenttitonnia/asukas, a 1,5 1, Kehityskuvan pääkaupunkialue Keskittymät Kylät Haja-asutus,5, A B B1 B2 B3 C VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 55 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT HENKILÖLIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS 25-235 45 4 35 3 CO2-ekvivalenttitonnia/a 25 2 15 1 Uuden väestön päästöt Nykyväestön päästömuutos Yhteensä 5-5 -1 A B B1 B2 B3 C VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 56 28
UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS 25-235 18 16 14 CO2-ekvivalenttitonnia/a 12 1 8 6 Henkilöliikenne Uuden väestön asunnot Asunnot, väljyyskasvu Toimitilat 4 2 A B B1 B2 B3 C VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 57 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS 25-235 PÄÄSTÖEROT C-VAIHTOEHTOON VERRATTUNA 2 A B B1 B2 B3-2 CO2-ekvivalenttitonnia/a -4-6 -8-1 Rakennukset Henkilöliikenne Yhteensä -12-14 -16 VTT 28 = noin 1 % pienemmät kuin mallissa C (Wahlgren et al. 28) 58 29
Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot Ilmasto ja sen muutos erilaisia rannikolla ja sisämaassa Tulvavaarakartoituksen perusteella tarkempia selvityksiä tarvitaan useilla paikkakunnilla Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja rakentamisen selkeä rajaaminen taajamiin olemassa olevan rakenteen yhteyteen on edullista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen että sen hillinnän kannalta Kehityskuvavaihtojen välillä on selkeitä eroja kasvihuonekaasupäästöissä Edullisin vaihtoehto on B1, jossa uutta asutusta ja työpaikkoja sijoittuu keskeiselle pääkaupunkialueelle ja raideliikenneverkkoa täydennetään metroverkkoa laajentamalla itään ja länteen Huonoin C, jossa haja-asutus kasvaa Asumisväljyyden herkkyystarkastelu 59 Suunnitteluohjeita Rakennusten suuntaus auringon suhteen. (Kuismanen 28, Wahlgren, Kuismanen & Makkonen 28) PASSIIVISEN AURINKOTALON PERIAATE: -SUUNTAUS KAAKON JA LOUNAAN VÄLILLE -AURINGONHEIJASTAJAT KERÄÄVÄT MATALALLA PAISTAVAN TALVIAURINGON JA HEIJASTAVAT SEN SISÄTILOIHIN (VARJOSTAVAT KESÄLLÄ) -TUMMAT PUURAKENTEET OLESKELUPIHALLA KERÄÄVÄT LÄMPÖÄ -LEHTIPUUT VARJOSTAVAT KESÄLLÄ, MUTTA EIVÄT VARJOSTA TALVELLA -RAKENNUKSEN AVOIN SIVU KAAKON JA LOUNAAN VÄLILLE -RAKENNUKSEN SULJETTU SIVU LUOTEEN JA KOILLISEN VÄLILLE. AUTOPAIKAT TONTIN VARJOISALLA OSALLA TAI KADUN VARRELLA. RAKENNA TONTIN HUONOIMMALLE PAIKALLE, SÄILYTÄ PARHAAT OSAT LUONNONTILAISINA. ÄLÄ SIJOITA RAKENNUSTA KESKELLE TONTTIA (PIHA-ALUE PIRSTOUTUU). 6 3
Kymmenen kultaista sääs ääntöä kaavoittajalle 1. Selvitä paikalliset ilmasto-olosuhteet ja niiden muutosennusteet, erityisesti ääri-ilmiöiden osalta 2. Selvitä mahdolliset tulvavaara-alueet. Älä sijoita niille rakentamista, jos se ei ole turvallista ja järkevää. Selvitä myös turvalliset alimmat rakennuskorkeudet. 3. Täydennä olevaa yhdyskuntarakennetta. Älä sijoita uusia alueita irralleen olevasta rakenteesta. Vältä uuden haja-asutuksen muodostamista. 4. Suunnittele rakentamisalueet ja viheralueet ja verkostot samanaikaisesti. 5. Muodosta hyvää mikroilmastoa ottamalla huomioon erityisesti tuulisuuden vaikutukset. 6. Suunnittele ja varmista sadevesien ohjaus myös sademäärien lisääntyessä voimakkaasti. Vähennä pintavesien valumaa vesistöihin. 7. Muodosta mieluummin rivi-, pienkerros- ja kerrostalojen yhdistelmiä sisältäviä kuin väljien suurten omakotitalojen alueita. Pyri suhteellisen tiiviiseen rakenteeseen. Edistä kauko- tai aluelämmitystä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. 8. Tarkista alueen joukkoliikenteen edellytykset. Muodosta alue tai rakenne niin, että se tukee joukkoliikenteen kehittämistä. Luo hyvä kävely- ja pyöräily-ympäristö. 9. Sijoita erilaiset toiminnot lähelle toisiaan. Sekoita toimintoja, älä erottele. 