Lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä Johanna Viitanen, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Susanna Martikainen ja Mikko Korpela, Itä-Suomen yliopisto Tinja Lääveri, HUS Tietotekniikka, ehealth valiokunta
Artikkelin ja tutkimuksen tavoite Raportoida keskeisimmät tulokset valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä tietojärjestelmien kehittämistyöstä. Tutkimuskysymykset: a) Minkälaisia kokemuksia lääkäreillä on tietojärjestelmien kehittämistyöhön osallistumisesta? b) Ovatko lääkärit kiinnostuneita osallistumaan kehittämistyöhön? Jos ovat, miten? c) Minkälaisia visioita ja kehittämistoiveita lääkäreillä on nykyisiin käytössä oleviin tietojärjestelmiin liittyen? Tavoitteena herättää keskustelua sekä tukea käyttäjäkeskeisten ja osallistavien kehittämiskäytäntöjen käyttöönottoa.
Aiempi tutkimus: Terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttäjälähtöinen kehittäminen Potilastyössä käytettävien tietojärjestelmien tuottamista hyödyistä on ristiriitaista näyttöä Kansallisen selvityksen perusteella lääkärien arviot nykyisistä tietojärjestelmistä ovat hyvin kriittisiä Järjestelmäsuunnittelun haasteena puutteellinen käyttäjiin ja käyttötilanteisiin liittyvä ymmärrys Käyttäjälähtöisyyden ja monitieteisyyden merkitys Vähän tietoa käyttäjälähtöisen kehittämisen nykytilasta, erityisesti kehittäjien ja loppukäyttäjien välisestä yhteistyöstä Tunnistettuja haasteita: resurssien puute, käyttäjien ja kehittäjien välinen vuorovaikutus, kehittäjien asenteet, puutteellinen menetelmäosaaminen (Shah & Robinson, 2007)
Aiempi tutkimus: Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena hyvään käytettävyyteen tähtäävä suunnittelu (ISO 9241-210 standardi). Periaatteita: Järjestelmäsuunnittelun lähtökohtana tulisi olla käyttäjiin, tehtäviin ja käyttöympäristöihin liittyvä ymmärrys Potentiaalisten tai todellisten loppukäyttäjien tulisi olla mukana iteratiivisesti etenevän kehittämisprosessin suunnittelu- ja arviointivaiheissa, myös käyttöönoton jälkeisissä arvioinneissa Monialaisuus kehittämistyössä Useilla teollisuuden aloilla käyttäjälähtöisyys on tunnistettu yhdeksi palvelu- ja järjestelmäsuunnittelun kulmakivistä.
Tietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2010 -tutkimus, kyselyn taustaa Tavoite: Kattava selvitys lääkärien käyttämien tietojärjestelmien nykytilasta, erityisesti käytettävyydestä Kohderyhmä: Potilastyötä tekevät lääkärit Suomessa (noin 14 000), vastaajia 3929 Ajankohta: Aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla helmimaaliskuussa 2010 Kysely suunniteltiin monitieteisessä ryhmässä: lääkärit, käytettävyystutkijat, sosiaalitieteilijät, terveydenhuollon tietotekniikkatutkijat, työhyvinvointitutkijat Tuloksia raportoitu Lääkärilehdessä, artikkelit: Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu Kaikissa on kehitettävää. Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu Kritiikkiä, mutta kiitostakin.
Kehittämistyöhön liittyvät kysymykset Monivalintakysymykset: 1. Millaisia kokemuksia sinulla on käyttämiisi tietojärjestelmiin liittyvän palautteen antamisesta ja kehittämistyöstä? 2. Millä tavalla olet kiinnostunut osallistumaan tietojärjestelmien kehittämistyöhön tulevaisuudessa? Avoimet kysymykset: 3. Tulevaisuuden visiosi potilastietojärjestelmistä: Millainen se parhaimmillaan voisi olla? 4. Muita kommentteja tai palautetta terveydenhuollon tietojärjestelmistä tai tutkimuksesta.
