Tehtäviä Sadan vuoden kuvia näyttelyyn liittyen Sadan vuoden kuvia 21.11.2014 Sadan vuoden kuvia esittelee suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta aina ensimmäisen maailmansotaan asti. Turun taidemuseon kokoelmiin kuuluvat klassikkoteokset viitoittavat tietä romantiikasta realismiin ja modernismin murrokseen kohti väriä ja valoa. Näyttely alkaa suomalaisen kuvataiteen haparoivista ensiaskelista esittelemällä taiteemme pioneerien, kuten Alexander Lauréuksen ja Robert Wilhelm Ekmanin teoksia. Heidän sukupolvensa ihanteisiin kuului matkustaminen erityisesti Euroopassa, sillä sen ajateltiin olevan suotuisaa taiteilijaksi kehittymisen kannalta. Kaikkein arvostetuinta oli työskentely Roomassa vasta tämän meriitin jälkeen voitiin taiteilijaa pitää varteenotettavana. Antiikin taiteen ja Rooman ihailu näkyi myös aihevalinnoissa ja silotellussa esitystavassa. Rooman ja antiikin ihailu alkoi hiipua 1800-luvun puoliväliä lähestyttäessä ja romantiikan ajan kohteitaan ihannoiva esitystapa koettiin vanhanaikaisena. Ranskassa ja Saksassa kehitelty ulkoilmamaalaus pyrki totuudenmukaisempaan esitystapaan. Se enteili 1800-luvun lopulla niin kirjallisuudessa kuin kuvataiteessakin voimistunutta realismin vaatimusta. Samaan vaiheeseen sijoittuu myös Suomen taiteen kultakausi, joka on Turun taidemuseon kokoelmassa hyvin edustettuna. Moni kultakauden teoksista on muodostunut taiteemme klassikoksi, ja ne kuuluvat kokoelman rakastetuimpiin teoksiin. Esillä on mm. Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan ja Victor Westerholmin tuotantoa. Oman kokonaisuutensa näyttelyssä muodostavat myös Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin teokset. Lähestyttäessä 1800 1900-luvun vaihdetta painopiste siirtyi ulkoisen todellisuuden jäljentämisestä taiteilijan oman näkemyksen ilmaisemiseen. Ranskalaisen symbolismin vaikutus ulottui myös Suomeen. Täällä se sai Suomen ja Venäjän poliittisesti kireiden suhteiden myötä myös kansallisia piirteitä. Symbolismi enteili jo modernin taiteen syntyä. Näyttely päättyy 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten vapautuneisiin väriä hehkuviin teoksiin mm. Axel Haartmanilta, Pekka Haloselta ja Helena Schjerfbeckiltä. Turun taidemuseo on Ateneumin jälkeen Suomen toiseksi vanhin taidemuseo ja tästä syystä myös harvoja taidemuseoita, joiden kokoelma tarjoaa läpileikkauksen suomalaisen taiteen historiaan. Museon kokoelmaa ryhdyttiin kartuttamaan vuonna 1891, jolloin museon taustayhteisö Turun Taideyhdistys perustettiin. Osa Turun taidemuseon lähes 7 000 teosta käsittävästä kokoelmasta on jatkuvasti yleisön nähtävillä. Vinkki: Pyytäkää kassalta näyttelykäynnille mukaan kirjoitusalustat ja mukana kannettavat tuolit. Valitkaa näyttelystä yhdet teokset ja kirjoittakaa niihin liittyen esimerkiksi mitä kuvan pysähtyneen hetken jälkeen voisi tapahtua tai millaiset tapahtumat ovat johtaneet tähän tilanteeseen. Voitte myös tarkastella teoksia tarkasti ja kuvailla niitä kirjoittamalla.
1. Suomalainen kulttuuri muotoutuu R. W. Ekman (1808 1873): Kreeta Haapasalo soittaa lukkarin tuvassa. 1868. Öljy kankaalle. 1800-luvun alun Suomessa ei ollut museoita eikä vakituisia näyttelyitä ja koko taiteen kenttä oli luotava alusta lähtien. Tässä työssä taideyhdistyksillä ja museoilla, kuten Turun Taideyhdistyksellä ja Turun taidemuseolla oli merkittävä asema. Kansainväliset vaikutteet muovasivat voimakkaasti taidetta, jonka oli tarkoitus nostaa Suomi muiden kulttuurivaltioiden joukkoon. Robert Wilhelm Ekmania pidetään suomalaisen maalaustaiteen isänä ja hän kuului ensimmäisiin suomalaisiin ammattitaiteilijoihin. Ekman opiskeli taiteilijaksi Tukholmassa ja toimi myöhemmin muun muassa Suomen ensimmäisen taidekoulun Turun piirustuskoulun johtajana. Teoksessa Kreeta Haapasalo soittaa lukkarin tuvassa Ekman kertoo tarinaa kruununtorpparin vaimosta, Kreeta Haapasalosta, joka elätti perhettään suurina nälkävuosina 1860-luvulla kulkemalla talosta taloon soittamassa kannelta. Varhaisessa romanttisessa teoksessa Kreeta Haapasalo esitetään ihannoivasti suomalaisen kansanrunouden henkilöitymänä. A. Katso kuvaa tarkkaan ja kuvaile teosta. Kirjoita siitä mitä kuvassa näkyy, millaisia ihmisiä siinä on, millainen valo teoksessa on, millaisia värejä siinä on käytetty, millainen tunnelma kuvassa on jne. Mitä kuvassa näkyy ja mitä se kertoo aikansa Suomesta?
