NRO 8 JOULU- KUU 2000 VTT:n graafisen tekniikan asiantuntijapalvelun lehti Langaton internet valloittaa Japania Japanissa lähintä parkkihallia, jossa on vapaata pysäköintitilaa voi hakea kännykällä sijainnin mukaan. Ja saapa kännykällä päivän horoskoopin tai jopa seuralaisen, jos vaivautuu lausumaan määrätyn ääninäytteen kännykkäänsä. Mobiilin internetin palvelut ovat lyhyessä ajassa saavuttaneet melkoisen suosion Japanissa. Tällä hetkellä NTT DoCoMon mobiili palvelu i-mode-palvelulla on yli 20 miljoonaa käyttäjää. Helene Juhola tutustui japanilaisiin langattoman internetin palveluihin TEKESin Usix-ohjelman opintomatkalla. Raportti sivuilla 4-9. 4 Joukkoviestintätilasto: graafisen viestinnän kasvu nopeinta Juuri valmistuneiden joukkoviestintätilastojen mukaan graafi nen viestintä kasvoi yli kaksi kertaa nopeammin kuin sähköiset viestimet. Sähköisissä viestimissä radio ja televisio polkevat lähes paikallaan. Sähköisessä viestinnässä osuuttaan kasvatti eniten online-palvelut, joista suurin osa tulee ammattikäyttöön tarkoitetuista maksullisesta aineistosta. Koko joukkoviestinnän osuus bruttokansantuotteesta on sama kuin edellisenä vuonna eli 2,8 prosenttia. Vielä 1990-luvun alussa joukkoviestinnän osuus BKT:sta oli 3,1 prosenttia. Tilastotietoja lisää sivulla 20 20 Ilmoitusprosessit odottavat sähköistämistä 26 Ilmoitukset ovat tärkeä tulonlähde sanomalehdille. Tulovirran varmistamiseksi myös tulevaisuudessa pitäisi sanomalehtien tehdä ilmoitusmediansa käytöstä mahdollisimman helppoa samalla kuitenkin varmistaen, että lehdillä on käytettävissään kaikki tarpeelliset tiedot ilmoitusten julkaisemiseksi. Ilmoittajien kannalta sanomalehdillä pitäisi olla tarjota yhtenäinen toimintatapa - riippumatta siitä missä lehdessä ilmoitukset julkaistaan - sekä ilmoitustilauksissa kuin ilmoitusaineistojen vastaanottamisessa. Hyvään alkuun on päästy ilmoitusaineistojen sähköisessä siirrossa. Mutta prosesseissa on kehittämistä. Sen osoitti VTT Tietotekniikan sanomalehtitutkimusta koordinoivalle IFRA:lle laatima selvitys. Sivu 26.
Sisällysluettelo Olisiko meillä malttia tutkia? 3 Matkaraportti Japanista: Langattomien internetpalvelujen käyttä jä määrä kasvaa nyt puolella miljoonalla viikossa 4 Verkottuminen on kirja kerrallaan-toimijoiden elinehto 10 Mobiili Internet on mahdollisuus, jota ei saa hukata 11 Non Breaking Reels - 1.päivä Ajettavuusongelmien eliminointi mittausten ja mallinnuksen avulla 13 Non Breaking Reels - 2.päivä Paperin ajettavuus paperikoneella ja painossa 15 Teollinen ekologia, maapallon pelastusrengas 18 Ota Eco Ajatuksetkin pitää kierrättää 19 Graafinen viestintä kasvoi voimakkaimmin 20 Yhteisö, yhteisö, yhteisö... 22 Peliteollisuus Suomessa 24 Suomalaiset verkkolehdet painetun lehden vähäarvoisia oheistuotteita 25 Sanomalehti-ilmoittelu: viimeinen paperipohjainen prosessi sanomalehdissä 26 CTP-painolevyjen herkkyys prosessimuuttujille 28 Adoben visio julkaisemisen kolmannesta aallosta 30 Maksuton NewsML-työkalupaketti Reutersilta 30 Oraclen uusi tietokanta 9i hallitsee sisällöt 31 Atex Omnexin kehittäminen jäihin 31 Agfalta kirjasimet sähkökirjoihin 31 Agfalta kirjasimien itypeskaalaustekniikka 31 Adobelta Premiere 6.0 31 Heidelbergiltä ja CreoScitexiltä Prinenergy 32 500 Luxel F-9000 tulostinta myyty 32 Agfalta Sherpa 24 vedostukseen 32 IBM Infoprint 70 myyntiin 32 Xeikonilta nopea VaryPress T 800 32 Nopean mustesuihkutulostimen prototyyppi Kerning Data Systemssiltä 33 Elettran automaattiset kuminpesulaitteet Ferag Finlandille 33 Xerox siirsi Gyriconin uuteen yritykseen, sovelluksia markkinoille vuonna 2001 33 Bertelsmann UMTS-liiketoimintaan 33 Agfa julkisti hyvän tuloksen 33 Scanfors A/S Stena Metallille 33 Nokia ja Adobe yhteistyöhön mobiili-internetin sisältötuotannon työkaluissa 34 Ensimmäinen Indigo-rotaatio Ruotsiin 34 WSOY ostaa A0-painokoneen 34 Suomen ensimmäinen Karat J-Painoon 34 Agfa yhteistyöhön Säkkivälineen kanssa 34 Elisalta graafisen alan palveluportaali ja nopeita VDSL-yhteyksiä 34 360com.comin toiminta laajenee Ruotsiin 35 Mars yhdistää printtimainoksen internetiin 35 Prepress-opiskelua verkossa 35 Osaamistesti prepressammattilaisille 35 KTM vei toimialaraporttinsa verkkoon 35 EU:n Kasvu-ohjelman viimeinen hakukierros avautui 36 EU:n kuudes puiteohjelma alkamassa 38 GT-lehti vuonna 2000 39 GT-palvelu vuonna 2001 43 Tapahtumat 44 Graafisen tekniikan asiantuntijapalvelun jäsenlehti Toimitus: Timo Siivonen (09) 456 5251 Internet: Timo.Siivonen@vtt.fi Hannele Antikainen (09) 456 5890 Sähköposti: Hannele.Antikainen@vtt.fi Taitto: Tapio Leppänen (09) 456 6574 Sähköposti: Tapio.Leppanen@vtt.fi Osoitemuutokset: Tarja Hänninen (09) 456 4520 Sähköposti: Tarja.Hanninen@vtt.fi Osoite: GT-lehti VTT Graafinen tekniikka PL 1205, 02044 VTT Telefax: (09) 455 2839 GT-Online: http://www.vtt.fi/tte/gt ISSN 1456-1662 Verkkoversio: ISSN 1456-1670 2
Olisiko meillä malttia tutkia? Jos olisin hotellinomistaja, joka olisi ensi vuonna lähdössä eläkkeelle ja siitä syystä myymässä hotellinsa pois, niin vähät välittäisin investoida hotellin ulkoasuun. Vielä vähemmän olisin kiinnostunut kehittämään hotelliin jotain uutta: kanta-asiakkuutta, tekstiviestipohjaista huonevaraussysteemiä tai virtuaalikuntosalia. Kyllä vanhat asiakkaat tulevat ilman sen kummempia uudistuksia. Jos kohta tapetit huoneissa ovatkin repaleiset, niin kyllä asiakkaita riittää ainakin siihen asti kunnes hotelli on myyty Jos en kuitenkaan olisi lähdössä eläkkeelle, tai jos olisin ajatellut siirtää bisneksen pojalleni, niin toimisin todella lyhytnäköisesti, suorastaan typerästi, ellen kehittäisi hotelliini jatkuvasti jotain uutta. Hotellin olisi oltava jossain asiakkaan arvostamassa asiassa kilpailijoita paremman: edullisempi hinta kilpailijoita paremmalla kustannustehokkuudella, ravintolassa oman pienpanimon nimikko-olutta, internetyhteys huoneen digitaalitelevision kautta tms. Tätä kilpailukykyä on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti. Se hotelli, joka ensimmäisenä hankki huoneisiinsa televisiot, hankki samalla muihin nähden kilpailuedun. Mutta kun muutkin hankkivat huoneisiinsa televisiot, nollautui tämä kilpailuetu. Oli keksittävä jotain uutta. Tästä syystä tuotekehitys ja siihen kytkeytyvä tutkimus on jatkuvaa. Muiden jäljittelyllä saattaa pärjätä jonkin aikaa ainakin silloin, kun omalla alueella ei ole kilpailijaa. Tällaisia kilpailijoilta suojeltuja alueita ei kuitenkaan ole. Ei ainakaan graafisessa teollisuudessa. Silti toimiala käyttäytyy kuin alan sisäistä, tai ulkoa tulevaa kilpailua ei olisi. Huomispäivän mahdollisuuksiin panostetaan luvattoman vähän. F-Secure, joka tunnetusti on roimasti tappiollinen yritys, sijoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) 35 prosenttia liikevaihdostaan. Nokia, joka tunnetusti on menestyvä yritys, satsaa yli 9 prosenttia liikevaihdostaan T&K -toi- mintaan. Koko teollisuuden T&K toiminnan keskiarvo on 2,8 prosenttia liikevaihdosta. Jos graafinen teollisuus panostaisi tämän keskimääräisen 2,8 prosentin liikevaihdostaan, olisi alan T&K menot 650 miljoonaa markkaa. Todellisuudessa panostus on muutama kymmenen miljoonaa markkaa. Siis kymmenesosa teollisuudesta keskimäärin, jos sitäkään. Ja se ei ole paljon. On tosin huomattava, että ns. kypsillä toimialoilla T&K menojen osuutta ei ole yleensä tarpeen nostaa samalle tasolle kuin uusilla ja vasta tulevaisuuttaan luovilla toimialoilla. Mutta jos kypsässä iässä oleva kukoistava toimiala jos graafista alaa sellaiseksi voi luonnehtia laiminlyö tutkimuksen ja tuotekehityksen, niin se voi havaita yllättävän nopeasti olevansa auringonlaskun alalla. Jos toimiala itse ei luota tulevaisuuteensa, niin miten sitten rahoittaja voisi luottaa? Miten alalle saadaan houkuteltua lahjakkaita nuoria kun kehittämispanokset on tingitty lähelle nollatasoa? Kehittämiskohteita on vaikka kuinka: CTP, värinhallinta, Printing on Demand, tietokantapainaminen, räätälöidyt tuotteet ja palvelut, pakkauspainaminen, älykkäät etiketit, internet asiakaspalvelussa, integroitu viestintä, monikanavajulkaiseminen ja niin edelleen. Ei tiedon, viihteen, mainonnan ja bisnesinformaation tarve vähene, vaikka painotuote on saanut rinnalleen uusia esitystapoja ja jakelukanavia. Kysymys on siitä kuinka hyvin paino- ja kustannusteollisuus pystyy hyödyntämään uusia teknologioita ja liiketoimintamalleja. Kuinka hyvin se pystyy tyydyttämään asiakkaan olemassa olevat ja herätettävissä olevat tarpeet. Sveitsin kelloteollisuus ajautui 1970-luvulla vakavaan kriisiin kun japanilaiset rynnivät markkinoille kvartsikelloillaan. Sveitsiläisten huippuunsa kehitetyistä hammasratasja kellonjousiteknologioista ei ollut vastaamaan japanilaisten kvartsiteknologian haasteeseen. Markkinat, tuoteominaisuudet sekä tuoteja tuotantotekniikka oli ajateltava uudelleen. Joku oivalsi, että kuluttaja ei halua ostaa hammasrattaita ja vedettäviä vietereitä, vaan ajannäyttäjän. Syntyi mm. Swatch, kello joka on niin halpa että sen voi vaihtaa kuin paidan. Tarvittiin uuden teknologian haltuunotto. Massamarkkinoilla ei ollut tilaa vieterivetoisille hammasrataskelloille. Swatchista tehtiin tyylikäs käyttöesine, jolle luotiin samalla vahva brandi. Sitten on toisenlaisia kuluttajia. Niitä, jotka haluavat sellaisen kauniin esineen, joka viestii omistajansa vauraudesta. Näille Rolex on esine, jonka arvostusarvo on moninkertainen sen käyttöarvoon verrattuna. Rolex on kellomaailman Rolls Royce. Tarvittiin paljon markkinatutkimuksia, tuotekehitystä ja teknologiasiirtoa. Sveitsiläinen kelloteollisuus panosti tähän kaikkeen ja nyt se on taas jaloillaan. Tosin paljon muuttuneena kolmenkymmenen vuoden takaisista shokkivuosista. Graafisen Teollisuuden Liitto vietti syksyllä satavuotisjuhliaan. Muutti äskettäin nimensäkin. Kirjoja on Suomessa painettu 350 vuotta. Sveitsissä on tehty kelloja varmaan ainakin yhtä kauan. Jos sveitsiläinen kelloteollisuus selviytyi kriisistä, niin miksi ei suomalainen paino- ja kustannusteollisuus pystyisi uudistumaan, vaikka se ei ole kriisissä. Ei ainakaan vielä. Viimeisin tieto näet kertoo graafisen joukkoviestinnän kasvaneen yli kaksinkertaisella vauhdilla sähköiseen joukkoviestintään verrattuna (tarkemmin sivulla 20). Olisiko graafisessa teollisuudessa ajateltava asioita uudelleen ja yritettävä porautua asiakkaan tarpeiden ytimeen? Vähän samalla ponnella kuin sveitsiläinen kelloteollisuus neljännesvuosisata sitten teki. Olisiko meillä malttia tutkia ja kehittää? Hyvää joulua, hauskaa uutta vuotta sekä tutkimus- ja kehittämisintensiivistä vuotta 2000! Timo Siivonen 3
Matkaraportti Japanista: Langattomien internetpalvelujen käyttäjämäärä kasvaa nyt puolella miljoonalla viikossa Värinäytöllä varustettu Internet selailuun soveltuva langaton päätelaite, jota Suomessa nimitetään kännykäksi, on yli 20 miljoonalle japanilaiselle arkipäivää. Merkittävin langaton Internet-palvelu on NTT DoCoMon hallinnoima i-mode, josta on tullut brandi ja erittäin onnistunut tapa hankkia NTT DoCoMolle uusia asiakkaita. i-moden lisäksi kaksi muuta japanilaista operaattoria tarjoaa vastaavantyyppistä palvelua omille asiakkailleen. Asiakkaiden määrä kasvaa puolella miljoonalla käyttäjällä viikossa. Palvelun menestymisen takaa löytyy seuraavia seikkoja: - i-mode on suurelle osalle japanilaisia ensimmäinen kosketus Internetiin omalla äidinkielellä - PC käyttö Japanissa on selvästi kännykän käyttöä pienempää. Yhtenä syynä tähän on puutteellinen englannin kielen taito. - i-mode on hyvin tarkkaan mietitty ja kokonaiskonseptoitu palvelu, jonka onnistumista on tietysti edesauttanut pakettikytkentäisten verkkojen olemassaolo. Käyttäjä maksaa siirretyistä paketeista, ei yhteysajasta. i-mode kännykät ovat periaatteessa dual-mode laitteita, joissa puhe välitetään piirikytkentäisellä yhteydellä ja Internet sisältö pakettiverkkoa pitkin. NTT DoCoMo tekee itse ohjelmistokehityksen ja päätelaitteet täytyy sovittaa toimimaan tähän ympäristöön. Kännyköissä ei yleensä näy valmistajan omaa nimeä ollenkaan. Poik keuksena yksi Sonyn ja yksi Nokian malli, jotka kuitenkin mus tavalkonäyttöineen ovat jo ilmeisesti jäämässä syrjään. Viihde palvelutarjonnan veturina Sähköpostin ja internet selailun ohella suosituimpia i-mode palveluja ovat logot, onnittelukortit, pelit ja soittoäänet, sekä mm. uutis- ja pankkipalvelut. Puhelinkulttuuri Japanissa on sukupuolesta riippumatta suurin piirtein samanlaista, mutta Internet ominaisuuksien käytössä on laajan japanilaisen tutkimuksen mukaan eroja. Tilastojen perusteella miehet käyttävät kännyköitä mieluiten verkossa surffaamiseen ja naiset puolestaan vaihtavat sähköposteja. Yli puolet i-moden käyttäjistä ostaa myös maksullisia lisäarvopalveluja viihteen ollessa ylivoimaisesti suosituin sisältömuoto. Jatkuva mobiiliyhteys Internetiin i-mode kännyköiden näyttö on suomalaisen WAP-puhelimen luokkaa, muutoin ne ovat hiukan kapeampia, kevyempiä ja ulkoasultaan useimmiten metallinhohtoisia erilaisin helmiäisen sävyin. i-mode kännykät ovat päällä ollessaan jatkuvassa yhteydessä Internetiin. Esimerkiksi sähköpostiviestit tulevat suoraan kännykkään. Palvelu toimi ainakin omalta kohdaltani kohtuullisesti, vaikkei toiminta täysin aukotonta etenkään ulkomaille sentään ollut. Vastaaminenkin onnistuu napinpainalluksella, kunhan on jaksanut näpytellä viestinsä pienellä näppäimistöllä. Palvelun käyttöönotto oli helppoa. Kännykässä on i-mode nappi ja sitä painamalla sekä käyttäjäkoodin antamalla asia hoituu. Sen jälkeen voi mennä itse palveluihin, joiden käyttö tapahtuu normaaliin selaintyyliin. Japanilainen nuoriso, kuten vastaava muualla maailmassa, on kehitellyt oman sähköpostikielensä, joka on yhdistelmä japanilaisia merkkejä. Apuna käytetään länsimaisia väli- ym. -merkkejä. Muuten kännykän käytössä ollaan selvästi esimerkiksi Suomea pidät ty väisempiä. Käyntikorttiin ei paineta kännykkänumeroa ja ju nissa kän nykkä on käännettävä värinähälytykselle, joitteivat kanssamatkustajat häiriinny (herää). Toinen tekijä on turvallisuus, kännykkään ei vielä täysin luoteta. Junista löytyy erikseen vaunuja, jossa kännykkää voi käyttää. Satoja ns. virallisia sisällöntuottajayrityksiä, tuhansia muita Langattoman Internetin sisältötarjonta Japanissa on suomalaiseen WAPiin verrattuna laajaa. Esimerkiksi DoCoMolla oli marraskuun alussa 666 yhteistyöyritystä tuottamassa nk. virallista sisältöä i-modeen. Näiden lisäksi ns. epävirallisia i-mode sivustoja on yli 23.000. Noin 20 % i-moden virallisista sivuista on maksullisia ja näistä noin 68 % on viihdettä. Englanninkielinen, 30 sivua (vierailuhetkellä) käsittänyt i-mode -palvelu on ollut jonkun aikaa käytössä ja käytetyimpiä ulkomaisia palveluita ovat CNN ja Bloomberg. YLEnkin Internet-sivut luettavissa i-modessa, mutta ilman ääkkösiä Sisällön määrää kasvattaa moninkertaiseksi vielä se, että i-mode 4
kännyköillä voi lukea suurinta osaa myös tavallisesta Internet sisällöstä. Esimerkiksi Ylen Teksti-TV:n internet sivut tulevat helposti i-mode kännykkään. Tekstiasetukset ovat pielessä ja ääkköset puuttuvat, mutta uutisista saa silti selvän. Internet kännyköiden käyttäjämää r ä kasvaa Japanissa en nä tyksellistä 550.000 uuden asiakkaan viikkovauhtia. 20 miljoonan käyttäjän virstanpylväs on jo ohitettu, kuten oheinen taulukko osoittaa. Puhelimet ja liittymät myydään Japanissa kytkykauppana. Puhelimien hinnat vaihtelevat ilmaisesta vanhentuneesta mallista noin 1500 markan hintaiseen värinäyttöiseen ja taitettavaan uutuuteen. i-mode palvelussa on kiinteä kuukausimaksu + pakettien määrään perustuva laskutus. Puheluaikaan on monenlaisia käytäntöjä, mutta kaikki operaattorit tarjoavat myös kiinteätä kuukausihintaa. Paikkatieto kavaltaa kännykän sijainnin! i-moden sisällöntuottajien mu kaan mobiilipalveluiden suosioon ovat vaikuttaneet seuraavat kolme seikkaa: - Palvelut ovat aina käytettävissä, - ne voidaan kohdentaa hen kilökohtaisesti ja - niissä voidaan soveltaa paik katietopalvelua. Japanissa voi NTT DoCoMolta tiedustella, missä tietty kännykkä kulloinkin sijaitsee ja saada siihen välittömästi vastauksen faksitse. Liikkuvuus ei siis tarkoita välttämättä vapautta. Myös käyttäjien toisilleen tuottamat palvelut tulevat todennäköisesti menestymään. Tällaisia ovat mm. videoneuvottelut tai reaaliaikainen kuva synttäreiltä tms. sekä ylipäätään kaikki käyttäjien kuvaama videomateriaali. Kamerat ja musiikki ovat jo kännyköissä Japanilaiset päätelaitteet ovat huomattavasti Suomen markkinoita edellä. Valmistajien listalla keikkuvat sellaiset nimet kuin Sony, Panasonic, Sanyo, Kyocera, Nec, Sharp, Mitsubishi ja Nokia. Näistä kuitenkin vain neljä todella menestyy tällä hetkellä. Tyypillisessä langattomaan internetpalveluun kehitetyssä kännykässä on jo nyt värinäyttö, IR-liittymä ja 300 tuntia kestävä akku (riippuen tietysti siitä, mihin päätelaitetta käyttää). Eräs malli sisältää kameran, joka käyttää puhelimen näyttöä etsimenään. Kyseiseen malliin oli kameran viereen sijoitettu myös suurentava peili, jotta kuvaamisen lomassa voi tarkistaa omankin ulkomuotonsa tilan. Löytyy myös malleja, joissa kamera on optiona. Sony tuo m a r r a s k u u s s a j a p a n i n k ännyk kämarkkinoille uutuuden, jolla voi pu helujen, sähköpostin ja Internet-selailun lisäksi kuunnella flash muistikortille tallennettua MP3- mu siikkia. Uutuuskännykän LCD värinäytön lävistäjä on 5 cm ja laitteen mittasuhteet ovat 50 x 100 x 26 mm. Käyttöliittymänä on osoitinkynä. Näihin aikoihin japanilaiset kä sipuhelimet alkavat myös tukea Java ohjelmointikieltä, jolloin niihin voi ladata itse ohjelmia. Ensi vuonna japanilaisissa kännyköissä näkyy jo televisiotasoinen kuva. Amerikkalainen Packet Video on kehittänyt MPEG 4 teknologiaan perustuvan tavan siirtää videokuvaa 48 Kbps nopeudella ja tämä sopii mainiosti japanilaiseen kännykkäverkkoon, jonka nopeus on suomalaisen ISDN verkon nopeutta vastaavaa 64 Kbps tasoa. Uutuuksien nopea esittelytahti kuvastaa Japanin kännykkämark kinoiden timantinkovaa kilpailua, jossa Sonyn kaltaiset elektroniikkajätit pyrkivät tuomaan uutuudet ensimmäisinä markkinoille. J-Phonella on palvelu, jossa saa uutis-, tapahtuma-, elokuva- jne. tietoja paikallisesti solulähetyksenä tekstistreamina näytölle. i-mode käytettyjen autojen painetun luettelon lisäpalveluna Proto Corporation on yksi i-modeen sitoutuneista sisällöntuot tajista. Yrityksen pääbisnes on tuottaa 2,5 miljoonaa kappaletta käy tettyjen autojen luetteloa kuukaudessa. Luettelo on puhelinluettelopaperille neliväripainettu ja sisältää myös keltaiset sivut sekä osoitesivuston. Yrityksessä työskentelee 500 henkeä eri puolilla Japania. Japanissa käytettyjen autojen myyjät hankkivat autot mm. huutokaupasta, kuten muuten tapahtuu tonnikaloillekin Tokion kalamarkkinoilla. Luettelon valmistusprosessi kulkee niin, että Proton työntekijät menevät huutokauppapaikalle, kuvaavat autot digitaalikameralla, ottavat ylös hinta-, väri-, lisävaruste- yms. tiedot. Nämä syötetään tietokantaan, josta saadaan myöhemmin analysoitua käyttäjälle tarjolla olevat autot, korkein, halvin ja keskihinta, väri, alue, myyjä ja puhelinnumero. Huutokauppojen toteutumatietojen perusteella tehdään hintatasoennusteita, jotka julkaistaan kuukausittain referenssihinnastona nk. BlueBookmuodossa. Järjestelmässä on yli 70 % kaikista autohuutokaupoista. Myös yksittäiset henkilöt voivat ilmoittaa myytävästä autostaan tässä palvelussa. Tähän tietokantaan voi tehdä myös omia hakuja ja tehdä vertailuja. Kuukausittain tiedot 200 000 autosta i-modessa on sivusto, jonka kautta pääsee hakemaan itselleen autoa tästä 5
tietokannasta. Tätä kautta on saatavissa tiedot 200.000 käytetystä autosta ja niiden hinnoista kuukausittain sekä ko. autokaupan yhteystiedot, jonka jälkeen varsinainen kaupankäynti siirtyy myyjän ja ostajan väliseksi. Webbipalvelun osalta tarkoitus on välittää sopimustiedot CD-ROM:illa seuraavalla viikolla, sen jälkeen kun asiakas on ilmoittanut kiinnostuksensa. Lisäksi on tarjolla autojen verkkokauppapaikka nimeltään Can-Get, johon on rekisteröity noin 60 000 70 000 vähittäismyyjän varastot ja jota kautta myydään noin 500 autoa kuukaudessa. Raha tulee painetusta luettelosta. i-mode on tällä hetkellä lisäpalvelu eikä sen kautta tehdä varsinaisia tilauksia. Jatkossa on sivulle tarkoitus saada mainoksia ja niiden kautta rahoitusta. Myös kontaktia ostajan ja myyjän välillä voitaisiin rahastaa. Muuten palvelu on maksuton eikä vaadi erillistä rekisteröitymistä. Suomea pidetään informaatioteknologian mallimaana Vieraillessamme Suomen Tokion suurlähyetystössä, kertoi suurlähettiläs Eero Salovaara, että Suomeen katsotaan tällä hetkellä tarkkaan Internetin ja mobiiliteknologian mallimaana. Japanista lähtee jatkuvasti delegaatioita Suomeen tutustumaan alaan. Japanin BKT kasvaa tällä hetkellä 1,5-3%:n vauhdilla ennusteista riippuen. Suuri ongelma on yksityisen kulutuksen jopa pieneneminen. Japanilaiset säästävät rahojaan pahan päivän varalle ja tämä tapahtuu pitämällä rahat pankkitileillä, vaikka korko on tällä hetkellä nolla. Talous on murroksessa ja rakenteet muuttuvat, mikä on tehnyt kansasta epäluuloista. Vanheneva naisväestö hoitaa sijoitustoiminnan, eivätkä osakkeet kiinnosta. Työttömyys on pieni, 4,7 %. Vaikka valtio on velkaantunut, on maan talous vahva, koska velka on kotimaista. Lähitulevaisuuden suuri ongelma on väestön ikääntyminen, sillä huomattava osa kansasta siirtyy pois työelämästä seuraavan viiden vuoden aikana. Kuten Suomessa myös Japanissa IT-puoli kasvaa kovaa vauhtia ja se on myös priorisoitu Japanin hallituksen tukipaketeissa. Niissä panostetaan muun muassa japanilaisten kouluttamiseen PC-käyttäjiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että japanilaisten olisi opittava englantia. Kielitaidon puute koetaan ongelmaksi monella tasolla, mutta suurissakin yrityksissä taito tuppaa olemaan sitä huonompi, mitä ylemmäs johtoportaassa kii vetään. Tämä ei luo kovinkaan hyviä edellytyksiä kansainväliselle yhteistyölle. Kun lisäksi johtamiskulttuuri on hierarkinen, eikä kasvoja saa menettää, niin ongelma vain pahenee. Finpro organisoi IT-yhteistyötä Japanin kanssa Finpron edustaja Pentti Kotiranta kertoi, että. Finpro on käynnistämässä laajaa mobiilimultimedian yhteistyöohjelmaa suomalaisten ja japanilaisten yritysten välillä. Tavoitteena on kerätä molemmista maista 10-20 yritystä tunnistamaan ja kehittämään 2G ja 3G:n me nestyksellisiä sovelluksia. Projekti käynnistyy vuoden 2000 lopuilla ja ulottuu kattamaan mm Javan käyttöönoton mobiilipuhelimissa sekä 3G verkkojen lanseerauksen. Hankkeesta kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan Pentti. Kotiranta @finpro.fi. FinnPro näkee suurimmat m a h d ol l i s uu d e t Ja p a n i-yh t e i s t yössä sovellusohjelmien kehittämisessä, langat tomassa viestinnässä sekä IP-ver koissa. Tulevaisuudessa 80 miljoonaa Japanin 125 miljoonasta asukkaasta on matkapuhelimen käyttäjiä. 50 miljoonaa tulee käyttämään sähköpostia, 40 miljoonaa mobiileja informaatiopalveluja ja 30 miljoonaa tarvitsee rikasta sisältöä mobiiliin Internetiin. PC ei ole Japanissa joka kodin laite Mobiili internet on useimpien japanilaisten ensimmäinen kosketus Internet palveluihin johtuen siitä, että PC penetraatio on suhteellisen pieni. Tähän kenttään NTT DoCoMo kehitti i-mode-palvelunsa, jolla on tällä hetkellä 14 miljoonaa käyttäjää, virallisia sisällön tuottajia 666 ja sivuja noin 1080. Palvelulla on 300 jenin (20 mk) kuukausimaksu ja sen lisäksi tulevat tietoliikennekustannukset, jotka koostuvat siirrettyistä paketeista. i-modessa on myös palveluita, joihin pitää rekisteröityä erikseen tietystä hinnasta, maksimin ollessa DoCoMon määrittelemä 300 jeniä. Kännykkäpalveluja käytetään keskimäärin 650 markan edestä kuukaudessa ja tästä viidesosa i-modea ja loput puheluja. NTT DoCoMo on i-moden luoja DoCoMo on i-moden luoja. DoCoMon edustajat totesivat i-moden päässeen positiivisen palautteen kierteeseen, jossa palvelut houkuttelevat uusia käyttäjiä ja uudet käyttäjät houkuttelevat lisää uusia sisällöntuottajia, mikä puolestaan houkuttelee jälleen uusia käyttäjiä. Japanissa on neljä operaatoria, joista DoCoMo on suurin. Hinnoittelu on aggressiivista ja halvimmat tarjoukset olivat rajoittamaton puhelumäärä 125 markan kuukausihintaan. Värinäytöllä varustettu, taitettava uusin i-mode kännykkä mak saa operaattorin subventoimana noin 1500 markkaa. Kännykkä to sin myydään liittymän yhteydessä vähintään vuoden sopimuksella ja operaattorin vaihdosta seuraa li sämaksuja. Koko maan kännykkäpenetraatio on 44%. Ensi keväänä i-mode tulee tukemaan Javaa ja SSL:ää. Viralliset ja epäviralliset sisällöntuottajat i-mode konseptiin kuuluu sopimusten tekeminen sisällöntuottajien kanssa. Tällöin NTT-DoCoMo asettaa tiettyjä, lähinnä sisällön luonteeseen ja laatuun liittyviä vaatimuksia. Se tarjoaa puolestaan teknisen infrastruktuurin ja työkalut sisällön tuottamiseen. Sisällön tuottaminen perustuu muutamalla lisätägillä varustettuun HTML 3.0-kieleen. DoCoMolla on webbisivu, josta löytyvät työkalut sekä PC - että kännykkäsisällön tuottami seen (www.nttdocomo.com). Sisältöä voi periaatteessa tehdä kuka vaan, mutta 6
