NÄKÖKULMIA SOTEPALVELUDEN SUUNNITTELUUN Erkki Vauramo, professori (h.c.), Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Sotera instituutti Mikkeli 15.8.2014
MISTÄ MEIDÄN ON SELVITTÄVÄ? 250% Väestörakenne koko maassa 2013-2040 200% 150% 100% Hoivaväestö 75 + Veronmaksukyky Kuolleet Resurssi 75 + kohti Resurssi kuolemaa kohti 50% 0% 2013 2020 2025 2030 2035 2040
Selviämispolku Sosiaali- ja terveydenhuolto merkitsee noin 17 mrd. suuruusluokkaa Sopeutusvaade on 2-3 mrd. eli noin 11-17 % Vaade merkitsee noin 11-17% vähennystä nykytasoon Se merkitsee noin 400 000 työntekijän vähentämistä noin 44 000-70 000 henkilöllä Yksiköitä tullaan sulkemaan
Sairaansijat / 1000 as ja Henkilökuntaa / 1000 as Avopainoitteinen Laitospainoitteinen 114 104 Norway 94 Denmark Finland HK / 1000 as 84 74 64 54 Sweden Iceland United Kingdom Netherlands Switzerland Luxembourg Ireland Belgium Germany 44 34 24 14 Austria Israel France Portugal Czech Republic Italy Estonia Hungary Spain Greece Chile Slovenia Korea 2 3 4 5 6 7 8 9 Sairaansijat / 1000 as Suomi: laitosvoittoinen, paljon henkilökuntaa käyttävä palvelujärjestelmä
Eliniän odote ja terveydenhuollon henkilökunta 83 82 81 80 Spain Korea Greece Slovenia Italy Israel Portugal France Austria Japan Iceland Australia New Zealand United Kingdom Luxembourg Germany Canada Belgium Ireland Switzerland Sweden Netherlands Finland Denmark Norway Eliniän odote 79 78 Chile Czech Republic United States 77 Poland 76 Estonia Slovak Republic 75 74 Hungary Turkey Mexico 7 17 27 37 47 57 67 77 87 97 HK/ 1000 as Pidempi elinikä saavutetaan myös Suomea pienemmällä henkilökuntamäärällä
Sairaalahenkilökunta / 1 000 as ja sairaansijat / 1 000 asukasta, OECD maat sininen, shp punainen, koko Suomi musta 30 25 Pohjois-S Sairaalahkenkilökunta / 1 000 as 20 15 Pohjois-P HUS Keski-P Varsinais-S Keski-S Kanta-H Pirk Satak Länsi-P Vaasa Etelä-K Kainuu Etelä-S Lappi Päijät-H Etelä-P Pohjois-K Itä-S 10 Kymenl 5 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Sairaansijat / 1 000 as
Rakenne-uudistus IKÄÄNTYVÄ ETELÄ-SAVO
Tilastokeskus: Väestö ennuste 9/2012 Etelä-Savo 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2040 /2015 % Ikäluokat yhteensä 103 194 101 116 99 638 98 349 97 008 95 590 93-14 14 214 13 901 13 605 13 199 12 806 12 559 88 15-24 10 573 9 465 9 136 9 160 9 100 8 985 85 25-44 19 840 19 877 19 433 18 751 18 347 17 971 91 45-64 30 657 26 959 24 306 22 683 22 143 22 673 74 65-74 15 321 16 977 16 076 15 101 13 669 11 894 78 75-12 589 13 937 17 082 19 455 20 943 21 508 171
180 Etelä-Savon shp:n ennuste 2015-2040 160 140 Indeksi 2015= 100 120 100 80 60 Hoivaväestö 75 + Kuolemat Veronmaksukyky Resurssi kuolemaa kohti Hoivarerussi 75+ kohti 40 20 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040
Sairaanhoitopiirit väestömäärän kokoisina alueina