1. Arvioi vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, valitse vaikutuksiltaan parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut. Ota huomioon myös muut kestävän kehityksen näkökulmat. (Wahlgren et al. 28) 61 Entä Hämeessä? Samat yleiset periaatteet Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kuntarajoista riippumatta Uusi asutus olemassa olevan rakenteen yhteyteen Täydennysrakentamismahdollisuudet keskustoissa ja taajamissa Käyttötarkoitusmuutokset Uusi asutus kyliin hajarakentamisen sijasta Ei olemassa olevasta rakenteesta irrallisia alueita Toimintojen sekoittaminen, ei eriyttäminen Asunnot, työpaikat, palvelut, virkistysalueet lähelle toisiaan Liikennejärjestelmässä etusijalla kävely, pyöräily ja joukkoliikenne Julkisen liikenteen sovellutukset myös pienemmille asiakasmäärille Henkilöauton käytön pakkoa mahdollisimman vähän Suunnittelun näkökulmaa muutettava 62 31
Entä Hämeessä? Suhteellisen tehokas rakentaminen Riippuu paikan olosuhteista Lämmitystavat Kauko- ja aluelämmitys, uusiutuvat energialähteet Pienilmaston huomioonottaminen Paikallisten elinkeinojen kehittäminen Kuntien välisen kilpailun minimointi Hyvin toimivien ja houkuttelevien ekotehokkaiden asuntoalueiden luominen Olemassa olevien ympäristöjen kehittäminen Korjausrakentaminen, perusparantaminen Ekotehokkuus, viihtyisyys, toimivuus Elämäntavat, mahdollisuus etätyöhön, liikkumistarpeen vähentäminen Ilmastostrategian laatiminen Maankäytön suunnittelulla luodaan puitteet ja edellytyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 63 YHDYSKUNTASUUNNITTELU ILMASTONMUUTOKSEN HALLINNASSA Suunnittelun avulla voidaan vaikuttaa merkittävästi yhdyskuntarakenteesta aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin Tärkeää myös varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin vaikutuksiin Samat suunnitteluperiaatteet voivat olla hyödyllisiä kummankin tavoitteen kannalta! Edistää elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää 64 32
KIITOS! 65 Kirjallisuutta Ala-Outinen, Tiina & Harmaajärvi, Irmeli & Kivikoski, Harri & Kouhia, Ilpo & Makkonen, Lasse & Saarelainen, Seppo & Tuhola, Markku & Törnqvist, Jouko (24). Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön. VTT Tiedotteita 2227, Espoo. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/24/t2227.pdf Developing Policies & Adaptation Strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region (ASTRA). http://www.astra-project.org Halme, Timo, Harmaajärvi, Irmeli & Koski, Kimmo (23). Kuopion seudun maakuntakaava. Rakennemallien vaikutukset. Pohjois-Savon liitto Sarja A:36. Halme, Timo & Harmaajärvi, Irmeli (23). Kuopion yhdyskuntatalousselvitys. Eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot. Kuopion kaupunki YK 23:1. Kuopio. Harmaajärvi, Irmeli (22). Ekologinen tase - Kotkan Hirssaari. Kustantajat Sarmala Oy / Rakennusalan kustantajat. Helsinki. Harmaajärvi, Irmeli, Halme, Timo & Kärkkäinen, Jari (25). Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmärakennemallin vaikutukset. Pohjois-Savon liitto Sarja A 41. Harmaajärvi, Irmeli & Huhdanmäki, Aimo & Lahti, Pekka (21). Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 522. Helsinki. Harmaajärvi, Irmeli & Huhdanmäki, Aimo (1999). Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutukset hiilidioksidipäästöihin. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 1999:16. Helsinki. Harmaajärvi, Irmeli (1992). Kestävän kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue. Arvio neljästä tyypillisestä suomalaisesta asuntoalueesta kestävän kehityksen kannalta. VTT Tiedotteita 1378. Espoo. Harmaajärvi, Irmeli & Lyytikkä, Anneli (1999). Ekokylien ekologinen tase. Neljän suomalaisen asuntoalueen arviointi kestävän kehityksen kannalta. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 286. Helsinki. Harmaajärvi, Irmeli (1998). Sodankylän raviradan asuntoalueen ekologinen tase. VTT Yhdyskuntatekniikka, tutkimusraportti 454. Espoo. IPCC (27). Neljäs arviointiraportti. http://www.ipcc.ch Suomeksi: http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/ipcc_3.html Lahti, Pekka, Halonen, Minna & Wahlgren, Irmeli (28). Metropolialueen aluerakennevaihtoehtojen ekotehokkuus. VTT Tutkimusraportti VTT-R-1343-8. Espoo. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 28. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia ja ilmasto 36/28. 66 33
