Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg
LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven alueella 13.11. klo 12:07. Molemmissa koneissa oli yksi ohjaaja. Toisen koneen ohjaaja menehtyi onnettomuudessa. Toisen onnettomuuskoneen ohjaaja käytti heittoistuinta ja löydettiin klo 12:55. Koneet olivat tapahtumahetkellä suorittamassa HW2-ohjelman mukaista kaartotaisteluharjoitusta Lentosotakoulun käyttämällä harjoitusalueella. Toiminta-alueella lento-olosuhteet olivat tapahtumahetkellä hyvät. Harjoitus toteutettiin pilvikerroksen päällä yli 1500 metrin korkeudessa. Pilven yläraja oli alueella noin 900 metrin korkeudessa. Harjoitukseen osallistui yhteensä kolme konetta. Harjoitukseen osallistunut kolmas kone laskeutui turvallisesti Kauhavalle. 1
LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Onnettomuuskoneiden ohjaajat ovat Hävittäjälentolaivueen 41 kokeneita ilmataistelulennonopettajia. Molemmilla ohjaajilla oli noin 1000 tuntia lentokokemusta suihkukoneilla. Menehtynyt ohjaaja oli 31-vuotias kapteeni Kalle Virta. Heittoistuimella pelastautunut ohjaaja on iältään 31-vuotias ja palvelusarvoltaan kapteeni. Molemmat ohjaajat ovat myös F/A-18 Hornet -koulutettuja. Harjoitukseen osallistuneen kolmannen koneen ohjaaja on taktisen jatkokoulutusvaiheen oppilas. Kolmannen koneen ohjaaja on iältään 24 vuotta ja hänen palvelusarvonsa on luutnantti. 2
LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Onnettomuus tapahtui Lentosotakoulun KDharjoitusalueella. 3
Onnettomuus tapahtui Lestijärven ja Perhon välisellä alueella, Salamajärvellä. LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. 4
LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Koneiden rungot löydettiin Valkeisenjärven alueelta. 5
LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. 11:30 12:07 12:10 12:10 12:20 12:31 12:45 12:45 12:55 13:10 15:00 Kolme konetta starttasi Kauhavalta 2 vastaan 1 harjoituslennolle. Kaksi konetta törmäsi toisiinsa Salamajärven alueella Lentosotakoulussa suoritettiin hälytys lento-onnettomuuden johdosta. Lentoetsintä alueella aloitetaan välittömästi osaston kolmannen koneen toimesta. Lentoetsintään osallistui lisäksi Vinka Lentosotakoulusta ja Hornet-kone Karjalan Lennostosta. Lentosotakoulu lähettää maastoetsintä ryhmän tapahtuma-alueelle Lentosotakoulu vastaa tiedotusvälineiden yhteydenottoihin. Ilmavoimien esikunta ottaa tapahtumasta tiedotusvastuun pelastustoimien ajaksi. Ohjaajien lähiomaisille tiedotetaan tapahtumasta. Ilmavoimien Esikunnan sotilasilmailun viranomaisyksikkö nimeää lentoonnettomuustutkintaryhmän. Ryhmää johtaa Majuri Mikko Pekkala (LAPLSTO). Toisen onnettomuuskoneen ohjaaja löydetään maastosta, ohjaaja toimitetaan ambulanssilla sairaalahoitoon. Toisen onnettomuuskoneen runko löydetään maastosta. Menehtynyt ohjaaja löydetään maastoetsinnöissä. Menehtyneen omaisia tiedotettiin tapahtuneesta. 6
LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Onnettomuuskoneet olivat ilmavoimien käytössä olevia HAWK MK66 - suihkuharjoituskoneita. Koneet olivat Sveitsistä hankittuja HAWK MK66 koneita, joihin oli suomessa suoritettu lasiohjaamomodifikaatio. Lentosotakoululle on toistaiseksi toimitettu 14kpl tilatusta 18 kappaleesta modifioituja MK66-koneita. Koneiden suunniteltu elinkaari ulottuu noin vuoteen 2035 asti. HAWK MK66 -koneille ei ole aiemmin sattunut onnettomuuksia Suomen Ilmavoimissa. 7
LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Onnettomuushetkellä koneet olivat suorittamassa 2 vastaan 1 kaartotaisteluharjoitusta. Onnettomuudessa osallisina olleet koneet muodostivat parin ja harjoittelivat yksittäisen vastustajan torjuntaa näköetäisyydellä tapahtuvassa kaartotaistelussa. Harjoitteeseen osallistunut kolmas kone harjoitteli vastaavasti kaartotaistelua kahta vastustajaa vastaan. 8
2 vastaan 1 -kaartotaisteluharjoituksen tyypillinen aloitustilanne Kaartotaisteluharjoituksessa sininen torjujapari pyrkii liikehtimään punaista konetta vastaan siten, että maali pystytään torjumaan. Punainen kone pyrkii vastaavasti irtautumaan taistelusta tai tuhoamaan torjujaparin. 9
2 vastaan 1 -kaartotaisteluharjoituksen tyypillinen aloitustilanne Liikehtelyllä pyritään pääsemään otolliseen asemaan (takasektoriin) vastustajien torjumiseksi. Torjunta toteutetaan Hawkkoulutuksessa simuloimalla ammuntoja lämpöhakuisilla ohjuksilla tai tykillä. 10
HAWK KONEIDEN LENTO-ONNETTOMUUDET ILMAVOIMISSA Ilmavoimat aloitti Hawk-koneiden käytön vuonna 1980. Hawk-koneille on sattunut 11 lento-onnettomuutta Ilmavoimissa, tämänpäiväinen mukaan lukien. Edelliset onnettomuudet: 1.9.2004, Siikainen, HW-325, törmäys maahan huonoissa olosuhteissa, ohjaaja menehtyi. 28.9.2006, Kruunupyy, moottorin sammuminen lintutörmäyksen seurauksena, ohjaaja pelastautui heittoistuimella. 11
HAWK KONEISSA KÄYTETTÄVÄ HEITTOISTUIN Hawk MK66 -koneissa käytetään Martin Baker -yhtiön valmistamaa Mk SF10B -tyyppistä heittoistuinta. Heittoistuinta voidaan käyttää koneen maksimilentoarvojen puitteissa kaikissa tilanteissa. (nopeus, korkeus, kuormitusmonikerta) Heittoistuinta voidaan turvallisesti käyttää myös maanpinnalta, jolloin istuimen heittopanos ja rakettimoottori nostavat istuimen riittävän korkealle laskuvarjon toimintaa varten. Ohjaaja laukaisee heittoistuimen vetämällä laukaisukahvasta, lennonopettaja pystyy laukaisemaan myös etuohjaamon heittoistuimen takaohjaamosta. 12