Tarvitaan uusi toiminnallinen kokonaisuus ja uusi toimintamalli Ydinsairaala ja Elektiivinen sairaala Hoito Teletuki Tk-ylityöt Yleislääkärin toimenpiteet Ehkäisy Avohoito vähentää sairaalaan ottoja ERVA Yliopistosairaala Yhteistyö muiden keskussairaaloiden kanssa Tehohoito Hoitajan johtama hoito Kuntoutus Avohoitokeskus Osaamiskeskukset Leikkaussalit Diagnostiikka Päivystys Suunniteltu hoito välitön käynnistys (nopeutettu kotiutus) Kotikuntoutuspaketit Hoivakodit Lähisairaalan resurssit Arviointi Etäkonsultaatio Seuranta Yleislääkärit Suora ajanvaraus Avohoito-yksiköt Itsehoito Yksinkertaiset toimenpiteet Yleislääkärit Terveyskeskukset Vastaanotot
Ikäihmisten laatusuositukseen verrattuna 800 paikka liikaa PURETTAVA YLIKAPASITEETTI
Hoitopäivät 1000 asukasta kohti OECD maissa ja Suomen sairaanhoitopiireissä Itä-Savon Pohjois-Karjalan Lapin Päijät-Hämeen Etelä-Savon Länsi-Pohjan Vaasan Etelä-Karjalan Pohjois-Savon Korea Etelä-Pohjanmaan Germany Satakunnan Pirkanmaan Austria Varsinais-Suomen Czech Republic FINLAND Kainuun Hungary Keski-Pohjanmaan Kanta-Hämeen Pohjois-Pohjanmaan Ahvenanmaan Keski-Suomen Kymenlaakson Switzerland Helsingin ja Uudenmaan Greece Slovak Republic Luxembourg Estonia Slovenia Belgium Israel Italy United Kingdom Sweden France Iceland Australia Denmark Norway Ireland Spain Portugal Netherlands Canada United States Turkey Chile Mexico 3 278 2 863 2 835 2 804 2 720 2 565 2 505 2 471 2 433 2 417 2 399 2 271 2 256 2 153 2 133 2 098 2 060 2 017 1 991 1 973 1 943 1 826 1 746 1 746 1 733 1 728 1 493 1 488 1 351 1 341 1 304 1 303 1 257 1 160 1 129 997 996 968 944 818 788 786 779 760 698 668 647 628 598 576 555 197 Valkoinen viiva = Italian, Britannian. Ruotsin ja Ranskan taso
THL, Laskennan tulokset 31.12.2012 Kaikki laitokset (vanhainkodit, palveluasunnot, terveyskeskuksen vuodeosastot) Hoitopäiviä alusta Hp% Kesto Keski-ikä Jakson hinta 126 /vrk Etelä-Savon shp Lukumäärä Lkm % Hoitoisuus Pysyväispäätös Kertynyt kustannus 2 Muistamattomuus, dementia 978 57 546985 55 559 84 4,4 82 70 434 68 920 110 11 Itsensä huolehtimisen vajav 339 20 225612 23 666 78 4,2 89 83 916 28 427 112 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 197 11 62712 6 318 79 3,6 35 40 068 7 901 712 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 63 4 59291 6 941 80 4,5 87 118 566 7 470 666 3X Muut psyyk.-sosiaaliset syy 47 3 25539 3 543 75 3,5 87 68 418 3 217 914 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 19 1 21720 2 1143 76 4,3 89 144 018 2 736 720 2X Muut hermostolliset syyt 13 1 19370 2 1490 77 3,9 85 187 740 2 440 620 34 Yksinäisyys, turvattomuus 18 1 18391 2 1022 89 3,6 89 128 772 2 317 266 35 Asumisongelmat 18 1 15487 2 860 81 2,4 83 108 360 1 951 362 37 Hoitajan loma 18 1 1907 0 106 77 3,8 39 13 356 240 282 4 Kuntoutus 5 0 426 0 85 81 3,4 40 10 710 53 676 Yhteensä 1715 100 997440 100 582 81 4,2 78 73 332 125 677 440 Tavoite 1100 396000 360 50 000 000 Vuosikustannus nyt noin 77 milj., tavoite 50 milj.
