Työryhmä Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri V1.0 1.9.2014
1
Tiivistelmä tavoitetilaa ja kehittämistä koskevista ehdotuksista Projektissa tuotetut keskeiset arkkitehtuurin tavoitetilaa ja kehittämistä koskevat linjausehdotukset ovat (kappale tässä dokumentissa) Tiedonjaon infrastruktuuri Tietojen operatiivinen yhteiskäyttö keskitetyistä ja hajautetuista (esim. operatiiviset järjestelmät) lähteistä mahdollistetaan kansallisten palveluiden avulla o Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä vaiheistettuna käyttöön (kappale 6.2.4) o KanTa/KanSa-palvelut tukemaan myös tietojen käyttöä hajautetuista lähteistä (kappale 6.2.5) Alueellisia tiedonjaon ratkaisuja tulee hyödyntää ainoastaan sellaisiin käyttökohteisiin, joissa toteutukset valtakunnallisten palveluiden avulla ei ole mahdollista toiminnallisten, teknisten tai taloudellisten syiden johdosta. Niiden toteuttamisessa tulee huolehtia yhdenmukaisuudesta ja yhteentoimivuudesta kansallisten palvelujen kanssa (kappale 6.2.5) Liitynnät valtakunnallisiin palveluihin ja muut alueelliset ratkaisut toteutetaan nykyistä laajemmassa yhteistyössä - Sairaanhoitopiiritasosta kohti laajempaa sote-aluekohtaista (nykyinen ERVA) yhteistyötä infrastruktuuripalveluissa (kappale 6.2.6) Kansalaisen sähköiset palvelut Kansalaisen itse tuottamien ja ylläpitämien terveys- ja hyvinvointitietojen hallinnan tavoitetilana on kansallinen avoin terveystaltio Kanta-palveluiden yhteydessä (kappale 6.3.1) Kansalaisen sähköiset palvelut tulee voida toteutaa riippumattomina asiakas- ja potilastietojärjestelmistä (asiakas- ja potilastietojärjestelmiin integroituina ulkoisina palveluina) (kappale 6.3.2-6.3.3) Nykyistä laajempi valtakunnallinen yhteistyö (kappale 6.3.2-6.3.3) 1. Avuntarpeen itsearviointi ja terveysvalmennus (riskitestit, oireperusteinen avuntarpeen itsearviointi, sähköinen terveystarkastus ja valmennus) 2. Palveluihin hakeutuminen (palveluhakemistot, sähköinen ajanvaraus, esitiedot) 3. Turvallisen viestinvälityksen perusratkaisu ( turvallinen sähköpostilaatikko kansalaiselle) 4. Omahoidon ja kansalaisen päätöksenteon tuen yhteiset palvelut (kansalaisille suunnattu päätöksenteon tuen tieto- ja tietämyskannat, omien tietojen tuottaminen ja ylläpito, terveys- ja hoitosuunnitelman kytkeminen omahoitoon). Muissa omahoitosovelluksissa yhtenäinen tiedonhallinta, mutta hallitusti hajautettu hyödyntäminen (eri organisaatioilla voi olla käytössä poikkeavia ratkaisuja, kansalaisen valinnanvapaus). 2
Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja tiedolla johtaminen Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämisstrategiaksi hallittu monitoimittajamalli. Malli mahdollistaa toiminnan tarpeiden palvelemisen, päällekkäisyyksien välttämisen sekä yhteentoimivan järjestelmäkokonaisuuden kehittämistyön, jonka ohjaus on tilaajien hallinnassa (kappale 6.4.1). Kehittämistrategian mukaisia arkkitehtuurivaihtoehtoja on kuvattu kappaleissa 6.4.2-6.4.4 Asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja tiedolla johtamisen ratkaisujen kehitttämistyön ohjausta ja hankintayhteistyötä nykyistä laajemmassa yhteistyössä samalla sote-alueella olevien toimijoiden välillä. Osa ratkaisuista voi olla myös valtakunnallisessa yhteistyössä hankittuja ja toteutettuja. (kappale 6.4.5) 3
Sisältö Tiivistelmä tavoitetilaa ja kehittämistä koskevista ehdotuksista... 2 1. Johdanto... 6 1.1. Dokumentin tarkoitus ja kohderyhmä... 6 1.2. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen... 7 1.3. Työhön osallistuneet organisaatiot... 8 1.4. Suunnittelutyön painopistealueet ja rajaukset... 9 1.5. Keskeiset käsitteet... 10 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevan ICT-ympäristön nykytila ja kehittämiskohteet... 13 2.1. ICT-ympäristön nykytilan kuvaus... 13 2.2. Keskeiset kehittämiskohteet... 16 3. Periaatetason arkkitehtuurilinjaukset... 18 3.1. Lainsäädäntö ja strategiset tavoitteet... 18 3.2. Kehittämistä ohjaavat arkkitehtuuriperiaatteet... 