Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin 11 a).

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 172/2013/1 Dnro ESAVI/23/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Mäntsälä LUVAN HAKIJA Jouni Laine Saikarintie Sahakylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Mäntsälän kunnan Sulkavan kylässä tilalla Saikari, osoitteessa Saikarintie 260 sijaitsevan eläinsuojan toiminnan laajentamista. Tilan kiinteistörekisteritunnus on Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Nykyisessä eläinsuojassa on tilat 56 lehmälle, 35 hieholle ja 27 nuorkarjalle. Hakemuksen mukaisessa uudessa pihattonavetassa on tilat 215 lehmälle, 91 hieholle, 18 alle 6 kk vanhalle nuorkarjalle ja 39 yli 6 kk vanhalle vasikalle. Vuosituotanto laajennuksen jälkeen on noin 1, l maitoa. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan teräsbetonista uusi 5000 m 3 lietelantasäiliö ja tilan lietetilavuudeksi kokonaisuudessaan tulee sen jälkeen 7550 m 3. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin 11 a). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen kohdan 5 :n 1 momentin 11 a) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (17) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Mäntsälän ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan nykyiselle eläinsuojalle Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Nykyinen sopimuskausi on Hakijalla on käytettävissään lannan levitysalaa yhteensä 209,62 ha, josta omaa peltoa on 75,39 ha, vuokrapeltoa 22,23 ha ja sopimuspeltoa 112 ha. Tilakeskus sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, eikä alueella ole yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojan sijaintipaikan lähiympäristö on pääosin peltoa. Lähin naapurin asuinrakennus on yli 400 metrin päässä rakennettavista lietesäiliöstä ja pihattonavetasta. Uusi lietesäiliö sijoittuu uuden navetan viereen. Eläinsuoja, etäsäiliöt ja lannanlevityspellot sijaitsevat Mustijoen vesistöalueella, Sulkavanjärven valuma-alueella (19.005). Sulkavanjärvestä vedet laskevat Hirvihaaranjoen (19.004) kautta Mustijokeen. Vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä Hirvihaaranjoen-Sulkavanpuron ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Joen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Joen tilaa heikentävät erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen, mihin pyritään vuoteen 2021 mennessä, edellyttää ravinnepitoisuuksien vähentämisen lisäksi merkittäviä ja laajoja hydrologis-morfologisia toimenpiteitä. Tilakeskus tai levityspellot eivät sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Tämänhetkinen eläinmäärä on 56 lehmää, 35 hiehoa, ja yli 6 kk vasikoita 27 kpl. Suunnitellun laajennuksen jälkeen eläinmäärä olisi maksimissaan 215 lehmää, 91 hiehoa ja 18 kpl alle 6 kk vasikkaa sekä yli 6 kk vasikoita 39 kpl vastaten yhteensä 1717 eläinyksikköä. Tila on sitoutunut nyt ja myös laajennuksen jälkeen ympäristötuen sekä eläinten hyvinvointituen ehtoihin. Lehmät laiduntavat kesäaikana navetan läheisillä peltolohkoilla. Uudet eläintilat on tarkoitus rakentaa nykyisten rakennusten välittömään läheisyyteen. Navetta rakennetaan uusinta tekniikkaa soveltaen ja ottaen käyttöön mm. automaattilypsyn, joka mahdollistaa vapaan omaehtoisen lypsyllä käynnin. Nykyinen lypsykarjapihatto muutetaan nuorkarjapihatoksi,

