1(15) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta ympäristöluvan muuttamisesta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annetaan julkipanon jälkeen 22.6.2016 I PÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Asia Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus koskee eläinsuojia. Päätös, jota luvan muuttaminen koskee: Voimassa oleva AVI:n ympäristölupa annettu julkipanon jälkeen 12.6.2013. 2. Hakija: MTY Lamponen Lamponen Joni ja Sami Kaihtulantie 514 54720 Laksiainen Y-tunnus 2488718-7 3. Laitos (toiminta) ja sen sijainti: Eläinsuoja Kaihtulantie 514 Tilalla 416-401-1-2 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta: Hakemus koskee ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan luvan muuttamista (YSL 89 ). Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 10 a kohdan perusteella: eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 150 lypsylehmälle, vähintään 100 ja alle 300 lihanaudalle. Lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
2(15) 5. Asian vireille tulo Hakemus on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 25.4.2016. 6. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset ja kaavoitustilanne Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt laitokselle ympäristöluvan, joka on annettu julkipanon jälkeen 12.6.2013. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Kooste ennen luvan muuttamista voimassa olevista ympäristölupamääräyksistä: 1. Eläinsuojatoimintaa voidaan laajentaa hakemuksen mukaisesti. Uusi lietesäiliö voidaan sijoittaa hakemuksen asemapiirroksen mukaisesti. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja säiliöiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Pohjarakenteet on toteutettava siten, että mahdolliset vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Uusi lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava siten, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Lannan varastoinnissa on huolehdittava, että avonaisten lietesäiliöiden pinnalle muodostuu luonnollinen hajuainepäästöjä vähentävä katekerros tai niissä on käytettävä kelluvaa katetta. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1.5 m korkeilla suoja-aidoilla. Toiminnanharjoittajan on toimitettava tarvittaessa uudet pihaton laajennuksen ja rakennettavan lietesäiliön piirustukset Kaakkois-Suomen elinkeino-liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen niiden rakentamista.
3(15) Luvansaajan on varattava ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen y-vastuualueelle mahdollisuus tarkastaa eläinsuojan ja uuden lietesäiliön rakenteet ennen niiden käyttöönottoa. 2. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä haju- tai meluhaittoja naapureille tai terveyshaittaa haittaeläinten muodossa. Jos lannan varastoinnista aiheutuu kohtuuttomia hajuhaittoja, on lietesäiliöt katettava vähintään kelluvalla katteella. 3. Lietelannan varastointia varten tulee luvan saajan käytössä olla säiliötilavuutta 12 kuukauden tarvetta varten vähintään 3052 m 3, jos laajennettuun eläinsuojaan sijoitetaan hakemuksen mukainen eläinmäärä. Lisäksi sadevettä varten lietesäiliötilavuutta on varattava vähintään 0,3 m 3 /allas-m 2 sekä riittävä tilavuus maitohuoneen jätevesille ja muille pesuvesille. Lantaa voi tarvittaessa luovuttaa sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen 931/2000 mukaisella tavalla varastoitavaksi. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. 5. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana vuotoja pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana ja siinä on otettava huomioon maatalaoudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräykset. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä on vältettävä asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapyhinä ja juhlatilaisuuksien aikana.
4(15) Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30-100 metrin vyöhyke, jolle lietelantaa ei saa levittää. Lannan levittämisessä on myös huolehdittava, ettei sitä pääse huuhtoutumaan vesistöön. 6. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 93 ha. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 7. Luvan saajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 8. Laidunnuksessa tulee huomioida alueille kohdistuva kuormitus. Eläinten kulkutiet laitumille ja eläinten keräilyalueet sekä laitumilla olevat juottopaikat tulee pitää kovapohjaisina ja kuivina. Tarvittaessa kulkureitit ja keräilyalueet on salaojitettava ja sorastettava. Edellä mainituilta alueilta on lanta tarvittaessa poistettava. 9. Maitohuoneen ja muut eläinsuojan jätevedet voidaan johtaa lietesäiliöihin. Pihattonavetan wc-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Wc-vedet voidaan käsitellä tavalla, joka vastaa talousjätevesiä koskevan asetuksen (209/2011) vaatimuksia. 10. Kuolleet tuotantoeläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa tai kontissa. 11. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.