vain osan kanssa tehdään sopimukset. Tällöin on kyse virallisista sivuista. Loput ovat nk. epävirallisia sivuja. Yksi epävirallinen, suomalainen sivu matkan aikana i-modeen ilmestyikin - kiitos matkalla mukana olevan nuoremman kaartin. Operaattorille kymmenesosa tuloista, loput palvelutuottajalle Virallisille sisällöntuottajille tarjotaan yhteistä markkinointi- ja promootioapua, palvelujen laskutus sekä käyttäjäprofiilitietokantaan perustuva palveluportaali. Myös turvallisuuskysymyksiin tarjotaan ratkaisuja. Viralliset sivut siis näkyvät i-mode hakemistossa. NTT DoCo- Mo ottaa laskutettavista palveluista päältä 9-12%, loput saa sisällön tuottaja. Viralliset sisällön tuottajat ovat yleensä suuria, vahvoja ja suosittuja brandejä ja pyrky tähän ryhmään on kova. Epäviralliset sivut eivät näy i-mode hakemistossa ja sivujen tuottajat joutuvat itse huolehtimaan promootiostaan, jotta webbisivun osoite tulee tunnetuksi ja palvelu löydetään. Myös rahastusmekanismit on kehiteltävä itse, jolloin useimmiten mainonta, sponsorointi, erilaiset muut yhteistyökuviot ovat tulolähde. Suunnitteilla on jonkinlaisen palveluportaalin perustaminen myös epävirallisille sivuille. Sekä virallinen että erityisesti epävirallinen promootiotoiminta näytti tuoneen varsin runsaasti uusia töitä painetulle viestinnälle. Mukaan tarttui monenlaista esittelyvihkosta, lehteä ja muuta vastaavaa. Käyttäjissä silmiinpistäviä piirteitä ovat mm naisten korkea osuus (41%) sekä tietysti käytön keskittyminen nuorempiin ikäryhmiin. i-modea käytetään keskimäärin 130 mk:lla (=2000 jeniä) kuukaudessa ja keskimäärin kahta sisältöpalvelua per henkilö. 400 miljoonaa sivulatausta kuukaudessa Tällä hetkellä i-moden kautta ladataan 400 miljoonaa sivua kuukaudessa. Vuorokauden sisällä käyttöhuiput osuvat lounasaikaan ja vielä tätäkin suositumpi aika on 20-22 jatkuen alkuyöhön. i-mode puhelimen käyttö jakautuu seuraavasti: puhumiseen 34%, sähköpostiin 42% ja web-selailuun 24% ko konaiskäyttöajasta. Tyypillisiä i-mode palveluja ovat transaktiot, informaatio, tietokannat ja viihde. Transaktioihin kuuluvat mm. pankkipalvelut, osakekauppa, lippujen varaus, lentojen aikataulut ja varaukset sekä myös kirjakauppa. Nämä eivät sisällä sähköistä maksamista. Informaatiopalveluihin kuuluvat uutiset, sää, urheilu, osakekurssit, talous- ja teknologiauutiset, paikallisuutiset jne. Tietokantoihin kuuluvat mm keltaiset sivut, ravintolaoppaat, sanakirjat ja ruokareseptit. Viihdepuolen tarjontaa ovat verkkopelit, logot, horoskoopit, soittoäänet, karaoke tietous, radio- ja tv-ohjelmat jne. Palvelun pilarit: jatkuvuus, tuoreus, syvyys, hyöty i-mode on DoCoMon proprietary teknologia ja DoCoMo pyrkii valvomaan palvelun laatua eli hallitsemaan koko arvoketjua. DoCoMon mukaan keskeisiä periaatteita hyvän i-mode palvelun tekemisessä ovat seuraavat: - Palvelun jatkuvuus: Jatkuva palvelu ja vakiintunut konsepti helpottavat palvelun muistamista. Palvelut vaativat selkeän liiketoimintamallin. - Palvelun tuoreus: Tuore sisältö auttaa säilyttämään käyttäjien mielenkiinnon ja houkuttelee uusia käyttäjiä. - Syvyys: Määrä, laatu ja valikoima ovat keskeisiä asioita erityisesti tietokantasovelluksien onnistumiselle. - Selkeä hyöty: Asiakkaat käyttävät vain palveluja, jotka tarjoavat heille selkeitä hyötyjä. Palvelua suunnataan entistä enemmän myös yritysten sisäiseen käyttöön, jolloin yritysten työntekijät voivat olla yhteydessä Intranetiin kännykän kautta. Mobiili sähköinen kauppa on myös kehityssuuntana. Sähkökaupan noutopisteet auki vuorokauden ympäri Sähköisen kaupan logistiikkaa ollaan rakentamassa nk convenience store kauppojen varaan, joita on ympäri Japania ja jotka ovat avoinna vuorokauden ympäri. Ne vastaavat lähinnä meidän R-kioskeja tai huoltoasemien ruokamyymälöitä. Näistä voi käydä noutamassa tulevaisuudessa verkossa tehdyt ostoksensa. i-moden sisältötuotannosta vastaava johtaja David Macdonald on esitelmöidessään Suomessa todennut, että WAP vaatii vielä kehittämistä ja että operaattorit ovat ylihinnoitelleet sen, mikä on hidastanut palveluiden käyttöönottoa. Hänen näkemyksensä on myös, että kännyköihin jatkossakin halutaan suhteellisen kompaktia sisältöä - ei pitkiä videoita vaan lyhyitä videopätkiä esimerkiksi uutisista. Tämä huolimatta käyttöönotettavista kolmannen sukupolven verkoista. Sähköinen ostoskuponki kännykässä SCOP on mainostoimisto, joka on tullut internet mainonnan kautta suunnittelemaan ja tuottamaan i-mode mainontaa. SCOPilla on neljä erilaista liiketoimintakonseptia: 1) Paikallisuutiset: mobile i-land, 2) SCOP -hakukone, 3) kuponki-informaatiopalvelu Marutoku-town, sekä 4) mobiilipeliportaali MOBA-GA. Scop yhtiön mukaan i-mode mainontaan soveltuvia konsepteja ovat mm. kuponkimainonta: käyttäjä voi tilata kännykkäänsä alennuskupongin ja näyttää sitä (kännykkää) ao. kaupassa. Muita tyypillisiä mainostajia ovat kurssejaan markkinoivat koulut, kiinteistövälittäjät, autokauppiaat, ravintolat ja hotellit. Kohdennetusta suoramarkkinoinnista oli esimerkkinä Kirin Seagrams alkoholin valmistaja, joka kutsui kohdennetulla suoramarkkinoinnilla asiakkaitaan kauppoihin maistamaan uutuustuotetta. Myös kosmetiikan valmistajat käyttävät i-modea oneto-one mainontaan. i-mode on myös tehokas väline, kun halutaan saada nopeasti vastaus johonkin uutuustuotetta koskevaan kyselyyn esimerkiksi 3000 henkilöltä kolmessa päivässä. 7
Marutoku-town on virallinen i-mode sivu, muut ovat epävirallisia. Palvelussa laskutetaan siihen kuuluvia yrityksiä. Kuponkipalveluun kuuluu 2000 ravintolaa, 50 teatteria ja 50 hotellia. Palveluntarjoajat ovat esillä DoCoMon virallisilla sivuilla ja asiakkaat saavat alennuksia tai esim ilmaisen drinkin näyttäessään i-mode kuponkiaan. Mobile i-land on 40.000 käyttäjän i-mode yhteisö, jossa käyttäjät voivat lähettää toisilleen sähköpostia, mainostaa tuotteitaan ja palveluitaan sekä tehdä erilaisia kyselyjä käyttäjille. SCOP -hakukone on huolellisen kehityksen jälkeen suunniteltu toimimaan seuraavin periaattein: Haku avainsanalla, haku käyttötilanteen mukaan (esim ajankuluksi), haku tiedonsaamiseksi muilta yhteisön jäseniltä sekä mainosten liittäminen kuhunkin hakuun sopivilla tuotteilla. SCOP oli kehittänyt myös tavan tuottaa kännykkään sisältöä PC:llä ilman HTML tuntemusta. Tämä tarkoittaa, että kuka tahansa SCOP:issa pystyy päivittämään sivuja. Autotallista maailmanmaineeseen Digital Street on 27 ja 26 vuotiaiden veljesten perustama i-moden OhNew hakukonetta operoiva yritys. Hakukone on i-modessa erityisen suuri tilaus, koska DoCoMo ei päästä viralliseen i-mode sisällysluetteloonsa kuin murto-osan halukkaista sisällöntuottajista. Muut löytyvätkin sitten helpoiten OhNEwn tyyppisten hakurobottien avulla. Digital Street tekee rahansa myymällä bannerimainontaa i-modeen. Bannerimainonta kasvoi 8-kertaiseksi viime vuonna ja tänä vuon na se arvellaan kymmenkertaistuvan. OhNewhin kohdistuu päivässä 600.000 hakua. Omistajat olivat saaneet yrityksestään jo ensimmäisen 6 kk toiminnan jälkeen 40 MFIM ostotarjouksen ja siitä ovat olleet kiinnostuneita myös Lycosin, Yahoon ja Exciten tyyppiset amerikkalaiset hakukone-yritykset. iposnet etsii vapaan parkkipaikan iposnet on pysäköintiin liittyvien tietopalvelujen tuottaja, jolle i-mode kännykkä merkitsee yhtä päätelaitetta muiden joukossa. ipos- Netin keskeisiä palveluita ovat parkkipaikkayritysten toiminnan tuki sekä parkkihal lien markkinointi autoilijoille. Pysä k öintipaikkaa etsivä autoilija voi hakea i-mode kännykällä (tai PC:llä) tiedon lähimmästä vapaita paikkoja si sältävästä parkkihallista esimerkiksi sijainnin tai ravintolan nimen perusteella. Tällä hetkellä palvelun maksavat parkkihalliyrittäjät, jatkossa tarkoitus on laskuttaa autoilijoita. Tämä johtuu siitä, että maksaminen kännykällä ei onnistu. 50 hallissa on järjestelmään kytketty myös valvontakamera, joten palveluun kuuluu myös etävalvonta. Tällä pyritään miehittämättömiin parkkitaloihin. Tiedot parkkihallin tilasta kerätään maksuautomaattiin kytketyn datamodeemin tai parkkihallin valvojan päätteeseen liitettävän datamodeemin kautta. Parkkimaksu vaihtelee sen mukaan, paljonko hallissa on tilaa. Etukäteisvaraukseen perustuva pysäköintipaikkapalvelu on tulossa noin puolen vuoden sisällä. Tässä yrityksessä ovat mukana autonavigaattoreita tuottava yritys, luottokorttiyhtiö, vakuutusyhtiö, kaup paa edustuva taho, huoltoyhtiö jne. Japanissa on 8%:iin uusia autoja hankittu myös navigaattorijärjestelmä. Tämän ymmärtää hyvin, kun katselee esimerkiksi Tokiossa liikkuvia automääriä. NTT DoCo- Mo on perustanut oman yrityksen nimeltä Machine Communication Company kehittämään ratkaisuja tähän sovellualueeseen. Be Trend tarjoaa verkkomarkkinoinnin kokonaispalvelua Be Trend on riskirahoituksella toimiva emarketing kokonaisratkaisuja tarjoava yritys. BeTrendin palvelukokonaisuuteen kuuluvat e-mail, kyselytietokanta, jäsenrekisteröinti, on-line kupongit, käyttäjäanalyysit sekä erilaiset suosittelujärjestelmät. Yrityksen ASP-palvelujen (Application Services Provider) avulla markkinoijat voivat mm. lähettää alennuskuponkeja kännyköihin. BeTrend kuvasi neljä hyvää syytä käyttää heidän ASP -palvelujaan - ne ovat edullisia (ulkoistaminen, ei tarvitse itse pitää yllä organisaatiota eikä tekniikkaa) - helppokäyttöisyys (käyt tö liittymänä selain) - nopea aloitus (muutamassa päivässä, uusien päätelaitteiden ominaisuudet pystytään huomioimaan niinikään muutamassa päivässä) - turvallisuus BeTrendin palvelut perustuvat yrityksen kehittämään Multi Device Handler arkkitehtuuriin, jolla asiakkaalle voidaan suunnata mainontaa kaikilla päätelaitteilla. Tässä tapauksessa kysymyksessä ovat todella kaikki päätelaitteet, sillä MDH tu kee mm. PC:tä, i-mode-kännykkää, j-sky-kännykkää, ez-web kännykkää, PDA:ta, autonavigointilaitteita sekä videopelikonsoleita. BeTrendin ASP palvelun avulla markkinoijat voivat tehdä kaikkien em päätelaitteiden välityksellä kyselytutkimuksia, kohdentaa suoramarkkinointia, harjoittaa sähköistä kuponkimainontaa, hallinnoida erilaisten yhteisöjen jäsenrekistereitä sekä hallita kampanjoiden elinkaaria. Fujitsu ankkuroi tulevaisuutensa Internetiin Fujitsun visio on tiivistynyt Internetin ympärille. Yrityksen tavoitteena on olla ykkönen Internet ratkaisujen tuottamisessa, palvelun tarjonnassa (@nifty ASP) sekä olla myös ykkönen internet käyttäjänä. Palvelujen tarjonnassa pyritään erityisesti tarjoamaan ideaalialustoja julkisen ja yksityisen sektorin virtuaaliyhteisöjen pohjaratkaisujen tuottamisessa. Internet käyttäjänä Fujitsu haluaa näyttää tietä SCM:n, myyntitiedon, hallinnon, tietämyksen jaon ja laskentatoimen alueilla. Puheentunnistuksessa Fujitsu on kehittänyt osakalaisen pankin käytössä olevan ääneen perustuvan autentikaation. Järjestelmää voi käyttää free text muodossa tai sa lasanan lausumiseen perustuen. Puheentunnistus on poikinut myös monia hauskoja i-mode sovelluksia: Kännykän avulla henkilö voi lausua määrätyn ääninäytteen, jonka ohjelmisto ana- 8
lysoi ja antaa sitten siihen perustuvia horoskoopintapaisia ohjeita päivän varalle. Toinen sovellus oli matching palvelu, jossa suuremmasta ryhmästä voidaan ääninäytteen perusteella löytää toisilleen sopivia pareja. Tietämyksenhallinnassa Fujitsu korostaa ihmisten merkitystä. Ihmiset ovat avainasia. Tue heidän toimiaan IT ratkaisuilla. Painopiste on muuttumassa Know-Howsta Know- Whyhyn ja Know-Why- Notiin. Teknologiapohjainen elearning ohittaa luokkaopetuksen v. 2004! elearningin alueella mielenkiintoista oli ennuste Business Skills Trainingin voimakkaasta kasvusta. Fujitsu ennustaa, että vuonna 2004 54 % IT-opetuksesta tapahtuu teknologiapohjaisesti ja vain 40 % luokkaopetuksena. Toinen mielenkiintoinen asia oli Fujitsun omaksuma Franchising malli, jossa kurssit markkinoitiin 80 koulun kautta 100.000 opiskelijalle. Rekisteröityneitä opettajia järjestelmässä on 890. Tällöin kyseessä on lähinnä tietotekniikan aikuisopetus. Bandai on kännykkäpelejä valmistava yhtiö, joka lienee i-moden suurimpia kaupallisia menestyksiä. Yrityksellä on markkinoilla noin 15 pääasiassa tekstipohjaista kännykkäpeliä, joita käyttää noin 3 miljoonaa pelaajaa. Yhtiön kuukausiliikevaihdoksi muodostuu 6-18 markan pelihinnoilla 30-50 miljoonaa. Yksi yrityksen menestyksen salaisuuksista lienee japanilaisten viihdesuuntautuneisuus. Bandain edustajan mukaan 60 % i-moden käytöstä liittyy viihteeseen. Bandain pelit ovat tyypillisesti vedonlyöntiä, logojen latausta, sekä jalkapallo- ja golf pelejä. Japanissa jo ensi vuonna enemmän internetkännykköjä kuin internet-pc:tä i-mode on palveluna kätevä ja käyttäjäystävällinen. Lähtökohtana on ollut kehittää päätelaite (lue kännykkä) joka ymmärtää HTML:ää. Euroopassa kännyköissä on lähdetty liikkeelle puhelinfunktiosta ja sitä muutetaan ymmärtämään verkkosisältöjä, jotka on yleensä alun perin tehty muilla välineillä luettaviksi. Kuten jo aiemmin on mainittu hinnoittelu ja sisältöjen vähäisyys on ollut WAP:in laajemman käytön suuri este. Nokian viimeiset matkapuhelimien määrään liittyvät ennusteet arvioivat, että miljardin matkapuhelimen raja ylitetään jo vuoden 2002 alkupuolella. Tällöin mukaan on laskettu sekä i-mode että muut matkapuhelimet. Internet-kännyköiden määrä ylittää Internetiin kytkettyjen PC-laitteiden määrän Japanissa jo vuoden 2001 aikana ja globaalisti vuonna 2002. i-mode konseptia yritetään markkinoida myös Japanin ulkopuolelle. Miten tällainen, vahvasti operaattorivetoinen malli sitten sopii muualle, jää nähtäväksi. Viimeisin uutinen kertoo, että WAP-Forum on aloittanut työn WAP:in ja i-mode-konseptin yhdistämiseksi. Helene Juhola USIX-teknologiaohjelman Japanin opintomatka 8.11.-15.11.2000 9
Verkottuminen on kirja kerrallaan -toimijoiden elinehto Lasipalatsin Mediakeskus Oy ja VTT Tietopalvelu järjestivät yhteistyössä EVTEKin, Xeroxin ja Elisa Communications in kanssa (e)book On Demand Meeting and Conference -tapahtuman 23. - 24.11.2000. Tapahtumaa tukivat myös EU ja Nordinfo (the Nordic Council for Scientific Information). Tilaisuuden tavoitteena oli koota yhteen koko tarvepainatustuotantoketjun varrelta eri ammattiryhmien edustajia, tulevaisuuden teknologioiden asiantuntijoita ja yritysedustajia. Tapahtuma pidettiin Lasipalatsin Studiossa ja elokuvateatteri Bio Rexissä Helsingissä. Konferenssia edelsi workshoptyyppinen tilaisuus, johon Lasipalatsin Kirja kerrallaan -projekti oli kutsunut yhteistyökumppaneitaan. Tilaisuuteen osallistui 12 henkilöä Latviasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta, Tanskasta ja Venäjältä. Tilaisuuden tavoitteena oli tarjota osallistujille mahdollisuus käytännön kokemusten vaihtoon ja keskusteluun ajankohtaisia kysymyksiä. Vanhoja kirja-aarteita näköispainoksena asiakkaan odottaessa Tilaisuudessa keskusteltiin paljon peruskäsitteistä. Mitä book-ondemand eli kirja kerrallaan -toiminta on? Todettiin melko yksimielisesti, että kyseessä on painotekniikka, joka mahdollistaa pienet painokset ja yhden kirjan tekemisen kerrallaan. Kirjoja voidaan tehdä myös kohdennetulle lukijakunnalle. Vanhoja aarteita ja loppuunmyytyjä painoksia alkuperäisasuissaan saadaan lukijoille. Kirjat valmistuvat näköispainoksina asiakkaan odottaessa. Sähköiset eli e-kirjat nähtiin uutena jakelumahdollisuutena ja joillakin sovellusalueilla, kuten teollisuudessa esimerkiksi teknisten laitteiden asennus- ja huolto-ohjeet, paperia parempana käyttöalustana. Kirja kerrallaan -tuotannon si sältö puhututti myös. Tuleeko si sällön laatuun puuttua vai tehdään kö mitä vaan, kenelle vaan? Keskustelua herätti erityisesti moraalisesti arveluttavat sisällöt ja book-on-demand -toimijan rooli tällaisissa tapauksissa. Palvelun laadusta oltiin kuitenkin sitä mieltä, että sen on oltava yksilöllistä, nopeaa ja edullista. Painotyö halutaan tehdä lähellä kuluttajaa. Näin säästetään kuljetuskulut. Frankfurtin kirjamessut verkkoon? Book-on-demand -tuottajat voivat tavoitella myyntimenestyksiä tuottamalla erikoisalueiden kirjallisuutta, kohdentamalla tuotantoaan tietyille yleisöille ja pienille kielialueille sekä säilyttämällä painotuotteiden laadun korkeana. Verkottuminen nähtiin toiminnan elinehtona. Tämä voisi konkretisoitua esimerkiksi kirjatiedostojen vaihtona. Toinen mahdollisuus edistää verkottumista olisi tehdä alan portaali verkkoon ja jopa Frankfurtin kirjamessujen järjestämistä verkossa ehdotettiin. Toiminnan nä kyvyyttä tulee lisätä ja tietoa mahdollisuuksista on levitettävä entistä tehokkaammin. Joitakin hyödyllisiä verkko-osoitteita: Digitaalisen painopalvelun tarjoajia Suomessa: http://www.xerox.fi/cgi/docs/ painot.html Kirja kerrallaan -palvelupiste Lasipalatsissa: http://www.kirja.lasipalatsi.fi/ Tietoa kirja kerrallaan -painamisesta: http://www.books-on-demand.com/indexint.htm http://www.marebalticum.se/curman/pod/ index.htm http://www.podium.nu/ http://www.underskoven.dk/ Anneli Heimbürger (e)book on demand meeting Helsinki Conference 23.-24. marraskuuta 2000 10
Mobiili Internet on mahdollisuus, jota ei saa hukata Mobiilin multimedian tulevaisuutta ennustaessaan komissaari Erkki Liikanen (Euroopan komissio) esitti kolme avainkysymystä: kuka kontrolloi jakelua, kuka jaeltavaa sisältöä ja kuka maksaa laskut? Viimeksi mainittuun kysymykseen on Liikasen mukaani helpoin vastata: me palvelujen käyttäjät, sinä ja minä. Jaeltavan sisällön merkitys oli Liikasesta keskeinen. Olemme tällä hetkellä muutosvaiheessa jossa markkinat siirtyvät teknologiapainotteisista yhtiöistä yhä voimakkaammin sisältöpainotteisiin yhtiöihin. Esimerkiksi Euroopassa sisältötuotannon osuus on 5 % bruttokansantuotteesta eli noin 412 miljardia euroa, kasvun ollessa jopa 20 % vuodessa. Myös sisältö on siirtymässä pankkipalvelujen kaltaisista tietopainotteisista palveluista viihteeseen. Ensim mäisenä esi merk ki nä Liikanen mainitsi Internetissä siirrettävän musiikin, muutamassa vuodessa odotetaan vi deoelokuvien siirron tulevan mahdolliseksi. Tietoyhteiskunta muuttuu langattomaksi Samanaikaisesti tietoyhteiskunta on muuttumassa langattomaksi. Mobiilien Internetpäätelaitteiden on ennustettu saavuttavan Internet- PC:iden lukumäärän vuonna 2003. Esimerkkinä langattomasta Internetpalvelusta Liikanen mainitsi japanilaisen DoCoMon i-moden. Palvelu tarjoaa esimerkiksi 30 000 eri laista kännykän soittoääntä ja sähköpostiviestin lähettäminen maksaa vain noin 8 penniä. Muita suosittuja palveluita ovat liikennetiedotukset sekä mobiili pankkiasiointi. Tulevaisuudessa on lisäksi suunnitteilla online-pelejä ja -reseptejä. DoCoMon ylivoimaisesti suosituimmat palvelut ovat kuitenkin viihdepalvelut 53 % osuudella. Muita palveluja ovat uutiset ja sää (15 %), tietokantapalvelut (9 %), myyntipalvelut (17 %) sekä muut palvelut (6 %). Tarvitaan tarinankertojia Vesa Niinikangas (Enostone Ltd) esitti kirjailijan näkemyksen sähköistyvästä viestinnästä. Ihmiselle on luontaista kertoa ja kuunnella tarinoita, hämärässä, nuotion valossa. Tapahtuma on aina ollut samanlainen, tarina kerrotaan henkilökohtaisesti kuuntelijalta kuulijalle, kirjailijalta lukijalle. Tämä on nykyisin mahdollista myös Internetin välityksellä, yhtäaikaa kaikkialle maailmaan. Toisaalta tarina kerrotaan ihmiseltä ihmiselle, toisaalta se jaetaan samanaikaisesti miljoonille ihmisille ja kyseessä on miljoonat dollarit. Stephen King menestyi ensimmäi sessä verkkojulkaisukokeilussaan, koska hänen kertomansa tarina oli hyvä. Toisella kerralla hän unohti tarinan pyjamansa taskuun ja kokeilu epäonnistui. Kyse on siis siitä, että ihmiset janoavat hyviä kertomuksia ja ovat valmiita maksamaan niistä. Olennaista ei ole miltä lautaselta ateria tarjoillaan vaan itse ateria. Lautanen voi olla paperikirja, CD-ROM, sähkökirja tai Internettiedosto, mutta ainoastaan hyvä tarina voi päästää kertojan ihmisten sydämiin, kiteytti Niinikangas. On-demand tuotanto voi tuoda sekä säästöjä että lisätuloja Ashley Shemain (Xerox Corporation) näki kirjojen digitaalisella ondemand tuotannolla saavutettavan hyötyjä etenkin kahdella alueella: 1) painosmäärissä, jotka on mitoitettavissa tarkasti kysynnän mukaan, on säästöjä saatavissa painatus-, varastointi- ja kierrätyskuluissa sekä 2) tuloissa, jotka saadaan loppuunmyytyjen kirjojen uusintapainoksista. Internet luo myös aivan uu denlaisia mahdollisuuksia kirjojen jakeluun, mutta toisaalta kustantajat ovat huolissaan mahdollisista tekijänoikeuksien loukkauksista Internetissä. Sähköisten julkaisujen te kijänoikeuksien hallintaan on Xerox kehittänyt ContentGuard -järjestelmän yhteistyössä Microsoftin kanssa. ContentGuardiin kuuluu sisällönsuojauksen ohjelmistopaketti ContentGuard Internet se kä selvittelytoimistopalvelut. Siihen kuuluvat myös jakelutyökalut, kuluttajatyökalut sekä back-office, joka tukee esim. tekijänoikeuksien hallintaa ja lisenssointia. Xerox on julkaissut myös oman XML-suosituksiin pohjautuvan sivunkuvauskielensä XrML:n, jonka avulla määritellään mm. tekijänoikeuksien hallinnan ehdot. Myös Mikael Ahlavuo (Adobe) kertoi on-demand kirjajulkaisemisessa käytettävistä tiedostoformaateista. Ahlavuo mainitsi, että Adoben PDFformaatti on julkaisuteollisuuden vakiintunut de facto -standardi, joka toistaa ongelmitta kaikki graafiset elementit, kuten typografian ja matemaattiset kaavat sekä mahdollistaa näiden tarkan tulostuksen. PDF mah dollistaa myös tiedostojen pakkauksen, metadatan ja salauksen sisällyttämisen tiedostoon kuten myös korostuksen, alleviivauksen ja linkit. Ahlavuo näki XML-pohjaisissa julkaisuformaateissa lukuisia rajoituksia esimerkkeinä ongelmat tiedostojen salauksessa ja vektorigrafiikan skaalauksessa. Sähköistä kaupankäyntiä varten Adobe on kehittänyt Merchantohjelmiston, jonka avulla PDF-tiedostot on mahdollista suojata. Lukemista varten on saatavilla maksuton Reader- 11