3 3 (17) jossa pidetään myös hiehot ja ummessa olevat lehmät. Pihatto laajenee 80 m 2, kun siihen rakennetaan tilat uudelle ruokintapöydälle. Tilalla on kolme vanhaa lietesäiliötä tilavuuksiltaan 1100, 400, ja 350 m 3 ja niiden lietekuilutilavuus 100 m 3. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan uusi 5000 m 3 lietelantasäiliö, jonka lietekuilutilavuus on 600 m 3. Yhteensä säiliötilavuus on 7550 m 3. Uusi lietelantasäiliö varaudutaan toteuttamaan myös kahtena eri säiliönä. Kuivalantaa varten muutetaan vanha katettu laakasiilo 170 m 3 :n lantalaksi. Kuivalantaa syntyy nuorkarjan (39 vasikkaa) karsinoista ja mm. uuden pihaton poikimaosan kuivikepohjasta. Rehujen varastointi Lehmien ruokinta tulee jatkumaan entiseen tapaan esikuivattuun säilörehuun perustuvana. Säilörehua korjataan n t vuodessa ja se varastoidaan lähes kokonaan tornisiiloihin. Siirtymäaikana ennen tornien käyttöönottoa ja poikkeustilanteissa säilörehua tehdään aumaan. Mahdollinen puristeneste otetaan talteen ja varastoidaan lietesäiliöön. Säilörehun varastointi: Torniin 3000 t/v Laakasiiloon 150 Aumaan 100 Pyöröpaalataan 100 yhteensä 3350 Tornien puristeneste ohjataan valuntana tai pumppaamalla lietesäiliöön ja levitetään pellolle. Pyöröpaalirehussa ei ole puristenestettä. Laidunnus ja jaloittelu Laidunalaa on kaikkiaan 10 ha. Kesäaikaan nuorkarja ja hiehot laiduntavat 2-5 kuukauden ajan. Eläimillä on laidunkaudella mahdollisuus olla öisin sisällä. Eläinten juottamiseen on käytössä uimurilla varustetut vesiautomaatit. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Lannan käsittely Lanta varastoidaan pääosin lietesäiliöihin sekä osaksi katettuun kuivalantalaan. Lietelantalan hajuhaitta pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä pumppaamalla liete säiliöön altapäin, jolloin kuorikerros ei rikkoonnu. Lietelantasäiliöistä on pienin 350 m 3 :n säiliö katettu. Lietelannan levitys tehdään multaavalla vaunulla. Tällöin ravinteiden käyttö tehostuu ja haju-

4 Vedenhankinta 4 (17) haitat pysyvät mahdollisimman pieninä. Levitys pyritään tekemään pääosin keväällä ja kesällä. Lannan levitykseen on hakijalla käytettävissä peltoalaa yhteensä noin 210 ha. Lietettä ei levitetä pohjavesialueelle. Osa lannasta varastoidaan kuivalantana, joka on valmistettu imeyttämällä virtsaa olkiin. Lannan levitysajankohdat ovat: viikoilla % lantamäärästä viikolla % viikolla % viikolla % Vedenhankintaan on käytössä oma porakaivo. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla sijaitsevien polttoainesäiliöiden tilavuus on yhteensä litraa. Jakelusäiliöitä on kaksi litran ja yksi litran säiliö konehallin pihalla. Ne ovat varustettu lukituksella ja laponestolla. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 600 l, jotka säilytetään betonilattialla. Jakelusäiliöiden lisäksi viljankuivurin polttoöljyä varten on yksi litran säiliö. Muut käytettävät aineet ja kemikaalit ovat: Navetan pesuaineet 180 l/v Säilörehun säilöntäaineet 10 tn/v Kasvinsuojeluaineet 200 l/v Navetan pesuaineet säilytetään navetassa asianmukaisessa tilassa. Säilörehun säilöntäaineet varastoidaan konteissa ja kasvinsuojeluaineet lukitussa sisätilassa tiiviillä alustalla Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lannan levitys tapahtuu multaavalla vaunulla, jolloin ravinteet tulevat mahdollisimman tehokkaasti kasvien käyttöön. Lannan turhaa sekoittamista vältetään hajuhaittojen minimoimiseksi.