Pysy liikkeellä Duodecim 03.05.2007 Liikkumattomuus on haitallista etenkin lihaksille, se kävi ilmi esiin tutkimuksessa, jossa terveitä vapaaehtoisia (keskimäärin 67 vuotiaita, puolet naisia) makuutettiin 10 päivän ajan. Koehenkilöt olivat koko ajan vuoteessa wc-käyntejä lukuun ottamatta ja nauttivat suositusten mukaista ruokavaliota. Tutkimuksessa mitattiin lihaksen aineenvaihdunnan muutoksia, lihasmassaa ja - voimaa. Vuodelevon aikana kaikki lihaksiin liittyvät mittarit kääntyivät huonoon suuntaan: Lihaksen proteiinisynteesi, lihasmassa ja lihasvoima vähenivät, lihaskato oli selvintä alaraajojen osalta. Sukupuolten välillä ei havaittu eroa. Vertailu nuorempiin henkilöihin viittasi siihen, että iäkkäiden koehenkilöiden lihasmassa kärsi 10 päivän vuodelevosta yhtä paljon kuin nuorempien 4 viikon aikana. (www.jama.com ; JAMA 2007;297:1772-4)
Kuntouttava hoito-ote: vuodelepo on maksimoitu: vuoderuokailua rollaattorin käyttäjille USA:ssa suunnitellaan vanhusten ruokailu niin, että kaikki liikkumaan kykenevät kävelevät vähintään 3000 askelta aterioille kulkiessaan
Tilaan on sovitettu kolme vuodetta ja vuodelepo on maksimoitu eliminoimalla tuolit
Yhteensä 18-20 m2 Huone 9 m2 Eteinen 4 m2 Vessa 5 m2 Vanhuksella ei ole tilaa kuntoutua
Suomalaiset lääkärit uskovat dementian paranevan vuodelevolla???
Alueellinen kuntoutus järjestelmä KUNTOUTUS AVAIN TILANTEEN HALLINTAAN
ITSENÄISISTÄ SIILOISTA MODULAARISEEN PALVELUVERKKOON HAJAUTETTU KAIKKIALLA KUNTOUTUS EI OLE MISSÄÄN! ERISTÄYTYNYT, ERIKOISALAKESKEINEN Erikoisala ja organisaatio dominoivat ALUEELINEN KUNTOUTUSVERKKO ASIAKASKESKEINEN YHTEENSOVIETTTU Moniammatillinen ongelmakeskeinen osaamiskeskus takaa laadun alueella virta Fysiatria Kuntoutus Geriatria, psykiatria Päihdehuolto
Alueellisesti koordinoitu kuntoutus - tärkein laitosjaksojen lyhentäjä 7 30 vrk Hoiva-osasto perushoiva Hoito arviointi kuntoutus sijoitus Palveluasunto Koti Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa heti akuutin hoidon jälkeen ja lopullinen sijoitus tehdään vasta kuntoutusjakson tulosten perusteella - Nykyinen järjestelmä sijoittaa tai jättää (pysyvästi) laitokseen ENNEN/ILMAN kuntoutusta Todennäköisesti suurin osa voitaisiin kuntouttaa 1-3 vuotta kotona tuettuna selviytyviksi (esim. Göteborgissa 80 %) Tarvitaan laitoksista riippumaton sijoitus ja arviointijärjestelmä
Kuntoutussairaalan potilashuone Suomessa ja Ruotsissa
Muualla selvitään pienenemällä hoitopanoksella, esimerkit ovat mahdollisuuksia Palvelujärjestelmä Lukumäärä Hoitoaika Jakson hinta Suomen järjetelmä 70 788 697 125 87 125 3 230 6 166 Hollannin järjestelmä, josta 75 500 440 102 44 880 2 835 3 402 24 h hoivakodit 27 000 440 130 57 200 1 264 1 516 palveluasunnot, päiväpalvelut 48 500 440 90 39 600 1 571 1 886 Ruotsin järjestelmä 43 500 496 125 62 050 1 958 2 699 Hoitopäivän hinta Vuosikustannus M Kertynyt kustannus M Ruotsin osalta kustannuksiin on lisättävä 500 M koipalveluihin Ruotsin järjestelemä vaikuttaa tehokkaammalta. Sen salaisuus on kotikuntoutus, ennaltaehkäisevä toiminta ja väljemmät rakennukset Hollanti ei lisää enää kapasiteettia ikääntymisestä huolimatta. Pyritään sosiaalisin innovaatioin tukemaan vanhuksia hoitamaan itseään ja toisiaan Ikäihmisten laatusuositus 20 000 paikkaa suljetta ja vanhukset kuntoutettava kotiin