Tulokset: Kokemukset palautteen antamisesta ja kehittämistyöhön vaikuttamisesta (N 3800) a) Tiedän kenelle ja miten voin lähettää halutessani järjestelmäpalautetta. 43 10 47 b) Esimiehet huomioivat mielipiteeni ja kokemkseni tietojärjestelmein käyttäjänä. 31 26 44 c) Järjestelmätoimittaja on kiinnostunut käyttäjien antamasta palautteesta. 13 23 64 Samaa mieltä d) Järjestelmätoimittaja huomioi mielipiteeni ja kokemukseni tietojärjestelmien käyttäjänä. 8 25 67 Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä e) Järjestelmätoimittaja toteuttaa korjaus- ja muutosehdotukset toivotulla tavalla. 7 27 67 f) Korjaus- ja muutosehdotukset toteutetaan riittävän ripeästi. 4 19 78 % kaikki vastaukset
Tulokset: Millä tavoin olet kiinnostunut osallistumaan tietojärjestelmien kehitystyöhön tulevaisuudessa? Kertomalla kehittämisen vastuulääkärille 2051 Esittelemällä työtäni kehittäjille Lähettämällä palautetta ja kehitysehdotuksia ohjelmistokehittäjille Kirjoittamalla palautetta ja kehitysehdotuksia julkiselle Internet- 731 1159 1477 En ole kiinnostunut osallistumaan 649 Osallistumalla kehitystyöryhmään 608 0 500 1000 1500 2000 2500 Vastaajien lukumäärä
Tulokset: Avointen vastausten kategoriat ja kommenttien lukumäärät (analysoitu yht. 1664+1200 kommenttia) Kategoriat ja alakategoriat Kommenttien lukumäärä Kategoria 1: Näkemyksiä kehittämisen nykytila Käyttäjien näkökulmaa ei huomioida riittävästi (yht. 124) 74 Palaute ja huomautukset eivät johda muutostoimiin 28 Kategoria 2: Kokemukset kehittämistyöhön osallistumisesta yht. 35 Kategoria 3: Kokemukset tietojärjestelmien käytöstä työvälineinä Nykyiset tietojärjestelmät ovat huonoja (yht. 1191) 379 Kokemuksia tietojärjestelmien sopivuudesta kliiniseen työhön 216 Esimerkkejä käyttöön liittyvistä ongelmista 207 Positiivisista käyttökokemuksista kertovat kommentit 158 Tietojärjestelmät hidastavat potilastyötä 126 Liian monia erillisiä järjestelmiä käytössä 57 Aluetietojärjestelmiin liittyvät kommentit 37 Tietojärjestelmien hankintapäätöksiin liittyvät kommentit 10 Kategoria 4: Tulevaisuuden visiot ja kehittämisehdotukset Kuvaus potilastietojärjestelmään toivotuista toiminnallisista ominaisuuksista (yht. 2854) 930 Kuvaus hyvän potilastietojärjestelmän ominaispiirteistä (adjektiiveja) 656 Toiveena yhtenäiset ja integroidut järjestelmät 453 Toiveena vain yksi tietojärjestelmä Suomeen 292 Yleisiä toiveita tulevaisuuden järjestelmiin liittyen 142 Toive: tietojärjestelmien tulisi tukea organisaatioiden välistä yhteistyötä 135 Vastaukset, joissa potilaan rooli tietojärjestelmien käyttäjänä nostettu esiin 86 Käyttäjät mukaan kehitystyöhön! 78 Keskeneräisiä tietojärjestelmiä ei tulisi ottaa käyttöön 58 Toiveena paluu paperiaikaan 15 Toiveena siirtyminen täysin paperittomaan terveydenhuoltoon 7 Ehdotus: Jokaisella terveydenhuollon organisaatiolla tulisi olla nimetty kehittämisvastuulääkäri 2
Käyttäjän näkökulmaa ei huomioida riittävästi (N=74) Yhteistä tietojärjestelmille on tuottajien täydellinen kiinnostumattomuus käyttäjien kokemuksista ja palautteesta. Yhteydenottoja ei ole ollenkaan tai erittäin harvoin. Nyt järjestelmiin haaskautuvasta ajasta ei ole kukaan muu kiinnostunut kuin se onneton loppukäyttäjä, jolta kukaan ei ole kysynyt mitään. Pitäisi olla alalla joku diktaattori, jonka alaisena olisi loppukäyttäjistä koottu kaikkien alojen spesialistiryhmä, jonka tarkastus ja hyväksyntä ja korjausvaatimukset olisi jokaisen tietojärjestelmän täytettävä, ennen kuin niitä saisi missään ottaa käyttöön.
Palaute ja huomautukset eivät johda muutostoimiin (N=28) Vaikka kuinka esitetään kommentteja ja parannusehdotuksia, ne kaikuvat kuuroille korville. Sen sijaan vastaan tulee yllättäviä eikä aina välttämättä hyviä uudistuksia, joiden alkuperä ja tavoite jää epäselväksi. Palautteet tietojärjestelmien ylläpitäjien taholta ovat olleet luvattoman kehnoja ja uudistuksia on totisesti ehdotettu, mapillisia, juuri mitään ei ole käytännössä toteutettu ja nekin vähät pitkällä viiveellä ehdotuksista.
Kokemuksia kehittämistyöhön osallistumisesta (N=35) Olen päässyt itse kehittämään omaa tietojärjestelmääni ja se on ollut erittäin mielenkiintoista ja hedelmällistä, kun töitä on tehty suoraan järjestelmätoimittajan koodarin kanssa ja olen saanut demonstroida, miten oikeasti haluan tehdä töitä. Kun Effica ensi kerran otettiin käyttöön, niin välittömästi ensimmäisellä viikolla mietin mitä voisi tehdä paremmin. Tein listan asioista. Yritin viestittää kehittäjille Efficakehittelyssä olevien kautta ensin tiheästi, sitten yhä harvemmin ja viime vuosina turhautuneena ei enää ollenkaan. Yhteydenottoja oli useita kymmeniä vuosien aikana. Yhtään ainutta kertaa ei takaisin tullut tietoa, että viestit olisivat menneet perille. Koen tällä hetkellä turhauttavaksi osallistua yhteenkään kehittämistapaamiseen, niitä on ollut, eikä mitään apua! En tiedä onko joku kiinnostunut minun palautteestani ohjelmien toimivuudesta / toimimattomuudesta, ei kukaan suunnittelija ole koskaan mitään kysynyt, enkä ainakaan helposti ole löytänyt osoitetta jonne palautteen laittaisi.
Visioita Automatiikkaa sisältävä, kirjaamista tukeva, virheitä estävä, päätöksentekoa tukeva, visuaalisesti havainnollinen, tilastoi mahdollisimman paljon automaattisesti kertomustekstin kautta, kunkin toimenkuvaan ja yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityvä, päivittää lääketietokannan ja kriittiset tiedot automattisesti Kanta- ja ereseptitietokannoista, tarjoaa ajantasaista infektiotilastoa paikkakunnalta ja alueelta ja valtakunnasta Käyttöliittymä, jota voidaan muokata kunkin käyttäjän tarpeiden mukaan. Tällä haetaan tiedot valtakunnallisesta potilastietoarkistosta, jossa samaan sähköiseen arkistoon kirjautuu tiedot eri puolilla maata ja eri sektoreilla tehtävissä toimissa s.e. hoitavat tahot potilaan luvalla saavat oikeuden tätä koskevien tiedostojen käyttöön. Järjestelmässä lääkitykset ja aiemmat diagnoosit ja varatut tutkimukset näkyvät selkeästi ja nopeasti löydettävänä. Potilastietojärjestelmässä on myös tehokas hakutoiminto potilastietojen etsimiseen. Järjestelmä huomauttaa lääkityksen merkittävistä interaktioista. Lääkitystiedot linkittyvät myös apteekin tietokantoihin, ja huomauttaa, jos määrätyn annoksen ja apteekista haetun määrän välillä on epäsuhtaa, jolloin varmimmin paljastuu, onko lääkettä käytetty suunnitellulla annoksella. Järjestelmästä saa myös mitattavien hoitovastetta kuvaavien muuttujien
Johtopäätökset Tutkimuksen uutuusarvo: Aiempaa vastaavaa tutkimustietoa ei ole löydettävissä Lääkärien mahdollisuudet vaikuttaa järjestelmäkehitykseen ovat vähäiset, kehittäjillä ei ole kiinnostusta loppukäyttäjien kokemuksia / työtä kohtaan Lääkärit ovat kiinnostuneita osallistumaan ja vaikuttamaan tietojärjestelmäkehitykseen Tietojärjestelmissä paljon kehitettävää, mm. niiden käytettävyydessä Käyttäjälähtöisen kehittämistyön nykytila ja tarve Esimiesten ja työjärjestelyjen sekä järjestelmätoimittajien rooli ja asenteet? Tarve yhteistyökäytäntöjen ja osallistavien suunnittelumenetelmien kehittämiselle ja käyttöönottamiselle
Pohdinta Tietojärjestelmäkehityksen tiimi, asiantuntemusalueet: Lääkärit eivät ole tietojärjestelmäsuunnittelijoita tai käytettävyysasiantuntijoita Käytettävyyden / käyttäjäkeskeisen suunnittelun asiantuntijat eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia Kehittäjien / ohjelmoijien asiantuntemus on teknisessä osaamisessa Yhteistyön tarve, roolien ja osaamisalueiden tunnistaminen Jatkotutkimuksen aiheita: Kyselyaineiston syvällisempi analysointi Kehittäjien ja ostajien kokemuksia järjestelmäkehityksestä, esim. käyttäjälähtöisyyden haasteista ja nykykäytännöistä Palaute- ja suunnittelukäytäntöjen kehittäminen