20 3.2.1. Toimintaa ja tietoa koskevat periaatteet... 21 3.2.2. Tietojärjestelmäratkaisuja ja teknologiaa koskevat periaatteet... 23 3.3. Sidosarkkitehtuurit ja lainsäädäntö... 25 3.4. Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet... 25 4. Toiminta-arkkitehtuuri... 26 4.1. Sosiaali- ja terveyspalvelut... 26 4.1.1. Palvelut... 26 4.1.2. Toimijat ja roolit... 28 4.1.3. Sidosryhmät... 29 4.2. Tavoitetilan toimintamallit ja prosessit... 29 4.2.1. Prosessikartta... 29 4.3. Toiminta-arkkitehtuurin tavoitetila... 30 5. Tietoarkkitehtuuri... 31 5.1. Päätietoryhmät... 31 5.2. Loogiset tietovarannot... 32 5.2.1. Julkishallinnon yhteiset tiedot... 33 5.2.2. Valtakunnalliset yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot... 34 5.2.3. Alueelliset tietovarannot... 36 5.3. Tieto- ja käsitemallit... 37 6. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri... 38 6.1. Yleiskuva... 38 6.2. Tiedonjaon infrastruktuuri ja yhteiset palvelut... 39 6.2.1. Tiedonjaon tavoitteet ja vaatimukset... 39 6.2.2. Tiedonjaon infrastruktuurin osa-alueet... 41 6.2.3. Tietoliikenneinfrastruktuuri... 42 6.2.4. Kansallinen palveluväylä ja alueelliset integraatioratkaisut... 43 4
6.2.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonjaon palveluiden arkkitehtuuri... 47 6.2.6. Yhteenveto alueellisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonjaon palveluista... 50 6.3. Sähköinen asiointi ja omahoito... 51 6.3.1. Terveystaltiot (PHR)... 52 6.3.2. Asioinnin ja omahoidon tietojärjestelmäpalvelut... 54 6.3.3. Asioinnissa ja omahoidossa tapahtuva tiedonsiirto... 57 6.4. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien arkkitehtuuri... 59 6.4.1. Kehittämisstrategia... 60 6.4.2. Kehittämispolku kohti hallittua monitoimittajamallia... 63 6.4.3. Arkkitehtuuriskenaariot... 64 6.4.4. Erilliset osajärjestelmät... 70 6.4.5. Käyttötapaukset ja käyttötavat... 71 6.4.6. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien toteuttamisyhteistyö... 72 6.5. Tiedolla johtamisen arkkitehtuuri... 74 6.6. Tietovirrat, integraatiomalli ja rajapinnat... 78 7. Liitteet... 81 Työhön osallistuneet asiantuntijat... 81 5
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri 1. Johdanto 1.1. Dokumentin tarkoitus ja kohderyhmä Tämä dokumentti kuvaa alueellista tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistä ohjaavan viitearkkitehtuurin tavoitetilan 2020. Viitearkkitehtuuri on suunniteltu ja kuvattu valtakunnalliseen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojektissa, VAKAVA-projektissa aikavälillä 03/2013-03/2014. Projekti on osa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista kehittämisohjelmaa (KASTE2) ja siinä on tässä dokumentissa esitettyjen tavoitetilan kuvausten ja suositusten laatimisen lisäksi tuettu aluekohtaista, viidellä alueella samanaikaisesti tapahtuvaa suunnittelutyötä tarjoamalla keskitetysti asiantuntijatukea, ohjeistusta, työvälineitä sekä näihin liittyvää koulutusta, sekä mahdollistamalla tiedon- ja kokemusten vaihto eri alueiden välillä. Projektin kansallisten ja aluekohtaisten tavoitteiden kuvaus on esitetty alla olevassa kuvassa Tavoitetilan kuvaukset ja kehittämistä koskevat linjaukset ja suositukset on esitelty tässä dokumentissa ja sen liitteissä. Tuotoksia laadittaessa huomioidaan kansalliset kokonaisarkkitehtuurikuvaukset ja linjaukset ja otetaan nämä suunnittelun ja kuvaamisen pohjaksi. Yhtenä projektin tavoitteena on lisäksi ollut valtakunnallisen tason tietojärjestelmäratkaisujen ja yhteentoimivuuden kehittämistarpeiden tunnistaminen, näihin liittyvien toimenpide-ehdotusten laatiminen sekä alueellisten ja valtakunnallisten arkkitehtuurisuunnitelmien yhteensopivuuden varmistaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi projektiin on osallistunut myös asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta, kansaneläkelaitoksen KanTapalveluista ja valtionvarainministeriöstä. 6