5(15) Muovijätteet kuten rehupaalimuovijäte on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanomainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteiden avopoltto on kielletty. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava vaarallistenjätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Pilaantunut rehu on hyödynnettävä maanparannusaineena sellaisenaan tai kompostoituna pellolla tai muussa soveltuvassa paikassa. Polttoaine- ja öljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot ja vuodot tankkauksessa eivät pääsee maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliöiden on oltava lukittavia ja ne on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava katokseen tiiviille allastetulle alustalle tai ne on varustettava kaksoisvaipalla. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. 12. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä (22.00-7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Meluavien laitteiden melupäästöt on mahdollisuuksien mukaan suunnattava asutuksesta poispäin. 13. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta on välittömästi kerättävä talteen. 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta ja jätteistä. Tiedot on annettava pyydettäessä valvoville viranomaisille siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun
6(15) loppuun mennessä toimitettava yhteenveto kirjanpidosta sisältäen ainakin tiedot: - eläinmääristä - lantamääristä ja lannan levitykseen käytettävästä peltoalasta - mahdollisista uusista tai muutetuista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista - lietesäiliöiden vuotojen tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja seurannasta - kuolleiden eläinten määrästä ja käsittelypaikasta - muiden jätteiden laadusta, määristä ja toimituspaikoista - havaituista häiriö- ja poikkeustilanteista 15. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lemin kunnan ympäristönsuojeluvirtanomaiselle. Ilmoitus on tehtävä myös, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. 7. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö MTY Lamposen tilakeskus sijaitsee osoitteessa Kaihtulantie 514 Lemin Ahtialan kylässä tilalla Ahtiala RN:o 1:2. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 350 m etäisyydellä. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. 8. Laitoksen toiminta Nykytilanteessa eläinsuojissa on noin 100 lypsylehmää ja nuorkarjaa noin 82 eläintä. Suunniteltu laajennus käsittää nuorkarjan paikkojen lisäyksen 98 kpl erilliseen nuorkarjapihattoon. Nuorkarjapihatto varustetaan kuivikepohjalla ja sen yhteydessä on erillinen lantala, jonka tilavuus on 600 m 3. Nykyinen pihattonavetta jatkuu lietelantajärjestelmällä. Lietelantaloita on kaksi, joissa tilavuutta yhteensä 3422 m 3. Eläinmäärittäin lietelantajärjestelmän piirissä on siten 182 ja kuivikepohjalla 98 eläintä. Lantavarastot riittävät vuoden tarpeisiin.