ohjelmisto. Adobe on integroimassa omaan järjestelmäänsä, pari kuukautta sitten ostamansa Glassbook-yhtiön kehittämät ohjelmistot. Meneillään ensimmäinen vallankumous sitten Gutenbergin Marie-Genevieve Vandesande (FNAC) kutsui kirja-alan nykyistä muutosta ensimmäiseksi vallan kumouk sek si ja sähkökirjaa ensimmäiseksi uudeksi julkaisualustaksi Gutenbergin jälkeen, mutta piti muutosta ennemminkin mahdollisuutena kuin uhkana kirjakaupalle. Esimerkiksi vuonna 1997 perustettu FNAC.com on suosituin verkkoyhtiö Ranskassa yli 50 000 päivittäisellä kävijällä ja yli miljoonalla myytävällä tuotteella, joista suosituimpia ovat kirjat, videot, musiikki, ohjelmat ja tietokoneet. Kirjojen on demand -tuotanto ei Vandesanden mukaan ole vielä kannattavaa, mutta esimerkiksi omakustantamisen alueella pienten painosmäärien tuotannolla on hyvät mahdollisuudet. Kirjakauppaketjun suosituimmaksi palveluksi on sitävastoin muodostunut loppuunmyytyjen kirjojen divarikappaleiden etsiminen. USA:ssa viiden vuoden kuluttua 28 miljoonaa lukulaitetta Jali Heilmann (VTT Tietotekniikka) kävi esitelmässään läpi säh kökirjateknologioiden yleistymisen teknistaloudelliseia syitä ja esitteli sekä sähkökirjalaitteet että sähkökirjojen erilliset lukuohjelmat. Hän kertoi myös sähkökirjojen tyypillisistä toiminnoista sekä esitteli tietotekniikka-ammattilaisten odotuksia ja mielipiteitä sähkökirjojen ominaisuuksista, käytettävyydestä ja luettavuudesta. Lisäksi hän kertoi sähkökirjojen eduista niin kuluttajille, kustantajille kuin kirjailijoillekin. Tulevaisuuden ennustuksissa Heilmann kävi läpi juuri markkinoille tulossa olevat uudet sähkökirjalaitteet sekä esitteli kasvuennusteet. Esimerkiksi Yhdysvaltain kustannusalan järjestö ennustaa, että viiden vuoden kuluessa 28 miljoonaa ihmistä käyttää lukulaitteita kirjatiedostojen lukemiseen. Tulevaisuuden verkkokaupassa kirjat siirtyvät langattomasti lukulaitteeseen Pekka Noponen (Nokia) kertoi esitelmässään open ebook -standardin kehitystoiminnan, jossa Nokia on aktiivisesti mukana, tämänhetkisestä tilanteesta. Standardin ensimmäinen versio hyväksyttiin syksyllä 1999 ja sen takana ovat kaikki merkittävät sähkökirja-alueella toimivat noin 50 yritystä. Noponen kaipasi neuvottelukuntaan enemmän myös eurooppalaisten yritysten edustajia koska tällä hetkellä Pohjois-Amerikka on yliedustettuna. Noponen esitti myös näkemyksensä sähkökirjojen julkaisemisen tulevaisuudesta, jossa kirjat ostetaan ja siirretään langattomasti In ternetissä toimivista kirjakaupoista kommunikaattorin näköiseen laitteen. Kun lukija on lukenut teoksen, hän voi suositella sitä muille ja myydä sen yhdelle tai useammalle ystävälleen, jotka jälleen myyvät kirjaa eteenpäin. Noponen piti edellä kuvattua tiedonvälitystä ihmiselle tyypillisenä ja luontevimpana vaihtoehtona kirjojen jakelutieksi tulevaisuudessa. Kotimainen kaunokirjallisuus ebook-formaattiin ensi vuonna Jyri Ahti (WSOY) esitti kustantajan näkökulman kirjojen sähköiseen julkaisutoimintaan. Myönteistä ke hityksessä oli hänen mukaansa se, että kirjailijat ovat kiinnostuneita uusista julkaisukanavista ja myös kirjakauppiaat haluavat aktiivisen roolin julkaisuketjussa. Lisäksi WSOY:n tuotantojärjestelmät perustuvat jo nykyisin, sähkökirjajulkaisemisessa käytettyihin, PDF- ja XML-formaatteihin. Sähköjulkaisemisen puutteina Ahti piti sitä, että vielä nykyisin puuttuu yhteinen sisältöstandardi ja tekijänoikeuksien hallinta, lisäksi markkinoita hallitsevat yhdysvaltalaiset yhtiöt. Lisäksi kirjatiedostojen lukeminen edellyttää joko kalliita lukulaitteita tai ohjelmia, joiden valmistajat haluavat käyttömaksuja järjestelmien hyödyntämisestä. Mahdollisuuksina hän piti uusia mobiilisovelluksia, Euroopan laajuista sähkökirjajärjestelmien kehitystyötä sekä uusia liiketoimintamalleja uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. WSOY on ilmoittanut, että yhtiön kaikki kotimainen kaunokirjallisuus tullaan julkaisemaan ebookformaatissa vuoden 2001 aikana. Yhtiö on tehnyt myös sopimuksen Suomen kirjailijaliiton kanssa oi keuk sista jakaa kirjailijoiden teoksia myös sähköisessä muodossa. So pimustaso perustuu pääosin painettujen versioiden rojaltimaksuihin. Yhteistyöneuvotteluja järjestelmäkehittäjien kanssa yhtiö on käynyt tekijänoikeuksien hallinnan ja logistiikan alueilla, pilottijärjestelmä tulee käyttöön keväällä 2001. Jali Heilmann (e)book on demand Helsinki Conference 24. marraskuuta 2000 12
Non-Breaking Reels - 1. päivä Ajettavuusongelmien eliminointi mittausten ja mallinnuksen avulla VTT Tietotekniikan Ulf Lindqvist totesi seminaarin kutsun otetun hyvin vastaan, koska paikalle oli saapunut 80 henkeä yli kymmenestä maasta. Hän esitteli ajettavuustutkimukseen liittyvää projektitoimintaa hahmotellen myös tutkimuksen tulevaisuutta aina vuoteen 2005 asti. Lindqvistin mukaan tutkimuspanostusta jatketaan ja suunnataan EU-projekteihin kansallisen rahoituksen ohella. Valmetin tutkimuksen ja tuotekehityksen johtaja Mikko Karvinen, joka toimi seminaarin puheenjohtajana, kertoi paperiteollisuuden kansainvälistymisestä ja tutkimustoiminnan kansallisesta kehityksestä. Mittalaitekehityksen ja perustutkimuksen jälkeen tiedetään, että kireysprofiili periytyy paperitehtaalta painoon (kuva 1). Paperiradan epätasainen kutistuma poikkisuunnassa vaikuttaa lukuisiin paperin ominaisuuksiin. Voidaankin kysyä, ovatko kuivatusmenetelmät vääriä? Kireysprofiilin säätämisen pää tavoitteena on tehdä reunarullista yhtä hyviä kuin muistakin. Tutkimusta ei ole vielä saatu EU-tasolle, mutta kotityöt on jo tehty. Nyt kaivataan myös painajia ja painokoneiden valmistajia mukaan kansainväliseen tutkimukseen. Karvinen toivoi seminaarin olevan hyvä alku keskusteluille illan, yön ja jopa aamun tunneille. Uusi tutkimusalue liikkuvan radan reologian tutkimukseen KCL:n tutkimusjohtaja Kaarlo Niskanen kertoi paperin lujuuden ja paperikatkojen välisestä yhteydestä. Kuva 1. Kireysprofiili periytyy paperitehtaalta painoon. Tutkimus on kohdistunut paperin materiaaliominaisuuksiin, raakaaineisiin, vikoihin ja liikkuvan radan katkoihin. Uutuutena on KCL Ahma -tutkimuslaitteisto, jolla voidaan katkoa eri tavoilla kostutettua ja eri suuruisilla vetoeroilla rasitettua paperirataa nopeassa tahdissa mahdollistaen paperikatkojen tilastollisen tutkimuksen (kuva 2). Niskasen mukaan paperiviat ovat kriittisempiä liikkuvalla radalla kuin stationaarisessa kokeessa. Katkon aiheuttava rasitus on riippuvainen näytepalan koosta. Formaatiolla on suurempi merkitys radan vapaassa välissä tuotannossa kuin laboratoriokokoisessa näytepalassa. Teknillisen korkeakoulun Leo von Hertzen käsitteli lisensiaattityönsä aihetta paperin kitka ja ajettavuus. Tutkimuksessa on testattu painokoneen paperikatkojen ja kitkan vuorovaikutusta erilaisten paperin materiaaliominaisuuksien yhteydessä. Samalla on kehitetty suurien näytemäärien käsittelyrutiinia kitkamittauksia varten. Sekä staattinen että dynaaminen kitka mitataan kaltevuudeltaan säädettävän tason avulla (kuva 3). Lukuisat kitkaan vaikuttavat tekijät, kuten ilmanpaine, kosteus, aika, paperin pinnan karheus ja paperin pinnan kemia, tekevät sen mittaamisesta vaikean. Muutokset paperin kitkaominaisuuksissa voivat aiheuttaa mm. ongelmia auki- ja kiinnirullauksessa tai pinojen muodostuksessa. Tutkimuksessa mitatuilla katkenneilla rullilla oli alempia kitkan arvoja kuin katkottomilla rullilla, erityisesti alhaisilla bulkkisuuden tasoilla. KCL:n koekalanterilla tehdyillä nippikuorman, lämpötilan tai höyrytyksen muutoksilla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta kitkaan. Valmet on tuotteistanut IQTensionmittalaitteen Valmetin päällystyskoneiden ke hi tyspäällikkö Jorma Kinnunen kertoi kireysprofiilin mittaamisen uusista menetelmistä. Esityksessä käytiin läpi Valmetin kehittämän IQTensionin toimintaperiaatteet ja hyödyt paperintekijöille. Nykyään mittalaite valmistetaan Neles Automationilla. Mittausperiaate on yksinkertainen, sillä paperiradan tietyn paikan kireysarvo lasketaan paperiradan ja kaarevan listan välisestä paineesta, kun tiedetään listan kaarevuussäde: T = p * r, missä T=kireys, p=paine ja r=listan kaarevuussäde. Kireysprofiili saadaan tarkemmaksi lisäämällä mittauslistaan reikiä Kuva 2. KCL AHMA-tutkimuslaitteella suoritettuja ratakatkoja. Laite on toistaiseksi tarkoitettu vain KCL:n rahoittajien käyttöön. 13
Kuva 3. Staattisen ja dynaamisen kitkan mittalaite. Kuva 4. Sanomalehtipaperin katkoprosentin kehittyminen Suomessa 20 vuoden aikana sekä kolme ennustetta tuleville vuosille. ja niihin kytkettäviä paineantureita. Paperi leijuu mittauslistan yli, kun listan kaarevuussäde ja paperiradan nopeus ovat riittävän suuria. Nopeuden alaraja on noin 500 m/min. Kaarevuussäde on suurempi kuin paperin johtoteloilla. Erilaisilla paperilaaduilla ei ole testien mukaan vaikutusta mittaustuloksiin. Kireysprofiilin muodon on havaittu säilyvän ajettaessa sama konerulla uudestaan käännettynä tai ajettaessa sama konerulla useammilla kireystasoilla. Lisäksi kireysprofiilin muoto siirtyy asiakasrulliin. Koko kireysprofiilin säätöön ei ole vielä kehitetty algoritmeja, mutta kireysmittauksen avulla on tehty korjauksia kireysprofiiliin prosessin käsiohjauksella. IQTensionin toimituksia oli sovittu seminaarin mennessä 23. Sanomalehtipaperin katkoprosentit kääntyivät nousuun VTT Tietotekniikan Hannu Linna esitti sanomalehtipaperin katkoprosentin kehittymistä Suomessa 20 vuoden ajalta. Pitkän ajan trendi on ollut laskeva, mutta parin viime vuoden aikana katkot ovat lisääntyneet (kuva 4). Mahdollisia syitä tähän voivat olla uudet painokoneet sekä uudet tai ulkomaiset paperintoimittajat. Linnan esitykseen oli tiivistetty myös ajettavuustutkimuksessa käytettävät menetelmät ja mittalaitteet. Sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa suoritettuja toimeksiantoja oli seminaarin mennessä tullut yli 30 paperitehtaaseen ja yli 35 painotaloon. Vino tela kiristää paperirataa molemmista reunoista VTT Tietotekniikan Samppa Vuorinen kertoi paperiradan käyttäytymisen FEM (Finite Element Method) -mallinnuksesta. FE-menetelmä perustuu differen tiaa li yhtälöihin ja laajan numeerisen datan laskentaan. Menetelmää on sovellettu sekä li neaarisesti että epälineaarisesti käyttäytyviin materiaaleihin, kuten paperiin. Esimerkissä esiteltiin vinon telan vaikutus paperiradan kireyteen. Mallinnuksen mukaan paperirata kiristyy molemmista reunoista. Ilmiö löydettiin tutkimuksessa, missä paperiradan kireys mitattiin sekä paperitehtaalla että painossa. Profiilien käyristyminen aiheutti ihmettelyä, joten FEM-mallinnuksella haluttiin löytää selitys ongelmalle. FEMmallinnus on osoittautunut hyväksi työkaluksi muiden analyysimenetelmien rinnalla. Se mahdollistaa simuloinnin tilanteissa, missä mittausten tekeminen on liian vaikeaa. Timo Kaljunen Seminar on Non-Beaking Reels Otaniemi 24.-25.10.2000 14
Non-Breaking Reels - 2. päivä Paperin ajettavuus paperikoneella ja painossa Seminaarin toisen päivän aluksi UPM-Kymmenen John Lindahl kertoi ajettavuuden merkityksestä paperinvalmistusbisneksessä. Yrityksen kannattavuuteen vaikuttavat käyntiaste, tuotteista saatava hinta ja valuuttakurssit sekä toiminnan tehokkuus. Jotta toiminta olisi tehokasta, tuotantokatkot ja hukka on pidettävä mahdollisimman pieninä. Nyt paperikoneen ajettavuudella on enemmän merkitystä kuin pelkkä tavoite vähentää katkoja ja hukkaa, sillä hyvällä ajettavuudella varmistetaan paperikoneen parantuneesta ajonopeudesta saavutettavat hyödyt. Tuotantonopeuksien kasvaessa kireysprofiilin mittaaminen on yleistynyt. Paperikoneen läpi rainan vetoerot tulee pitää pieninä eri käyttöryhmien välillä, jotta paperin ominaisuudet kehittyvät haluttuun suuntaan. Tutkimustuloksista ohjelmistoiksi ja mallinnukseksi VTT Tietotekniikan Markku Parolan esitykseen oli tiivistetty projektin tärkeimpiä tuloksia kireyteen vaikuttavista tekijöistä paperin valmistusprosessissa. Esitys oli varmaan seminaarin odotetuimpia, koska aiemmin tulokset ovat olleet vain projektiin osallistuneiden saatavilla. Sanomalehtipaperin tapauksessa paperikoneen kireysprofiilin muoto periytyy suoraan asiakasrulliin, joten vinoutunut profiili tulisi korjata säätämällä paperikoneen toimilaitteita. Suoritettujen kokeiden perusteella kireysprofiilin muotoon voidaan parhaiten vaikuttaa muokkaamalla paperin kosteusprofiilia. Kutistumalla ja poikkisuuntaisella kimmokertoimella on myös hyvä korrelaatio kireysprofiilin kanssa. Projektissa kehitetty X-profiles ohjelmisto laskee profiilien välisiä riippuvuuksia ja mahdollistaa kireysprofiilin mallinnuksen, kun muut profiilit on tunnettu. Myös FEMmallinnuksen avulla on saavutettu hyviä tuloksia tutkittaessa vapaan välin dynamiikkaa. Superkalanteroidulla paperilla (SC) asiakasrullan kireysprofiili muodostuu vasta superkalanterilla ja sen muotoon voidaan vaikuttaa säätämällä nippikuormaa ja höyrytyksen profiilia. Ongelmanratkaisua kireysmittauksen avulla Pekka Pakarinen Valmetilta esitti kireysprofiilin mittalaitteen IQTension mittausperiaatteen ja laitteiston rakenteen sekä esimerkkejä laitteiston avulla ratkaistuista käytännön ongelmista. Nykyisillä laitteilla kireysprofiilin mittaus sujuu yksinkertaisesti ja luotettavasti, mutta toimivan säätöjärjestelmän rakentaminen on monimutkaisempaa. Erään esimerkin mukaan painokoneella havaitut ongelmat saatiin ensin todennettua mittaamalla eri positioista leikattujen rullien kireysprofiili. Tällöin yhden position rullissa mitattiin usein hyvin löysä kohta. Ilmiö paikannettiin ko. vyöhykkeelle paperikoneen puristinosan lämpötilaongelmaksi. Ongelma ratkaistiin asentamalla jäähdytyssysteemi sekä jatkuva kireysmittaus paperikoneelle. Toisessa esimerkissä oli tutkittu paperin kutistuman ja sen estämisen vaikutusta. Tulosten mukaan ne liömassaprofiili vaikuttaa kireyteen, kun paperi on kuivaa ja poikkisuuntaista kutistumista ei ole estetty. Kutistumisen estäminen kasvattaa poikkisuuntaista kimmokerrointa radan keskiosalla, jolloin myös mitattu kireys oli kasvanut. Lisäksi Valmet on suunnannut työtään kireyden 2-suuntaiseen mallinnukseen lähtien koneelta saatavasta mittaustiedosta ja laboratoriomittauksista. Koska sekä kone- että poikkisuuntaisilla ominaisuuksilla on vaikutusta kireysprofiilin muodostumiseen, tarvitaan 2-suuntaista mallinnusta vuorovaikutusten täydelliseen kuvaukseen. Paperinvalmistajan käytännön näkökulma Stora Enson Ilkka Alanen esitti sopivasti teorioiden ja mallinnusten jälkeen paperinvalmistajan käytännön asetelman: kireydestä ei voi tehdä paperia; tosiasiassa paperinvalmistajalla on kuituja, vettä, täyteainetta sekä olemassa olevat laitteistot, joiden kanssa on tultava toimeen. Projektin aikana on paperikoneilla suoritettujen koesarjojen perusteella löydetty keinot kireysprofiilin hienosäätöön. Sen sijaan profiilin perusmuodolle, eli keskustaa löysemmille reunoille, ei juuri voida mitään nykyisillä konerakenteilla. Tämä asettaa haasteita paperikoneiden suunnittelijoille. Kokeissa valmistettuja rullaeriä oli viety painotaloon ja mitattu edelleen painatuksen aikana. Joissakin tapauksissa tehtaalta lähtenyt kireysprofiilin muoto oli nähtävissä sekä painokoneen aukirullauksessa että myös painoyksikköjen jälkeen. Lisää haasteita Alanen asettikin painotalojen suuntaan, sillä rullien lajittelusta positioiden mukaan on saatu hyviä 15
kokemuksia, joten tässä on vielä joillakin painajilla käyttämätöntä potentiaalia. KBA:n Werner Scherpf esitti painokoneenvalmistajan arvion painokoneiden kehityksestä ja niiden asettamista vaatimuksista papereille. KBA:n painokonevalikoima on erittäin laaja ja peittää niin sanomalehti-, arkkipaino-, syväpaino-, heatsetoffset kuin digitaalista painotuotantoa. KBA hallitseekin tällä hetkellä 19 % sanomalehtikonemarkkinoista, 7 % arkkikone-, 9 % si vii lipuolen ja yli puolet syvä painokonemarkkinoista. Sanomalehtipuolella löytyy niin perinteiset Commander-satelliitit kuin 4-HI ja viiden tornin Imprinter, siviilipuolella löytyy Colora sekä Comet kuivauksella. Uutuutena on Drupassa esitetty kuivaoffsetia käyttävä Cortina, jota pienen korkeutensa ansiosta on asennettavissa päällekkäin 8-HI torniin mahdollistaen nelivärisivujen vaihdon lennossa. Uusissa tornirakenteissa on edelleen lyhennetty ratavientiä toisen ja kolmannen sylinteriparin välillä kolmeen metriin ja satelliittiratkaisuissa on asetettu kaksi satelliittia päällekkäin. Uusiokuidulla ja neitseellisellä kuidulla erilaiset leviämiskäyttäytymiset Kriittiseksi paperinominaisuudeksi uusissa koneratkaisuissa on Scherpfin mukaan havaittu eri pa pereiden venymiskäyttäytyminen jännityksen funktiona ja erityisesti venymän kosteusriippuvuus. Eri pa perityyppien välillä on löytynyt suuria eroja tässä yhteydessä. Esim. uu siokuidusta valmistetulla paperilla on huomattavasti hitaampi le viämiskäyttäytyminen kuin neitseel lisistä kuiduista valmistetulla paperilla. Tämä havaitaan selkeästi 10-sylinterisessä kaksoissatelliitissa, missä kuudennen ja seitsemännen nipin välillä tietyillä uusiokuitupapereilla tapahtuu räjähdysmäinen laajeneminen rainan poikkisuuntaan ja häiritsevä fan-out (kuva 1). Kysymys on siis siitä, että tällä paperilla kostutuksesta on kulunut riittävä aika, jotta laajeneminen ta pahtuisi. Asiaan ei voida sanottavasti vaikuttaa vesimäärää säätämällä, sillä suurin osa vedestä kulkee värin mukana ja paikalla on aina riittävästi vettä. Myöskään nopeudella ei voi da tilanteeseen vaikuttaa, sillä ai kaväli on kuitenkin riittävä, mikä selviää kuvasta 2. Täällä on esitetty eri sanomalehtipaperien kosteuden vastaanottokykyä ajan funktiona. Samaan kuvaan on piirretty myös vaikutusaika sekunneissa eri konerakenteissa, kun tuotantonopeus on 13 m/s. Kyseinen ongelmaa voidaan välttää joko automaattisella kompensaatiolla painokoneessa tai valitsemalla paperi, jonka kosteuslaajenema on riittävän nopea tai riittävän hidas. Kalliit painolevyt vedettömän offsetin ongelmana Scherpf kertoi myös vedettömän offsetin suosion kasvaneen suuresti Cortinan etujen takia. Kone on kuitenkin samassa hintaluokassa kuin perinteinen sanomalehtikone, sillä rakenne on tukeva ja lämpötilan hallinta edellyttää omaa automatiikkaa. Menetelmän yleistymisen suurimpana esteenä hän piti edelleen rajallista levyvalikoimaa (vain kolme valmistajaa) ja sen seurauksena kovaa hintaa. Vedetön levy maksaa Saksassa kolme kertaa perinteisen offsetlevyn verran ja sen painoskestävyys on enintään 60.000 sylinterikierrosta. Myös värit ovat kalliimpia kuin offsetissa, mutta tämä ero ei ole dramaattinen. Markku Parolan toisessa esityksessä kerrattiin aiemmin suoritettuja muita painokoneajettavuuden tutkimuksia ja esitettiin uusia keinoja painokoneajettavuuden tutkimiseen. Hyvin usein vanhoissa tutkimuksissa on keskitytty vain katkojen selittämiseen erilaisten mittausten ja tilastojen avulla. Katkot ovat kuitenkin vain yksi joskin keskeinen ajettavuusongelma, joten jatkossa pitää tutkia muitakin ongelmia tarkemmin. Painokoneella mitatun kireysprofiilin vaikutusta on selvitetty 5000 rullan aineistolla, jonka mukaan profiilin löysä minimi ja suuri maksimi nostavat katkon todennäköisyyttä. Riski on suurimmillaan rullanvaihdossa, kun peräkkäisillä rullilla on selvästi toisistaan poikkeavat profiilit. Nykyaikaisena keinona esiteltiin FEMmallinnuksen soveltamista myös pai nokoneen problematiikkaan. Esimerkkitapauksessa näytettiin, miten rainan käyttäytymistä voidaan mallintaa, kun yksi painokoneen tela on vinossa. Toisessa tapauksessa oli mallinnettu rullanvaihtotapahtumassa rainaan kohdistuvia voimia, kun liitospinnassa on kaksi kiihdytyshihnojen aluetta ilman liimaa. Kuva 1. Erään uusiokuitupaperin aiheuttama fan-out kuudennen ja seitsemännen nipin välillä. 16
Jatkuvan kireysprofiilin mittaus painossa Veli-Pekka Johansson Helprin tistä kertoi jatkuvatoimisen kireysprofiilin mittalaitteen hyödyntämisestä painotalossa. Sy väpainokoneella ki reysprofiili mita taan aukirullauksen jälkeen ja kokemusten mukaan sama profiilin muoto siirtyy myös taittolaitteen liuskoille. Koska maksimissaan 2,45 m leveä paperirata leikataan useisiin liuskoihin, profiilivika rullassa merkitsee vaikeuksia liuskojen hallinnassa. Laitteistolla kireysprofiilin muoto on koko ajan nähtävissä, jolloin vaikeuksia tuottava rulla voidaan hylätä. Painossa on käytössä paperia jopa 12 tehtaalta ja kireysvaihtelut rullien välillä voivat olla hyvin merkittäviä. Rullia onkin ruvettu lajittelemaan siten, että samaa positiota ajetaan useita rullia peräkkäin. Tämä ja muut toimenpiteet ovat sel västi parantaneet ajettavuutta painossa. Kokonaiskatkojen määrää on saatu vähennettyä 30 % verrattuna kahden vuoden takaiseen tasoon. Kaiken kaikkiaan seminaarin laaja osallistujamäärä ja kuulijoiden aktiivinen osallistuminen keskusteluihin osoittivat, että seminaarin uusiminen muutaman vuoden kuluttua on enemmän kuin tarpeen. Jatkossa kireyden hallinnan lisäksi toivottiin myös muiden ajettavuustekijöiden tarkempaa tarkastelua. Pertti Moilanen, Ulf Lindqvist Seminar on Non-Beaking Reels Otaniemi 24.-25.10.2000 Kuva 2. Eri paperityyppien kosteuden vastaanottotaipumus ajan funktiona. 17