Kuva: VAKAVA-projektin ja alueellisen kehittämisprojektin suhde Kuvaamistyössä on noudatettu sovituilta osin JHS179 - suosituksen mukaista kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmää. Dokumentin kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja kansallisten toimijoiden johto ja tietohallintojohto. Dokumentin esittämien tavoitetilan kuvausten, linjausten ja suositusten tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämisestä koskevaa strategisen tason päätöksentekoa koskien mm. nykyisten tietojärjestelmäratkaisujen uudistamista ja yhtenäistämistä koskien. 1.2. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen Kokonaisarkkitehtuurilla (KA) tarkoitetaan toiminnan, tietotarpeiden, tietojärjestelmien ja teknologiaratkaisujen mallintamista, kuvaamista ja suunnittelemista yhtenäisen mallin mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa eri osa-alueiden ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Käytännössä kokonaisarkkitehtuuri koostuu jäsennyksestä, kuvauspohjista ja näiden avulla toteutetuista arkkitehtuurilinjauksista. 7
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Tässä dokumentissa esitetyt linjaukset ja tavoitetilan kuvaukset kuuluvat julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurissa (JHKA) terveys- ja hyvinvointi - kohdealueen sisään kuuluvaan sosiaali- ja terveydenhuollon - kokonaisarkkitehtuuri osa-alueeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin sijoittuminen arkkitehtuurihierarkiassa on kuvattu kuvassa 3: Dokumentissa esitetään alueellista kehittämistä koskevia tavoitteita (Kuvassa punaisella ympyröity) sekä kansallisia palveluita ja linjauksia koskevia kehittämisehdotuksia (Kuvassa vihreällä ympyröity). Arkkitehtuurikuvauksilla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista ja paikallista (organisaatiokohtaista) kehittämistyötä. Erityisesti paikallisella tasolla tulee huomioida organisaation myös muiden toimialojen kehittämistyöhön vaikuttavat arkkitehtuurit ja toimialarajat ylittävät viite- ja kohdearkkitehtuurit. 1.3. Työhön osallistuneet organisaatiot Tämän kuvauksen laatimiseen ja kommentointiin ovat osallistuneet seuraavat organisaatiot Kansalliset organisaatiot: Kuntaliitto, STM, VM, THL, Kela, Kuntien Tiera Oy Etelä-Suomi: HUS, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon kaupunki, Apotti-hanketoimisto Itä- ja Keskisuomi: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion kaupunki, Istekki Oy, Itä-savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaala- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy, Etelä- Savon sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Pieksämäen kaupunki, Varkauden kaupunki, Ylä-Savon sote-kuntayhtymä Varsinais-Suomi: Turun kaupunki, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Medbit Oy 8
Pohjois-Suomi: Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Lapin sairaanhoitopiiri, Kainuun sote-yhtmä, Rovaniemen kaupunki, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Pirkanmaa: Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Työtä on tukenut Gofore Oy:n johtama asiantuntijakonsortio. Tarkka luettelo työhön ja kommentointiin osallistuneista asiantuntijoista on tämän dokumentin kohdassa 8. 1.4. Suunnittelutyön painopistealueet ja rajaukset Projektissa tehtävän kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun painopistealueet ovat seuraavat tiedonjaon infrastruktuuri ja yhteiset tietojärjestelmäpalvelut: asiakas- ja potilastietojärjestelmät kansalaisille suunnatut sähköiset palvelut tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisut Projektista on rajattu ulkopuolelle seuraavat osakokonaisuudet: Tarkasteluun eivät kuulu seuraavat osa-alueet o Varhaiskasvatus o Sosiaalihuollon sovittelutoiminta ja sosiaaliasiamiestoiminta o Sosiaalihuollon erityishuoltopiirien toiminta 9