5 5 (17) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöt maahan Melu ja liikenne Maitohuoneen jätevedet ja muut vuotuiset pesuvedet yhteensä noin 150 m³ johdetaan lietesäiliöön, samoin eläinsuojan muut jätevedet noin 100 m 3. WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Liikenne on tavanomaista maitotilan liikennettä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, rehuauto tuo täysrehua kerran kuukaudessa. Eläinten kuljetuksia on joka toinen viikko. Lannan levityksen samoin kuin rehun korjuun aikaan traktoriliikenne lisääntyy noin viikon ajaksi kerrallaan. Jätteet Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot toiminnasta syntyvien jätteiden määristä ja toimituspaikoista: Kuolleet eläimet 1,5 t/v Honkajoki Oy Muovit 150 kg /v Järjestetty jätehuolto Jäteöljyt 100 l/v Ongelmajätekeräys Vanhat torjunta-aineet 5 l/v Ongelmajätekeräys Akut, loisteputket 6 kpl/v Keräyspisteet Pilaantuneet rehut 5 t/v Kompostointi Metalliromu 1 t/v Romun ostajat Pilaantunut rehu säilytetään laakasiilon tyhjänä olevalla osalla betonilaatalla. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Paloviranomaisten kanssa laaditaan pelastussuunnitelma. Sähkökatkosten varalta tilalla on aggregaatti. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston sekä Kärkölän ja Mäntsälän kuntien ilmoitustauluilla Kuulutus hakemuksesta on julkaistu Etelä-Suomen Sanomat -nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille.

6 6 (17) Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Mäntsälän ja Kärkölän kunnanhallituksilta, Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Kärkölän kunnan ympäristölautakunnalta. Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen/ Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ilmoitti, ettei se katso tarpeelliseksi antaa lausuntoa hakemuksen johdosta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ei anna lausuntoa hakemuksesta. Kärkölän kunnanhallitus toteaa antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomauttamista esitetyn ympäristölupahakemuksen johdosta. Kärkölän kunnan ympäristölautakunta on antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa: Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan, että lautakunnalle ei ole tullut valituksia eläinsuojan toiminnasta. Ympäristölautakunta ei myöskään näe mitään estettä toiminnan laajentamiselle. Tulisi kuitenkin harkita, onko lannan levitys juhannusta edeltävinä päivinä välttämätöntä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Yleiset lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Jouni Laineelle ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle kiinteistöllä Ympäristölupa koskee hakemuksen mukaista eläinsuojan toimintaa, jossa on eläinpaikat 215 lypsylehmälle, 91 hieholle, 39 yli 6 kk ikäiselle vasikalle ja 18 alle 6kk ikäiselle vasikalle Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. 1. Kiinteistölle voidaan rakentaa hakemuksen mukaisesti uusi pihattonavetta ja muuttaa vanha lypsykarjapihatto nuorkarjapihatoksi. Uudet lietesäiliöt

7 7 (17) voidaan sijoittaa hakemuksen asemapiirroksen mukaiseen paikkaan. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja säiliörakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Pohjarakenteet on toteutettava siten, että mahdolliset vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Uudet lietesäiliöt on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Lannan varastoinnissa on huolehdittava, että avonaisten lietelantasäiliöiden pinnalle muodostuu luonnollinen hajuainepäästöjä vähentävä katekerros tai niissä on käytettävä kelluvaa katetta. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkeilla suoja-aidoilla. Luvansaajan on varattava ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle Uudenmaan ELY-keskuksen y-vastuualueelle mahdollisuus tarkastaa uuden eläinsuojan ja lietesäiliön rakenteet ennen niiden käyttöönottoa. 2. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä haju- tai meluhaittoja naapureille tai terveyshaittaa haittaeläinten muodossa. Jos lannanvarastoinnista aiheutuu kohtuuttomia hajuhaittoja, lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella. Lannan varastointi ja käsittely 3. Lietelannan varastointia varten luvan saajan käytössä tulee olla säiliötilavuutta 12 kuukauden tarvetta varten ja vähintään 6450 m³, jos eläinsuojiin sijoitetaan hakemuksen mukainen eläinmäärä. Lisäksi sadevettä varten lietesäiliötilavuutta on varattava vähintään 0,3 m 3 /allas-m 2 sekä riittävä tilavuus puristenesteelle, maitohuoneen jätevesille ja muille pesuvesille. Kuivalantaa ja kuivikepohjia varten on oltava tilavuutta 170 m³. Lantaa voidaan tarvittaessa myös luovuttaa sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta) mukaisella tavalla varastoitavaksi. 4. Rakennettavan lietelantasäiliön rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen lietelantasäiliön rakentamisen aloittamista. Jos lietesäiliön tilavuus on yli m³, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei rakentamisen ja käytön aikana kohdistuva kuormitus aiheuta sortumista, lujuutta tai vakautta haittaavia muodonmuutoksia ja heikennä vesitiiviyttä. Rakennesuunnitelmiin on tällöin liitettävä asiantuntijalaskelmat rakenteiden lujuudesta ja pitkäaikaisesta kestävyydestä suunnitellulla sijaintipaikalla. Yhden lietelantasäiliön sijaista voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa samalle paikalle sijoittuen kaksi lietelantasäiliötä, joiden kunkin tilavuus on enintään m³.