7(15) Lanta levitetään kasvukaudella ympäristösäännösten mukaisesti. Omilta ja vuokrapelloilta saadaan pääosa eläinten rehuista (säilörehu ja rehuvilja). Lannanlevitysalaa on riittävästi omilla ja vuokrapelloilla, sekä sopimuspelloilla. Hakijan mukaan laajentamisesta ei aiheudu haittavaikutuksia. Työt pystytään hoitamaan pääasiassa tilan omalla työvoimalla. Navetalle vesi tulee 800 metrin etäisyydeltä talouskeskuksesta. Asuinrakennuksen vesi tulee pihapiiristä tulevasta kaivosta. Sähkökatkojen osalta on varauduttu traktorigeneraattorilla. 9. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Säilörehu (2400 t/a) varastoidaan esikuivattuna laakasiiloon. Puristenesteet johdetaan tilavuudeltaan 4 m 3 umpisäiliöön, josta tyhjennettäessä levitetään lannoitteeksi pelloille. Levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 269 ha. Peltoalaa ei ole yhtään pohjavesialueilla. Kaikki lanta levitetään viikoilla 16-43. Kuivikelantalassa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikemateriaalina käytetään olkea ja turvetta. Kuivalantala on varustettu ajoluiskalla ja betonisella kuormauslaatalla. Pihatoissa käytetään täyskuivikepohjaa. Tilalla on polttonestesäiliö, jonka tilavuus on 6.5 m 3. Säiliö on lukitussa katoksessa ja varustettu suoja-altaalla. Alustana on betonilaatta. Jätejakeet vuosittain Kuolleita eläimiä noin 2 tn. toimitetaan Honkajoelle. Ekokem hakee muovit (1 tn), jäteöljyt (500 l), akut (5 kpl), vanhat loisteputket (20 kpl). Metalliromut toimitetaan Pajarilan autopurkaamolle. Pilaantuneet rehut (5-10 tn) levitetään pelloille lannoitteeksi. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella
8(15) Lantavarastot riittävät vuoden tarpeisiin. Lannan levitys kasvukaudella ja multaus ympäristökorvauksen ehtojen mukaisesti. Osittain liete levitetään sijoittamalla. Vesistöjen varteen ja kaivojen ympärille jätetään suojakaistat. Ei varsinaisia päästöjä. Maidon keräily joka toinen päivä, keskimäärin 5500 l/krt. Lietelannan kuljetus noin 3200 m 3 ja kuivalantaa 540 tn, kuljetus kasvukautena pelloille. Väkirehu tuodaan kuorma-autolla kerran kuukaudessa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Tuulettuvat lieteavosäiliöt. Kaasuilta suojaudutaan sekoitusvaiheessa ja osittain liete levitetään sijoittamalla. Kuivalantala rakennetaan katetuksi. 13. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemus on tullut vireille 25.4.2016. ---- Koska kyse on laajasta olemassa olevasta toiminnasta, jolle on tuore AVI:n ympäristölupa, katsottiin nuorkarjan pihaton olevan kokonaisuutena niin pieni laajennus, että asia voidaan käsitellä ympäristönsuojelulain 89 :n mukaisena luvan muuttamisena. Lupahakemusta on täydennetty 9.5.2016. Lupahakemuksesta tiedottaminen Koska muutos toimintaan on kokonaisuutena vähäinen, sovellettiin hakemuksesta tiedottamiseen ympäristönsuojelulain 96 :n kohtaa 4. Tämän perusteella hakemusta ei kuulutettu laajasti, vaan tiedoksianto hakemuksesta annettiin kirjeitse toiminnan vaikutusalueen naapureille. Kuulemiskirjeet lähetettiin 12.5. Naapureille varattiin aikaa muistutuksen tekoon 6.6. asti. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa ja Lemin kunnanvirastolla 16.5-6.6.2016. Lausunnot Hakemuksen johdosta ei pyydetty lausuntoja. Muistutukset ja mielipiteet
9(15) Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 13. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena muuttaa MTY Lamposen ympäristönsuojelulain 27 :n mukaista ympäristölupaa. Muutokset koskevat lupamääräyksiä: 1, 3, 6 ja 8. Lupamääräykset esitetään kokonaisuudessaan liitteessä 1. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muuta määrätä. Muutetut lupamääräykset: 1. Toiminta voidaan laajentaa hakemuksen mukaisesti. Uusi nuorkarjapihatto ja kuivalantala voidaan sijoittaa hakemuksen asemapiirroksen mukaisesti. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja kuivalantalan rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää. Saumaukset tulee tehdä erityisen huolellisesti. Kuivalantala tulee varustaa ajoluiskalla, jonka edustalla tulee olla kovapohjainen pohjainen kuormausalusta, joka kestää koneiden painon ja jolta voidaan tarvittaessa kerätä lanta pois (YSL 7, 16 ja 17, nitraattiasetus 7 ). 3. Lietelannan varastointia varten tulee luvan saajan käytössä olla säiliötilavuutta 12 kuukauden tarvetta varten vähintään 3052 m 3, jos laajennettuun eläinsuojaan sijoitetaan hakemuksen mukainen eläinmäärä. Lisäksi sadevettä varten lietesäiliötilavuutta on varattava vähintään 0,3 m 3 /allas-m 2 sekä riittävä tilavuus maitohuoneen jätevesille ja muille pesuvesille. Kuivalannan varastointia varten hakemuksen mukaiselle eläinsuojalle on lannan varastointitilaa oltava vähintään 595 m 3. Lantaa voi tarvittaessa luovuttaa sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai toiselle viljelijälle nitraattiasetuksen 1261/2015 mukaisella tavalla varastoitavaksi (YSL 7 ja 20 ).