Kirjallisuutta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtioneuvoston päätökset 3.11.2 ja 13.11.28. Wahlgren, Irmeli, 27. Haja-asutus ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maankäyttö 2/27. http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk27/mk27_123_wahlgren.pdf Wahlgren, Irmeli, 26. Ilmastonmuutoksen haasteet kaavoitukselle. Maankäyttö 2/26. http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk26/mk26_919_wahlgren.pdf Wahlgren, Irmeli, 28. Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaupungin suunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelu 28:1 vol 46. ss. 55 71. Wahlgren, Irmeli & Halonen, Minna (28). Espoon maankäytön kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R-25-8. Espoo. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/27/espoon_ilmastovaikutukset_28.pdf Wahlgren, Irmeli & Halonen, Minna (26). Sipoon yleiskaava 225. Rakennemallien vaikutusten arviointi. VTT Tutkimusraportti VTT-R-4965-6. Espoo. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/26/vtt_sipooraporttisuomi.pdf Wahlgren, Irmeli (27). Sipoon yleiskaava 225. Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arviointi. VTT Tutkimusraportti VTT-R-1782-7. Espoo. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/27/vtt_sipooyk_vaikutukset.pdf Wahlgren, Irmeli (28). Sipoon yleiskaava 225. Yleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointi. VTT Tutkimusraportti VTT-R-2114-8. Espoo. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/28/vtt_sipooyke_vaikutukset.pdf Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT Tutkimusraportti VTT-R-3986-8. Espoo. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/28/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_loppuraportti.pdf Wahlgren, Irmeli, Kuismanen, Kimmo, Makkonen, Lasse (28). Sörnäistenranta-Hermanninrantaosayleiskaava: ilmastonmuutoksen huomioonottaminen. VTT Tutkimusraportti VTT-R-471-7. Espoo. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/28/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_kalasatama.pdf Wahlgren, Irmeli, Kuismanen, Kimmo, Makkonen, Lasse (28). Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R-3981-8. Espoo. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/28/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_vanhansatamanlahti.pdf 67 Kirjallisuutta Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R-3982-8. Espoo. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/28/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_uusimaa.pdf Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Kuopion Saaristokaupungin ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R-983-8. Espoo. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/28/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_kuopio.pdf Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Nilsiän Tahkon kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R-984-8. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/28/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_tahko.pdf Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Sodankylän raviradan asuntoalueen ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R-3985-8. Espoo. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/28/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_sodankyla.pdf Wahlgren, Irmeli (28). Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt - asumisväljyyden herkkyystarkastelu. VTT Tutkimusraportti VTT-R-986-8. Espoo. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/28/uudenmaan_khk_herkkyystarkastelu_27_1_28.pdf Lisätietoja Irmeli Wahlgren Erikoistutkija, DI VTT Yhdyskuntakehityksen vaikutusarviointi Kemistintie 3, Espoo, PL 1, 244 VTT Puh. 2 722 6289, GSM 4 44 6247 irmeli.wahlgren@vtt.fi www.vtt.fi 68 34