8 8 (17) Säiliöiden salaojitus ja alueen pintavesien ohjaus on toteutettava siten, että onnettomuus- ja vahinkotilanteessa salaojaveden ja lietelannan pääsy ojiin voidaan tarvittaessa estää ja, että salaojavesien laatua voidaan tarvittaessa seurata salaojakaivosta tai erillisestä havaintoputkesta. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Lannan hyödyntäminen 6. Lanta, virtsa ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 202 hehtaaria. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 7. Lannan, virtsan ja säilörehun puristenesteen siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana vuotoja pääse ympäristöön. Levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana ja siinä on otettava huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräykset. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä on vältettävä asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen metrin vyöhyke, jolle lietelantaa ei saa levittää. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule levittää lietelantaa. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 8. Luvan saajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. Laiduntaminen 9. Laidunnuksessa tulee huomioida alueille kohdistuva kuormitus. Eläinten kulkutiet laitumille ja eläinten keräilyalueet sekä mahdollisesti perustettavat laitumilla olevat pysyvät juotto- ja ruokintapaikat tulee pitää kovapohjaisina ja kuivina. Tarvittaessa kulkureitit ja keräilyalueet on salaojitettava ja sorastettava. Edellä mainituilta alueilta on lanta tarvittaessa poistettava.

9 9 (17) Jätteet, jätevedet ja polttoaineiden ja kemikaalien säilytys 10. Maitohuoneen vedet ja muut eläinsuojan jätevedet voidaan johtaa lietesäiliöihin. Eläinsuojan wc-vesiä ei saa käsittelemättöminä johtaa lietesäiliöihin ja ne voidaan hakemuksen mukaisesti johtaa umpikaivoon. 11. Kuolleet tuotantoeläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa tai -kontissa. 12. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Vaaralliset jätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Melu Muovijätteet kuten rehupaalimuovijäte on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanomainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Pilaantunut rehu on hyödynnettävä maanparannusaineena sellaisenaan tai kompostoituna pellolla tai muussa soveltuvassa paikassa. Polttoaine- ja öljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot ja vuodot tankkauksessa eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliöiden on oltava lukittavia ja ne on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on varustettava kaksoisvaipalla tai vaihtoehtoisesti varustettava ne tiiviillä riittävän tilavalla vuotoaltaalla, johon lumen ja sadeveden kertyminen on estetty katoksin tai muin vastaavin järjestelyin. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. Säiliöiden on oltava määräyksen mukaisia mennessä. 13. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä ( ) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ), eikä yöllä ( ) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Meluavien laitteiden melupäästöt on mahdollisuuksien mukaan suunnattava asutuksesta poispäin.

10 10 (17) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Uudenmaan ELY-keskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta on kerättävä välittömästi talteen. Poikkeustilanteisiin on varauduttava etukäteen ja hakemuksen mukaisesti on toiminnasta laadittava pelastusviranomaisten kanssa pelastussuunnitelma. Suunnitelmaa on pidettävä ajan tasalla. Raportointi 15. Luvan saajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä valvoville viranomaisille siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava yhteenveto kirjanpidosta sisältäen ainakin tiedot: - eläinmääristä - lantamääristä ja lannan levitykseen käytettävästä peltoalasta - mahdollisista uusista tai muutetuista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista - lietesäiliöiden vuotojen tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja seurannasta - kuolleiden eläinten määrästä ja käsittelypaikasta. - muiden jätteiden laadusta määristä ja toimituspaikoista - kaivoveden tarkkailun tulokset - havaituista häiriö- ja poikkeustilanteista Toiminnan muuttuminen 16. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä myös, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasi-