3 000 2 500 Ikäihmisten laatusuositus 2015-2040 Etelä-Savo 2 000 Paikkoja 1 500 1 000 Paikkoja nyt 11,8% Nykytila 31.12.2012 Paikkoja 9 % kotona Paikkoja 8% kotona Paikkoja 6 % kotona ((Göteborg) 500 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Nyt laitoksissa 13-14% yli 75-vuotiaista, kotona asuu 86-87% Ikäihmisten laatusuositus, kotona 91-92 % yli 75-vuotiaista Göteborgissa asuu tuettuna kotona 94 % yli 75-vuotiaista Göteborgin mallia riittää laitospaikat jo nyt määrällisesti, mutta laatu ei kelpaa Palveluaika Göteborgissa on keskimäärin 5 h viikossa
Vuodeosastot yhteen? Avohoitoa lähipalveluna Kuntoutus lähipalveluna MITEN PERUSTERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO INTEGROITUU
Terveyskeskuksen asiakassuhteiden ryhmitys Jarmo Koski, Jyväskylän terveyskeskus Suuret kansansairaudet Merkittävät sairausryhmät Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispotilaat Sydän ja verenkiertoelimet Infektiot Lapsiperheet Diabetes Vammat ja myrkytykset Opiskelijat Tuki- ja liikuntaelinvaivat Mahavaivat Vammaiset Psyyken sairaudet Suun terveydenhoito Työterveyshuolto Aivoverenkiertohäiriöt Ihosairaudet Päihdepotilaat Krooniset keuhkosairaudet Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Vanhukset Reuma- ja sidekudossairaudet Gynekologiset sairaudet Kuolevat potilaat Syöpäsairaudet Urologiset sairaudet Dementia Silmäsairaudet Muut neurologiset sairaudet
Uusi luonnollinen organisaatio? Suuret kansansairaudet Sydän ja verekiertoelimet Diabetes Tuki- ja liikuntaelinvaivat Psyyken sairaudet Aivoverenkiertohäiriöt Krooniset keuhkosairaudet Reuma- ja sidekudossairaude Syöpäsairaudet Jyväskylässä on osaamista ja innovatiivisuutta palvelurakenteen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen puhtaalta pöydältä! Merkittävät sairausryhmät Infektiot Vammat ja myrkytykset Mahavaivat Suun terveydenhoito Ihosairaudet Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Gynekologiset sairaudet Urologiset sairaudet Dementia Silmäsairaudet Muut neurologiset sairaudet Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispotilaat Lapsiperheet Opiskelijat Vammaiset Työterveyshuolto Päihdepotilaat Vanhukset Kuolevat potilaat
Forming Process-oriented Knowledge Centres Management Support Functions Nursing Hotel IT Logistics Primary medical care Asiakas ja väestö
Forming Process-oriented Knowledge Centres Management Support Functions Nursing Ward, OPD Storage IT Etc Primary medical care Rehabilitation Key Performance Indicators (KPIs) Customer Patient
Forming Process-oriented Knowledge Centres Management Support Functions Hotel Storaging IT Etc Primary medical care Customer Patient Primary care as case manager?