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri o Seuraavat tukipalvelut huomioidaan vain liittymä- ja rajapintatasolla. Esim: Taloushallinto: kirjanpito, osto- ja myyntireskontra, laskutus Henkilöstöhallinto: palkanlaskenta, rekrytointi, kehittämiskeskustelut tms. Materiaalihallinto Lääkintä- ja diagnostiikkalaitteiden sulautetut ohjelmistot 1.5. Keskeiset käsitteet Alue Tässä kuvauksessa alueella tarkoitetaan samalla maantieteellisellä aluella toimivien julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden muodostamaa kokonaisuutta. Arkkitehtuuri Arkkitehtuurilla tarkoitetaan kokonaisuuden ja sen osien rakennetta ja osien välisiä suhteita, sekä periaatteita ja suuntaviivoja niiden suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. (Valtionvarainministeriö 2011a) Arkkitehtuuriperiaate Periaate tai linjaus, jolla ohjataan kehittämistä tavoitteellisesti linjausten mukaisiin arkkitehtuuriratkaisui-hin. Arkkitehtuuriperiaatteet ovat linkki organisaation strategisten tavoitteiden, toiminnallisten tarpeiden ja visioiden sekä kehittämistä ohjaavien arkkitehtuurien välissä. (Valtionvarainministeriö 2011a) Asiakas Sosiaalihuoltoa hakeva tai käyttävä henkilö. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 2000) Erityisvastuualue, ERVA Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. Tässä dokumentissa erityisvastuualueella (tai ERVAlla) tarkoitetaan näitä maantieteellisiä alueita ja niillä toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita. ICT/IT Informaatio- ja viestintäteknologia (Information and Communications Technology) tai informaatioteknologia (Information Technology). Sote ICT:llä tarkoitetaan, niitä tietotekniset ratkaisut, joiden avulla tai tukemana tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kansallinen palveluväylä Kansallinen palveluväylä on Suomeen valtiovarainministeriön johdolla toteutettava tiedonvälityskonsepti, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden tarvitsema tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille tietoa tarvitseville palveluille KanTa-palvelut Kelan tuottamiin Kanta-palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto ja tiedonhallintopalvelu sekä Omakanta (Kela, 2014) 10
Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuotta-mien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, organisaatioyksiköt, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. (Valtionvarainministeriö 2011a) Organisaatio on tässä mikä tahansa rakenne, synonyymi yleistermille yksikkö. Termit eivät ota kantaa, puhutaanko y-tunnuksellisesta yrityksestä tai yh-teisöstä vai jostain sen osasta. Palvelu Palvelulla tarkoitetaan toiselle osapuolelle tarjottua toiminnallista tai teknistä palvelua. Palvelu voidaan tarjota joko organisaation sisälle tai sen ulkopuolelle. Arkkitehtuurimenetelmä sisältää kolmenlaisia palveluita: Palvelut: Organisaation substanssitoiminnan keskeisimmät ylätason palvelut. Tietojärjestelmäpalvelut: Varsinaista substanssitoimintaa tukevat järjestelmillä toteutettavat palvelut, esimerkiksi käyttäjähallintapalvelut, taloushallinnon järjestelmäpalvelut ja integraatiopalvelut. (Valtionvarainministeriö 2011a) Perusrekisterit Viranomaisen ylläpitämä koko maan kattava hallinnollinen rekisteri. Perusrekistereihin kuuluvat: Väestötietojärjestelmä (henkilötiedot, rakennus- ja huoneistotiedot), Kiinteistötietojärjestelmä (kiinteistörekisteri, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri), Yritys- ja yhteisötiedot (kaupparekisteri, yritys- ja yhteisötietojärjestelmän tiedot, yhdistysrekisteri sekä yritys- ja toimipaikkarekisteri). Perustietovarannot Perustietovarannot ovat julkisen hallinnon keskeisiä tietovarastoja, joita hyödynnetään laajalti yli viranomaisrajojen. Perusrekisterit ovat yksi keskeinen tietovaranto. Lisäksi perustietovarantoihin kuuluvat myös perusrekisterien kaltaiset rekisterit, tiettyjä käyttötarkoituksia palvelevat rekisterit sekä muut merkittävät paikkatietoaineistot. Potilas Terveyden- tai sairaanhoitopalveluja käyttävä tai muuten niiden kohteena olevaa henkilö (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, 1992) Päätietoryhmä Organisaation tai organisaatioryhmän, tässä tapauksessa koko julkisen