11 11 (17) tusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Päätöksessä on otettu huomioon ympäristönsuojelulain, jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten tavoitteet sekä yleiset periaatteet ja vaatimukset. Asiassa on myös otettu soveltuvin osin huomioon Mustijoen vesistöalueelle (Sulkavanjärven valuma-alue ) laadittu vesienhoitosuunnitelma, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteissa on vaadittu vastaavaa tasoa kuin maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4 (100/2001) edellyttävät. Aluehallintovirasto on katsonut, että YSL 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Määräys on annettu eläinsuojasta ja lantavarastoista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Uuteen lietelantasäiliöön tai olemassa oleviin säiliöihin ei ole vaadittu ehdottomana kelluvaa katetta. Lähtöoletuksena on ollut, että nautaeläinten pitämisestä kertyvä lietelanta muodostaa käytännössä säiliön pintaan luonnollisen katteen, joka vähentää hajuaineiden haihtumista varastoinnin aikana. Valmius kiinteän katteen rakentamiseen uuteen säiliöön ja kelluvien katteiden käyttöön ottoon kaikkiin säiliöihin tulee toiminnanharjoittajalla kuitenkin olla. Tilalla on varauduttava pitämään eläinsuojatoiminnan laajennuksen ja lietelantasäiliön valmistuttua käyttöönottotarkastus, jossa voidaan mm. todeta, että näiden rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. Määräys 2. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haju- tai muuta haittaa naapureille. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Määräys 3. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Tilavuuden riittävyyttä laskettaessa on otettava huomioidaan lisäksi lietekuilutilavuudet sekä puristenesteen, maitohuoneen jätevesien ja eläinsuojien pesuvesien sekä avosäiliöiden sadevesien tilantarve. Tarvittava lietelannan varastointitilavuusmäärä on laskettu hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan ja määrästä on vähen-

12 12 (17) netty laiduntamisen vuoksi 230 m³. Laskennallisesti lietelannan säiliötilavuus on riittävä. Määräykset 4 ja 5. Ympäristöministeriön ohjeen Kotieläintalouden ympäristönsuojelu, ympäristöhallinnon ohjeita I/2010 mukaan lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista. Ohjeen mukaan betonin tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön lujuus- ja säänkestovaatimukset (MMM- RMO C4). Uudet eläinsuojan yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Betonielementeistä rakennetun säiliön koon tulee mahdollistaa lietteen riittävän tehokas sekoittaminen. Suurissa, yli m³:n kokoisissa lietesäiliöissä riskit säiliön kestävyydelle kasvavat, eikä niitä suositella rakennettavaksi. MMM-RMO C4:n mukaan lietelantavarastojen rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään K30-2 luokkaa ja säänkestävää. Laskettu halkeamaleveys ei saa ylittää 0,3 mm. Varastotilavuudeltaan yli 500 m³:n liete- ja virtsasäiliöiden mitoituksessa sisäpuolisille nestekuormille ei saa ottaa huomioon ympäröivän maan painetta. Raudoituksen suojabetonipeitteen vaadittu paksuus lantaa ja virtsaa vasten on oltava 30 mm. Rakenteiden valinnassa ja suunnittelussa on otettava huomioon säiliön aggressiiviset ympäristöolosuhteet. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisten lupamenettelyjen yhteydessä määrätään tarvittaessa erityissuunnitelmien, kuten rakennesuunnitelmien ja selvitysten toimittamisesta kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Koska suuriin lietelantasäiliöihin, jotka on rakennettu osittain maan pinnan yläpuolelle, liittyy myös kasvanut ympäristöonnettomuuden ja vesistön pilaantumisen riski, on rakennettavan lietelantasäiliön rakennesuunnitelmat ja lujuuslaskelmat toimitettava tiedoksi myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Näin myös ympäristölupaa valvova viranomainen voi tarvittaessa todennuttaa asiantuntijoilla, että säiliön suunnittelussa on menetelty asianmukaisesti ja lupamääräyksessä 4 esitetyt säiliön kestävyysvaatimukset on otettu huomioon säiliön rakennesuunnittelussa ja sen rakennelaskelmissa. Lupamääräys mahdollistaa uuden säiliötilavuuden rakentamisen myös kahtena pienempänä säiliönä. Määräys 6. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttää, että luvan saajalla on käytettävissään yhteensä noin 202 hehtaaria peltopinta-alaa lannan levitykseen. Luvan saaja on hakemuksessaan ilmoittanut, että lannan levitysalaa on käytettävissä noin 209 hehtaaria. Suurin osa levityspelloista on vuokra- ja sopimuspeltoa (noin 134 h). Esitetty lannan levitysala on siten riittävä. Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla selvillä lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopi-

