Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Vaihtoehtoja ikäihmisen asumiseen -seminaari 11.2.2016, Jyväskylä Sari Hosionaho, FT, ohjelmapäällikkö ympäristöministeriö, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017
Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa laaja-alaisesti Väestörakenteen muutos on hyvin nopea tulevina vuosina. Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa voimakkaasti eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta. Tilastokeskuksen ennuste Yli 65-vuotiaita 1 018 420 (18,8 % väestöstä) Vuoden 2012 lopussa Ennuste vuona 2030 1 496 000 (25,6 % väestöstä) yli 85-vuotiaita 123 673 (2,3 % väestöstä) 226 000 (3,9 % väestöstä) Ikääntyneiden asumisessa on kyse erittäin suuresta väestöryhmästä ja sen erilaisista tarpeista: vuonna 2030 lähes 1,5 milj. 65-vuotta täyttänyttä (enemmän kuin joka neljäs väestöstä)
Ohjelman tavoitteet Parantaa ikääntyneiden asumisoloja siten, että myötävaikutetaan kotona asumisen kansallisen tavoitteen saavuttamiseen Tukea ikääntyneiden omaa varautumista asumisen ja siihen liittyvien palvelujen osalta Luoda edellytyksiä ikääntyneiden asuinolojen parantamiseen valtion pitkäjänteisen toiminnan kautta Vahvistaa kuntien toiminnan ja talouden suunnittelussa ikääntyvän väestön asumisen osuutta ja edistää palvelurakenteen muutosta avohuollon suuntaan Suunnata asunto- ja rakennusalan toimintaa vastaamaan paremmin ikääntyneiden asumisen tarpeita ja asumisolojen parantamista Parantaa toimijoiden yhteistyötä ja luoda ikääntyneiden asumista tukevia toimintamalleja Sari Hosionaho, 11.2.2016 3
Ikääntyneelle väestönosalle turvattava sopivan asuntokannan riittävyys Ikääntyneen tulee voida asua kotona mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa, jos tavoitteena on kansallisen tavoitteen mukaisesti se, että kotona asuu vähintään 92 % yli 75-vuotiaista ja lähes kaikki sitä nuoremmat henkilöt Tällä hetkellä tavoitteen asunnoista vain pieni osa on valmiina 4
TARVE: 1 000 000 ESTEETÖNTÄ ASUNTOA 5
Ohjelman toimintaperiaatteet Ohjelman kautta pyritään vaikuttamaan sekä ikääntyneiden itsensä että kuntien ja asunto- ja rakennusalan toimintaan Kyse mittavasta haasteesta tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä ikääntyneiden asumisolojen parantamiseksi Poikkihallinnollisuus ja useita toimijoita ohjelman koordinaatio YM:ssä ohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa: Kansalaiset Valtio (asuntopolitiikka ja rahoitus, tutkimus- ja kehittäminen, jne.) Kunnat (asunto-, kaavoitus- ja tekninen, sosiaali- ja terveys) Asunto- ja rakennusala Yritykset Järjestöt ja vapaaehtoissektori 6
Ohjelman toimenpidelinjaukset A.Ennakointi ja varautuminen B. Esteettömyyden parantaminen ja asuntojen korjaaminen C. Asuntojen laatu ja asumisratkaisujen monipuolisuus D. Asumisen, palvelujen ja ympäristön kokonaisuus 7
Ohjelman rahoitus YM:ssä Korjausavustukset, vuonna 2016 yht. 22,5 milj. : Taloyhtiöiden hissiavustukset 14 milj. ; avustusprosentti säilyy enintään 50 % -> jatkuva hakuaika ARA:ssa Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustukset 7 milj. -> näiden kuntien myöntämien avustusten hakuaika päättyy tänä vuonna 24.3.2016 Liikkumisesteiden poistamisavustus taloyhtiöille 1,5 milj. -> jatkuva hakuaika ARA:ssa Erityisryhmien palveluasumisen investointiavustusrahoitus Ohjelmatuen rahoitus (vuosittain 0,5 miljoonaa euroa) Sari Hosionaho, 11.2.2016 8
Hissillä kotiin Tilastokeskus: vuonna 2012 hissittömissä kolme- tai yli kolmekerroksisissa kerrostaloissa asui yht. 570 000 henkilöä; viidennes heistä (101 000 henkilöä) 65 vuotta täyttäneitä. Hissirakentamisen edistäminen: Hissi esteetön Suomi 2017 hanke ARA:ssa 17 alueellista hissityöryhmää eri puolella Suomea Ohjausta ja neuvontaa (työkaluja esim. Hissi-laskuri, KIPI-kortti) www.hissiin.fi 9