10(15) 6. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 114.5 ha. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä (Jätelaki 8, YSL 7). 8. Laidunnuksessa tulee huomioida alueille kohdistuva kuormitus. Mahdolliset erilliset ulkotarhoilla ja jaloittelualueilla sijaitsevat pysyvät ruokintapaikat on oltava katettuja, mikäli ne eivät sijaitse toiminnallisesti eläinsuojien yhteydessä. Pysyviltä ruokintapaikoilta on lanta tarvittaessa poistettava. (Nitraattiasetus 7, YSL 7 ja 20 ) 14. Ratkaisun perustelut 14.1 Luvan muuttamisen perusteet MTY Lamposen toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain 27 :n mukaista ympäristölupaa. Luvan tulee vastata toimintaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan lupamääräyksiä, toiminta täyttää lainsäädännön edellytykset. Toimittaessa ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu yksinään tai muiden toimintojen kanssa ympäristö- tai terveyshaittaa. Päätöksessä on annettu tarpeelliseksi katsotut lupamääräykset toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräykset ovat tarpeen myös toiminnan valvomista varten. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. 14.2 Muutettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräystä 1 korjattiin vastaamaan nykyistä laajennussuunnitelmaa ja tarkoittamaan myös kuivalantalaa. Lupamääräystä 3 muutettiin tarkoittamaan myös kuivalannan käsittelyä.
11(15) Lupamääräystä 6 päivitettiin lannan levitykseen tarvittavan peltopinta-alan osalta. Lupamääräys 8 muutettiin vastaamaan uuden nitraattiasetuksen vaatimuksia. 15. Päätöksen täytäntöönpano Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta (YsL 98 ) 17. Päätöksen voimassaolo 18. Käsittelymaksu ja määräytyminen 19. Sovelletut oikeusohjeet 20. Päätöksestä tiedottaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YsL 29 ) Jos asetuksella annetaan ympäristösuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristösuojeluviranomaisen taksan (26.1.2016 10) mukaisesti maksu ympäristölupapäätöksestä on 620 1240 eläinsuoja (1240-50 % 5.2 luvan muuttaminen) 620. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Nitraattiasetus (1261/2015) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) = Vnp 29.10.1992/993 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) = VNp 659/1996 Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000). Lemin kunnan jätehuoltomääräykset
12(15) Päätös annetaan tiedoksi hakijalle ja Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lemin kunnan ilmoitustaululla, sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Etelä-Saimaa sanomalehdessä (YSL 85 ). 21. Muutoksenhaku Tähän ympäristölupapäätökseen ja päätökseen ympäristömaksusta saa kumpaankin hakea muutosta erikseen valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: Se jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea Rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät Toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät Alueellinen ympäristökeskus ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. 22. Liite 1. Mty Lamposen ympäristöluvan annettu xx.06.2016) lupamääräykset kokonaisuudessaan: 1. Toiminta voidaan laajentaa hakemuksen mukaisesti. Uusi nuorkarjapihatto ja kuivalantala voidaan sijoittaa hakemuksen asemapiirroksen mukaisesti. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja kuivalantalan rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää. Saumaukset tulee tehdä erityisen huolellisesti. Kuivalantala tulee varustaa ajoluiskalla, jonka edustalla tulee olla kovapohjainen pohjainen kuormausalusta, joka kestää koneiden painon ja jolta voidaan tarvittaessa kerätä lanta pois (YSL 7, 16 ja 17, nitraattiasetus 7 ).