Teollinen ekologia, maapallon pelastusrengas? Teollinen ekologia (Industrial Ecology) tarkoittaa eri teollisten toimijoiden yhdessä muodostamaa järjestelmää, jossa pyritään minimoimaan ulkopuolelta saatavan raaka-aineen ja energian kulutus sekä päästöjen ja jätteiden muodostuminen käyttämällä jätettä raakaaineena ja hukkaenergiaa energianlähteenä. Marraskuun alussa järjestetyssä Climtech-ohjelman seminaarissa Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professori John R. Ehrenfeld esitteli tätä kehittämäänsä lähestymistapaa. Metsäteollisuus tiennäyttäjänä Seminaarin alussa Climtechoh jelman ohjelmapäällikkö Ilkka Savolainen VTT Energiasta esitteli lyhyesti Tekesin Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) ohjelmaa, jossa selvitetään ilmastonmuu tosta rajoittavan teknologian kehittämistarpeita ja mahdollisuuk sia Suomessa. Teollisen ekologian lisääminen on keskeistä myös sen tavoitteiden kannalta. Hyvänä esi merkkinä teollisen ekologian toteuttamisesta Suomessa Savolainen pi tää metsäteollisuutta, jossa uusiutuva raaka-aine käytetään tehokkaasti hyväksi. Sahojen jätteitä hyödynnetään sellutehtaissa ja e nergiantuotannossa, sellutehtaiden jä teliemet käytetään polttoaineena. Fos siilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään voimakkaasti käyt tämällä hakkuujätteitä polttoaineena. Pääpuhuja Ehrenfeld loi aluksi katsauksen ympäristöviitekehyksen muutoksen historiaan. Päästöjen vä hentämisestä on siirrytty ympäris tösuunnittelun kautta kestä vään kehitykseen. Seuraava askel on kestävyys (sustainability), joka tarkoittaa mahdollisuutta elämän kukoistukseen maapal lolla ikuisesti. Kukoistus ei tar koita pelkkää henkiinjäämistä, vaan kai ken sen oivaltamista, mitä ihmiset pitävät tärkeänä oikeus, vapaus ja ihmisten kunnioittaminen. Kestävyyden käytännön määritelmän mukaan yksilöt, yritykset, hallitukset ja muut organisaatiot toimivat vastuullisesti ottaen tulevaisuuden huomioon jo nyt, ja jakaen tasapuolisesti niitä luonnonvaroja, joista elämä maapallolla riippuu. Toisiaan hyödyntävät tuotantosysteemit Teollisuusyritysten tulee siis suunnitella käyttämänsä teknologiat ja infrastruktuuri siten, että syntyy toisiaan hyödyntäviä materiaalinja energiankäytön systeemejä. Luonnollisesti tuotannon pitää mukautua ekosysteemin tasapainoon. Toimijoiden tulee havaita, että yritykset eivät pelkästään valmista tuotteita, vaan tarjoavat myös kuluttajien vaatimia palveluja. Kun tuote/palvelusysteemin (Product Service Systems eli PSS) yhteys kestävyyteen oikein ymmärretään, niin ympäristötekijät ja kierrätettävyys otetaan huomioon jo tuotteen suunnittelussa. Esimerkkinä Ehrenfeld käytti Xeroxin kopiokonetta, jossa on 97 % kierrätettäviä osia ja kaatopaikalle ei päädy mitään. Myös ihmisten käyttäytyminen voi muuttua, kun vain oikeanlaisia palveluja on tarjolla. Satunnaisen autonkäyttäjän ei aina tarvitse ostaa omaa autoa. Esimerkiksi sveit siläisessä yhteisautoj är jestel mässä on 1200 autoa ja 33000 käyttäjää. Tuote, nautinto, elämys Yksilön käyttäminen on jo muuttumassa. Ihmiset eivät pelkästään osta jotakin tuotetta, vaan haluavat nautintoa ja elämyksiä. Lopuksi Ehrenfeld asetti kestävien tuote/palvelusysteemien suunnitteluun seuraavia haasteita ja vaatimuksia, eli tarvitaan: uusi näkemys siitä, mikä on yrityksen bisnes, uusi näkemys siitä, millaisia tuote/ palvelu-systeemit voivat olla, uusia verkostoja arvoketjun osien koordinoimiseen, uutta ymmärrystä lopullisen ku luttajan vaatimuksista ja tyytyväisyyden ehdoista, uusia työkaluja ja menetelmiä suunnitteluun, uutta tietämystä materiaaleista ja teknologioista. Median ja internetin vaikutusta Ehrenfeld piti hyvin myönteisenä asiana, sillä nämä auttavat tiedon löytämisessä ja siirtämisessä eri osa puolille. Tietoverkko tarjoaa myös oivallisen mahdollisuuden erilaisten verkostojen syntymiseen. Verkostot voivat sitten kommunikoida keskenään ja hyödyntää toisiaan. Pertti Moilanen Climtech-seminaari Otaniemi 10.11.2000 18
OtaEco 00 Ajatuksetkin pitää kierrättää Teknillinen korkeakoulu Koulutuskeskus Dipoli järjesti OtaEco 00 Ihminen, ympäristö ja teknologia -kongressin Suomen Messujen ympäristönäyttelyjen yhteydessä. Kongressi kokosi yhteen yritysmaailman edustajat, viranomaiset, tutkijat, muut asiantuntijat ja opiskelijat. Oheistapahtumineen kongressi oli näkyvin ympäristöalan asiantuntijatapahtuma Suomessa tänä vuonna. Esityksiä oli yhteensä yli 100. Kolmipäiväisen kongressin teemana oli ympäristö, ja tämän sateenvarjon alla yksittäisten esitysten aiheiden kirjo oli varsin laaja. Esityksissä käsiteltiin niin yleisiä ympäristökysymyksiä kuin yksittäisiä teknisiä ratkaisujakin. Pääministeri Paavo Lipponen avasi kongressin ja piti lyhyen avauspuheenvuoron. Hänen näkemyksensä oli perinteinen: innovaatiot ovat välttämättömiä jotta menestytään taloudellisessa kilpailussa, ja tieto- ja viestintätekniikka tarjoavat mahdollisuudet kestävään kehitykseen. Lipponen muistutti myös, ettei pelkkä tekninen kehitys riitä, vaan lisäksi tarvitaan poliittisia päätöksiä ympäristöja sosiaalisissa kysymyksissä. Tavoitteena on sosiaalisesti tasapainoinen tietämykseen perustuva kestävän kehityksen yhteiskunta. MIPS mittaa luonnonvarojen kulutusta Prof. Friedrich Schmidt-Bleek esitteli käsitettä MIPS (Material Input Per unit Service), joka on elinkaarityyppinen tunnusluku tuotteiden ekologisuudelle. Se on työkalu, jolla luonnonvarojen kulutus voidaan laskea. Hänen pääsanomansa oli, että talousjärjestelmän pitää perustua todelliselle resurssien käytölle, muutoin kestävä kehitys ei ole mahdollista. Esimerkiksi 80 vuotta käytössä olevan talon uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksesta vain n. 7-8 % koostuu lämmityksestä (Saksassa). Silti saksalainen lainsäädäntö tässä asiassa keskittyy pelkästään lämmitykseen, ei talon rakentamiseen liittyviin luonnonvarojen käyttöön. Toisaalta Schmidt-Bleek oli hyvin pessimistinen sen suhteen, voiko kestävä kehitys toteutua. Esi merkkeinä mainittakoon mm. nykyinen globalisaatio, joka on ekologisesti tuhoisaa koska tavaroiden ja palvelujen dematerialisaatio on vielä hyvin vähäistä. Toinen ongelma on nykyinen verotus: se lisää tietämyksen (know-how, know-what, know-who, know-when) kustannuksia, mutta rohkaisee luonnonvarojen kulutusta. Verotuksen painopiste tulisi siirtää tulojen verotuksesta luonnonvarojen verotukseen. Ylipäätään ongelmana on se, että länsimaissa puuttuu keskustelu siitä missä halutaan olla 20, 30, 40 vuoden kuluttua. Tehdään vain yksittäisiä päätöksiä ilman kokonaisnäkemystä, mikä ei loppujen lopuksi johda mihinkään. Schmidt- Bleekiltä on äskettäin suomennettu aihepiiriä käsittelevä kirja Luonnon uusi laskuoppi, ekotehokkuuden mittari MIPS. Mobiiliteknologia kestävän kehityksen apuna Jyri Engeström (Satama Interactive) pohdiskeli kuluttajan mahdollisuuksia tietää tarjolla olevien tuotteiden vaikutuksesta ympäristöön tai niiden eettisyydestä ylipäätään. Ongelma korostuu globalisaation lisääntyessä. Eräs Engeströmin ideoista on kännykkään toteutettava palvelu, jossa esimerkiksi viivakoodin avulla tuote tunnistetaan, ja siitä saadaan sellaista taustatietoa joka auttaa tekemään valistuneita ostopäätöksiä. Teknisesti palvelun toteuttaminen ei liene mikään ongelma, mutta onko se muuten mahdollista? Jos halutaan riippumatonta tietoa tuotteiden vaikutuksista, sitä tuskin voi tarjota (pelkästään) tuotteen valmistaja. Toisaalta tiedon jakamisen monopolisointi mille tahansa organisaatiolle on ongelmallista, koska ym päristöasioissa faktoista ollaan niin monesti erimielisiä. Joka tapauksessa idea on mielenkiintoinen, ja ajatuksia kännykkään saatavasta tuoteinformaatiosta on esitetty muuallakin. Varmasti hyvin pian nähdään, sisältääkö kännykkään tuleva informaatiotulva myös ympäristötietoa. Antti Rainio (Navinova Oy) näki henkilökohtaisen navigoinnin tarjoavan mahdollisuuksia myös ym päristön kannalta parempaan toimintaan. Navigointi auttaa löytämään määränpäähän lyhintä tai sujuvinta reittiä, se alentaa joukkoliikenteen käyttökynnystä ja auttaa saamaan palvelut ja tuotteet lähimmästä pisteestä. Informaatioteknologian avulla voidaan tehostaa logistiikkaa. Kaikki nämä seikat vähentävät turhaa liikkumista ja kuljettamista, mikä vähentää energian käyttöä. Perustelemattomat perusarvot Pa i n av i m m a n pu h e env uor on käyt ti Terho Pursiainen esityksessään ympäristöviestinnän etiikasta ja pe rus arvojen valinnasta. Vanha ja kunnioitettu filosofinen sääntö sanoo, ettei arvoja voi johtaa tosiasioista. Ihminen siis valitsee omat perusarvonsa ilman perusteita. Tätä voi olla vaikea hyväksyä, ja usein kuvitellaankin että omat arvot ovat perusteltuja ja toista mieltä olevien eivät ole. Fun- 19
damentalisti uskoo omien arvojensa olevan oikeita ja perusteltuja, ja toimii tämän harhaluulon varassa. Poliittisessa keskustelussa tulee erottaa toisistaan moraalinen ja poliittinen kritiikki. Poliittinen kritiikki kohdistuu perusarvojen valintaan. Esimerkiksi joku painottaa vapautta perusarvona, toinen taas turvallisuutta. Ei ole olemassa keinoja, joilla voidaan määrittää kumman arvo on oikeampi, kun niistä aiheutuu ristiriitatilanne. Moraalinen kritiikki puolestaan kohdistuu perusarvojen moraaliin. Vaikka perusarvot ovat perustelemattomia, niiden moraalia voi silti arvioida. Perusvalintojen tekeminen ei nimittäin ole mielivaltaista, vaan moraali rajoittaa va lintojamme. Pursiaisen mukaan kenelläkään ei esimerkiksi ole oikeutta tehdä valintoja, jotka uhkaavat kaikkien yhteistä tulevaisuutta. Luonnon hyväksikäyttäminen elämän edel lytyksiä uhkaavalla tavalla ei ole arvokysymys. Elämän edellytysten tuhoaminen on väärin aivan riippumatta siitä, millaisia elämänarvoja kukin kannattaa. Joissain tapauksissa arvoista ollaan yhtä mieltä, mutta silti eri mieltä tosiasioista. Kestävä kehitys nähdään tärkeänä asiana päätöksenteossa, mutta silti päädytään erilaisiin tuloksiin. Yksi ajattelee että ydinvoimaa ei missään nimessä pidä rakentaa, toinen taas näkee että se on paras tai ainoa keino turvata ympäristön säilyminen. Periaatteessa tosiasioista voidaan päästä varmuuteen, mutta käytännössä se ei useinkaan ole mahdollista. Kaikkia relevantteja faktoja ei koskaan saada kerättyä päätöksenteon tueksi, ja siten taloudelliset ja poliittiset intressit määräävät sen, mitä väitetään todeksi. Yksimielinen kongressi: tekniikka ympäristön avuksi Esitysten ja yleisökeskustelujen perusteella osallistujat vaikuttivat hyvin yksimielisiltä siitä, että ym päristöongelmat voidaan parhaiten ratkaista tekniikan avulla. Puhujat toinen toisensa jälkeen kertoivat miten tällä tai tuolla ratkaisulla saavutetaan niin ja niin monen prosentin parannus, tai kuinka juu ri heidän yrityksessään on nyt onnistuttu tekemään huomattavia ympäristötekoja. Vaihtoeh to näkemyksiä ei kuultu. Syynä tähän oli varmaankin se, että paikalle oli valikoitunut oikean ym päristö k äsityksen sisäistänyttä yritys-, tutkimus- ja hallintoväkeä. Tämän puutteen korjaamiseen OtaEcon järjestäjillä on mahdollisuus seuraavassa kongresissa 2002. Jo muutama räväkästi erilainen mielipide auttaisi näkemään asioita laajemmasta perspektiivistä. Risto Vallenius OtaEco 00 Ihminen, ympäristö ja teknologia -kongressi Helsingin Messukeskus 18.-20.10.2000 Joukkoviestinnän liikevaihto 1999: Graafinen viestintä kasvoi voimakkaimmin Joukkoviestinnän liikevaihto oli 20,0 miljardia markkaa vuonna 1999. Edelliseen vuoteen verrattuna se kasvoi 4,4 prosenttia. 1990-luvun jälkipuoliskolla joukkoviestintä kasvoi jonkin verran bruttokansantuotetta hitaammin. Niinpä joukkoviestinnän osuus bruttokansantuotteeseen suhteutettuna on laskenut 1990-luvun alun 3,1 prosentista 2,8 prosenttiin. Vuonna 1999 joukkoviestinnän liikevaihdon kasvu painottui selvästi graafiseen viestintään. Sähköisessä ja tallenneviestinnässä kasvu oli ripeintä online-palveluissa sekä elokuvateatterialalla. Lehdistö edelleen vahvoilla Graafisen viestinnän osuus joukkoviestinnän liikevaihdosta kasvoi. Kasvua oli lähes prosenttiyksikön verran ja osuus oli noin 73 prosenttia. Sama kehitys jatkunee, sillä tähänastisten tietojen mukaan ainakin mainonnan kasvu painottui printti- mediaan myös vuonna 2000. Verrattuna 1990-luvun alkuun, jolloin graafisen viestinnän osuus laski, kehityksen suunta on kääntynyt. Sanomalehtien liikevaihto oli 6,2 miljardia markkaa. Aikakauslehdistön liikevaihto oli noin 3,7 miljardia markkaa, mi kä oli viitisen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen Gallup - Median mukaan aika kaus lehtimainonta kasvoi edelleen keskimääräistä mainonnan muutosta nopeammin. Ilmaislehtien liikevaihto, 490 miljoonaa, ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisen vuoden tiedon kanssa. Luku on aiempaa kattavampi, 20
ja siksi kasvu on näennäisen suurta. Kirjoja myytiin vuonna 1999 noin 2,5 miljardilla, josta hieman alle puolet kirjakauppojen ja tavaratalojen tai markettien kirjaosastojen kautta. Suoramyynnin ja kirjakerhojen osuus myynnistä oli noin kolmannes. Television ja radion kehitys hidasta Sähköviestimille online- ja internetpalveluita lukuun ottamatta vuosi 1999 ei ollut hyvä. Valtakunnallisen televisio- ja radiotoiminnan liikevaihto kasvoi vain puolitoista prosenttia. Se oli hieman alle 3 miljardia markkaa. Suomen Gallup-Median mukaan television mainosmarkat eivät juuri lisääntyneet. Niinpä Nelosen kasvu oli lähes suoraan poissa MTV:n kassasta. Digitaalitelevision lanseerausta ajatellen tilanne ei näytä tällä hetkellä kovin lohdulliselta. Vuonna 2000 koko TV-toimiala on luisunut tappiolliseksi. Kärjistäen ilmaisten kaupalliset kanavat ovat tappiollisia Ylelle menevän toimilupamaksun takia ja Yle on tappiollinen saamistaan toimilupamaksuista huolimatta. Kaupallisten paikallisten ja alueellisten radioiden sekä radioketjujen liikevaihto säilyi ennallaan. Myös valtakunnallisen Radio Novan kasvu hyytyi. Kaupallisten radioiden taloustilastojen mukaan vuosina 1992-1999 joka vuosi vähintään puolet tutkituista radioista on tehnyt tappiollisen nettotuloksen. Online-palveluiden liikevaihto kasvoi 13 prosenttia 360 miljoonaan. Liikevaihdosta tulee Suomessa valtaosa edelleen lähinnä am mattikäyttöön tarkoitetusta maksullisesta materiaalista. Kuluttajamarkkinoille suunnattujen maksullisten palvelujen ja nettimainonnan osuus on vieläkin pieni. Onlinepalveluiden liikevaihtoarvion laskentatapaa on muutettu ja aiemmin esitettyjä lukuja korjattu. Mer kittävin yksittäinen muutos on, että päällekkäisten erien eliminoimiseksi luvuista on nyt vähennetty perinteisten viestimien käyttöön me nevä osa, joka sisältyy niiden lopputuotteiden liikevaihtoon. Tämä tarkoittaa lehtien, radion ja television omaan uutiskäyttöön ostamia uutis- ja taloustietopalveluja. Tehtyjen tarkennusten jälkeenkin online-palvelujen liikevaihtoluvut ovat karkeita arvioita. Elokuvalippujen ja videotallenteiden myynti kasvoi Elokuvateatterit keräsivät jälleen puolisen miljoonaa katsojaa edellisvuotta enemmän ja niiden liikevaihto kasvoi toistakymmentä prosenttia jo kolmantena peräkkäisenä vuotena. Äänitemyynti laski viitisen prosenttia. Videoiden myynti ja vuokraus pysyivät lähes ennallaan, mutta DVD-elokuvatallenteiden myynnin käynnistyminen kasvatti alan liikevaihtoa. DVD-elokuvia myytiin noin 23 miljoonalla markalla vuonna 1999. CD-romien markkinat näyttävät kypsyneen paljon ennakoitua nopeammin. Niiden liikevaihdon vuonna 1999 arvioidaan jääneen 200 miljoonaan markkaan. Kotitalouksien halukkuus kartuttaa multimediatuotteiden valikoimaansa on vähäistä, kun netistä on saatavilla lähes rajattomasti ilmaista materiaalia. Peliromput puolestaan näyttävät kilpailussa kuluttajien suosiosta jääneen kakkoseksi konsolipeleille, jotka eivät tässä sisälly lukuihin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastoissa tehtyihin laskelmiin. Tuomo Sauri Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Tilastokeskuksen Jouk kovies tintä- ja kulttuuritilastoissa (Tuomo.Sauri@stat.fi) 21
Yhteisö, yhteisö, yhteisö,... Yhteisöllisyys digitaalisessa kulttuurissa ja uudet mobiilit käyttöliittymät olivat MindTrek-viikkoon liittyneen Interaktiivinen tulevaisuus ja ihminen -konferenssin keskeisimmät aihealueet. Päälle puettavien tietokoneiden ohella pohdittiin kaikkialle mukana kulkevien mediapuhelimien merkityksiä. Näillä laitteilla pystytään jatkossa tarjoamaan sulavia kolmiulotteisia maailmoja, videoyhteyksiä sekä tietoa ja viihdettä tuutin täydeltä. Yhteisöllisyyttä käsiteltiin sekä opetusympäristöissä että vapaa-ajan piireissä. Interaktiivinen tulevaisuus ja ihminen -konferenssissa virtuaaliyhteisöllisyyttä käsiteltiin suhteessa arkielämän yhteisöihin sekä määriteltiin kriteereitä, joiden mu kaan myös virtuaalisten yhteisöjen tulisi toimia, jotta niitä voitaisiin yleensä ottaen yhteisöiksi kutsua. Näitä kriteerejä ovat: yhteiset tavoitteet sitoutuminen yhteisöön (identifikaatio, samaistuminen) yksilön ja yhteisön rajat keskinäiset suhteet yhteenkuuluvuus Yhteisö vai heimo? Yhteisön, ja erityisesti Sam Inkisen käyttämä heimon käsite, herätti yleisössä kysymyksen, mikä tekee jostain verkossa toimivasta ryhmästä yhteisön, saati sitten heimon. Heimo sellaisenaan viittaa primitiivisempiin yhteiskuntiin, joissa jokainen ihminen tietää mihin klaaniin tai heimoon hän kuuluu, mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Yksin ei selvitä, eikä yksilön merkitys näissä heimoissa ole yhtä keskeinen mikä se on verkkoyhteisöissä, joissa oma Kuva 1. Sosiaalinen oppiminen. identiteetti ja identiteeteillä leikkiminen on elintärkeää. Kommentti kuitattiin sanomalla, että uusmediakeskustelussa käytetään paljon muista yhteyksistä sovellettuja sanoja, joiden merkitys ja muoto muuttuvat jonkin verran uudessa asiayhteydessä. Teemu Leinonen Taideteollisesta korkeakoulusta kertoi FLE2:sta (Fu ture Learning Environment, http://fle2.uiah.fi), joka on verkkooppimisympäristöon gelma lähtöiseen tutkivaan oppimiseen. FLE2- hankkeessa tutkittiin, miten op pi minen (raaimmillaan tiedonsiirto) tapahtuu, koska sen päästä toiseen siirtäminen ei onnistu. He päätyivät sanapariin progressive inquiery, jolloin oppimisessa mennään tasoilta toisille, lähtökohtana yksilön tarpeet ja toiveet. Tietoa rakennetaan itse ja yhdessä, eri tavoin interaktiivisesti verkossa. Oppiminen yhteisöissä Tampereen yliopiston professori Jarmo Viteli esitteli termin learnativity, joka perustuu sanoihin learn, manage, capture ja performance. Sillä tarkoitetaan oppimisen, tuotteliaisuuden ja luovuuden päällekkäisyyttä verkon oppimisympäristöissä. Learnativity ja Yhteisöllisyys digitaalisessa kulttuurissa -sessioissa esiteltiin yhteisöllisyys ajatusta opetustilanteissa. Myös tällä kentällä Suomen nähtiin toimivan jonkinlaisena laboratoriona. Täällä on hyvät valmiudet ja mittasuhteet uusien oppimismallien ja -ympäristöjen kehittelyyn. Mikko Laine ewsoy:stä sanoi, että oppimateriaalin pitäisi olla hyödyllistä, henkilökohtaista, hauskaa, helppokäyttöistä ja motivoivaa. Digitaalinen media mahdollistaa tämän entistä paremmin. Puheenvuorossa esitettiin, että pojille tuotettaisiin pelimuotoisia oppimiskokonaisuuksia, jotta pojat saadaan motivoituneemmiksi. Painotuksena näyttää olevan, että poikia eivät monet asiat koulussa juuri kiinnosta. Tytöille ei kuitenkaan esitetty tuotettavaksi mitään tietynlaista digitaalista oppimateriaalia. Yleisenä päämääränä on tarjota henkilöille valmiudet toimia tietoyhteiskunnassa ja kiinnostavan mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen. Sanni Muukkonen Helsingin kaup pakorkeakoulusta korosti kuitenkin, että viihde ei saisi nousta liian merkitykselliseksi. Viihteen tarkoitus on motivoida, mutta on syytä olla varuillaan miten ja mis sä suhteessa viihteellisiä sisältöjä op pimiseen yhdistetään. Muukkonen nosti puheenvuorollaan useita kysy myksiä, joihin ei selkeää vastausta ole vielä tarjottavissa. Yh teisöllisyys tarjoaa erilaisia haasteita oppimisympäristössä, mutta miten se toimii digitaalisessa ympäristössä? Voiko ideoiden jakaminen muuttua niiden varastamiseksi? Alistaako yhteisö normeihin? Onko kulttuurisidonnaisuus olennaista esimerkiksi oppimistyylien ja -taitojen suhteen? Entä mitä tapahtuu aroille opiskelijoille, sillä avoimuus on tarpeen toimivissa virtuaaliyhteisöissä? Digitaalisten oppimisympäristöjen etuna on yksilöiden omatahtinen ja -ehtoinen eteneminen, mutta mahdollisia ongelmia ei ole vielä tietoyhteiskuntahuumassa otettu tarpeeksi huomioon. Kari Mikkelä Sitrasta totesi esi tyksessään, että tiedon määrä li sääntyy, mutta samalla sen käyt- 22
tö aika lyhenee (nopeus ja frekvenssi). Oppimisyhteiskunta vyöryy päällemme ja aikuistenkin tulee oppia lisääntyvästi koko ajan. Tarkoitus olisi muuttaa 20 prosenttia opetuksesta tietoverkkopohjaiseksi. ICT eli uusin informaatioteknologia (in formation and communication technology) avaa uusia näkymiä internetin k a u t t a t a p a h t uva a n ve r k ko t yös kentelyyn, yhteistoimintaan ja koulutukseen. Tärkeimmät edut avoimen oppimisympäristön käytössä ovat: 1. opetuksen ja oppimisen joustavuus ajan ja paikan suhteen 2. laajemmat mahdollisuudet käyttää asiantuntijoita 3. vuorovaikutus ja tuki henkilökohtaiselle oppimiselle 4. mahdollisuus käyttää jaettua digitaalista materiaalia, jota voidaan helposti päivittää ja uudelleen käyttää 5. kustannusten vähentyminen (esim. matkustus- ja levityskustannuksissa saadaan aikaan säästöjä). eoppimista (elearning) tarjottiin uuden ajan elämäntyyliksi, mutta yleisö kuitenkin ihmetteli: Saako internet tällä lisää uskottavuutta? Viihdeyhteisöt ja kotitilat Duuni.netin moderaattori Eevi Kuokkanen listasi oman käsityksensä virtuaaliyhteisön rakennusaineista. Yhteisöön vaikuttaa historia, eli oikea yhteisö syntyy ajan kanssa ja kehitykseen vaikuttaa verkkotilan historiallinen kehitys. Yhteisön rakentavat sen jäsenet, joten verk koyhteisössä tulee olla tietty vakioporukka satunnaisten vierailijoiden lisäksi. Yhteisö toimii kirjoittamat tomilla säännöillä ja kokoontuu jon kunlaisen ajatuksen tai aiheen ympärille. Yhteisössä sen jäsenillä on erilaisia rooleja, jotka vaihtelevat ajan myötä. Kuokkanen esitteli Hra Oikeasti-perillä-asioista Besserwisserin ja sujuvasanaisen ja sivistyneen nti Kiiman, jotka ovat hyviä esimerkkejä viihteellisen yhteisön jäsenistä. Jokaisesta yh teisöstä löy tyy seuraa etsiviä ja kai k e n t i e t äviä henkilöitä, joiden rooli ajan myötä kehittyy. Yhtä lailla verkkoyhteisöistä löytyy myös si vustaseu raajia, terroristeja ja keskustelijoita. Roolien sekamelska toimii vapaamuotoisemmissa verkkoyhteisöissä, mutta löytävätkö jäsenet oppimisyhteisöissä mielekkäät roolinsa? Petri Vuorimaa TKK:sta esitteli digitaalisen kodin viihdepalveluita ja visioi tulevaisuutta. Tyypillisiä tämän päivän kodin informaationvälineitä ovat televisio, radio, puhelin ja tietokone. Jokaista laitetta käytetään tiettyyn käyttötarkoitukseen. Tulevaisuudessa tämä tulee muuttumaan, kun esimerkiksi digitaalisella televisiolla voi television katselun ohella pelata pelejä, kuunnella radiota tai käydä internetissä. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, tuleeko kehitys suuntaamaan kohti kodin yleiskonetta, jolla voi tehdä kaikkia asioita, vai syntyykö eri käyttötarkoituksia varten erilaisia välineitä. Vuorimaan mielestä jälkimmäinen vaihtoehto on uskottavampi. Tähän syynä on se, että kodissa informaatiovälineillä on hy vin erilaisia käyttötarkoituksia. Kodissa viihdytään, kommunikoidaan ja tehdään työtä. Kussakin tilanteessa on kyse hyvin erilaisesta sosiaalisesta vuorovaikutustilanteesta, jota on vaikea toteuttaa yhdellä yleiskoneella. Markku Severinkangas kuvasi esityksessään lyhyesti digitaalitelevision nykytilannetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia mm. television ohjelmatarjonnan moninkertaistamiseen. Tämän myötä myös erilaisten digitaalisten tallenteiden määrä kotona tulee rajusti lisääntymään. Tampereella kehitetään digitaalisen television käyttöliittymää. Kehitystyö liittyy Tekesin Future TV -tutkimushankkeeseen (1998-2001). Severinkangas esitteli myös demosovelluksia Tampereen yliopiston hypermedialaboratoriossa vuoden 2000 aikana kehitellyistä kodin di gitaalisen me dia-arkiston sohva käyttöisistä käyttöliittymistä. Sonja Kangas Interaktiivinen tulevaisuus ja ihminen konferenssi Tampere 15.-16.11.2000 23
Peliteollisuus Suomessa Interaktiivinen tulevaisuus ja ihminen konferenssissa oli oma sessio elektronisille peleille. Siellä aihetta ruodittiin kulttuurihistoriallisista kommenteista käytännön kokemuksiin eri välineissä. Ilari Kuittinen Housemarquelta antoi katsauksen peliteollisuuden maailman laajuiseen ja paikalliseen kehitykseen. Hän kertoi, että pelaajat ympäri maailmaa käyttivät yli 100 miljardia markkaa tietokoneja konsolipelien ostamiseen vuonna 1999. Uudet sukupolven laitteet sekä uudet konsolilaitteet, kuten Microsoftin X-Box ja Nintendon Game Cube (Dolphin) ovat tulossa. Mat kapuhelinpäätteet ja uudet konsolilaitteet tulevat muuttamaan mark kinoita merkittäväksi. Konsoli- ja mobiilipeleihin painotus nä k y y myös Suomessa. Konsoleille ja mobiilipäätteille tuotetaan ene nevässä määrin pelejä myös Suomessa. Suomen keskeisimmät pelien tuottajat jakautuvat nykyään kahteen kategoriaan: 1. konsoli ja PC -teknologiayritykset 2. mobiilipelien valmistajat SpringToys, CodeOnline ja Riot-E ovat tällä hetkellä kolme keskeisintä matkapuhelinpelien valmistajaa. Tietokone- ja nykyään enemmän konsolipeleihin suuntaavat Housemarque ja Remedy Entertainment ovat suurimmat perinteisempään kategoriaan kuuluvat yritykset. Muita kentällä toimijoita ovat 3D-grafiikkaan keskittynyt Hyrbid, Cube (gamecard-idea), Budware Entertainment, Catharsis Games, Enlightment Entertainment (pc ja wap-pelejä) ja Ninai Games, Pelien myynnille ennakoidaan kasvua. jonka tuote on jäätelöautossa myytävä Puzzle station -peli. Enemmän leluihin suuntautuvaa elektronisen viihteen tai pelaamisen suuntaa vie eteenpäin Meetfactory, joka kohdentaa laajemmin erilaisille kohderyhmille ja tuottaa viihdettä eri lähtökohdista kuin perinteisemmät pelitalot. Kuittisen mielestä pelikehitys suosii jatkossa pieniä studioita ja kentällä olisikin vain pari suurta toimijaa pienten studioiden lisäksi. WAP-peleistä iloa toimettomiin hetkiin Wizbang Productions tuottaja, Lasse Seppänen, kertoi WAP-peleistä Wizbangin Subhunter WAP-pelin myötä. WAP-pelien ajatus on tuottaa pelejä toimettomiin hetkiin, jolloin ei ole pääsyä muille päätelaitteille. Pelisessiot ovat fragmentaarisia, toisin kuin tavallisissa tietokone- tai konsolipeleissä, joihin syvennytään yleensä moneksi tunniksi kerralla. WAP-pelien hyviä puolia: pelien lyhyet kestot soveltuvat matkapuhelimen käyttötapaan matala intensiivisyys: peliä voi pelata toimettomana aikana ja lopettaa se pikaisesti ei tarvita refleksejä, sopii kaikille uudenlainen pelityyli yksinkertainen kokemus/elämys Ja huonoja puolia: laitteet ovat epävakaita ja hitaita Tavallisia tietokonepelejä pelatessa usein pelataan harvemmin, mutta pelit voivat kestää kerrallaan monta tuntia (vasemmalla). WAP-peleissä peli-istunnot kestävät lyhyitä hetkiä, mutta niitä on useita (oikealla). heikko ruuturesoluutio, värittömyys, edes harmaasävyjä ei ole mahdollista esittää eri valmistajien (mm. Nokia, Ericsson, Motorola, Alcatel) laitteet eivät näytä ruudulla peliä samalla tavalla ei prosessoritehoa, kännykkä on vaan käyttöliittymä, jolla otetaan yhteys palvelimelle, josta tietoa haetaan tai peliä pelataan. Seppänen esitti vertaukset WWW:n alkuajoista, jolloin verkossa oli samantapainen tilanne. HTMLkielen varhaisessa vaiheessa mahdollisuudet tuottaa monipuolista sisältöä olivat rajatut. 1990-luvun puolen välin tilanne HTML-kielellä pelien tuottamisesta vastaa tämän päivän WAP-pelien tuottamista. Tekniikka ei ole vielä tarpeeksi kehittynyttä kovin sujuvaan sisällöntuotantoon. Kehitystä on kuitenkin odotettavissa nopeaan tahtiin myös matkapuhelinpuolella. Seppänen totesi, että myös tällä saralla pelit vievät teknologian kehitystä eteenpäin. Tällä hetkellä WAP-laitteissa toimivat lähes ainoastaan yksinpelit. Monen pelaajan pelin mielikuva voidaan luoda yhdistämällä yksin pelaavien tulokset yhteen tulostaulukkoon. Vuoroperustainen pelaaminen on yksi vaihtoehto, mutta tällä hetkellä se ei toimi kunnolla hitaiden yhteyksien vuoksi. Kännykkä tulee kuitenkin olemaan yksi yleisimmistä laitteista, joilla voi pelata (maailmassa 100 miljoonaa kännykkää) ja kaikilla on kännykkä, aina päällä, aina mukana. Games on-demand laajakaistaverkoissa Mikko Blomqvist Mediaclick Oy:stä puhui Monenkäyttäjän peli- ja viihdeympäristöistä ja laajakaistaverkoista lähinnä jakelukanavina games on-demand tyyppisille palveluille. Maksujärjestelmä vaihtoehtoina oli- 24
sivat pääsymaksu, kuukausikortti tai jatkuva pelitilaus. Myös kertamaksut yksittäisiin peleihin olisivat mahdollisia. SMS:ää esitettiin maksumenetelmänä varsinkin nuorilla, koska heillä ei ole käytössään luottokorttia. Etuja laajakaistaverkon välityksellä tarjottaviin peleihin on matala kynnys peleihin, päivitys, muutos ja laajennusmahdollisuudet: peli voidaan lanseerata keskeneräisenä ja rakentaa laajennuksia samaan aikaan kun peliä pelataan. Tämä on etu verrattuna CD-ROM-muodossa jaettaviin peleihin. Niiden tuotantoon kuluva aika on pitkä, eikä muutoksia voida enää julkaisun jälkeen tehdä. Blomqvist vahvisti aiemminkin esillä olleen toteamuksen, että mainonta tulee lisääntymään pelitiloissa. Verkossa voi tuottaa yhteistyötä tukevia pelejä, joissa pelin ohella kommunikoidaan muiden osallistujien kanssa. Tarkoituksena voi olla yhteisvoimin tietyn asian ratkaiseminen, jotta pelissä pääsee eteenpäin. Sonja Kangas Interaktiivinen tulevaisuus ja ihminen konferenssi Tampere 15.-16.11.2000 Suomalaiset verkkolehdet painetun lehden vähäarvoisia oheistuotteita Tilastokeskuksen raportin mukaan vain neljä prosenttia sanoma- ja aikakauslehdistä on jollain tavalla maksullisia. Itse asiassa vain yksi aikakauslehti oli itsessään maksullinen, sillä muut maksulliset lehdet sisältyivät kokonaan tai osittain painetun lehden tilaushintaan. Kaikista verkkolehdistä vain 13 prosenttia edellytti rekisteröitymistä. Useimpien päivälehtien verkkosivuilla mainontaa Tämä maksuttomuus ja rekisteröimättömyys kertoo, kuinka pienimuotoista verkkolehden julkaiseminen on, kannattavuudesta puhumattakaan. Vaikka verkkomainonta tuplaantuu vuosittain, ollaan verkkojulkaisemisessa edelleen lähtökuopissa. Verkossa julkaistuista aikakauslehdistä 17 prosentissa on mainontaa. Eniten verkkomainoksia oli erikoisaikakauslehdissä, joskin niistäkin vain 27 prosentissa. Verkkosanomalehdistä sentään joka toisessa oli mainoksia. Päivälehdistä 73 prosentissa oli mainoksia, mutta paikallislehdistä vain 13 prosentissa. Kaikissa verkossa julkaistavissa ilmaislehdissä oli mainontaa, arvatenkin. Kuinka tuottoisaa tämä verkkomainonta lehdille on, ei paljastu tutkimuksesta. Useimmilla verkon aikakauslehdillä on juttuarkisto Jos aikakauslehtien verkkoversioissa ei juuri näy mainontaa, on niistä kuitenkin 90 prosentilla jonkinlainen juttuarkisto. Yleensä tämä arkisto on melko pieni, mutta onpahan kuitenkin. Verkkosanomalehdistä vain hieman useammalla kuin joka toisella (55 %) on arkisto. Sanomalehdillä juttuarkisto kasvaakin helposti liian laajaksi ja vaatii vähitellen oman hakukoneensa, jotta se voisi palvella lukijoiden tiedon haun tarpeita. Sanomalehdistä 17 prosentilla oli hakumahdollisuus, aikakauslehdistä vain seitsemässä prosentissa.suomen Journalistiliiton verkkolehtiluettelosta löytyi keväällä 2000 yli 200 lehteä, joista kolmasosa sanomalehtiä. Kaksi kolmasosaa oli aikakauslehtiä. Luettelo on kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Painetun lehden valta-asema kestää vielä runsaan viikon Useimmissa tapauksissa verkkoversioon siirretään vain osa painetusta lehdestä, joskus tosin koko lehti. Mutta vain joka kolmannessa verkkolehdessä on erityistä verkkolehteä varten tehtyä aineistoa. Verkkolehti on vain eräs oheistuote julkaisutoiminnassa. Vaikka verkkolehtien kannattavuudesta ei ole käytettävissä tuoretta tutkimustietoa, on yleisesti tiedossa, että mikään Klondyke ei verkkolehti yhdellekään kustantajalle ole. Onko se sitä edes viiden vuoden kuluttua, jää nähtäväksi. Muistutettakoon tässä vielä erään tunnetun visionäärin (Bill Gates) viiden vuoden takainen ennuste, jonka mukaan painettu lehti häviää kilpailun verkkolehdelle vuoden 2000 loppuun mennessä. Aikaa tämän ennusteen toteutumiseen on vielä runsas viikko. Saas nähdä kumpi on oikeassa, Gates vai Siivonen. Tilastokeskuksen raportissa Suomessa liikkuvat liikkuvat kuvat pääpaino on televisiolla ja elokuvalla. Ei ole helppo käsittää, miksi tämä verkkolehtiä käsittelevä luku on ympätty samojen kansien sisään. Olisi ansainnut oman ja seikkaperäisemmän raportin. Timo Siivonen Lähde: Kohvakka, Rauli, Suomessa liikkuvat liikkuvat kuvat 1999. Kulttuuri ja viestintä 2000:2. Tilastokeskus 2000. 70s. 25
Sanomalehti-ilmoittelu: viimeinen paperipohjainen prosessi sanomalehdissä VTT Tietotekniikka selvitti sanomalehtiteknistä tutkimusta koordinoivan IFRA:n pyynnöstä ilmoitusaineisto- ja ilmoitustilausprosesseja kevään ja kesän 2000 aikana. Kattavassa selvityksessä oli mukana mainostajia, mediatoimistoja, mainostoimistoja, reproja ja sanomalehtiä. Selvitys osoitti, että ilmoitusprosessit ovat vielä käytännöllisesti katsoen ainoa paperipohjainen sanomalehtiprosessi, johon liittyy runsaasti valokopioita, fakseja ja puhelinsoittoja. Tyypillisesti ilmoitustilaus ja ilmoitusaineisto elävät omaa elämäänsä, kunnes ne sanomalehdessä yhdistetään toisiinsa. Vaikka ilmoitusaineistot ovat sähköisiä, on tavallista, että aineisto yhdistetään ilmoitustilaukseen manuaalisesti. Avoimuutta aineistosiirtoon Selvityksen tekemisen aikoihin selväksi ongelmaksi osoittautui se, ettei Suomessa ole kaikki sa nomalehdet kattavaa sähköistä aineistosiirtojärjestelmää. Kär kimedian aineistosiirtopalvelu on toki auttanut 27 päivittäin ilmestyvää sanomalehteä, mutta näiden lisäksi maassamme on suuri joukko muitakin sanomalehtiä. Customer 2. Artwork Transfer Form is extracted from the Digital Ad Order Newspaper 4. Communicate Work Instructions and the Key to the Artwork Transfer Form 3. Receive a Key to Artwork Transfer Form 1. Send an Ad Order Digital Ad Order and Artwork Delivery Service 6. Deliver the Artwork and the Artwork Transfer Form Newspaper Koska avointa palvelua ei ole ollut, on seurauksena ollut Kär kimedian aineistosiirtoverkon lähes väärinkäyttö. Tämä tapahtui siten, että sanomalehden painon asiakaslehtiin lähetetään ilmoitusaineistoja ko. sanomalehden nimellä siten, että huomautuskentässä oli maininta, että tämä aineisto onkin toiseen lehteen. Tällainen prosessi aiheuttaa ylimääräistä työtä, eikä ole kovin luotettavaa. Repro House 5. Open the Artwork Transfer Form and Send the Artwork Eräs tapa liittää toisiinsa sähköinen ilmoitustilaus ja sähköinen ilmoitusaineisto. Asiakas voi olla mediatoimisto tai suora ilmoittaja. Tässä esimerkissä sama palvelu välittää sekä ilmoitustilauksia että ilmoitusaineistoja. Nyt näyttää sille, että tilanne on kohentumassa. Kärkimedia verkko aukeaa, kun se tulee osaksi Elisan palveluportaalia. Syksyllä 2000 AikakausMedia avasi oman ilmoitusaineistojen siirtopalvelunsa myös muille kuin aikakauslehtikustantajille ja niiden sidosryhmille. Samoihin aikoihin tarjolle tuli myös OpenLinkin sähköinen aineistosiirtopalvelu, joka on aiemmin ollut vain joidenkin mainostoimistojen ja reprojen käytössä. FirstClassista selainpohjaisiin sovelluksiin Toinen pienempi ongelma on pois tumassa, sillä suljetun FirstClass-sähköpostiohjelmistojen rinnalle on tulossa avoimet www-pohjaiset aineistosiirtojärjestelmät, joissa aineistoliikenne voidaan hoitaa selainohjelmien avulla. AikakausMedian hiljattain julkistettua ai neistosiirto-ohjelmistoa käytetään selainoh jelmalla ja OpenLink tarjoaa se lainpohjaista aineistosiirtoa FirstClass-ohjelmiston rinnalla. Aineistosiirtopalveluihin on tu - lossa tiedostojen tarkastuksia (preflight). Tiedostomuodoista PDF on valtaamassa alaa. Esimerkiksi AikakausMedian siirtopalvelussa aineistojen ainoa hyväksytty siirtomuoto on PDF. 26
Ilmoitustilauksen tiedot yhdistettävä sähköiseen aineistoon Sähköisten aineistosiirtopalveluiden haasteena on tarjota ilmoitusaineistojen lähettäjille, joita reprojen lisäksi ovat mainostoimistot ja suorat ilmoittajat, aineistosiirtopalvelua, joka pakottaa asiakkaan antamaan kaiken ilmoituksen julkaisemisessa tarvittavan tiedon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmoitusaineistojen siirtoon pitäisi voida liittää ilmoitustilauksen tietoja. Mm. Sveitsissä ja Yhdysvalloissa on sähköisiä aineistosiirtopalveluita, joissa voi välittää myös sähköisiä ilmoitustilauksia. Näissä palveluissa aineistosiirron saatelomake tehdään sähköisestä ilmoitustilauksesta siten, että osa ilmoitustilauksen kentistä toimii myös aineistosiirron saatelomakkeen kenttinä. Integroitujen palveluiden ajatuksena on se, että mediatoimistoja tai ilmoittaja, joka tilaa ilmoitustilan, tilaa samalla aineistosiirron valittuihin medioihin. Tällöin ilmoitusaineiston siirtojärjestelmä generoi aineistosiirtolomakkeen avainkoodin, jonka mediatoimisto välittää aineiston valmistavalle mainostoimistolle tai reprolle. Avainkoodin avulla mainostoimisto tai repro pystyy avaamaan oikean ilmoitustilauksesta tehdyn aineistosiirtolomakkeen, täydentämään sen tiedot ja lähettämään aineiston lomakkeen mukana lehteen. Lehden kannalta tilanne on hyvä, koska aineisto on jo linkitetty oikeaan ilmoitustilaukseen. Manuaalista yhdistämistä ei tarvita. Tällaisessa järjestelmässä vastuu aineistoista on selkeästi mediatoimistoilla. Suomessa ei voinut välttyä vaikutelmalta, että mediatoimistot jonkun verran pakoilivat vastuutaan ilmoitusaineistoista. Yhteistyötä osapuolten kesken Osa näistä heikkouksista on poistettavissa hyvinkin yksinkertaisesti parantamalla tiedonkulkua osapuolten välillä. Esimerkiksi värivedoksia, joita kukaan ei käytä, on varmaankin aivan turha tulostaa ja toimittaa lehtiin. Osa on poistettavissa sanoma- Sanomalehtien ilmoitusprosesseissa ilmenneitä heikkouksia ja haasteita Seuraavaan on koottu heikkouksia, jotka ilmenivät sanomalehtien ilmoitusaineistojen ja ilmoitustilausten käsittelyprosesseissa. Ilmoittajien näkökulmasta sanomalehtien pitäisi esiintyä yhtenäisenä ryhmänä. Tämä edellyttää, että kaikkien sanomalehtien mediatiedot ovat saatavana helposti yhdestä paikasta, sanomalehtiportaalista. Toki ilmoittajan kannalta tällaisessa portaalissa pitäisi olla tarjolla kaikki mainostajan käyttämät mediat. Riippumatta siitä, minkä sanomalehden kanssa ilmoittaja asioi, pitäisi hänen voida jättää ilmoitustilauksensa ja ilmoitusaineistonsa aina samalla tavalla. Toisin sanoen lehtien pitäisi laatia yhteiset suositukset sille, kuinka ilmoitustilauksia otetaan vastaan ja kuinka ilmoitusaineistot pitää lehtiin toimittaa. Ilmoitusvarauksiin tehdään runsaasti muutoksia. Tästä aiheutuu runsaasti ylimääräistä työtä ja tarkastamista sekä virheitä. Puutteellisten tietojen vuoksi il -moi tustilauksiin ja ilmoitusaineistojen valmistukseen liittyy paljon ylimääräistä puhelimessa tehtävää aikaa vievää selvittelyä. Aineistojen myöhästely on yleistä. Mitä virkaa on määräajoissa, joista ei pidetä kiinni? Sanomalehtien erilaisten palsta- ja sivukokojen vuoksi joudutaan valmistelemaan useita eri tiedostoja samasta ilmoituksesta. Suomessakin pitäisi ottaa käyttöön standardoidut palsta- ja sivukoot. Etenkin pienet sanomalehdet mu kautuvat liiaksi ilmoittajien vaatimuksiin. Sanomalehdet tarjoavat asiakkailleen liian monta tapaa lähettää il moitusaineistoja. Esimerkiksi otetaan vastaa ilmoitustiedostoja säh köpostin liitteinä. Tämän seurauksena voi käydä jopa niin, ettei il moitustiedosto saavu lainkaan perille, sillä operaattorit voivat jät tää suuret liitetiedostot kokonaan siirtämättä. Tällöin ongelmana on myös se, että ilmoitustiedostosta saadut ilmoitusaineiston julkaisemista koskevat tiedot puuttuvat tai ovat puutteellisia. Ilmoitusaineistoja puuttuu, vaikka ilmoitustilaus on saapunut. Ilmoitustilaus puuttuu. Värivedos lähetetään ilmoitusosastolle, josta sitä ei ajanpuutteen vuoksi ehditä tai edes pidetä tarpeellisena lähettää etäpainoon. Sanomalehdessä ilmoitustilaus ja ilmoitusaineisto yhdistetään toisiinsa manuaalisesti, mikä vie aikaa. Ilmoitusten toteutuneita kokoja mi tataan manuaalisesti painetuista lehdistä sekä sanomalehdissä että mediatoimistoissa. Syy tähän on se, että pinta-ala on ilmoituksen laskutusperuste. Se ei sinänsä ole ongelma, mutta ongelmalliseksi sen tulkinnanvaraisuus. Tarvittaisiin siis suositukset sillekin, kuinka il moitusten pinta-ala mitataan. Leh dissä mittaaminen on turhaa työtä, sillä ilmoitusten lopulliset kokotiedot ovat periaatteessa olemassa. Käytännössä näiden tietojen saaminen käyttöön edellyttää sopivaa ohjelmistoa. Ilmoituslaskuissa on runsaasti asiakkaita ärsyttäviä virheitä. lehtien keskinäisellä yhteistyöllä, osa vaatii yhteistyötä kaikkien ilmoitusprosesseissa mukana olevien osapuolten kesken. Yhteistyö kannattaa, sillä sanomalehti-ilmoittelun tekeminen helpommaksi ilmoittajille parantaa sanomalehtimedian kilpailukykyä muihin medioihin verrattuna. IFRA:n teettämässä selvityksessä käytiin läpi sähköisen sanomasiirron ja järjestelmäintegraation tekniikoita. Lisäksi raportti esittelee esimerkkitapauksia, joissa ilmoitustilauksia välitetään sähköisesti. Tällä alueella pioneeri on ollut Helsingin Sanomat, jolla on kokemusta sähköisten ilmoitustilausten vastaanottamisesta jo 90-luvun alusta lähtien. Palaamme esimerkkitapauksiin ja ilmoitustilausten sähköisen siirtämisen teknisiin edellytyksiin seuraavassa GTlehdessä. Hannele Antikainen Lähde: Challenges of electronic advertising processes in newspapers, Ifra Special Report (julkaistaan). 27
CTP-painolevyjen herkkyys prosessimuuttujille Suurimmat sanomalehdet ovat siirtyneet Suomessa CTP-painolevyjen käyttöön. Markkinoilla on tarjolla runsaasti erilaisia tulostimia ja painolevyjä. Käyttäjän kannalta oleellista on löytää oikeat materiaalit ja tulostusprosessin säätöarvot. Näitä haettiin VTT Tietotekniikan projektissa CTP-painolevyjen herkkyys prosessimuuttujille. Projektissa selvitettiin sanomalehtiprosessiin tarkoitettujen CTPpainolevyjen herkkyyttä prosessimuuttujille sekä häiriötekijöille. Pr o jektissa selvitettiin myös niitä tekijöitä ja tapoja, joita vaaditaan hyvän tulostuslaadun aikaansaamiseksi CTP-prosessissa. Projekti on tehtiin yhteistyössä suomalaisten sanomalehtipainojen, Sanomalehtienliiton ja GTTS:n kanssa. Painolevyistä projektissa oli mu - kana Agfan A91, Fujin LP-NN ja Mitsubishin LY-5. CTP-tulostuksen laadunseurannassa ainoa mitattava suure on painolevylle tulostettava piste CTP-tulostuksen laadun seurantaan on nykyisellään kaksi tapaa. Tulostuksen tasoa voidaan seurata joko valottamalla sävykiila filmiltä painolevylle tai käyttämällä erilaisia digitaalisia kiiloja. Sävykiilan käyttö perustuu oikean valotustehon säätöön. Filmillä oleva sävykiila teipataan painolevyn pintaan ja painolevy valotetaan maksimivalotuksella. Painolevystä tutkitaan mitkä sävykiilan arvot ovat valottuneet ja mitkä eivät. Tulostimen valotusteho säädetään painolevyvalmistajan ohjearvojen mukaan. Digitaalisten kiilojen käyttö pe rustuu tulostettavaan pistekokoon. Digitaalinen kiila tulostetaan painolevylle ja kiilan pistekoot mitataan. Painolevylle tulostuneen pistekoon perusteella voidaan päätellä onko valotus riittävä tai onko tulostuksessa muita ongelmia. Painotaloissa tehtävän laadunvarmistuksen eräs ongelma on se, että painolevylle tulostettu piste ja sen koko on ainoa tekijä, jota voidaan mitata. Tämä ei kuitenkaan kerro kuinka painolevy käyttäytyy painokoneella. CTP-prosessi herkkä muuttujille? Projektin alussa kartoitettiin painotalojen kokemuksia ja selvitettiin millaisia toimenpiteitä painotaloissa käytetään laadunvarmistuksessa. Haastattelussa kysyttiin CTPlevyn tulostukseen vaikuttavia tekijöi tä ja tulostuksessa esiintyneitä tekijöitä. Yleisesti sanottiin, että CTP-levyjen tulostus on prosessina herkkä. Pienetkin muutokset joissakin prosessimuuttujassa aikaansaavat muutoksen tulostuksessa, joka näkyy välittömästi painojäljessä tai painoskestävyydessä. Näitä ovat: tulostuksen lämpötila laserin teho esilämmityksen teho kehitteen tuoreus kehitysaika Muutokset prosessimuuttujissa aiheuttavat painolevyissä pistekoon muutoksia ja painoskestävyyden alenemista. Kehityksen häiriöt voivat myös vaikuttaa painolevyn aukeamiseen ja tuunaamiseen. Lämpötilan vaihtelu tulostuksessa aiheuttaa pistekoon vaihtelua. Tulostimen lämpötila saattaa nousta päivän mittaan muutamalla asteella tai varastoitujen painolevyjen lämpötila voi olla erilainen kuin tulostimen sisällä olevien painolevyjen. Lämpötilan nousu voi näkyä painolevyissä kasvaneena pistekokona. Painolevyjen lämpötilavaihtelua voidaan pienentää levyjen varastoinnin vakioinnilla, mutta tulostimen lämpötilan vakioiminen voi olla vaikeampaa. Laserin tehon nostolla voidaan lisätä painolevyn painoskestävyyttä, mutta samalla valotetun pisteen koko kasvaa. Laserin tehot voivat huojua ja tästä aiheutuva vaihtelu voi olla huomattavaa. Lisäksi laserien tehot hiipuvat aikaa myöden. Laserin tehovaihtelun ongelmana on, että laserin todellista tehoa ei saa selville kuin mittaamalla. Tulostimien laserin teho on säädettävissä, mutta laitteisto ei ilmoita laserin todellista antotehoa vaan sen ottotehon, joka ei kerro riittävästi levylle siirtyvästä tehosta. Todellisen levylle siirtyvän tehon selville saamiseksi teho on mitattava suoraan levyltä, mikä on hidasta ja työlästä. Esilämmityksen lämpötilan nosto lisää painoskestävyyttä ja kasvattaa pistekokoa. Pistekoon muutos ei kuitenkaan ole yhtä voimakasta kuin laserin tehon säätämisellä ai kaansaatava pisteen kasvu. Esi lämmityksen merkittävin ominaisuus onkin painoskestävyyden li sää minen. Esilämmityksen ongelmia on lämmitystehon tasaisuuden vaihtelut. Epätasainen lämmitys ai kaansaa painolevyllä pistekoon ja painoskestävyyden vaihtelua. Kehitteen lämpötila, ikä ja tuoreus ovat kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Liian vahva kehite syövyttää peltiä ja pienentää pistettä. Liian heikko kehite puolestaan ei kehitä peltiä kokonaan, mikä näkyy pistekoon kasvuna, painoskestävyyden pienenemisenä ja painolevyn aukeamisen ongelmina. Eräs ominaisuus on kehitteiden likaantuvuus. Eri painolevyillä ja niiden kehitteillä on merkittäviä eroja siinä kuinka ne likaavat kehityslaitteistoa. Kehitteen on oltava jäähdytetty, sillä kehitteen lämpötila nousee painolevyjen kehittämisen yhteydessä ja tämä vaikuttaa kehitystulokseen. 28
Painoskestävyys selviää vasta painokoneella Laadunvarmistuksen kannalta yksi merkittävimmistä ongelmista CTP-prosessin valvonnassa on, että painolevyn pistekoko on ainoa suure, jota voidaan luotettavasti mitata. Prosessin kannalta tämä ei kuitenkaan kerro kaikkea painolevystä. Painolevyn toiminnan kannalta merkittävin ominaisuus on painolevyn painoskestävyys, mutta tätä ei voida toistaiseksi mitata painolevyltä. Näin painolevyjen liian alhainen painoskestävyys havaitaan vasta painokoneella painamisen aikana, jolloin seurauksena on lähes aina painokoneen pysäyttäminen. Pistekokomittarit riittävän tarkkoja Painotaloissa on käytössä mittareita, joilla painolevyjen pistekokoja voidaan mitata suoraan painolevyn pinnalta. Näitä mittareita käytetään päivittäin laadunseurannan työkaluina. Projektissa havaittiin, että pistekokomittarien mittaustarkkuudet eivät olleet täysin selvillä, joten sen mittaamiseksi suoritettiin koe. Koepainolevyt kiersivät vuorollaan kaikissa projektiin osallistuvissa painotaloissa mitattavana. Mittauksen tulokset koottiin yhteen ja niitä verrattiin VTT:n kuva-analyysilaitteistolla mitattuihin arvoihin. Testin perusteella voidaan sanoa, että painotaloilla käytössä olevien pistemittarien mittaustulokset ovat alhaisemmat kuin mitä VTT:n kuva-analyysilaitteistolla saadaan. Täsmälleen oikeata arvoa tärkeämpi tekijä on mittarien hajonta. Painotalojen suorittamien mittausten perusteella mittarien hajonta ei ole kuitenkaan suuri. Tällöin mittareilla saatavat tulokset ovat laadunvalvontaan soveltuvia, kun vain huolehditaan siitä, että mittaukset suoritetaan aina samalla tavoin. Painoskestävyydet ei enää suurin ongelma sekä painoskestävyyttä että vesiväritasapainoa. Kaikilla painolevyillä oli havaittavissa pistekoon pienenemistä painosmäärän kasvaessa. Agfan ja Fujin painolevyillä pistekoon pieneneminen oli tasaista koko painoksen ajan. Mitsubishin painolevyllä sen sijaan pistekoko pieneni ensin voimakkaasti mutta väheni painamisen edetessä. Pistekoon pieneneminen on voimakkainta alle 5000 sylinterikierroksen. Painolevyjen vaatimissa vesimäärissä ei havaittu koeajossa merkittäviä eroja. Tuotantoajoseurannat suoritettiin tuotantoajojen yhteydessä siten, että tuotantotyöhön sijoitettiin testiruudut pistekoon mittaamiseksi. Tuotantotyöstä otettiin ajon aikana näytteitä 5000 sylinterikierroksen välein ja näistä näytteistä mitattiin testiruutujen pistekoot. Tuloksena saatiin kaikista painotaloista painolevyn kuluminen painosmäärän mukaan. Suurimmillaan painos oli 320 000 kappaletta. Koska kyseinen lehti ajettiin tuplatuotantona, on sylinterikierroksia painoksessa 160 000 kierrosta. Näytelehdistä suoritettujen mittausten perusteella ei ollut havaittavissa pistekoon muutoksia. Prosessi ei ole niin herkkä kuin luullaan Painolevyjen testitulostuksia suoritettiin siten, että kaikki painolevyt tulostettiin kahdessa eri painotalossa. Tulostuksissa oli havaittavissa vaihtelua painolevyjen pisteprosenteissa sekä painolevyjen sisällä että painolevyjen välillä. Pistekokovaihtelu oli pääsääntöisesti suurempaa painolevyjen sisällä kuin niiden välillä. Tämän perusteella voidaan sanoa, että vaihtelu on peräisin prosessista eikä painolevyistä. Painotalojen haastatteluissa ilmeni, että painotalojen mukaan CTPpainolevyjen valmistuserien välillä olisi eroja. Koska painolevyjen saatavuudessa oli ongelmia testien suorittamisen yhteydessä, emme voineet suorittaa vertailua eri valmistuserien välillä kuin yhdessä painotalossa. Tässä vertailussa ei löydetty kahden painolevyerän välillä eroavaisuuksia. Näyttää siltä, että prosessimuuttujien ±10 % muutoksilla ei ole kovinkaan suurta vaikutusta painolevyllä toistuvan pisteen kokoon. Sen sijaan muutoksilla voi olla vaikutusta painolevyjen painoskestävyyteen ja siihen kuinka pisteen koko muuttuu painamisen aikana. Tämän takia painolevyn laadunvalvonta painolevyn pistekokoa mittaamalla ei ole kovin toimivaa. Laserin tehon nostaminen yli tietyn rajan näyttää kasvattavan painolevyn pistekokoa tulostettaessa. Sen sijaan liian alhaisen lasertehon käyttö ei välttämättä näy, kun vasta painokoneella pistekoon liian aikaisena laskemisena. Levyille tulisikin tulostaa säännöllisin ajoin esimerkiksi 30 % rasteri, joka painetaan tuotteeseen. Seuraamalla kyseisen kentän pisteenkasvun muutoksia pai- Projektissa suoritettiin kaksi koe ajoa. Toinen koeajoista suoritettiin siten, että painatuksessa oli käytössä kaikki testeissä mukana olleet painolevyt. Koeajossa tutkittiin Eräässä kirjapainossa rasteripisteen suttuisuutta esiintyi 50 % painolevyn vasemmassa reunassa (vasen kuva). Oikea reuna ole terävämpi (oikea kuva). Sama kiila tulostettiin levyn molemmille reunoille. 29
noksen aikana voidaan valvoa CTPtulostuksen vakiollisuutta jonkin verran nykyistä paremmin. CTP-painolevyjen laadun seurannan kannalta yksi suuremmista puutteista on tällä hetkellä se, että painolevyistä ei voida tulostuksen yhteydessä tutkia kuin pistekokoa. Tämä ei kuitenkaan anna painolevystä täydellistä kuvaa. Painolevyn toiminnan kannalta toinen merkittävä ominaisuus on painolevyn painoskestävyys. Tällä hetkellä ei ole olemassa mitään tapaa tutkia painolevyn painoskestävyyttä muulla tavoin kuin painamalla. Tämä on kuitenkin tuotannon kannalta huono, koska painoskestävyydeltään riittämättömän painolevyn löy tyminen tarkoittaa aina tuotannon keskeyttämistä. Tämän takia luotettavan ja nopean kulutuskestävyystestin kehittäminen olisi kannattavaa. Jatkotutkimusta käynnistetään VTT Tietotekniikka jatkaa CTPprosessin tutkimissa hankkeessa CTP-prosessin hallinta. CTP-prosessin hallinnan lisäksi projektissa selvitetään termotulostuksen ja FMrasteroinnin soveltuvuutta sanomalehtituotantoon. Lisätietoja projektista antaa Olli Nurmi (09-456 6578, Olli.Nurmi@vtt.fi) ja Tatu Lindberg(09-4564519, Tatu. Lindberg @vtt.fi). Tatu Lindberg Lähde: CTP-painolevyjen herkkyys prosessimuuttujille. VTT Tietotekniikka 2000. Adoben visio julkaisemisen kolmannesta aallosta Adobe Systemsin visiossa Network Publishing eli verkkojulkaiseminen on visuaalisesti monipuolisen ja personoidun sisällön tuomista lukijalle missä ja milloin tahansa erilaisilla laitteilla. Yhtiön ja koko julkaisuteollisuuden menestystä voidaan vauhdittaa uusien teknologioiden, palveluiden ja strategisten kumppanien avulla. Adoben mukaan verkkojulkaiseminen tulee dramaattisesti muuttamaan tapaa, jolla sisältöä luodaan, hallitaan ja jaetaan. Internetiä hyödyntävä verkkojulkaiseminen edustaa julkaisemisen kolmatta aaltoa, jota ovat edeltäneet työ ase ma kohtainen ja perinteinen verk kojulkaiseminen. Adoben mukaan aika on nyt kyp sä visuaalisesti monipuolisen ja mielekkään sisällön luomiselle. Sisältöä tulee voida hallita ja jakaa luotettavasti missä tahansa: wwwsivuilla, paperitulosteena, matkapuhelimessa, kämmenlaitteissa, PC:ssä tai internet-sovelluksessa. Adoben verkkojulkaisemisen mallissa sisältö luodaan yksin tai ryhmässä ja esitetään juuri sellaisenaan, oli kyseessä mikä tahansa laite. Kuluttaja voi katsoa sisältöä missä tahansa ja halutessaan jopa tallettaa, lähettää edelleen tai tulostaa sen toisaalle. Yhtiö on koonnut verkkojulkaisemisen visionsa tueksi merkittävän joukon alan johtavia yrityksiä, joiden johtohenkilöiden kanssa on käyty keskusteluita kunkin roolista. Adoben roolina on jatkaa ohjelmiston kehittämistä, yhdistämistä ja laajentamista. Adoben verkkojulkaisuvisiota tukevat mm. Art Technology Group (ATG), HP, Interwoven, Nokia ja RealNetworks. Adobe on myös ilmoittanut julkaisevansa uuden online-verkoston luoville suunnittelijoille. Adobe Studio tarjoaa sisältöä, työkaluja ja palveluita, joiden avulla luovat ammattilaiset voivat tuoda inspiraatioita luovuusprosessiinsa ja jopa avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Adobe Studiossa luovat työryhmät voivat mm. jakaa ja siirtää tiedostoja turvallisesti. Adobe Studio on käytettävissä vuoden 2001 en simmäisellä vuosineljänneksellä. Lähde: Adobe Nordic Maksuton NewsMLtyökalupaketti Reutersilta Reuters on julkistanut maksuttoman uutisaineiston XML-sanaston NewsML:n soveltamista helpottavan työkalupaketin. Jatkossa pakettiin on tulossa uutisten (NewItem) editointi-, indeksointi- ja hakutoiminnot. NewsML on Reutersin johdolla valmisteltu, IPTC:n (International Telecommunications Council) hyväksymä XML-sanasto uutisaineisto jen raken nemää rit telyyn. Se on suunniteltu uutisaineistojen tuottamiseen, käsit telyyn ja jakeluun. Lähde: Bulletin, vol. 6, n:o 10 30
Oraclen uusi tietokanta 9i hallitsee sisällöt Oracle on julkistanut uuden 9i -tietokantansa, joka tietokannan ja sovelluspalvelimen ohella sisältää räätälöitäviä moduuleja. Näiden moduulien avulla voidaan rakentaa aineistojen hallintaratkaisuja. Moduulit on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi, joka toimii tietokannan ja sovelluspalvelimen päällä. Yksi tällainen moduuli on aiemmin tänä vuonna julkaistu Oracle Internet File System, jonka avulla tietokanta näkyy käyttäjälle kuten tiedostojärjestelmä. Oracle 9i:ssa aito XML-tuki, tiedonlouhintaominaisuuksia, Javatuki sekä entistä paremmat tietoturvaominaisuudet ja suorituskyky. Uutta on intermedia-rajapinta, jonka avulla voidaan hallita useita mediamuotoja. Siinä on myös ICE-tuki, joka mahdollistaa sisältöaineiston ostamisen ja myymisen sähköisesti. Oracle 9i on luvattu markkinoille vuoden 2001 puolivälissä. Lähde: mm. Bulletin, vol. 6, n:o 11 Atex Omnexin kehittäminen jäihin Atex on keskeyttänyt XMLpoh jaisen sanomalehdille suunnitellun monikanavajulkaisujärjestelmän Omnexin kehittämisen. Päätöksen teki Atexin hallitus Omnex-järjestelmän auditointitulosten perusteella. Syy on se, että järjestelmän saattaminen beetatestausvaiheeseen olisi vienyt vielä noin vuoden ja vaatinut merkittävästi lisää resursseja. Omnex esiteltiin ensimmäistä kertaa kesällä 1999. Omnexin ke hittämisessä oli mukana Financial Times. Siinä käytettiin Future- Tensen www-julkaisusovellusta ja Digital Collectionsin aineistojen hallintajärjestelmää. Kesällä 2000 Omnexin kehittäminen siirrettiin omaan yhtiöön. Jatkossa Atex kehittää pienemmille lehdille suunnattua Prestigetoimitusjärjestelmää, jota Euroopassa on markkinoitu nimellä Dewar- View. Lähde: mm. Bulletin, vol. 6, n:o 11 Agfalta kirjasimet sähkökirjoihin Agfa Monotype Corporation on julkistanut sähkökirjojen kustantajille tarkoitetun fonttien lisenssi- ja upotusmallin. Tähän saakka useimmat fontinvalmistajat ovat myyneet lisenssin tietylle määrälle työasemia, eikä lisenssi oikeutta jakamaan fonttidataa, vaan sitä varten tarvitaan lisälisenssi. Agfa Monotype on nyt kehittänyt mallin vakiolisenssin laajentamiseksi. Kustantajat voivat nyt upottaa esimerkiksi Agfa Mo notypen kirjafontit myymiinsä sähkökirjoihin. Agfa Monotypen uuden e-kirjalisenssin perusteella kustantajat saavat oikeuden upottaa fontteja julkaisemiinsa sähkö kir joihin kertamaksua vastaan. Tämä lisenssi kattaa tietyn sähkökirjan fonttidatan koko kyseisen kirjan elinajaksi. Fontinupotustekniikka antaa kustantajille mahdollisuuden sisällyttää fonttidata kuluttajalle myymäänsä sähkökirjaan. Fontit voivat silloin sisältyä joko itse sähkökirjaan tai siihen lukuohjelmaan, jolla kirjaa luetaan. Näin sähkökirjan ulkoasu on kustantajan hallinnassa. Jos kustantaja taas päättää olla upottamatta fontteja julkaisemaansa sähkökirjaan, käyttäjän tietokone korvaa valitun tekstityypin oletettavimmin käyttöjärjestelmäfontilla. Lähde: Oy Agfa-Gevaert Ab Agfalta kirjasimien itype-skaalaustekniikka Agfa Monotype on ilmoittanut 13 marraskuuta uudesta, siirrettävästä fontinskaalaustekniikasta, itype, joka on ratkaisu eri kokoisten fonttien generointiin erilaisille näyttölaitteille, kuten digitaalisen TV:n set-topbox-päätteisiin, matkapuhelimiin, kämmenmikroihin ja muihin laitteisiin, jossa muistin koko aiheuttaa rajoituksia. Agfa tiedottaa, että itype-tekniikka generoi näytölle terävää tekstiä nopeasti (Agfan testien mukaan yli 5000 merkkiä sekunnissa). itype toimitetaan ohjelmistokehityspakettina, johon kuuluu fontinrasterointiohjelma ja valikoima erialaisia fontteja. Rasterointiohjelman koko on noin 60 Kb (Pentium-prosessorilla käännettynä). itype tukee kaikkia standardinmukaisia TrueType ja TrueType Collection-fontteja (kaksitavuisia fontteja ja muita kuin latinalaisia kirjaimia käyttävien kielten fontteja). Lähde: Oy Agfa-Gevaert Ab Adobelta Premiere 6.0 Adobe Systems julkisti uuden version digitaaliseen videotuotantoon tarkoitetusta ohjelmistostaan Adobe Premierestä. Ohjelmisto tulee myyntiin vuoden 2001 ensimmäisellä neljänneksellä. Version 6.0 avulla digitaalisen videoeditoinnin tulos voidaan julkaista esimerkiksi Microsoft Windows Medialla, RealVideolla tai Apple QuickTimella. Vi deokuvan siirtäminen videokamerasta tietokoneelle on entistä helpompaa, koska Premiere 6.0 sisältää sisäänrakennetun tuen useille digitaalisen videon käsittelylaitteille. Ohjelmisto on yhteensopiva mm. Adobe AfterEffectsin, Photoshopin ja GoLiven kanssa. Lähde: Adobe Nordic 31
Heidelbergilta ja CreoScitexilta Prinergy 2.0 Heidelberg ja CreoScitex ovat julkistaneet samanaikaisesti PDFpohjaisen prepressin työnkulun hallintaohjelmiston Prinergyn version numero 2. Prinergyn ensimmäinen versio kehitettiin Heidelbergin ja Creon yhteistyönä. Prinergy 2.0:n uusia ominaisuuksia on mm. Prinergy InSite, jonka avulla kirjapainon asiakkaat voivat siirtää tiedostojaan, hyväksyä vedoksia, lähettää huomatuksiaan sekä tarkkailla työn etenemistä internetyhteydellä. Asiakkaan ja kirjapainon välinen yhteydenpito kirjautuu Prinergyn työtä koskevaan tapahtumalokiin. Lisäksi Prinergyn käyttöliittymää on parannettu ja Windows NT:stä on siirrytty Windows 2000 Professional y-mpäristöön. Varmistukseen ja arkistointiin voidaan nyt käyttää yhtä DLT-laitetta aiemman kahden asemasta. Uusi ohjelmaversio säilyttää OPI 1.3 ja 2.0 kommentit PDF-tiedostoissa sekä lisää Lab-, Pantone- ja 6-värituen. Prinergy Direct -ominaisuus mahdollistaa ohjelmiston käyttämisen hajautetussa, usean toimipisteen sovellusympäristössä. Versiosta riippuen Prinergyn hinta liikkuu 60 000 ja 200 000 dollarin välillä (n. 420 000 1,4 milj. markkaa). Heidelbergin ja CreoScitexin tarjoamat Prinergyt eroavat toisistaan lähinnä huollon ja laitteiden osalta. CreoScitex käyttää Dellin tietokoneita, kun taas Heidelbergilla on sopimus IBM:n kanssa. Heidelberg ja CreoScitexin sopimus Prinergy-yhteystyöstä on voimassa vielä kolme vuotta. Bulletinin mukaan edellytykset yhteistyön jatkamiselle tämänkin jälkeen on olemassa toisin kuin Trendsetter-tulostimissa, joiden osalta yhteistyön ennakoidaan päättyvän kahden vuoden kuluttua. Lähde: Bulletin, vol. 6, n:o 8 500 Luxel F-9000 tulostinta myyty Fujifilm Electronic Imaging il moittaa myyneensä 500 Luxel F-9000 filmitulostinta. Tämä sisärumputekniikkaan perustuva laite tuli markkinoille noin vuosi sitten. Luxel F-9000:ssa käytetään akustooptista poikkeutusta ja se on suunniteltu modulaarisesti siten, että siinä voidaan käyttää useita lasereita. Lähde: Fujifilm Electronic Imaging Ltd Agfalta Sherpa 24 vedostukseen Agfa Sherpa 24 -värivedostimen myynti alkoi joulukuussa. Sitä myy dään pakettina, johon vedoslaitteen ohella kuuluu Apogee PDF Sherpa vedostinrippi, kuuden värin väriainepohjainen värisarja, 100 BaseT-ethernet-kortti sekä rulla Ag fan satiinipintaista vedostusmateriaalia. Hinta tulee olemaan 9250 euroa (noin 65 000 markkaa). Sherpa 24 on tarkoitettu sopimusvedosten tulostukseen. Sillä voidaan tulostaa joko 720 x 720 dpin tai 360 x 360 dpin tarkkuudella, jolloin tulostus on nopeampaa. Sherpa 24:ssa käytetään kuutta väriä, CMYK-värien lisäksi vaaleaa magentaa ja vaaleaa syaania. Suurin tulostusleveys on mallimerkinnän mukaiset 24 tuumaa eli 61 cm. Lähde: Oy Agfa-Gevaert Ab IBM Infoprint 70 myyntiin IBM Infoprint 70 on mustavalkoinen Hitachin Koki-tulostusyksikköön perustuva tulostin. Sen resoluutio on 600 dpi ja se osaa automaattisesti muuntaa 240/300 dpin AFP/IPDStiedon 600 dpin tarkkuudelle. IPDS:n lisäksi laite tulostaa Infoprint Managerin avulla myös PostScriptia ja PCL-tietoa. Jatkossa PostScript-tulostus tulee tulostimen ominaisuudeksi. IBM Infoprint 70 tulostaa 70 sivua minuutissa ja se on suunniteltu 400 000 sivun kuukausivolyymille. Laite on juuri tullut myyntiin. Yhdysvalloissa sen hinta on 50 000 dollaria (n. 350 000 markkaa). Lähde: Hardcopy Observer, Nov. 2000 Xeikonilta nopea VaryPress T 800 Xeikon on julkistanut nopean magnetografiaan perustuvan mustavalkotulostimen. Tämän VaryPress T 800 -tulostimen nopeus vastaa 860 A4-sivua minuutissa. Kahden tulostusyksikön kokoonpanossa syntyy sivuja tuplamäärä eli 1720 sivua minuutissa. VaryPressilla voidaan tulostaa millä tahansa nopeudella, mikä mahdollistaa sen liittämisen esimerkiksi offsetkoneen kanssa. VariPress-laitteiden resoluutio on 480 dpi. Magnetografiset tulostimet tulivat Xeikonille sen ostettua Nipsonin. Lähde: Bulletin, vol. 6, n:o 6 32
Nopean mustesuihkutulostimen prototyyppi Kerning Data Systemsilta Kerning Data Systems on julkistanut mustesuihkutekniikkaan perustuvan nopean tulostimen prototyypin. Sen nopeus tulee olemaan 250 jalkaa minuutissa (76 m/min) noin 60 cm leveälle tulostusalustalle. Hintaluokan arvioidaan asettuvan 70 000 135 000 dollariin (n. 500 000 1 milj. markkaa). Tulostustarkkuus riippuu nopeudesta ja on parhaimmillaan 600 dpi. Laitteessa käytetään useita mus te suihkupäitä siten, että 30 tu lostuspäällä saadaan yli 60 cm tulostusleveys. Tulostuspäät valmistaa Hewlett-Packard. Tämän mustavalkoisen laitteen beeta-testaus alkaa tammikuussa 2001. Jatkossa on luvassa lisävärien tulostusmahdollisuus ja myöhemmin myös neliväritulostus. Lähde: Bulletin, vol. 6, n:o 6 Elettran automaattiset kuminpesulaitteet Ferag Finlandille Ferag Finland alkaa myydä italialaisen Elettran automaattisia kuminpesulaitteita heatset- ja sanomalehtirotaatioille. Yhtiöiden tekemän sopimuksen mukaan Ferag Finland vastaa myös kumipesulaitteiden huollosta. Elettran tuotevalikoimaan kuuluu FastWash, jonka kosketusherkällä näytöllä käyttäjä valitsee pesuohjelmat kullekin pesukiskolle paperin, painovärin ja densiteetin mukaan. Käyttäjällä on mahdollisuus määritellä käyttävän veden ja liuottimen määrä myös manuaalisesti. FastWashin avulla liuottimien ja pesuaineiden määrä on parhaimmillaan 90 prosenttia pienempi kuin käsin tapahtuvassa pesussa. Aikaa kuluu 25 40 sekuntia verrattuna käsinpesun noin 15 minuuttiin. Elettra on perustettu vuonna 1985, ja sen palveluksessa on 37 henkilöä. Tähän mennessä Elettran pesulaitteita on asennettu 4000 yksikköä. Lähde: Ferag Finland Xerox siirsi Gyriconin uuteen yritykseen, sovelluksia markkinoille vuonna 2001 Xerox on perustanut Gyricon Media Inc. -nimisen yrityksen, jonka tehtävänä on kaupallistaa Gyriconteknologia. Xerox kutsuu Gyriconnäyttöteknologiaansa sähköpaperiksi ja sitä aiotaan soveltaa ilmoitustauluissa ja myymälämainonnassa. Ensimmäiset kaupalliset sovellukset tulevat markkinoille ensi vuonna. Gyricon on paperin tyyppinen kevyt ja Xeroxin mukaan edullinen näyttötekniikka, jota voidaan ohjata myös langattomasti. Gyricon-näyttömateriaali perustuu kaksivärisiin muovipalloihin, joita öljyn liukastamana ja sähkökentän avulla voidaan pyörittää. Pallot sijaitsevat muovikalvojen sisällä. Gyriconin palvelukseen siirtyy joukko Xeroxin Gyricon-tutkijoita ja vähittäiskauppaa perehtyneitä asiantuntijoita. Gyricon Media sijaitsee Palo Altossa Kaliforniassa. Lähde: mm. Bulletin, vol. 6, n:o 11 Bertelsmann UMTSliiketoimintaan? Saksalainen mediajätti Bertelsmann selvittelee mahdollisuuksia aloittaa UMTS-liiketoiminta virtuaalisena UMTS-operaattorina. Yhtiö on Frankfurter Allgemeine -lehden mukaan käynyt neuvotteluja kaikkien Saksan UMTS-luvan saaneiden operaattorien kanssa. Näistä mielenkiintoisimmaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut Deutsche Telecom erityisesti sen Yhdysvaltain yhteyksien vuoksi. Virtuaalioperaattorina Bertelsmannin suunnitelmissa on jälleenmyydä UMTS-yhteyksiä sekä tarjota kolmannen polven matkapuhelimille optimoituja sisältöjä, mm. musiikkia. Lähde: europemedia.net Agfa julkisti hyvän tuloksen Agfa-Gevaert Group on julkistanut hyvän tuloksen vuoden kolmelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä. Myynti kasvoi 13,5 prosenttia 3,9 miljardiin euroon. Koko vuoden myynnin ennakoidaan nousevan 5 miljardiin euroon. Agfan kolme liiketoiminnan aluetta Graphic Systems, Technical Imaging ja Consumer Imaging paransivat sekä myyntiään että tulostaan. Tulos ennen liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjä parani 52 prosenttia 393 miljoonaan euroon. Tulosta verotti kuitenkin Agfan päätös myydä digitaalisen painamisen toiminnot. Lähde: Agfa-Gevaert N.V. Scanfors A/S Stena Metallille Stena Metall Ab on ostanut tanskalaisen Scanfors A/S:n. Scanfors vastaa muissa pohjoismaissa toimivaa Stena Metallin Ympäristöpalvelut yksikköä. Toisin sanoen Scanfors on ympäristöpalveluja mm. graafiselle teollisuudelle tarjoava yritys. Lähde: Stena Metall Ab 33
Nokia ja Abobe yhteistyöhön mobiili-internetin sisältötuotannon työkaluissa Adobe Systems ja Nokia suunnittelevat aloittavansa yhteistyön kehittääkseen WML 1.1 tuo tan to ympäristön Adoben www-sivujen suunnitteluohjelmaan GoLive 5.0:een. Se tulee tarjoamaan www-kehittäjille mahdollisuuden myös luoda, esikatsella ja hallita langattomiin laitteisiin suunniteltua sisältöä. Se tarjoaa graafisen käyttöliittymän, joka näyttää luodun sisällön Nokian WAPpuhelimen näytöllä. Lähde: Adobe Nordic Ensimmäinen Indigorotaatio Ruotsiin Ruotsalainen JMS Group on ensimmäisenä asiakkaana tilannut Indigon rullakoneen, Publisher 8000:n. Se asennetaan keväällä JMS:n Vellingen painoon lähelle Malmöä. Sillä aiotaan painaa suoramarkkinointituotteita. Aiemmin JMS Groupilla on kolme E-Printia ja yksi TurboStream. Lähde: Total Graphics Finland Oy WSOY ostaa A0-painokoneen Werner Söderström Osakeyhtiö investoi yli 10 miljoonaa markkaa MAN Roland 904-5 LV offsetkoneeseen. Kone on nelivärinen, lakkayksiköllä varustettu A0-koon arkkikone ja ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kone asennetaan kesällä 2001 Lönnberg Painot Oy:n Mainos ja Etiketti -yksikköön. Sillä korvataan kone, joka siirtyi WSOY:n omistukseen Karttakeskus Oy:n oston myötä. Konetta käytetään suuriformaattisen karttojen, mainospainotuotteiden, kirjojen ja pakkausten painamisessa. WSOY:n painotoimialaan kuuluvat Lönnberg Painot Oy:n lisäksi WS Bookwell Oy ja Tummavuoren Kirjapaino Oy. Painotoimialan palveluksessa on yli 500 henkilöä ja liikevaihto on 360 milj. markkaa. WSOY on SanomaWSOY:n tytärkonserni. Lähde: WSOY Suomen ensimmäinen Karat J-Painoon Suomeen on tilattu ensimmäinen 74Karat-painokone. Se asennetaan helsinkiläiseen J-Painoon tammikuun lopulla. 74Karat on innovatiivinen kompakti painokone. Siinä painolevyt valotetaan painokoneessa ja sen anilox-värilaiteessa ei ole lainkaan väriruuveja. Hiljattain ruotsalainen AGI-ammattilehti testasi koneen ja kehuu koneen painojälkeä erittäin hyväksi. Lähde: Total Graphics Finland Oy Agfa yhteistyöhön Säkkivälineen kanssa Agfa ja Säkkiväline Oy ovat aloittaneet yhteistyön jätteiden keräilyssä. Yhteistyö on tuottanut Agfan asiak kail le jätteiden keräilykon sep tin. Konsepti kattaa asiakkaan prosessikartoitukseen perustuvan ke räilyjärjestelmän kehit tämisen sekä jätteiden keräilyn ja käsittelyn. Lähde: Oy Agfa-Gevaert Ab Elisalta graafisen alan palveluportaali ja nopeita VDSLyhteyksiä Elisa Communications Oyj avaa huhtikuussa 2001 avoimen graafisen toimialan palveluportaalin. Pääosan kokonaisuuden palvelutarjon nas ta tuottavat Elisan yhteistyökumppanit. Esimerkiksi Agfa-Gevaert alkaa myydä kauppapaikalla Agfa-Monotypen kirjasimia. Hansaprint aikoo siirtää Hansabase-aineistopankkinsa uuteen portaaliin. Lehtikuva alkaa myydä kuvien julkaisuoikeuksia myös Elisan palvelukokonaisuuden kautta, ja Suomen Tietotoimiston kanssa kartoitetaan parhaillaan uutisjakelun ja uutisgrafiikan aloittamista portaalissa. Kärkimedian nykyinen, Elisan tytäryhtiön Datatien tuottama aineistosiirtoratkaisu siirtyy myös uuteen palveluportaaliin. Datatie tuottaa myös palvelun tietoturva- ja tunnistamispalvelut sekä yhtenäisen rajapinnan ja laskutuspalvelut palvelun tuottajille. Palvelun tuottajan ratkaisee, käytetäänkö Datatien laskutusta vai palveluntarjoajan omia laskutuskäytäntöjä. Osana palveluportaalin kehittämis tä Elisa aloittaa vuoden 2000 lopulla Suomessa VDSL-tekniikan pilotoinnin. VDSL-tekniikka tarjoaa kaksisuuntaisesti jopa 26Mbit/s siirtonopeuden. Pilotointi toteutetaan VDSL Systems Oy:n kanssa. Uutta tiedonsiirtotekniikkaa tullaan hyödyntämään useissa erityisesti aineistonsiirtoratkaisuissa. Elisan palvelun toteuttaa Yomi Fusion Oy. Lähde: Elisa Communications Oyj 34
360com.comin toiminta laajenee Ruotsiin Uusi mediatoimisto 360com.com on aloittanut liiketoimintansa Ruotsissa. 360com.com tarjoaa kaikille mediakaupan toimijoille internettyökaluja, joiden avulla käyttäjät voivat itse suunnitella ja ostaa mediatilaa eri medioista. Sitä voivat käyttää mainostajat, mainostoimistot ja myös mediatoimistot kampanjoiden suunnitteluun, mediatilan varaamiseen, laskutukseen, viime hetken tarjousten tekemiseen ja osallistumiseen mediatilan huutokauppoihin. Kun kaikki informaatio on samassa järjestelmässä, tehostuu koko suunnittelu-, varaus- ja laskutusprosessi. Suomessa 360com.comilla on 25 työntekijää sekä asiakkaina mm. Radiolinja, PAF, TJ Group sekä Restel. Ruotsin ohella etabloituminen on käynnissä Tanskassa, Norjassa, Itävallassa ja Baltian maissa. 360com.comin perustajia ovat mm. Mika Järvinen, Jukka Järvinen ja Eero Aalto. Lähde: 360com.com Mars yhdistää printtimainoksen internetiin Mobile-Metrics on kehittänyt Mars-järjestelmän (Mobile Ad Response System), jonka avulla painetut ilmoitukset voidaan yhdistää internetiin. Tämä tapahtuu siten, että painettuun ilmoitukseen sijoitetaan numerosarja, jonka ilmoituksesta kiinnostunut asiakas lähettää tekstiviestinä Mars-järjestelmän palvelunumeroon. Tämän jälkeen asiakkaalle toimitetaan lisätietoja tuotteesta. Mars-järjestelmä julkistettiin marraskuussa ja sen asiakkaita ovat mediatoimisto Dagmar, Saunalahden Jippii, Merita-rahastot, Metro-lehti ja Aller-julkaisut. Lähde: Taloussanomat Prepress-opiskelua verkossa Prepress Consultants on julkistanut verkkopalvelun, joka mahdollistaa prepress-tekniikan opiskelun. Tässä PPC Universityssa voi opiskella mm. sivujen sähköistä arkkiasemointia, useita DTP-ohjelmistoja ja värinhallintaa. Kustakin aihepiiristä on tarjolla eri tasoisia moduuleja. Lisäksi tilaajille tarjotaan keskustelumahdollisuus ja yhtiön konsultit vastaavat kysymyksiin, joihin opetusmoduulit eivät anna vastauksia. Tällä hetkellä palvelulla on 300 tilaajaa. Tutustumishinta on 49 dollaria kuukaudessa (350 markkaa). Esimerkiksi ScenicSoft ja Epson suunnittelevat tarjoavansa sovelluksensa ostajille tiettyjen moduulien maksuttoman opiskeluoikeuden tietyksi ajaksi. Prepress Consultants neuvottelee useiden valmistajien sekä PIA:n (Printing Industries of America) ja GATF:n (Graphic Arts Technical Foundation) kanssa yhteistyöstä. Lähde: Bulletin, vol. 6, n:o 8 Osaamistesti prepressammattilaisille Turun kauppakorkeakoulun Me - d i a r yh m ä on laatinut osaamistestin graafisen alan ammattilaisille. Testi on julkaistu cd-rom-levyllä suomeksi ja englanniksi. Se on tarkoitettu erityisesti painopinnan valmistajille, jotka harkitsevat osallistumista ammattitutkinnon näyttökokeeseen. Tietojaan voi testata viidellä aihealueella, joita ovat painopinnan valmistuksen yleistietous, tiedoston käsittely ja tulostus, sivuntaitto, vektorigrafiikka ja digitaalinen kuvankäsittely. Testin käyttöliittymä osoittautui helpoksi. Ensin valittiin testin aihepiiri, jonka jälkeen ohjelma arpoi kysymyspankista 15 kysymystä vastausvaihtoehtoineen. Mutta oikeiden vastausten valinta ei aina ollut help poa, sillä osa kysymyksistä kä - sittelee prepress-tekniikkaa varsin yksityiskohtaisesti. Prepress-testi on kehitetty Euroopan Sosiaalirahaston ja työhallinnon yhteisesti rahoittamassa Mediabilityprojektissa. Kysymykset ovat laatineet TS-Opiston Aarne Voutilainen ja Teppo Kosonen sekä Turun Ammatti- Instituutin Veli-Matti Jernberg. Osaamistestin voi tilata Turun kauppakorkeakoulun Media ryhmästä. Se maksaa 300 mark kaa (+ toimituskulut 20 mk). Lähde: TKKK, Mediaryhmä KTM vei toimialaraporttinsa verkkoon Kauppa- ja teollisuusministeriö on yhdessä TE-keskusten kanssa tuottanut katsauksia eri toimialoilta. Nyt nämä 20 toimialaraporttia on uudistettu ja viety verkkoon. Raportit sisältävä tietoa toimialan markkinoista, kannattavuudesta ja kustannusrakenteesta. Lisäksi niissä pkyritysten haastatteluihin perustuvia tulevaisuuden odotuksia. Toimialasta riippuen sähköisesti julkaistaan vähintään kaksi toimialaraporttia vuodessa. Aiemmin raporttisarjassa oli mukana graafinen toimiala, jota ovat tutkineet Outi Tammivuori ja Pirkko Lankinen. Sitä ei enää ole. Lähinnä graafista toimialaa on uusi toimiala, sisältötuotanto, jonka asiantuntijana toimii Tetta Jounela. Yksittäiset toimiala-raportit maksava 350 markkaa. Koko julkaisusarjan maksaa 5600-25 500 markkaa käyttäjien määrästä riip puen. Uudet raporttipalvelut ovat tarjolla verkko-osoitteessa (http:// ktm. tietopalvelut.com/ktm/fin/ default. htm). Lähde: KTM, http:// 193.209.42.50/new/julkaisut/ 35
EU:n Kasvu-ohjelman viimeinen hakukierros avautui EU:n viidennen puiteohjelman (1998-2002) temaattisen tutkimusohjelman Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu viimeinen hakukierros avautui 15.12.2000 ja on avoin toukokuun puoleenväliin saakka. TEKESin tiedotustilaisuudessa todettiin, että haku on erittäin tärkeä Suomen perinteiselle teollisuudelle, kuten paperiteollisuuden ja painoteollisuudellekin. Viime hakukierroksella suomalaisten menestys jäi vaatimattomaksi, mikä johtui osittain siitä, että moni haku ei riittävän tarkasti vastannut ohjelman suuntausta tai hankkeen sosiaalipoliittista painotusta. Samalla avautuu hakuun myös saman ohjelman materiaaliteknologiaosa. Nyt on T&K projektin hakuaika Avautuvalle hakukierrokselle on varattu 190 milj.euroa Kasvu-ohjelman Avainalue 1:lle, eli Innovatiiviset tuotteet, prosessit ja organisaatio, sekä 65 milj.euroa Kasvu-ohjelman ma teriaalitutkimuksille. Nämä osat ovat Suomen perinteisen teollisuuden kan nalta ehdottomasti tärkeimmät. Näiden osalta ei ole enää odotettavissa uusia hakukierroksia tämän puiteohjelman aikana. Avainalueen 1:n tavoitteena on uudistaa teollisuutta ja sopeuttaa sitä uuteen eurooppalaiseen talouteen, oleellisesti parantaa laatua koko arvoketjussa sekä mi ni moida hukkaa, vaarallisten ai nei den käyttöä sekä resurssien tuhlaus ta. Hankkeiden hyödyn pitää olla keskija pitkäaikainen, eli to teutua 5-10 vuodessa hankkeen käynnistämisestä. Hankkeiden tulisi samanaikaisesti peittää mahdollisimman monta seuraavista tutkimusalueista: Tehokas tuotanto Älykäs tuotanto Eko-tehokas prosessi ja valmis- tus Tuotannon ja työn organisointi Kunkin ehdotuksen tulisi keskittyä yhteen (ja vain yhteen) seuraavista viidestä tutkimusaktiviteetista TRA (Targeted Research Action): TRA1.5. Tuotteet ja palvelut. Lisäarvoa ja resurssisäästöjä antavat tuot teet ja palvelut, mukaan lukien pienoisjärjestelmät. Tähän sopivat erityisesti tuotepalvelujen suunnittelutyökalujen kehittäminen, mutta ei puhtaat tuotekehityshankkeet. TRA1.6. Uusi konesukupolvi, tuotantolaitteet ja tehdasjärjestelmät. Erityisen tervetulleita ovat hankkeet, joissa kehitetään ympäristöä säästävää teknologiaa, parempia käyttöliittymiä ihmisen ja koneen välille, monitoimikoneita tai modulaarisia ja helposti jatkokehitettäviä koneratkaisuja. TRA1.7. Tietopohjainen laajennettu tuotantolaitos. Tähtää erityisesti uu siin menetelmiin, tuotantolinjan integrointiin ja logistiikan parantamiseen tuotteen koko elinkaaren aikana sekä etsii uusia menetelmiä ihmisresurssien hallintaan ja optimaaliseen käyttöön. TRA1.8. Nykyaikainen tehdas, joka on rakenteeltaan asiakaslähtöinen, korkeateknologiaan perustuva, ketterä ja nollahukkaan pyrkivä. Aktiviteetti korostaa tehokkuutta, laatua ja puhtautta ja tähän sopii erityisesti tehokkaiden tuotantojärjestelmien suunnittelu. TRA1.9. Tekniset läpimurrot rakennustekniikassa. Materiaalitutkimuksessa korostetaan puolestaan sosioekonomista lähtökohtaa, kehittyneitä ja turvallisia materiaaleja, kustannustehokkuutta, käyttäjäystävällisyyttä ja lisäarvoa tuotteille. Erityisesti korostetaan vielä nano-teknologiaa, eli pienelementtien merkitystä, johon varataan peräti 25 miljoonaa euroa 65 miljoonan kokonaispotista. Materiaaliteknologian osalta kaikki kohdistetut tutkimusaktiviteetit ovat nyt auki viimeistä kertaa, eli: TRA5.1. Poikkitekniset geneeriset materiaaliteknologiat, korostaen nanoteknologiaa, pintatekniikkaa sekä nykytekniikan rajoja laajentavia materiaaleja. TRA5.2. Funktionaaliset materiaalit ja niiden soveltaminen elektroniikkaan, magnetismiin, optiikkaan ja biotekniikkaan. TRA5.3. Kestävä kemia, joka tähtää erityisesti luonnonvarojen säästöön, materiaalikierrätykseen sekä kehittyneisiin reaktioihin. TRA5.4-5.7. Teräksen valmistus, valssaus, rullaus sekä terästuotteet. Osallistuminen kannattaa Kova Kromi Oy:n perustaja Pekka Laukkanen vakuutti, että osallistuminen EU-ohjelmiin oli ollut PKyritykselle kannattava. Pieni 11 milj. mk:n liikevaihdon yritys oli jo ehtinyt osallistua neljään EUhankkeeseen, jotka ovat koskeneet jätevesien käsittelyä, prosessin mallintamista, nollahukkaa jätevedessä sekä ympäristöystävällisen tuotantoprosessin kehittämistä. Ohjelmat olivat mahdollistaneet yritykselle sellaista omaa tuotekehitystyötä, joka ei olisi ollut mahdollista ilman EUtukea. Edelleen oli löytynyt hyviä yhteistyökumppaneita ja yritys oli vaivattomasti kansainvälistynyt. Aivan vaivaton EU-hankkeisiin osallistuminen ei kuitenkaan ole ollut. Pari kertaa projektit oli hylätty, byrokratia oli välillä ollut masentava eikä henkilökunta aina ollut ymmärtänyt yhteishankkeen ideaa. Tilaisuudessa korostettiin kansainvälisen IMS-yhteistyön mahdol- 36
lisuuksia. IMS-yhteistyöhön osallistuu EU:n lisäksi USA/Kanada, Japani, Australia sekä Sveitsi. IMSprojekti on mahdollista käynnistää, kun osanottajia löytyy vähintään kolmesta em. ryhmästä. EU voi tu - kea hanketta vain eurooppalaisen osapuolen osalta. Hyväksymis mahdollisuudet ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin tavallisessa tutkimusohjelmassa. IMS-haku aukeaa tammikuun puolessavälissä ja on auki syyskuun puoleenväliin saakka. Kasvuohjelmasta löytyvät viralliset dokumentit osoitteella (http:// www.cordis.lu/growth). Toinen virallinen tietolähde on (http://www. europa. eu.int/comm/research/growth/ index.html). Ohjelmaa koskevia kysymyksiä voi esittää sähköpostitse osoitteelle growth@cec.eu.int, joka toimii hyvin. Myös TEKESin wwwsivuilla (http://www.tekes.fi/kasvu) on tietoja ohjelmasta ja kysymyksiä voi esittää sähköpostitse TEKESin yhteishenkilöille Matti Säynätjoki ja Raimo Pulkkinen. Tutkimusverkostot tapa maksimoida tiedon hyödyntämistä EU-Komission Søren Bøwadt esitti Tutkimusverkot eräänlaisena vaihtoehtoisena tutkimuksen tukimuotona. Verkostot tähtäävät tutkimustulosten implementointiin ja optimaaliseen hyödyntämiseen. Tähän tarkoitukseen on puiteohjelmassa varattu 37 milj.euroa, eikä resurssit rii tä varsinaisen tutkimustoiminnan rahoittamiseen. Vastaavasti tukeen liittyvä byrokratia on huomattavasti pienempi kuin varsinaisessa tutkimustoiminnassa. Se käynnistyy il moittamalla kiinnostuksen kuuden sivun kaavakkeella. Ehdotuksia evaluoidaan säännöllisesti, seuraava toukokuussa 2001. Hyväksyttyjen ilmoitusten perusteella muodostetaan lista erikoisaiheista, joihin kuka tahansa voi esittää tarjouksensa. Varsinaiset tukimuodot ovat seuraavat: 1. Verkkosopimus. Se kattaa implementointiin liittyvät johdon työja matkakulut, järjestelmän käynnistys- ja ylläpitokustannukset, kompetenssin arviointia ja stateof-the-art-selvitystyötä, tutkimuspuutteiden selvittelyä, tutkimustulosten levittämistä, koulutuksen koordinointia ja koulutusaloitteiden tekemistä sekä yhteistyötä standardointi-organisaatioiden kanssa. Verkkosopimus voi kattaa jopa 100 % hyväksytyistä kustannuksista. 2. Virtuaali-instituutti. Kyseessä on tutkimusorganisaatioiden perustama virtuaaliorganisaatio, joka mark kinalähtöisesti myy palveluja, hyödyntää tutkimustuloksia, hakee yritysjäseniä, määrittelee T&K-tarpeita ja auttaa konsortioiden muodostamisessa, toimii tietokeskuksena sekä tarjoaa tutkimuslaitteiden käyttöä teollisuudelle. EU voi tukea virtuaaliinstituutin perustamista, mutta edellytyksenä on, että instituutti on pysyvä ja on toimintakykyinen myös projektin päätyttyä. Tämä puolestaan edellyttää laajaa asiantuntijaverkostoa, uskottavaa liiketoimintasuunnitelmaa, vahvaa johtoa ja hyvää strategiaa. 3. Referenssitiedostot. Ne helpottaa tiedon saatavuutta ja luotettavuutta sekä eri tietojen yh distettävyyttä ja hakuprosessien yksinkertaistamista. Tuki koskee tällaisten tiedostojen perustamista. EU-yhteistyössä sopimus on välttämätön Seminaarissa TEKES:in Maija Lehtinen korosti sopimusten mer kitys tä E U - o h j e l m i s s a. E U - j u r i d i i - k a s s a t e h d ään eroa pää sopi jaosapuolten (Principal Contractor) ja alisopijaosapuolten (As sistant Contractor) välillä. Mo lem mat allekirjoittavat komission kanssa vakiosopimuksen, mutta alisopijaosapuolet vastaavat vain omasta työstään, kun taas pääsopijaosapuolet vastaavat kollektiivisesti koko hankkeen toteutuksesta. Vakiosopimuksen lisäksi on syytä hyvissä ajoin tehdä osapuolten kesken konsortiosopimus, missä tarkemmin säädetään osapuolten keskeiset suhteet, hallinta, vastuunjako ja vastuun rajoitukset, alihankkijoiden vastuut, laiminlyöntien seuraamukset, sopimuksen purkutapa, mahdolliset lisäehdot, salassapitovelvollisuudet, tiedottamis- ja julkaisupolitiikka, riitojen ratkaisut sekä sovellettava laki. Ennen varsinaisen konsortiosopimuksen tekoa ja hankkeen aloittamista on syytä tehdä erilaisia sopimuksia osapuolten kesken. Jo partnerin etsintävaiheessa kannattaa tehdä salassapitosopimus ja esisopimus. Näillä varmistetaan osapuolten edut samalla kuin estetään idean käyttö esim. kilpailevassa konsortiossa. Monilla suomalaisilla PK-yrityksillä on karvaita kokemuksia siitä, että joku osapuoli on livistänyt konsortiosta sen jälkeen, kun Komissio on tehnyt hyväksyvän päätöksen. Tällöin koko konsortio voi pahimmassa tapauksessa käydä laittomaksi ja hanke kaatua Ulf Lindqvist TEKESin tiedotustilaisuus Tampere 8.12.2000 37
EU:n kuudes puiteohjelma alkamassa Vaikka viidennessä puiteohjelmassa on vielä useita hakukierroksia jäljellä, kuudennen puiteohjelman (2002-2006) valmistelut ovat jo täydessä vauhdissa. Kuudetta puiteohjelmaa käsittelevä suuntaviivapaperi on jo hyväksytty Komission kollegiossa. Tekniikoista nanoteknologia nostetaan erityisasemaan. Samalla halutaan kasvattaa hankkeiden kokoa merkittävästi (suuruusluokkaan 10 milj. euroa hanketta kohden) ja lisätä pitkäjänteisyyttä. Suuntaviivapaperi on kuitenkin vasta työpaperi, johon ei vielä ole otettu kantaa ministeritasolla. Valmisteluihin voidaan vaikuttaa erityisesti kansallisten tiedejärjestöjen ja teollisuusliittojen kautta. Suomen kannalta tärkeitä vaikutuskanavia ovat esim. Suomen EU - T&K-asiainkomitea, Tekes ja Suomen akatemia. Euroopan neuvosto hyväksyi maaliskuussa julkilausuman eurooppalaisen tutkimusalueen perustamisesta. Europarlamentti antoi vahvan tukensa ajatukselle toukokuussa tänä vuonna ja ajatus tulee varmasti olemaan seuraavan puiteohjelman punainen lanka. Viisivuotiset puiteohjelmat ovat 1950-luvusta saakka vahvistaneet tutkimusyhteistyötä Euroopassa. Esimerkiksi vuosina 1995-1999 niiden kautta on syntynyt yli 250 000 maiden rajat ylittävää linkkiä. Heikkoutena on ollut puutteellinen koordinointi jäsenmaiden kansallisten T&K-ohjelmien kanssa, jolloin puiteohjelmat lähinnä ovat antaneet niille lisämausteen. Ensimmäinen haaste on siis liittää puiteohjelmat tiiviimmin kansallisiin tutkimusaktiviteetteihin ja muuhun eurooppalaiseen yhteistyöhön. Samalla ohjelmien rahoitus tapahtuisi enenevässä määrin yhdessä julkisen ja yksityissektorin kanssa. Päämääränä eurooppalaisen tutkimuksen tukeminen Riippumatta tulevan ohjelman lopullisesta rakenteesta, joka selviää vasta myöhemmin, seuraavia tekijöitä pyritään vahvistamaan: Tutkimusaktiviteetit verkottumisen sekä kansallisten ohjelmien implementoinnin avulla, Tutkimus ja innovaatio sekä PKsektori tukemalla PK-yritysten tutkimustoimintaa sekä tulosten levittämistä, Tutkimuksen infrastruktuuri implementoimalla eurooppalaista politiikka tällä sektorilla sekä varmistamalla pääsy tutkimusverkkoihin, Ihmisresurssit lisäämällä liikkuvuutta, urakehitystä ja sukupuolten tasa-arvoa tieteessä, innovaatiossa ja teknologiassa, sekä Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutus lisäämällä kontaktipintaa tieteen ja yhteiskunnan kansalaisten välillä. Kaikissa toiminnoissa on edelleen syytä ottaa huomioon kolme näkökohtaa: Eurooppalainen tieteellinen ja tekninen yhteistyö, Paikallinen ulottuvuus sekä Kansainvälinen ulottuvuus. Paikallinen ulottuvuus tarkoittaa paikallisten tieteellisten kapasiteettien hyödyntämistä verkottumisen avulla sekä paikallisten erikoisvaatimusten huomioon ottamista tutkimustyössä. Kansainvälinen ulottuvuus tarkoittaa Euroopan ulkopuolella kehitetyn osaamisen hyödyntämistä yhteistyöllä, sekä EU:n tieteellisten ja teknisten taitojen yhdistämistä maailmanlaajuisesti tärkeisiin hankkeisiin, kuten sairauksien parantamiseen. Valintakriteerit täsmentyvät Jatkossa Euroopan tutkimuspanoksia pyritään kohdistamaan pienempään määrään poliittisesti valittavia kohdealueita. Komissio on arvioituttanut edellisten puiteohjelmien aikaansaannokset asiantuntijaraadeilla ja pyrkii jatkossa hyödyntämään kokemuksia. Tulosten implementointiin tullaan kiinnittämään huomattavasti enemmän huomiota. Aikaisemmin implementointi on tapahtunut vain pienessä mittakaavassa ja erillisissä projekteissa. Neljännessä puiteohjelmassa tähän tarkoitukseen käytettiin 0,7 milj.euroa ja viidennessä 1,7 milj.euroa. Nyt pyritään määrittelemään implementointityökaluja kullekin em. päämäärälle. Tällaisia työkaluja voisivat olla: Kansallisten tutkimusohjelmien verkottuminen, Asiantuntemuksen verkottuminen, erityisesti yksityisen ja julkisen yliopisto- ja tutkimussektorin välillä, Laajakantoisten ja suurten tavoitetutkimusten käynnistäminen, Suurempi tuki paikallisille ja kansallisille innovaatioaloitteille tulosten levittämiseksi erityisesti PK-yritysten ja uusien teknologiayritysten kautta, Tukea ylikansalliseen pääsyyn tiettyihin kansallisiin tietoverkkoihin, Työpaikkojen luominen tieteessä ja teknologiassa EU-alueella sekä naisten osallistuminen kaikilla tieteen tasoilla, Tukea eurooppalaisen tieteen referenssijärjestelmälle, Tutkimuksen liittäminen tiiviimmin yhteiskunnan tarpeisiin sekä vuoropuhelun käynnistäminen tieteen ja yhteiskunnan välillä. Ulf Lindqvist Lähde: mm. http://www.tekes.fi/ eu/uutisia/index.html 38
GT-lehti vuonna 2000 1. Tietotekniikka Tietoturvakulttuuriin kannattaa panostaa, 1/2000 IBM julkisti Windows-pohjaisen InfoPrint Managerin, 1/2000 Apple esitteli Mac OS X:n, 1/2000 Umax Astra 4000U Suomen markkinoille, 1/2000 Matkaviestimestä apua henkilökohtaiseen navigointiin, 2/2000 Hermoverkko järjestää uutisartikkelit, 2/2000 Mobiili internet voittaa langallisen?, 2/2000 Uusi työmääräinformaatti työn alle, 2/2000 Helsingin Sanomat ja Kauppalehti soveltavat XML:ää, 3/2000 Eloa selainmarkkinoille AOL:lta Gekko-teknologia ja Netscape 6, 3/2000 ifs tuo kauan odotetun XML-tuen Oraclen 8i-tietokantaan, 3/2000 Käytettävyys tärkeää tietotekniikan suunnittelussa, 3/2000 Microsoftilta Pocket PC, 3/2000 XML Europe 2000: Painopiste siirtymässä perusstandardeista alakohtaisten sanastojen luomiseen, 4/2000 WWW9-maailmankonferenssi: Mobiili ja TV yhä tärkeämpiä web-alustoja, 4/2000 WWW9 Developer s Day, 4/2000 ASP-sovelluksilla säästöä, 5/2000 IFRA 2000: Monikanavajulkaiseminen ja XML huomion keskipisteenä, 7/2000 IFRA 2000: Kohti sähköistä ilmoitustilausten ja aineistojen siirtoa, 7/2000 ebxml-hanke vauhdissa myös Suomessa, 7/2000 Universaali numerointi ilmoitusaineistoille, 7/2000 Jpeg 2000 tuleva ISO-standardi, 7/2000 Mac OS X beetavaiheeseen, 7/2000 Mustesuihkulla litteitä näyttöjä, 7/2000 USIX teknologiaohjelma on käyttäjän asialla, 7/2000 Oraclen uusi tietokanta 9i hallitsee sisällöt, 8/2000 Agfalta kirjasimien itype-skaalaustekniikka, 8/2000 GT-raportti, Graafisen alan nykytila ja kehitystrendit 2000-2001, 1/2000 GT-raportti, Sähköisen julkaisemisen uudet tekniikat, 4/2000 2. Tiedonsiirto Matkaviestimestä apua henkilökohtaiseen navigointiin, 2/2000 Mobiili internet voittaa langallisen? 2/2000 ADSL-yhteys on kallis, 3/2000 NIC tarjoaa nopeita nettiyhteyksiä radioteitse, 3/2000 Paikannettua sisältöä, 4/2000 Aikakausmedia siirtää PDF-aineistot, 6/2000 UMTS ja langattomat lähiverkot täydentävät toisiaan, 7/2000 Sanomalehti-ilmoittelu: viimeinen paperipohjainen prosessi sanomalehdissä, 8/2000 Elisalta graafisen alan palveluportaali ja nopeita VDSLyhteyksiä, 8/2000 Mars yhdistää printtimainoksen internetiin, 8/2000 GT-raportti, Graafisen alan nykytila ja kehitystrendit 2000-2001, 1/2000 GT-raportti, Sähköisen julkaisemisen uudet tekniikat, 4/2000 3. Syöttölaitteet Agfa esitteli: AgfaScan XY-15 plus, 1/2000 Canonilta cmos-digitaalikamera, 5/2000 Microtekilta ArtixScan 6000XY, 6/2000 Olympus ja Polaroid julkistivat tulostavan digitaalikameran, 7/2000 4. Prepress-ohjelmistot ja järjestelmät Adobelta InProduction PDF-tiedostojen hallintaan, 1/2000 Dainippon Screen julkisti TrueFlow n työvirrran hallintaan, 1/2000 Barnes & Noble ondemand-kirjatuotantoon IBM:n tulostusratkaisulla, 1/2000 Adobe InDeignista versio 1.5, 2/2000 QuarkXpress versioon 5 vuoden vuoden lopulla, 2/2000 Adobe FrameMakeristä versio 6.0, 2/2000 PDF 1.3 tuki Asuraan ja Solveroon, 2/2000 PDF ammattikäytössä, 3/2000 Markznet-tuotteet esillä Drupassa, 3/2000 ScenicSoftilta UpFront arkkiasemoinnin ja työnkulun suunnitteluun, 3/2000 Markzwarelta MarkzScout 2.0, 3/2000 Katsaus digitaaliseen työnkulkuun: PDF on tullut jäädäkseen, JDF antaa mahdollisuuden integraatioon, 5/2000 Adobe Photoshop 6.0, 5/2000 InDesignin vastaanotto vaisua, 5/2000 Agfa Delano on internetin kautta käytettävä projektien hallintaohjelmisto, 5/2000 Lantanalta ohjelmisto PDF-tiedostojen kuvankorjailuun, 6/2000 Enfockukselta WebPerfect PDF ja PitStop Professional, 6/2000 Adobe InScope järjestelmäintegraattoreille, 6/2000 Screenilta uusi rasterointimenetelmä, 7/2000 Heidelbergille PDF-pohjainen työnkulku, 7/2000 Atex Omnexin kehittäminen jäihin, 8/2000 Heidelbergilta ja CreoScitexilta Prinergy 2.0, 8/2000 GT-raportti, Graafisen alan nykytila ja kehitystrendit 2000-2001, 1/2000 5. Tulostuslaitteet Agfalta runsaasti Drupa-uutta, 2/2000 Heidelbergilta mm. Primesetter-tulostimet, 2/2000 Krauselta uusi violetin valon CTP, 2/2000 Purupin uusi Dicon tulostaa tavallisille levyille, 2/2000 Barcolta uudet CTP-tulostimet, 2/2000 Luscheriltä suuriformaattinen Xpose 180, 2/2000 Autologic Drupassa: levytuotannon hallintaa sanomalehdille, 2/2000 Global Graphicsilta Cirrus 2 CTP, 3/2000 Autologicin työnkulkuratkaisut Ifrassa, 5/2000 ColorSpanilta Display Maker Esprit, 6/2000 Xeikon julkistaa digivalokuvien tulostuslaitteen, 6/2000 Agfalta WebApprove ja TiffProof, 7/2000 CTP:ltä holografian avulla, 7/2000 39
Xeroxilta Pixography personoituun kuvantamiseen, 7/2000 Adobe lopettaa Pressreadyn kehittämisen, 7/2000 Agfalta Sherpa 24 vedostukseen, 8/2000 500 Luxel F-9000 tulostinta myyty, 8/2000 GT-raportti, CTP-tulostimet, CTP-levyt, Digitaalipainokoneet, 2/2000 GT-raportti, Drupa 2000, 3/2000 6. Digitaalinen painaminen Yksivärinen mustesuihkutulostus kopiopaperille hallinnassa, seuraava tavoite väritulostuslaadun optimointi, 1/2000 GT-seminaari 2000: Digitaalisesta painamisesta sittenkin valtavirtaa, 1/2000 Screeniltä nopeutta mustavalkotulostukseen: Truepress V200, 1/2000 Indigo esittelee digitaalipainokoneet: Series 2, 1/2000 Xeikon julkistaa digitaalisen arkkikoneen, 1/2000 IBM julkisti Windows-pohjaisen InfoPrint Managerin, 1/2000 Umax Astra 4000U Suomen markkinoille, 1/2000 Elcorsyn uutuus Drupassa: Elco 400, 2/2000 Aprion tuo uuden digitaalikoneen Drupaan, 2/2000 Scitexilta nelivärinen VersaMark, 2/2000 Agfalta Chromapress CSi, 2/2000 Xeroxilta uudet DocuColorit, 2/2000 Xeikonin digitaalipainokoneita MAN Rolandin kuorissa, 2/2000 Indigo Ebony yksiväriseen digipainatukseen, 2/2000 Dainipponilta CTPress-kone TruePress 744, 2/2000 Xplor Nordic Chapter: Digitaalisesta painamisesta sittenkin valtavirtaa, 3/2000 Scitexilta VersaMark Business Color Press, 3/2000 Xerox uusi Docu tech 2000-sarja, 3/2000 Tarkennus GT-raporttin: MAN Roland on Xeikonin OEMasiakas, 3/2000 Pakkausalalla vahva usko digitaaliseen painamiseen, 5/2000 Digipainettu kirja demokratisoi painamisen, 5/2000 Lapin Kansa digitaaliseen etäpainoon Saariselällä, 5/2000 Xeroxilta DocuTec 6115, 5/2000 Duprinter DP-63 Suomen markkinoille, 7/2000 Ricohilta Aficio 1050, 7/2000 Presspointin toiminta loppui, 7/2000 IBM Infoprint 70 myyntiin, 8/2000 Xeikonilta nopea VaryPress T 800, 8/2000 Nopean mustesuihkutulostimen prototyyppi Kerning Data Systemsilta, 8/2000 GT-raportti, Graafisen alan nykytila ja kehitystrendit 2000-2001, 1/2000 GT-raportti, CTP-tulostimet, CTP-levyt, Digitaalipainokoneet, 2/2000 GT-raportti, Drupa 2000, 3/2000 7. Konventionaalinen painaminen Komorilta Sprint GS-arkkipainokoneet, 1/2000 Man Roland Drupassa: DICOweb lyhyisiin väripainoksiin, 2/2000 Komorilta CreoScitexin tulostustekniikkaan perustuva CTPresskone, 3/2000 Martinlaakson ja Porin painokoneinvestoinnit esillä IFRA:ssa, 7/2000 Xerox myymään DI-offsetkoneita, 7/2000 Elettran automaattiset kuminpesulaitteet Ferag Finlandille, 8/2000 GT-raportti, Graafisen alan nykytila ja kehitystrendit 2000-2001, 1/2000 GT-raportti, Drupa 2000, 3/2000 8. Jälkikäsittely Bielomaticilta Bookmaster, 5/2000 IFRA 2000: Kohdistettu sanomalehti vahvistaa paikallista mainontaa, 7/2000 GT-raportti, Drupa 2000, 3/2000 9. Materiaalit, ympäristöasiat Uusia CTPress-teknologia: Agfa Litespeed, 3/2000 PTS testaa pakkauskartonkeja Xeikonilla, 4/2000 Pakkausalalla vahva usko digitaaliseen painamiseen, 5/2000 AgfaJet-paperi valokuvien tulostukseen, 5/2000 OGM-vedospaperit Epson-tulostimille, 5/2000 IARIGAI-konferenssin teemana paperin ja kartongin suorituskyky, 6/2000 Philips kehittää pehmeää muovinäyttöä, 6/2000 IFRA 2000: VAC-paperin käytölle suositukset, 7/2000 Agfa Lightspeediä demonstroitiin, 7/2000 Ajettavuusongelmien eliminointi mittausten ja mallinnuksen avulla, 8/2000 Paperin ajettavuus paperikoneella ja painossa, 8/2000 Teollinen ekologia, maapallon pelastusrengas? 8/2000 Ajatuksetkin pitää kierrättää, 8/2000 CTP-painolevyjen herkkyys prosessimuuttujille, 8/2000 Elettran automaattiset kuminpesulaitteet Ferag Finlandille, 8/2000 GT-raportti, CTP-tulostimet, CTP-levyt, Digitaalipainokoneet, 2/2000 10. Laatu (tekninen laatu ja toiminnan laatu, värinhallinta) Taga 2000: Sanomalehtipainatuksen laadunmittaus ratkaistu? 3/2000 IARIGAI-konferenssin teemana paperin ja kartongin suorituskyky, 6/2000 IFRA 2000: Kohti sähköistä ilmoitustilausten ja aineistojen siirtoa, 7/2000 11. Tuotantoprosessit, automaatio Työvirtojen tutkimusta Ruotsissa, väitöskirja aiheesta: Quality in a digital prepress workflow, 1/2000 Dainippon Screen julkisti TrueFlow n työvirran hallintaan, 1/2000 Adobelta InProduction PDF-tiedostojen hallintaan, 1/2000 Kirjakauppa painamaan kirjoja ondemand-periaatteella, 1/2000 Sähkökirjateknologia pitää jakelutiedot ajan tasalla, 1/2000 Uusi työmääräinformaatti työn alle, 2/2000 Taga 2000: Sähköiset asiointipalvelut parantavat painotuotteiden kilpailukykyä, 3/2000 Menestyksen salaisuus vuodelta 1888: You push the button, we do the rest! 3/2000 XML Europe 2000: Painopiste siirtymässä perusstandardeista alakohtaisten sanastojen luomiseen, 4/2000 40
Katsaus digitaaliseen työnkulkuun: PDF on tullut jäädäkseen, JDF antaa mahdollisuuden integraatioon, 5/2000 Agfa Delano on internetin kautta käytettävä projektien hallintaohjelmisto, 5/2000 Mimeo.com painaa räätälöidyt kirjat, 5/2000 IARIGAI-konferenssin teemana paperin ja kartongin suorituskyky, 6/2000 PrintTalk siirtää sähköisiä sanomia, 6/2000 IFRA 2000: Monikanavajulkaiseminen ja XML huomion keskipisteenä, 7/2000 IFRA 2000: Kohti sähköistä ilmoitustilausten ja aineistojen siirtoa, 7/2000 Paperin ajettavuus paperikoneella ja painossa, 8/2000 Sanomalehti-ilmoittelu: viimeinen paperipohjainen prosessi sanomalehdissä, 8/2000 12. Kirjapainoteollisuus GT-seminaari 2000: Digitaalisesta painamisesta sittenkin valtavirtaa, 1/2000 Yrityksen ohjauksen osa-alueet esillä, 2/2000 Pienten kirjapainojen tulos parantunut, 4/2000 Digipainettu kirja demokratisoi painamisen, 5/2000 GRAM-projektin vaikuttavuus tuottavuuden näkökulmasta: Tuottavuus ennallaan, 6/2000 Tappi 2000: Painoviestinnälle maltillista kasvua sähköistyvässä viestinnässä, 7/2000 Hyvästi Kirjanpainajan päivä, tervetuloa Viestinnän päivä, 7/2000 Elisalta graafisen alan palveluportaali ja nopeita VDSL-yhteyksiä, 8/2000 GT-raportti, Graafisen alan nykytila ja kehitystrendit 2000-2001, 1/2000 13. Viestintäteollisuus Asiakashallinta lehdenkin menestystekijä, 2/2000 Muuttuuko maailma, mihin suuntaan? 2/2000 Uusi ilmaislehti Tukholmaan, 2/2000 Pohjoismaiden kannattavimmat mediayritykset edelleen Suomessa, 3/2000 Digi-tv tulee: Kuka maksaa viulut? 4/2000 Muuttuva mediakenttä-haaste kaikille, 4/2000 UNESCO 99 vuosikirja: Tietoa viestinnästä ja koulutuksesta, 4/2000 Viihteelliset opetuspelit tulevat, 5/2000 Lapin Kansa digitaaliseen etäpainoon Saariselällä, 5/2000 Tietopaketteja viestinnästä, 5/2000 Kohti 21. vuosisadan bisnestä, 5/2000 Pohjoismaiset markkinointipäivät Kööpenhaminassa: Sähköiset viestimet jos et voi voittaa niitä, liity heihin, 6/2000 The Future of Print: Eurooppalainen aikakauslehdistö myötätuulessa, 6/2000 Kaurismäen suurimmat katsojamäärät ulkomailla, 6/2000 IFRA 2000: Kohdistettu sanomalehti vahvistaa paikallista mainontaa, 7/2000 IFRA 2000: DRUPAn jälkimainingeissa, 7/2000 Tappi 2000: Painoviestinnälle maltillista kasvua sähköistyvässä viestinnässä, 7/2000 Hyvästi Kirjanpainajan päivä, tervetuloa Viestinnän päivä, 7/2000 Mediateknologiasta potkua Suomelle, 7/2000 Sanomalehti-ilmoittelu: viimeinen paperipohjainen prosessi sanomalehdissä, 8/2000 Suomalaiset verkkolehdet ovat painetun lehden vähäarvoisia oheistuotteita, 8/2000 Joukkoviestinnän liikevaihto 1999: Graafinen viestintä kasvoi, 8/2000 Adoben visio julkaisemisen kolmannesta aallosta, 8/2000 GT-raportti, Graafisen alan nykytila ja kehitystrendit 2000-2001, 1/2000 14. Sähköinen julkaiseminen Uusmedia uudessa taloudessa: missä ollaan, minne mennään?, 1/2000 Multikomp-projekti: komponenttipohjaisen videon hallinta, 1/2000 Microsoft sopi kustantajien kanssa Reader-teknologian käyttöönotosta, 1/2000 XHTML 1.0 julkistettu, 1/2000 Hermoverkko järjestää uutisartikkelit, 2/2000 Gemstar jakelee Thompsonin kirjat sähköisesti, 2/2000 Lightning Print laajentaa sähkökirjoihin, 3/2000 The Wall Street Journal Palm-kämmentietokoneisiin, 3/2000 Avenue.Quark myyntiin, 3/2000 XML Europe 2000: Painopiste siirtymässä perusstandardeista alakohtaisten sanastojen luomiseen, 4/2000 WWW9-maailmankonferenssi: Mobiili ja TV yhä tärkeämpiä web-alustoja, 4/2000 Paikannettua sisältöä, 4/2000 PaperX.com aloitti sähköisen paperikaupan, 4/2000 UPM-Kymmene perustaa sähköisen kauppapaikan, 4/2000 Adobelta GoLive 5.0, 5/2000 Kustantajat siirtävät sisältöjään sähkökirja-alustoille, 5/2000 Franklin Electronic sähkökirjamarkkinoille, 5/2000 Uusi sähkökirjojen valmistaja, 5/2000 Pohjoismaiset markkinointipäivät Kööpenhaminassa: Sähköiset viestimet jos et voi voittaa niitä, liity heihin, 6/2000 Gemstarilta uuden sukupolven sähkökirjalaitteet, 6/2000 Sydneyn tulokset sähköiseen tuloskirjaan, 6/2000 IFRA 2000: Monikanavajulkaiseminen ja XML huomion keskipisteenä, 7/2000 Painomaailman takanakin löytyy sivistystä, 7/2000 Verkottuminen on kirja kerrallaan -toimijoiden elinehto, 8/2000 Yhteisö, yhteisö, yhteisö,..., 8/2000 Peliteollisuus Suomessa, 8/2000 Suomalaiset verkkolehdet ovat painetun lehden vähäarvoisia oheistuotteita, 8/2000 Maksuton NewsML-työkalupaketti Reutersilta, 8/2000 Agfalta kirjasimet sähkökirjoihin, 8/2000 Xerox siirsi Gyriconin uuteen yritykseen, sovelluksia markkinoille vuonna 2001, 8/2000 Bertelsmann UMTS-liiketoimintaan? 8/2000 Adobelta videoeditointiohjelma Premiere 6.0, 8/2000 GT-raportti, Graafisen alan nykytila ja kehitystrendit 2000-2001, 1/2000 GT-raportti, Sähköisen julkaisemisen uudet tekniikat, 4/2000 41
15. Sähköinen kaupankäynti GT-seminaari 2000: Digitaalisesta painamisesta sittenkin valtavirtaa, 1/2000 Ruotsiin uusia graafisen alan kauppapaikkoja, 1/2000 PrintEurope julkistaa painotöiden kansainvälisen internetkauppapaikan Drupassa, 2/2000 Taga 2000: Sähköiset asiointipalvelut parantavat painotuotteiden kilpailukykyä, 3/2000 Microsoft investoi Xeroxin ContentGuardin, 3/2000 Reciprocali digitaalisilla selvittelypalveluilla on kysyntää, 3/2000 Bertelsmann käyttää Intetrustin aineiston digitaalisten oikeuksien hallinnassa, 3/2000 Dow Jones aloittaa digitaalisen ainestonjakelun Copyright Clearance Centerin kautta, 3/2000 Verkkopohjainen tilausjärjestelmä arkkipaperikauppaan, 3/2000 XML-pohjainen PML edistää paperikauppaa, 3/2000 XML Europe 2000: Painopiste siirtymässä perusstandardeista alakohtaisten sanastojen luomiseen, 4/2000 Amerikkalainen PaperExchange.com Eurooppaan, 4/2000 Yleiseurooppalainen nettikauppatutkimus, 5/2000 Älyvaatteita ja uusia portaaleja kehitetään teollisuuden uudessa toimintatapaohjelmassa, 5/2000 UDDI edistää sähköistä kaupankäyntiä, 6/2000 ebxml-hanke vauhdissa myös Suomessa, 7/2000 R.R. Donnelley sähköisten asiointipalvelujen tarjoajaksi, Digeno arkkipainotöiden tilaamiseen, 7/2000 Mediaportit avataan marraskuussa, 7/2000 Elisalta graafisen alan palveluportaali ja nopeita VDSLyhteyksiä, 8/2000 Mediatoimisto 360com.comin toiminta laajenee Ruotsiin, 8/2000 Mars yhdistää printtimainoksen internetiin, 8/2000 GT-raportti, Drupa 2000, 3/2000 16. Yritysuutiset Creo ostaa Scitexin prepress-liiketoiminnan, 1/2000 Agfa myy Chromapress-liiketoimintansa Xeikonille, 1/2000 Antalis Oy Arjo Wiggins Appletonille, 1/2000 NuvoMedia ja SoftBook Gemstarille, 1/2000 Glunz & Jensen ostaa Imaconin, 1/2000 Gretag ostaa Sienna Imagingin, 1/2000 Cascaden ja Pindarin fuusio peruuntui, 1/2000 Proha ostaa Brossco Systemsin, 1/2000 Atex Media ja Engage Technologies solmivat jälleenmyyntisopimuksen, 1/2000 SaxoTech pyrkii Suomen markkinoille, 2/2000 Koenig & Bauerin arkkipainokoneet Total Graphicsille, 2/2000 Bertelsmann osti nettikirjakauppa Bokusin, 2/2000 ECRM ostaa Optronicsin, 2/2000 Xeikonilla hyvä vuosi, 2/2000 Adobelle suomalaista henkilökuntaa, 2/2000 Creon ja Scitexin liiketoiminnat yhdistetään, 3/2000 Purup-Eskofot ja Agfa CTP-tarvikesopimukseen, 3/2000 Enfocus Artiwork Systemsille, 3/2000 Renatus ja Qtronic yhdistyvät, 3/2000 Kinko s yhteistyöhön IBM:n kanssa, 3/2000 Alma Media panostaa uusmediaan, 3/2000 SanomaWSOY sähköiset liiketoiminnat omaan konserniin, 3/2000 Grafimedia ja Xerox yhteistyössä yritysten dokumenttituotantoon, 4/2000 Unisys osti VTT:n taitto-ohjelmiston, 5/2000 Creo osti kanadalaisen Carmel Graphicsin, 5/2000 Adobe ostaa sähkökirjavalmistaja Glassbookin, 5/2000 Man Rolandille digitaalisen painamisen liiketoimintayksikkö, 5/2000 Unikko Soft Oy Donelle, 5/2000 Atexilta Sapcix ilmoitustilan myynnin hallintaan, 5/2000 Horizon-myynti uuteen yritykseen, 5/2000 Xerox aloitti Premium Partner ohjelman, 5/2000 Xerox ja Presstek yhteistyöhön, 5/2000 NewsML uutistoimistoaineistoille, 5/2000 Lightning Source tulostanut miljoona on-demand kirjaa, 6/2000 Barcon tulostimia Algolilta, 6/2000 Adobe uudistaa organisaatiotaan, 6/2000 HP investoi Indigoon, 6/2000 EFI ostaa Splashin, 6/2000 X-Rite ostaa Optronikin, 6/2000 Sisältöä Gemstarin sähkökirjoille, 7/2000 Murdoch laajentaa omistustaan sähkökirjayhtiö Gemstarissa, 7/2000 Enterprise Dow Jonesille, järjestelmään selainliittymä, 7/2000 Alprintin Lauttasaaren arkkipaino myytiin toimivalle johdolle, 7/2000 MAN Rolandin kasvu jatkuu, 7/2000 Scitex Wide Format Printingista Scitex Vision, 7/2000 Agfa julkisti hyvän tuloksen, 8/2000 Scanfors A/S Stena Metallille, 8/2000 Nokia ja Abobe yhteistyöhön mobiili-internetin sisältötuotannon työkaluissa, 8/2000 Agfa yhteistyöhön Säkkivälineen kanssa, 8/2000 17. Laite- ja järjestelmäkaupan uutiset WWW-ilmo Helsingin Sanomille, 2/2000 VIP-ilmoitustaittojärjestelmä Helsingin Sanomissa, 2/2000 Suomen Paikallissanomat Enterprise-aikaan, 2/2000 Xeikon DCP/50SP StoraEnsolle, 2/2000 Docucolor 2060 Capella Finlandille, 3/2000 TS-Yhtymälle kolme APS-3850CTP Wide CTP-linjaa, 3/2000 Doris-toimitusjärjestelmät Keskisuomalaiseen ja Kymen Lehtimediaan 4/2000 Capella ostaa Xeroxin Docucolor 2060:n kohdistettuun markkinointiviestintään, 4/2000 PrintOnlinelle 400 Agfa Apogee Create lisenssiä, 5/2000 Kinko s ja Xerox lähes 300 milj. dollarin sopimukseen, 6/2000 Goss Community Allehanda Örnsködsvikille, 6/2000 Martinlaakson ja Porin painokoneinvestoinnit esillä IFRA:ssa, 7/2000 Goss Universal 45 Allatumille, 7/2000 Ensimmäinen DicoWeb asennetaan Saksaan, 7/2000 Vasabladet valitsi MPressin ja InDesignin, 7/2000 Ensimmäinen Indigo-rotaatio Ruotsiin, 8/2000 WSOY ostaa A0-painokoneen, 8/2000 Suomen ensimmäinen Karat J-Painoon, 8/2000 42
18. Muut uutiset Digitaalisen kuvauksen opas ilmestynyt, 1/2000 Viestintäalan tulevaisuus: työvoimapula uhkaa, 1/2000 KnowPap-oppimisympäristö, 2/2000 Uusi tietotekniikan tutkimusyksikkö perustettu, 2/2000 Ensimmäinen Xplor-tapahtuma Suomessa, 2/2000 Ulf Lindqvistista tutkimusprofessori, 3/2000 Suomalainen PrintEurope palkittiin, 3/2000 Ulf Lindqvist ja Pirkko Oittinen palkittiin, 3/2000 Nokia yhdeksäs maailmassa, 4/2000 Danforssille Smithsonian Award, 4/2000 Ulf Lindqvististä tutkimusprofessori, 4/2000 GRAM ei saanut jatkoa, 5/2000 Helene Juhola IARIGAIN:n hallitukseen, 6/2000 Ruotsissa suursatsaus graafiseen tutkimukseen, 6/2000 FramKom- ruotsalainen mediainstituutti, 6/2000 Gossille oma henkilö pohjoismaihin, 7/2000 Sydneyn julkaisuja CreoScitexin laitteistoilla, 7/2000 Seppo Marjamäki johtamaan Suomen Atexia, 7/2000 Presspointin toiminta loppui, 7/2000 Prepress-opiskelua verkossa, 8/2000 Osaamistesti prepress-ammattilaisille, 8/2000 KTM vei toimialaraporttinsa verkkoon, 8/2000 19. Haastattelut, kolumnit, opinnäytteet UMTS ja langattomat lähiverkot täydentävät toisiaan, 7/2000 Nokia Kari Kairamon aikana, 7/2000 Olisiko meillä malttia tutkia ja kehittää, 8/2000 20. Tutkimus, koulutus, opinnäytteet Yksivärinen mustesuihkutulostus kopiopaperille hallinnassa, seuraava tavoite väritulostuslaadun optimointi, 1/2000 Työvirtojen tutkimusta Ruotsissa, väitöskirja aiheesta: Quality in a digital prepress workflow, 1/2000 Multikomp-projekti: komponenttipohjaisen videon hallinta, 1/2000 Matkaviestimestä apua henkilökohtaiseen navigointiin, 2/2000 Teknologia on hanskassa, markkinointi ontuu, 2/2000 Pakkausalan teknologiaohjelma päättyi, uutta suunnitellaan, 2/2000 ACNielsen aloittaa internetin käytön mittaukset Suomessa, 4/2000 Sähköisten tietopalvelujen markkinat Euroopassa: Lisää kakkua syöjille, 6/2000 Mediateknologiasta potkua Suomelle, 7/2000 EU:n Kasvu-ohjelman viimeinen hakukierros avatui, 8/2000 EU:n kuudes puiteohjelma alkamassa, 8/2000 GT-palvelu vuonna 2001 Julkaisemme myös ensi vuonna kahdeksan GT-lehteä ja neljä GT-raporttia. Joka kuukausi siis jokin uusi julkaisu viestintätekniikasta. Lisäksi helmikuussa on arvostettu asiantuntijaseminaari. GT-lehti GT-lehti jatkaa toimintaansa viestintäalan ajankohtaisena ja ammattimaisena raportoijana. Tarkastelemme viestintäteknologian, tuotekehityksen, markkinoiden sekä koko viestintäteollisuuden kehitystä erityisesti suomalaisten kirjapainojen ja kustantajien näkökulmasta. Kerromme viestinnän megatrendeistä, teknisten detaljien kehitysaskeleista sekä asioista tältä väliltä koti- ja ulkomailla. Erityisesti pyrimme välittämään lukijoille uusia näkökulmia. GT-lehti, ja laajemmin koko GTpalvelu, ei toimi vain informaatiokanavana ja teknologian siirtäjänä, vaan pyrkii auttamaan nykyisiä toimijoita löytämään paikkansa viestinnän uudelleen muotoutuvassa kentässä. GT-raportit Ensi vuoden GT-raporttien aiheina ovat viestintäalan toimiala- ja teknologiakatsaus, aineiston hallinta, tiedonsiirto, sekä sisältötuotanto ja monikanavajulkaiseminen. GT-seminaari GT-seminaari järjestetään Innopolissa tiistaina 6. helmikuuta. Merkitse päivämäärä samantien kalenteriisi. Aamupäivän aiheita ovat sähköiset ilmoitusprosessit, aineistonhallinta reprossa, Soneran ja Elisan aineistonhallintajärjestelmät sekä sähköinen painoalan kauppapaikka. Iltapäivällä pohdimme mihin kustantajaa tarvitaan kun kirjailijat alkavat julkaista teoksiaan verkossa. Kuulemme myös esityksen sähköpaperista ja muista uusista julkaisualustoista. Lopuksi keskustelemme siitä, mikä on uusmedian todellinen olemus verrattuna perinteiseen mediaan ja pohdimme sitä, onko painoviestintä jämähtämässä muinaismediaksi. Lähetämme tarkemman seminaariohjelman tammikuussa. Seuraava GT-raportti Tammikuussa ilmestyy seuraava GT-raportti nimeltä Viestintäalan nykytila ja kehitystrendit 2001-2002. Seuraava GT-lehti ilmestyy GT-seminaarin jälkeen helmikuussa. Pysy GT-kanavalla! 43
Tapahtumat 2001 TAMMIKUU 24.-27.1. Grafex 2001, Tukholma HELMIKUU 6.2. GT-seminaari, Espoo MAALISKUU 13.3. Insinööripäivä, Helsinki 22.-28.3. CeBIT 2001, Hannover HUHTIKUU 9.-13.4 Seybold Seminars 2001, Boston, MA TOUKOKUU 14.-19.5. TPG 2001, Pariisi KESÄKUU 12.-17.6. Grafitalia & Converflex Europe, Milano 16.-19.6. Nexpo2001, New Orleans, LA SYYSKUU 20.-22.9. FinnGraf, Jyväskylä 26.-29.9. Lableexpo, Bryssel LOKAKUU 15.-18.10. IFRA 2001, Geneve