Hissi-Esteetön Suomi 2017 -hanke Myös asuntojen turvallisuus näkökohdat ja esteettömyys laajemmin: Esim. onko hissille esteetöntä käyntiä? (mm. luiskat, ovien automatisointi, porraskäytävän valaistus) Taloyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden pelastussuunnitelmat: onko ikääntyneet asukkaat huomioitu (esim. paloturvallisuus on kaikkien etu) Vaikuttavuus: Jälkiasennettu hissi hyödyttää keskimäärin 12 13 asuntokuntaa samanaikaisesti, mutta satoja asuntokuntia vuosikymmenten aikana. Asunnon arvon nousu Paremmat asuinolot voivat siirtää laitoshoitoon tai palveluasumiseen siirtymistä huomattavasti ja vähentää myös kotihoidon ja palvelujen tarvetta, kun asukas pääsee itse kauppaan ja muihin palveluihin. 10
Kuntien toiminnan tukeminen ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä Ohjataan kuntia ottamaan käyttöön toimintatapa asunnon korjaustarpeen arvioimiseksi ja korjausten käynnistämiseksi. Sisällytetään hyvinvointia tukeviin kotikäynteihin ja palvelutarpeen arviointiin asunnon esteettömyyden ja turvallisuuden tarkastelu. Hyvien käytäntöjen levittäminen (esim. Lahden Omassa kodissa hankkeen toimintamalli): Omassa kodissa -video: https://www.youtube.com/watch?v=eautjqregc4 Raportti 03/16 Vanhusneuvostojen toiminnan tukeminen ja edistäminen ikääntyneiden asumiseen liittyvissä kysymyksissä Ikä-Asken Vanhusneuvostopäivä yhteistyössä STM:n kanssa v. 16 Kuntien toiminta ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä selvitys (Tahituuri Oy) Tulokset kevät -16 11
Palvelualueita ikääntyneiden tarpeisiin Useissa kunnissa maassamme suunnitellaan ja toteutetaan ikääntyneiden asumisen tarpeisiin erilaisia palvelualueita ja kampuksia Palvelualueilla tarkastellaan asuinalueita kokonaisuudessaan Tavoitteena, että kotona asumista edistävät palvelut ovat helposti alueen ikääntyneiden asukkaiden saavutettavissa Yhteisöllisyyden tukemiseksi alueella on ikääntyneiden tarpeet huomioon ottavia yhteistiloja ja -toimintaa Esim. Tampereen Hervannassa palvelualueen kehittämishanke:http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Asuminen/Ikaantyneiden_asuminen/Ajankohtaista/Hervantaa_ryhdyta an_kehittamaan_ikaystav(33539) 12
STM kärkihanke ja Ikä-Aske Yhteydet hallituksen (STM) kärkihankkeeseen: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa sis. linjauksen kehitetään eri asumismuotoja hoivan sisältäviä asumisen pilottikokeiluja: asumisen ja palvelut yhdistäviä konsepteja, kuten palvelualueet/-korttelit, muistisairaiden kylät, perhehoitokylät 13
Asumisen yhteisöllisyyden vahvistaminen Yhteisöllinen asuminen ei ole vielä Suomessa yhtä yleistä kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, mutta korostumassa Ikääntyneillä yhteisöllisyys asumisessa on turvallinen ja mielekäs ratkaisu, kunhan on oikeus myös yksityisyyteen Yhteisöllinen asumisella tarkoitetaan erilaisia asumisen muotoja kuten esim. hoitoyhteisöt ja uudentyyppiset asuinyhteisöt (mm. seniorikylä) Esteettömiä kokoontumis- ja palvelutiloja kulttuuri-, virike- ja vapaaehtoistoimintaan sekä erityisesti ikääntyneiden omaa toimintaa varten 14
Asumisen yhteisöllisyyden vahvistaminen Selvitys asuinalue- ja talokohtaisten yhteistilojen ja -toiminnan toteutuksesta sekä arviointi niiden toimivuudesta ikääntyneiden tarpeisiin /Kati Tuokkola TMI -> Tulokset 03/16 Alustavia havaintoja/suosituksia: Palvelukeskuksista asuinalueen toimintakeskuksia (poistamatta kuitenkaan palveluja) Tila- ja yhteistoimintasuunnitelmat kunnissa hyvissä ajoin ennakoivasti vanhusneuvoston käsiteltäväksi ja asuinaluekohtaisesti ikääntyneet keskustelemaan suunnitelmia Yhteistyön vahvistamista: asukkaat, kuntapäättäjät, vanhusneuvostot, järjestöt, vapaaehtoistoiminta, yritykset, taloyhtiöt, seurakunnat; kunta koordinoijana Etsivän vanhustyön vahvistaminen (yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy) 15