13(15) 2. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä haju- tai meluhaittoja naapureille tai terveyshaittaa haittaeläinten muodossa. Jos lannan varastoinnista aiheutuu kohtuuttomia hajuhaittoja, on lietesäiliöt katettava vähintään kelluvalla katteella. 3. Lietelannan varastointia varten tulee luvan saajan käytössä olla säiliötilavuutta 12 kuukauden tarvetta varten vähintään 3052 m 3, jos laajennettuun eläinsuojaan sijoitetaan hakemuksen mukainen eläinmäärä. Lisäksi sadevettä varten lietesäiliötilavuutta on varattava vähintään 0,3 m 3 /allas-m 2 sekä riittävä tilavuus maitohuoneen jätevesille ja muille pesuvesille. Kuivalannan varastointia varten hakemuksen mukaiselle eläinsuojalle on lannan varastointitilaa oltava vähintään 595 m 3. Lantaa voi tarvittaessa luovuttaa sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai toiselle viljelijälle nitraattiasetuksen 1261/2015 mukaisella tavalla varastoitavaksi. (YSL 7 ja 20 ) 4. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. 5. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana vuotoja pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana ja siinä on otettava huomioon maatalaoudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (1261/2015) määräykset. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä on vältettävä asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapyhinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30-100 metrin vyöhyke, jolle lietelantaa ei saa levittää. Lannan levittämisessä on myös huolehdittava, ettei sitä pääse huuhtoutumaan vesistöön.
14(15) 6. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 114.5 ha. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä (Jätelaki 8, YSL 7). 7. Luvan saajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 8. Laidunnuksessa tulee huomioida alueille kohdistuva kuormitus Mahdolliset erilliset ulkotarhoilla ja jaloittelualueilla sijaitsevat pysyvät ruokintapaikat on oltava katettuja, mikäli ne eivät sijaitse toiminnallisesti eläinsuojien yhteydessä. Pysyviltä ruokintapaikoilta on lanta tarvittaessa poistettava (Nitraattiasetus 7, YSL 7 ja 20 ). 9. Maitohuoneen ja muut eläinsuojan jätevedet voidaan johtaa lietesäiliöihin. Pihattonavetan wc-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Wc-vedet voidaan käsitellä tavalla, joka vastaa talousjätevesiä koskevan asetuksen (209/2011) vaatimuksia. 10. Kuolleet tuotantoeläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte ulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa tai kontissa. 11. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Muovijätteet kuten rehupaalimuovijäte on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanomainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteiden avopoltto on kielletty.
15(15) Vaaralliset jätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava vaarallistenjätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Pilaantunut rehu on hyödynnettävä maanparannusaineena sellaisenaan tai kompostoituna pellolla tai muussa soveltuvassa paikassa. Polttoaine- ja öljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot ja vuodot tankkauksessa eivät pääsee maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliöiden on oltava lukittavia ja ne on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava katokseen tiiviille allastetulle alustalle tai ne on varustettava kaksoisvaipalla. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. 12. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu aei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä (22.00-7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Meluavien laitteiden melupäästöt on mahdollisuuksien mukaan suunnattava asutuksesta poispäin. 13. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta on välittömästi kerättävä talteen. 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta ja jätteistä. tiedot on annettava pyydettäessä valvoville viranomaisille siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava yhteenveto kirjanpidosta sisältäen ainakin tiedot: - eläinmääristä - lantamääristä ja lannan levitykseen käytettävästä peltoalasta - mahdollisista uusista tai muutetuista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista
16(15) - lietesäiliöiden vuotojen tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja seurannasta - kuolleiden eläinten määrästä ja käsittelypaikasta - muiden jätteiden laadusta, määristä ja toimituspaikoista - havaituista häiriö- ja poikkeustilanteista 15. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä myös, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava.