KIRJALLINEN KYSYMYS 87/2008 vp Kuntoutustuella olevien mahdollisuus työntekoon Eduskunnan puhemiehelle Ihmisillä on pääsääntöisesti suuri halu osallistua työelämään, ja työnteon tekemisestä kannattavaksi on puhuttu paljon. Kansaneläkelain (568/2007) 14 :n mukaan sairauden vuoksi työkyvyttömälle voidaan myöntää kuntoutustuki toistaiseksi. Kuntoutustuki voidaan myöntää esimerkiksi somaattisesta sairaudesta kärsivälle henkilölle, jolla sairauden kulku on ennalta-arvaamatonta ja työkykyisyyteen ajoittain hyvin suuresti vaikuttavaa. Somaattisiin sairauksiin kuuluvat esimerkiksi Chrohnin tauti, epilepsia, vaikea migreeni, multippeliskleroosin lievät muodot sekä vaikeasti tasapainossa pysyvä diabetes. Somaattisten sairauksien vuoksi kuntoutumistukea saavat voivat olla ajoittain pitkiäkin aikoja, esimerkiksi kuukausia tai jopa vuosia, työkykyisiä, mutta toisina jaksoina he voivat olla täysin kuntoutumistuen varassa. Kuntoutustuki on täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen, jos ansionsaantikyky on alentunut vähintään 3/5 eli 60 prosenttia. Kuntoutustukijärjestelmä on työnteon suhteen joustamaton. Vajaakuntoinen, kuntoutustuella oleva henkilö voi osallistua työelämään, mutta vain hyvin rajoitetusti, mikäli haluaa säilyttää kuntoutumistuen. Mikäli kuntoutustuki katkaistaan kokonaan, on henkilön oltava nykykäytännön mukaan perussairauden osalta oireeton (ei sairauslomatarvetta) 300 arkipäivää voidakseen tarvitessaan saada sairauspäivärahaa. Somaattisesta sairaudesta kärsivä henkilö ei kuitenkaan sairaudestaan johtuen voi ennustaa, millainen hänen sairautensa tila tai työkyky on edes lähitulevaisuudessa. Osakuntoutustuki on osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Tuen saa, jos työkyky on alentunut vähintään 40 prosenttia. Osittainen kuntoutustuki ei mahdollista pitempää työssäkäyntiä ja toisaalta pidempää työkyvyttömyysjaksoa, vaan perustuu siihen, että työntekijä on aina osan kuukaudesta työkykyinen ja osan ajasta tarvitsee kuntoutustukea. Somaattisista sairauksista kärsivillä pitkät sairausjaksot ja toisaalta pitkät työkykyiset jaksot saattavat kestää kuukausia. Tämän vuoksi kuntoutustuen saajat tarvitsevat täyden kuntoutustuen joinakin kuukausina, kun taas toisina kuukausina he voisivat saada riittävästi ansiotuloa toimeentulonsa turvaamiseen. Useat vakavat krooniset sairaudet puhkeavat tyypillisesti nuoressa aikuisiässä. Tämän vuoksi myös kuntoutustuen reaaliarvo on nykyiseen palkkatasoon verrattuna useimmiten vaatimaton. Toimeentulon parantamiseksi kuntoutustuen saaja voisi työskennellä aina, kun sairauden tilanne sen mahdollistaa. Kuntoutustuen rinnalla oikeus ansiotuloon on kuitenkin euromääräisesti hyvin pieni: se mahdollistaa esimerkiksi lääkärin ammatin harjoittamisen tällä hetkellä noin 8 työtuntia viikossa niissä tapauksissa, joissa palkka määritetään virkaehtosopimuksen alimman palkkaluokan mukaiseksi. Suomessa kärsitään jo monella alalla ja monella paikkakunnalla työvoimapulasta. Hallitusohjelman mukaan lähimpien vuosien suurin uhka vahvalle talouskasvulle on työvoiman riittämä- Versio 2.0
tön saatavuus. Hallitus lupaa ohjelmassaan myös lisätä työn kannustavuutta ja purkaa kannustinloukkuja mm. uudistamalla sosiaaliturvaa. Moni työnantaja on jo nyt valmis työllistämään myös osa-aikaisesti ja työntekijän voimien mukaan. Tulevalla elinaikakertoimella pyritään myös kannustamaan työntekijöitä lykkäämään eläkkeelle jäämistään. Toimeentulon ja eläkkeen parantamisen työtä tekemällä tulee olla mahdollista myös kuntoutustuella eläville. Työeläkejärjestelmää tulee kehittää siten, että kroonisista perussairauksista kärsivien, kuntoutustukea saavien henkilöiden olisi mahdollista osallistua nykyistä joustavammin työelämään voimiensa mukaisesti. Kuntoutustuen saajien oikeutta ansiotuloon tulee laajentaa siten, että kuntoutustukijärjestelmä tehdään joustavaksi ja työhön kannustavaksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kuntoutustukea saavien mahdollisuus parantaa toimeentuloaan ja eläkettään parantuu? Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2008 Päivi Räsänen /kd 2
Ministerin vastaus KK 87/2008 vp Päivi Räsänen /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 87/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kuntoutustukea saavien mahdollisuus parantaa toimeentuloaan ja eläkettään parantuu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä korvataan työkyvyttömyyseläkkeellä. Kansaneläkelain (568/2007) 14 :n mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi. Määräajaksi myönnetty työkyvyttömyyseläke on kuntoutustuki. Vastaavasti työntekijän eläkelain (395/2006) 44 :n mukaan työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi. Lisäksi työeläkejärjestelmässä kuntoutustuki voi olla joko täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Kuntoutustuki myönnetään tilanteessa, jossa henkilön työ- ja toimintakyvyn oletetaan palaavan hoito- tai kuntoutustoimenpitein siten, että hän kykenee jatkamaan työelämässä. Kuntoutustuki myönnetään hakijan kuntoutumisen edistämiseksi niin pitkäksi aikaa kuin hakijan arvioidaan olevan työkyvytön. Mikäli katsotaan, että työkyky ei hoito- ja kuntoutumistoimenpiteidenkään avulla palaudu, myönnetään työkyvyttömyyseläke toistaiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat siihen, ettei henkilö terveydentilansa vuoksi kykene tekemään työtä eikä siten ansaitsemaan toimeentuloaan. Työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olo ei merkitse, etteikö henkilö voisi työskennellä samanaikaisesti. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla henkilö saa ansaita enintään 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla enintään 60 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta. Ansaintaraja on siten työeläkejärjestelmässä jokaisella eläkkeensaajalla henkilökohtainen, eli se riippuu henkilön vakiintuneesta ansiotasosta. Jos täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön työnansiot ylittävät 40 prosentin rajan, mutta jäävät alle 60 prosentin rajan, muutetaan eläke osatyökyvyttömyyseläkkeeksi. Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on tilapäisesti ansioita yli 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta, työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää enintään vuoden ajaksi. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää esimerkiksi, jos eläkkeensaaja haluaa kokeilla työssä selviytymistä. Jos työskentely ei terveydentilan vuoksi kuitenkaan onnistu, keskeytyneenä ollutta eläkettä aletaan maksaa uudelleen. Toisaalta työeläkejärjestelmä turvaa työn kokeilua työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen. Jos työkyvyttömyyseläkkeen ansiorajan ylittävä työskentely on pysyvää, eläke lakkautetaan. Jos henkilö tulee työkyvyttömäksi kahden vuoden kuluessa edellisen työkyvyttömyyden päättymisestä, lakkautettu eläke myönnetään entisen suuruisena. Eläke voidaan myöntää entisen suuruisena myös kahta vuotta pidemmän ajan kuluttua, jos 3
Ministerin vastaus työkyvyttömyys aiheutuu samasta sairaudesta kuin aiempi eläke. Kansaneläkejärjestelmässä ansaintarajana on pidetty 588,66:ta euroa kuukaudessa. Täyttä kansaneläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavalla henkilöllä on mahdollisuus jättää kansaneläke lepäämään työskentelyn ajaksi, jos hän ansaitsee enemmän kuin 588,66 euroa kuukaudessa. Tällöin eläkettä ei makseta, mutta sitä ei myöskään lakkauteta. Työkyvyttömyyseläke voi olla lepäämässä vähintään kuusi kuukautta ja enintään viisi vuotta. Lepäämässä olevaa eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen, jos työnteko lakkaa tai ansiotulot vähentyvät alle mainitun tulorajan. Kansaneläkelaitos maksaa työkyvyttömälle henkilölle eläkkeen lepäämisen ajalta, kuitenkin korkeintaan kahdelta vuodelta, ylintä vammaistukea, joka on verotonta tuloa. Kuntoutustuella työskentely kartuttaa ansioperusteista sosiaaliturvaa. Vuosien 2005 ja 2007 eläkeuudistuksessa on täsmennetty säännöksiä siten, että tämä tavoite työeläkkeen karttumisesta toteutuu. Eläkejärjestelmissä on viime vuosina parannettu vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kokeilla työntekoa ilman pelkoa eläkkeen menettämisestä, jos työnteko ei onnistukaan. Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA-komitea) yhtenä tärkeänä tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen. Uudistuksessa arvioidaan erilaiset tavat lisätä mahdollisuuksia yhdistää sosiaaliturvaa ja työtä. Myös sairaiden ja vammaisten henkilöiden toimeentulon mahdolliset kehittämistarpeet kuuluvat SATA-komitean toimialaan. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 4
Ministerns svar KK 87/2008 vp Päivi Räsänen /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 87/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Vad tänker regeringen göra för att förbättra möjligheterna för dem som får rehabiliteringsstöd till bättre utkomst och pension? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Förlust av förvärvsinkomster till följd av långvarig arbetsoförmåga ersätts med sjukpension eller invalidpension. Enligt 14 i folkpensionslagen (568/2007) kan sjukpension beviljas för viss tid eller tills vidare. Sjukpension som beviljas för viss tid är rehabiliteringsstöd. På motsvarande sätt beviljas enligt 44 i lagen om pension för arbetstagare (395/2006) invalidpension tills vidare eller i form av rehabiliteringsstöd för viss tid. Inom arbetspensionssystemet kan rehabiliteringsstödet dessutom uppgå till samma belopp som antingen full invalidpension eller delinvalidpension. Rehabiliteringsstöd beviljas i situationer där en person antas återfå sin arbets- och funktionsförmåga med hjälp av vård-, behandlings- och rehabiliteringsåtgärder för att på så sätt kunna fortsätta arbeta. Rehabiliteringsstödet beviljas för att främja rehabiliteringen av den sökande under så lång tid som denne bedöms vara arbetsoförmögen. Om man bedömer att vård-, behandlingsoch rehabiliteringsåtgärderna inte kommer att återge personen arbetsförmågan, beviljas invalidpension tills vidare. Förutsättningen för invalid- eller sjukpension är att arbetstagaren på grund av sitt hälsotillstånd inte kan utföra arbete och på så sätt försörja sig själv. Att en person beviljas invalidpension, sjukpension eller rehabiliteringsstöd innebär inte att personen inte kan arbeta samtidigt. Personer med full invalidpension får förtjäna högst 40 procent och personer med delinvalidpension högst 60 procent av den stabiliserade medelinkomsten innan arbetsoförmågan började. Inom arbetspensionssystemet är inkomstgränsen således individuell för varje pensionstagare, dvs. beror på personens stabiliserade inkomstnivå. Om personer med full invalidpension har inkomster som överskrider gränsen på 40 procent men ligger under 60-procentsgränsen, ändras pensionen till delinvalidpension. Om den som får invalidpension tillfälligt har inkomster som överstiger 60 procent av den stabiliserade medelinkomsten innan arbetsoförmågan inträdde, kan utbetalningen av invalidpension avbrytas för högst ett år. Utbetalningen kan avbrytas till exempel om pensionstagaren vill pröva på om han eller hon klarar av att arbeta. Men om personen på grund av sitt hälsotillstånd inte klarar av att arbeta börjar den avbrutna pensionen betalas ut på nytt. Å andra sidan gör arbetspensionssystemet det möjligt för arbetstagare att pröva på att arbeta efter invalidpensionen. Om ett arbete medför en bestående överskridning av inkomstgränsen för personer med invalidpension, dras pensionen in. Om en person blir arbetsoförmögen innan det har gått två år från det att den tidigare arbetsoförmågan upphörde, beviljas den indragna pensionen till samma belopp som tidigare. Pensionen kan beviljas till samma belopp också efter längre tid än två år om arbetsoförmågan orsakas av samma sjukdom som den tidigare pensionen beviljades för. 5
Ministerns svar Inom folkpensionssystemet är inkomstgränsen 588,66 euro i månaden. Personer som får full folkpension i form av sjukpension kan lämna folkpensionen vilande för den tid de arbetar om de förtjänar mer än 588,66 i månaden. I sådana fall betalas pensionen inte ut, men den dras inte heller in. En sjukpension kan lämnas vilande för minst sex månader och högst fem år. Pensionen börjar betalas på nytt om personen slutar arbeta eller om inkomsterna har minskat så att de underskrider den angivna inkomstgränsen. Till personer som är arbetsoförmögna betalar Folkpensionsanstalten det högsta handikappbidraget för den tid pensionen är vilande, dock högst för två år. Bidraget är skattefri inkomst. Det arbete som utförs av en person med rehabiliteringsstöd ger rätt till inkomstrelaterat socialskydd. I samband med pensionsreformen 2005 och 2007 preciserades bestämmelserna för att möjliggöra intjäning av arbetspension på detta sätt. Inom pensionssystemen har man under de senaste åren förbättrat möjligheterna för personer med funktionshinder att pröva på att arbeta utan att de behöver oroa sig för att gå miste om pensionen om försöket misslyckas. Ett viktigt mål för kommittén för reformen av den sociala tryggheten (SATA-kommittén) är att göra arbete mer sporrande. Inom ramen för reformen granskas olika sätt att öka möjligheterna att förena arbete och socialskydd. Också eventuella behov av att förbättra utkomsten för personer som är sjuka eller har funktionshinder hör till SATA-kommitténs uppgiftsområde. Helsingfors den 13 mars 2008 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 6