Kirjallisuutta (1/2) Tietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -artikkelit: Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suomen Lääkärilehti 50-52/2010, s. 4177-4183, http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto50_1.pdf Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu - Kaikissa on kehitettävää. Suomen Lääkärilehti 50-52/2010, s. 4185-4194 http://www.laakariliitto.fi/files/potilastietojarjestelmatwinblad.pdf Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu Kritiikkiä, mutta kiitostakin. Suomen Lääkärilehti 19/2011, s. 1565-1571. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä
Kirjallisuutta (2/2) Armijo, D., McDonnell, C., Werner, K. (2009) Electronic Health Record Usability: Interface Design Considerations. AHRQ Publication No 09(10)-0091-2-EF. Saatavilla: from: http://healthit.ahrq.gov/portal/server.pt/gateway/ptargs_0_907505_0_0_18/09(10)-0091-2-ef.pdf. [viitattu 03/03/2011]. Black, AD., Car, J., Pagliari, C., Anandan, C., Cresswell, K., Bokun, T., McKinstry, B., Procter, R., Majeed, A., Sheikh, A. (2011) The impact of ehealth on the quality and safety of health care: A systematic overview. PLoS Med, 18. Saatavilla: http://www.plosmedicine.org/article/info%3adoi%2f10.1371%2fjournal.pmed.1000387 [viitattu 11/3/2011]. ISO 9241-210 standardi (2010) International Standard: Ergonomics of human-system interaction Part 210: Human-centred design for interactive systems. Ensimmäinen versio 2010-03-15. Referenssinumero: ISO 9241-210:2010 (E). Johnson, C.M., Johnson, T.R., Zhang, J. (2005) A User-centered Framework for Redesign Healthcare Interfaces. Journal of Biomedical Informatics, 38, 75-87. Khangura, S., Grimshaw, J., Moher, D. (2010) Evidence Summary: Electronic Health Records (EHRs). OHRI IRHO, Champlain LHIN RLISS de Champlain. Saatavilla: http://www.ohri.ca/kta/docs/kta-ehr-evidence-review.pdf [viitattu 17/03/2011] Martikainen, S., Viitanen, J., Korpela, M., Lääveri, T. (2011) Physicians Experiences on Participation in Healthcare IT Development in Finland: Willing but not Able. International Journal of Medical Informatics (submitted). Nykänen, P., Karimaa, E. (2006) Success and Failure Factors in the Regional Health Information System Design Process - Result from a Constructive Evaluation Study. Methods of Information in Medicine, 45(1), 85-89. Shah, SGS., Robinson, I. (2007) Benefits of and Barriers to involving Users in Medical Device Technology Development and Evaluation. International Journal of Technology Assessment in Health Care 23(1), 131-137. Toivanen, M., Luukkonen, I., Ensio, A., Häkkinen, H., Ikävalko, P., Jaatinen, J., Klemola, L., Korhonen, M., Martikainen, S., Miettinen, M., Mursu, A., Röppänen, P., Silvennoinen, R., Tuomainen, T., Palmén, M. (2007) Kohti suunnitelmallisia muutoksia. Opas terveydenhuollon tietojärjestelmien toimintalähtöiseen kehittämiseen. Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 39. Viitanen, J., Nieminen, M. (2009) Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyys. Finnish Journal of ehealth and ewelfare, 1(3), 130-136. Vänskä, J., Viitanen, J., Hyppönen, H., Elovainio, M., Winblad, I., Reponen, J., Lääveri, T. (2010) Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suomen Lääkärilehti 50-52/2010, 4177-4183. Winblad, I., Hyppönen, H., Salo, S., Reinikainen, K., Reponen, J. (2009) Onko tietokone vastaanoton aikavaras? Suomen Lääkärilehti 64, 3956-9. Winblad, I., Hyppönen, H., Vänskä, J., Reponen, J., Viitanen, J., Elovainio, M., Lääveri, T. (2010) Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu - Kaikissa on kehitettävää. Suomen Lääkärilehti 50-52/2010, 4185-4194.
Kiitos mielenkiinnosta! Yhteystiedot: sposti: johanna.viitanen@aalto.fi www-sivu: http://www.soberit.hut.fi/~jpviitan/