13 13 (17) muksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Määräys 7. Velvoitteet ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi sekä hajuhaittojen estämiseksi haittojen torjumiseksi. Lannan levitys ei pääosin ole ympäristöluvanvaraista toimintaa ja lannan levityksestä voidaan ympäristölupamenettelyssä antaa yksityiskohtaisia määräyksiä vain pelloille, jotka ovat tilan läheisyydessä ja kuuluvat siten toimintakokonaisuuteen. Lannanlevityksessä tulee noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi muutoin olennaisesti huonontua, taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Määräys 8. Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa aiheuttamien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Määräys 9 Laidunalueiden hoidosta sekä kulkureittien, keräilyalueiden ja juotto- ja ruokintapaikkojen perustamisesta, on annettu laidunnuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Määräys 10. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Wc-vesiä ei saa hygieniasyistä johtaa käsittelemättöminä lietesäiliöön. Määräykset 11 ja 12. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Eläinjätteen käsittelystä säädetään jätelain lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset ELYkeskukset sekä aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit.

14 Vastaus lausuntoihin 14 (17) Määräyksellä 12 varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Määräys 13. Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. Määräys 14. Luvan saajan on ympäristönsuojelulain mukaisesti oltava selvillä toimintansa riskeistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Mm. tulipalojen sammutusvesien mahdollinen ylijuoksu lietesäiliöiden kautta on estettävä. Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Määräykset varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin ja niitä koskevien suunnitelmien ajantasaisuus on tarpeen mm. ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain on tarpeen mm. ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 5 :n 2 momentin mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo tapahtunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita ympäristöhaitan torjumiseksi. Määräys 15. Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Määräys 16. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää yleensä luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä ympäristölupapäätös korvaa Mäntsälän kunnan myöntämän ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 )

15 15 (17) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaviranomainen voi päättää, että uusia toimintoja koskien lupa raukeaa, jos toimintoja tai niiden aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Jos toiminnassa tapahtuu muutoksia tai laajennuksia, on uusi hakemus laitettava vireille jo aiemmin. Hakemukseen on liitettävä ainakin seuraavat tiedot: - toiminnassa ja alueen maankäytössä tapahtuneet muutokset, - selvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojatoiminnassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi, - arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. (YSL 28, 55 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 62, 76, 81, 90, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 10, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (646/2011) 12, 13, 29, 72, 118, 119 Jäteasetus (179/2012) 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)

16 16 (17) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 751,50 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Laitoksen voimassa oleva ympäristölupa on annettu kumotun ympäristölupamenettelylain nojalla ja uusi lupa on ensimmäinen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain 86/2000 mukainen ympäristölupa. Asetuksen maksutaulukon mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle tai joka eläinyksikkökertoimien mukaan määritettynä vastaa sitä, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, jos asian käsittelyn vaatima työnmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jouni Laine Saikarintie Sahakylä Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Mäntsälän kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Keski-Uusimaa -nimisessä sanomalehdessä.

17 17 (17) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITE Valitusosoitus Harri Majander Tapani Hiironen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristölakimies Tapani Hiironen

18 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.