Inventaario rakennuksista ja palveluista Palveluverkon mitoitus Prosessin hallinta ja resurssikatto SOTE- ALUEEN PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN
Terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito on lopettava
SOTE-UUDISTUS PALVELUYKSIKÖT KANTA-HÄMEEN SAIRAALA ERVA HAUHO, JANAKKALA, LOPPI LÄHIPALVELUKESKUS FORSSA, RIIHIMÄKI ALUEELLINEN KESKUS PALVELUKORTTELI HÄMEENLIINA ERIKOISTUNUT LÄHIPALVELUKESKUS PALVELUYKSIKÖT PALVELUYKSIKÖT Jarmo Suominen Aalto Yliopisto Arkkitehtuurin laitos 2014
Sosiaalipalvelut sijoitetaan keskustan laidalle ja isoloidaan 500 m metsävyöhykkeellä. Ei enää näin!
Keskustan palvelukorttelin periaate
Tarvitaan lisää asiakasarvoa viihtyisyyttä 20 000 vanhukselle Vanhainkoti, palvelutalo; suljettu rakennus Potilaan huone Palvelukortteli, avoin taajaman asukkaille Asukkaan yksiö tai kaksio Talon vaateet Päivähuone Kuntohuone, vajaakäyttöinen Ruokasali Hoitajien kanslia Ohjatutut viriketoiminnat Erillisjärjestely Omat vaateet Korttelin harrastustilat Kuntosali myös muille Ravintola ja kahvila Vanhusten kotipalvelukeskus Vapaaehtoiset korttelikerhot, kuorot Taajaman omat palvelut, kaupat, apteekki, lähipalvelut
Veldhofin palvelukortteli osana lähiön ostoskeskusta
Sisäpiha on halpa ratkaisu ja avaa monia mahdollisuuksia Veldhofin sisäpiha on monien tapahtumien keskipiste
Ympäristön asukkaat tekevät Vedhofin harrastetiloihin 900 käyntiä viikossa Senioritanssit ovat meneillään ja nuoriso on netissä koulun jälkeen
Muistisairaan vanhuksen huone Veldhofissa ja suomalaisessa palveluasunnossa Huomaa sängyn keskeinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa
Dementiaa sairastavan vanhuksen tila mallia 2011
Dementiaa sairastavan huone palveluasunnossa Borås Kuva on suomalaiselta osastolta
Sairaalat kompakti rakenne Hotelli tulee Toimistot ja taukotilat kehittyvät TRENDIT SAIRAALAN RAKENTAMISESSA
KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA VUODEOSASTOPOTILAAT 4.4.2014 KLO 10 Osasto Potilasmäärä Kävelevä/omatoiminen Autettava Vuodepotilas Os. 5A (gastroenterologia, urologia) 36 12 19 5 Os. 5B (ortopedia, verisuoni- ja 32 12 12 8 plast.kirurgia) Os. 6A (keuhkosairaudet, sisätaudit) 30 19 4 7 Os. 6B (kardiologia, hematologia) 28 19 9 - Os. 4A (KNK, kirurgia, onkologia) 12 9 3 - Os. 4B (neurologia, ihotaudit) 10 4 2 4 Os. 1 (naistentaudit, synnytykset) 29 (+16 vastasynt.) 24 1 4 Os. 3A (lasten ja nuorten yksikkö) 12-5 7 P4K (akuutti kuntoutuspsykiatrian 14 14 - - osasto) P2( akuuttipsykiatrian osasto) 14 13-1(sähköh.) Lastenpsykiatria 7 7 - - P3P(psykiatrian vastaanotto-osasto) 13 11 2 - P5 (akuuttipsykiatrian osasto) 15 13-2 (sähköh.) Nuorisopsykiatrianosasto 8 8 - - Yhteensä HML 260 (+16 vastasynt.) 165 57 38 Os. 2 (keuhkosairaudet, sisätaudit) 14 5 7 2 Kuntoutusyksikkö 10-9 1 Yhteensä RMK 24 5 16 3 Yhteensä HML,RMK 284 (+ 16 vastasynt.) 170 73 41 Jarmo Suominen Aalto Yliopisto Arkkitehtuurin laitos 2013
Deventer sairraala
Sairaalan ruokala
Avohoitotilat yhteisiksi