2. Todellisuuden kuvaaminen taiteessa Wilhelm von Wright (1810 1887): Leijona. 1829. Litografia. Teoksen tekijä taiteilija Wilhelm von Wright tunnetaan erityisesti luonnontieteellisistä kuvasarjoistaan. Teoksessa Wilhelm von Wright on kuvannut leijonaa tieteellisen tarkasti. Taiteilija ei ole kuitenkaan todennäköisesti koskaan nähnyt elävää leijonaa vaan teos on tehty täytetyn eläimen perusteella. A. Piirrä kuva esineestä, eläimestä tai asiasta, jonka ulkonäköä et muista kunnolla tai josta sinulla on jonkinlainen mielikuva mutta et ole ehkä koskaan nähnyt. Etsikää tämän jälkeen kuva kohteesta vaikka internetistä tai kirjasta ja verratkaa omia piirroksia valokuviin. Miten oma versiosi eroaa todellisuudesta? Millaisia asioita olet korostanut ja mitä on jäänyt piirtämättä? Opettaja voi valita kuvien aiheet etukäteen tai voitte yhdessä pohtia sopivia piirustusaiheita. B. Voitte myös tehdä versioita leijonista ja verrata niitä Wilhelm von Wrightin versioon ja valokuviin leijonista.
3. Mitä suomalaisuus on? Anna Sahlsten (1859 1931): Leipähuolia. 1895. Öljy kankaalle. 1800-luvun edetessä Ranskasta lähtöisin ollut realistisempi tapa tarkastella kuva-aiheita alkoi yleistyä ja syrjäyttää romanttisen saksalaisen tyyli-ihanteen. Tähän vaiheeseen sijoittuu suomalaisen taiteen kultakausi (n. vuosina 1880 1905), joka on kokoelmassa hyvin edustettuna. Teoksissa kuvataan suomalaista luontoa ja kansaa sekä sen elämää mutta kansainväliset aiheet ja vaikutteet ovat vahvasti läsnä. Kultakauden myötä kansankuvauksesta tuli olennainen osa kuvataidettamme ja suomalaisista kansanihmiset esittivät teoksissa aitoutta, alkuperäisyyttä ja alkuvoimaisuutta. Tavallista kansaa voitiin kuvata kaunistelematta, jopa rosoisuutta korostaen. A. Millainen mies Anna Sahlstenin teokseen on kuvattu? Teoksen nimi on leipähuolia, mitä nimi tarkoittaa ja miten nykyään voisi kuvata ihmistä jolla on leipähuolia? B. Etsi näyttelystä erilaisia tavallisen kansan kuvauksia. Millaisia suomalaisia ihmisiä kuvissa on esitetty? Millaisia tämän päivän suomalaiset ovat?
4. Symboli = tunnuskuva, vertauskuva, merkki, tuntomerkki, tunnusmerkki Victor Westerholm (1860 1919): Kymijoen laaksosta. 1901. Öljy kankaalle. Vuosisadan lopulla maisemaa saatettiin kuvata tunnetilana. Victor Westerholm oli yksi ensimmäisistä suomalaisiin talviaiheisiin syventyneistä ulkoilmamaalareista. Kansalliseksi mielletty aihe, talvisen luonnon kuvaus, yleistyi pohjoismaisessa taiteessa 1800-luvun lopulla. Aiheen yleistymisen taustalla juuri näihin aikoihin on nähty Suomen ja Venäjän kireä poliittinen tilanne. Kuvataiteen aiheeksi valikoituneiden lumen, jään ja kylmyyden katsottiin heijastavan kansan tuntoja. Victor Westerholm oli turkulainen taiteilija ja Turun taidemuseon ensimmäinen johtaja. A. Katsokaa yhdessä teosta näyttelyssä ja keskustelkaa/kirjoittakaa siitä mitä teos teistä symboloi. Tutustukaa myös muihin salin teoksiin, jotka kaikki edustavat symbolistista tyyliä. Millaisia tunnelmia teoksessa on ja millaisiin asioihin ne voisivat viitata?
5. Modernia taidetta modernissa maailmassa Helene Schjerfbeck (1862 1946): Halkopoika II. 1911. Öljy kankaalle. Näyttely päättyy väriä hehkuviin, 1900-luvun alkuvuosikymmenten modernistiin teoksiin. Symbolistisen maalaustaiteen metodit ja sisällöt hedelmöittivät monin tavoin 1900-luvun taiteen alkuvaiheita. Vuosisadan vaihteen hienostunut ja pelkistetty symbolismi ennusti seuraavaa askelta: irtaantumista realistisesta esitystavasta ja taiteilijan henkilökohtaisen näkemyksen korostumista. Taidetta alettiin pitää autonomisena maailmana, jolla oli omat, luonnontieteellisestä aistihavainnosta vapaat, esteettiset lakinsa. Turun taidemuseo keräsi jo hyvin varhain museon ensimmäisen johtajan Victor Westerholmin aikana (1891 1919) merkittävän ryhmän Helene Schjerfbeckin modernistisia maalauksia, joiden tavoitteena ei ole kuvata aihetta sellaisenaan vaan taiteilijan näkemystä siitä. Schjerfbeckin teokset Halkopoika II, Kotona ja Vanha herraskartano on hankittu kokoelmaan suoraan taiteilijalta Turun Taideyhdistyksen vuosinäyttelystä. Schjerfbeck kuvaa teoksessa Halkopoika II aihettaan yksinkertaistavasti, keskittyen valoon, muotoon ja tunnelmaan yksityiskohtien sijaan. A. Tutustukaa näyttelyn viimeisen salin teoksissa käytettyihin väreihin ja listatkaa mahdollisimman monta väriä. Kuka löysi eniten värejä? Millaisia erilaisia sinisiä teoksista löytyy? Millaisia keltaisia niissä on käytetty? Millaisilla sanoilla värejä voi kuvailla?