Asumisen yhteisöllisyyden vahvistaminen Valtioneuvoston TEAS haku vuodelle 2016 (= valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahat), sis. YM/Ikä-Askesta: 3.4.1. Miten ikääntyneiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa asumisessa ja asuinalueilla? A) Ikääntyneiden hyvinvointi ja yhteisöllisyys asumisessa ja asuinalueilla Miten ikääntyneiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä asumisessa ja asuinalueilla voidaan vahvistaa? Millaisia toimivia kansainvälisiä ratkaisuja on ja miten niitä voidaan hyödyntää maassamme? 16
Asumisen yhteisöllisyyden vahvistaminen B) Ikääntyneiden asumismuodot (ml. hoivan yhdistävät ratkaisut) Millaisia ikääntyneiden uusia asumismuotoja on maassamme (esim. yhteisöasuminen, senioritalot, perhehoitokylä) Millaisia kansainvälisiä ikääntyneiden asumismuotoja, myös hoivan yhdistäviä, on Länsi-Euroopan maissa? Millaisia kokemuksia edellisistä on saatu? Millaisia asumisratkaisuja tulee tuottaa, jotta ne vastaavat tarpeisiin? Mitä ne edellyttävät julkiselta sektorilta (valtio ja kunnat)? Entä muilta toimijoilta? TEAS-haun tarjousten vertailu käynnissä YM:ssä -> YM tekee hankintaesityksen VNK:lle Tutkimushankeen käynnistysaikataulu, arvio 03/2016 Lisätietoa: http://vnk.fi/selvitys-ja-tutkimusrahoituksen-hakeminen 17
Älykkäät ratkaisut: kotona asumista tukeva teknologia Tuetaan ikääntyneiden kotona asumiseen liittyvän hyvinvointi-, turva- ja ICT-teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa osana älystrategioiden toteuttamista Kansainvälinen selvitys ikääntyneiden kotona asumista edistävistä älyteknologiaratkaisuista Yhteisrahoitteinen hanke (YM, Tekes, Sitra, LVM) Käynnistys ja toteutus v. 2016 Tulosten levittäminen/hyödyntämisen edistäminen (työpajoja alan toimijoille) v. 2017 Ohjelman yhteistyökumppaneiden toiminta: VTKL, Valli Ry, yritykset tiedon, osaamisen, kokemusten ja menetelmien välittäminen (mm. Kotiturva -hanke ja Ikäteknologiakeskus) 18
Poimintoja muista ohjelman painopisteistä/toimenpiteistä v. 2016-2017 Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun ohjauksella edistetään ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitävien asuinympäristöjen toteuttamista, monipuolisten tarpeita vastaavien ratkaisujen tuottamista sekä eri väestöryhmien asumisen ja palvelujen integroimista. Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa tutkimus /SYKE: 1) Missä ja miten ikääntyneet asuvat ja tulevat asumaan tulevaisuudessa (tarkastelu vuoteen 2040 asti), mm.: Kuntien yhdyskuntarakenne, väestörakenne ja palvelutarve. Minkä tyyppiset alueet kunnissa tukevat ikääntyvien kotona asumista sekä itsenäistä asiointia ja liikkumista? Palvelujen sijainnin yhteys ikääntyneiden sijoittumiseen. Kuinka monella ikääntyneellä on lähipalvelut? Ohjaavatko palvelut muuttoliikkeen suuntaa (työntö- ja vetovaikutus)? Minkä tyyppisille alueille ikääntyneet muuttavat? Sari Hosionaho, 11.2.2016 19
Poimintoja muista ohjelman painopisteistä/toimenpiteistä v. 2016-2017 2) Alueellisen kehityksen ennakointi, mm. Ikääntymisen vaikutus tulevaan asuntokysyntään eri alueilla Kuntien väestörakenteen kehitys ja asumis- ja palvelutarpeiden muutokset ja niiden ennakointi Kaavoituksen ja rakentamishankkeiden vaikutus ikääntyneiden sijaintiin Alueellisten erojen vaikutus, kasvavat/taantuvat alueet Minkä tyyppisiä ympäristöjä erilaiset tuetun asumisen ratkaisut ja palvelualuemallit vaativat ja mitkä ovat palvelualuemallien kehittämisen kannalta parhaat vyöhykkeet valmisteluhanke käynnissä ja tutkimus vuonna 2016 tulosten hyödyntämisen edistäminen vuonna 2017 Sari Hosionaho, 11.2.2016 20
www.ymparisto.fi/ikaantyneidenasuminen Foorum ikääntyneiden asumiseen liittyvän tiedon jakamiselle, uusien toimintamallien levittämiselle sekä ajankohtaisille puheenvuoroille Tietoa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toiminnasta ja tuloksista sekä muista ikääntyneiden asumiseen liittyvistä ajankohtaisista uutisista ja tapahtumista ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, 11.2.2016 21
TERVETULOA MUKAAN!