Lääkäreiden työtilaa
Vuodeosaston käytävä
Valvontaosaston kanslia
Kirjasto
Johtajan huone
Seminaaritila
Työpiste
Neuvotteluhuonekalu
Sosiaalitila
Suunnitteluprosessi Päätöksenteossa on tasoja SUUNNITTELUPROSESSIN HALLINTA JA PÄÄTÖKSENTEKO
Suunnittelun lähtökohdat muuttuvat Pioneerivaihe - järjestelmää rakennetaan Traditionaalinen lähestymistapa kopioidaan Palveluille on kysyntää ja rahoitusta Suunnitellaan profession esityksestä (kerran elämässä) Sairaalaa korjataan heti, kun kehitys oli nopea tai ylilääkäri vaihtui Kypsän järjestelmän optimointivaihe rahaa ei tule lisää Valmiin järjestelmän muuttaminen vaatii ajattelua joka on vaikeaa Suunnitellaan kapasiteetti väestön lähtökohdista (käyntejä, leikkauksia, sairaansijoja) Tilasuunnittelu standardisoidaan kapasiteetiksi Muutokset kalusteilla Nyt on edessä tilanne, jossa rahaa on entistä vähemmän. Tarvitaan palvelutuotantoinnovaatioita.
Rakennuksen tai palvelukeskuksen konseptisuunnitteluprosessin tasot ja sen 14 vaihetta päätöksenteon tasot 1 Strategiset päätökset 2 Tehtävän määrittely ja reunaehdot Suunnittelun käynnistäminen 3 Tontin alustava valinta 4 Toiminnan, henkilökunnan, tilan ja kustannusten alustava määrittely 5 Blokkien määrittely ja jakaminen toiminnallisiksi yksiköiksi 6 Yksikön prosessien ja logistiikan määrittely Sairaanhoitopiirin poliittinen johto Sairaanhoitopiirin johto Sairaalan johto Yksikön johto Osaston johto 14 Konseptinsuunnitelman hyväksyminen 13 Tarkistaminen vastaako suunnitelma lähtötavoitetta 12 Rakennuksen massoittelu ja sijoittaminen 11 Tarkistus, täyttäkö toiminnalliset ja kustannusvaatimukset 10 Blokin toiminnan suunnittelu ja testaus 9 Yksikön prosessien ja tilojen suunnittelu sekä testaus 7 Työpisteiden määrittely Työntekijä 8 Työpisteiden suunnittelu ja testaus 1. Strategia 2. Organisaatio 3. Talo Lähteet: Antti Autio, Erkki Vauramo, TKK/Aalto-yliopisto, 2006-2011 TAI 1. Talo 2. Organisaatio 3. Strategia Erkki Vauramo Aalto Yliopisto Arkkitehtuurin laitos 2013
Meidän kipukysymyksiä ovat mm. seuraavat: 1. alueellinen strateginen suunnittelua alueen palveluverkon master plan? (Savonlinnan ja Pieksämäen tulevaisuus) 2. sairaalakampuksen rakenteen ja toiminnan suunnittelua, miten onnistunut sairaalan modernisaatio tapahtuu? 3. professiot ilmoittavat, mitä haluavat, mutta KENELLE KUULUU PALVELUJEN OIKEA MITOITUS? 4. suunnittelu vaatii tunnuslukuja: alueen palvelutarve, tuotantotehokkuus, palvelun vaatima resursointi, tilatarve 5. täytyy tehdä perusteellinen toimintamallien arviointi ja analysointi ennen kuin tarkempi rakentamisen suunnittelu on järkevää à 1) laitoshoidon paikkaluvun määrittäminen, 2) avopalveluiden kellonaika- ja viikonpäivävaihteluiden tasoittaminen, 3) yli- ja alikapasiteetin tasoittaminen 6. hankkeessa on huomioitava myös kuntapalveluiden uudistamisen tarpeet esim. TK-sairaaloiden uusi rooli 7. millaiset rakennukset, rakenteet ja tilajärjestelyt mahdollistavat optimaalisesti parantumisen ja kuntoutumisen