hallinnon, toiminnasta ja tietotarpeista johdettu ylätason looginen tietokokonaisuus. Päätietoryhmien ja niitä tarkentavien tietoryhmien tarkoitus on mallintaa ja jäsentää tietokokonaisuus hallittavissa oleviin osiin. Jäsennystä käytetään tietojen ja niitä tuottavien ja käyttävien palvelujen ja prosessien välisten suhteiden kuvaamiseen. Jäsennystä käytetään myös kuvaamaan tietojen sijoittumista tietovarantoihin ja tietojärjestelmiin. (Valtionvarainministeriö 2011a) Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhteentoimivuus tarkoittaa, että tietojärjestelmä pystyy yhdistelemään eri lähteistä vastaanottamaansa tietoa ja käsittelemään sitä tavalla, jossa tietojen merkitys säilyy. (Valtionvarainministeriö 2011a) Sidosarkkitehtuuri Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuurityöhön ja linjauksiin. (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 2011) 11
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Sote-alue Jatkossa viisi sote-aluetta järjestää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua sote-alueeseen. Alueet kootaan voimassa olevien erityisvastuualueiden rajojen pohjalta. Sote-alueen hallinto järjestetään kuntayhtymänä Tietoarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation käyttämät tiedot, niiden rakenteet sekä suhteet. Tietoarkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta sekä helpottaa informaation löytämistä, välittämistä ja hallintaa. Suunnittelulla tähdätään tietorakenteiden vakiointiin ja sen mahdollistamaan tietojen uudelleenhyödynnettävyyteen. (Valtionvarainministeriö 2011a) Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation keskeiset järjestelmät, niiden suhteet sekä ominaisuustiedot. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu on ko. arkkitehtuurin rakenteellista suunnittelua, elinkaarisuunnittelua sekä kustannus- ja käyttöoptimointia. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri muodostaa organisaation järjestelmäpääoman. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelussa tavoitteena on suunnitella tietojärjestelmäkokonaisuutta siten, että muodostuva järjestelmäkokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. (Valtionvarainministeriö 2011a) Tuotantoalue Sosiaali- ja terveyspalveluiden saumaton yhteistyö edellyttää, että palveluiden integraatio toteutuu hallinnollisen järjestämisintegraation lisäksi myös palveluiden tuotannon tasolla. Tuotantoalueella tässä dokumentissa tarkoitetaan yhden tai useamman julkisen sektorin palvelutuottajan muodostamaa maakunnallista kokonaisuutta, joka vastaa laajaa väestöpohjaa edellyttäviä ja keskitettäviä erityispalveluita lukuunottamatta suurimmasta osasta väestön tarvitsemista sosiaali- ja terveyspalveluista. 12
Tietovaranto Toiminnan tarpeista johdettu ja hallinnollisista syistä määritelty tietojen kokonaisuus, jotta tiedot ovat paremmin hallittavissa. Tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista muodostuu looginen kokonaisuus. Tietovarannon tietojen hallinta on organisoitu ja vastuutettu yhdelle toimijalle. Tietovarannon omistajuus sekä kehittämis- ja ylläpitovastuut on määritelty ja dokumentoitu. Tietovaranto voi olla fyysisesti keskitetty tai hajautettu. (Valtionvarainministeriö 2011a) Toiminta-arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset rakenteet. Näitä ovat mm. sidosryhmät, palvelut ja tuotteet sekä prosessit ja organisaatiot. Myös toiminnan kehittämisen perusrakenteet, kuten visiot ja strategiat, ovat osa toimintaarkkitehtuuria. Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavia toiminnan rakenteita. Tunnetaan myös termillä liiketoimintaarkkitehtuuri (business architecture). (Valtionvarainministeriö 2011a) 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevan ICTympäristön nykytila ja kehittämiskohteet 2.1. ICT-ympäristön nykytilan kuvaus Suomi on kansainvälisessä vertailussa edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen sähköistämisessä ja sähköisten työkalujen käytössä. Käytännössä kaikki potilaskertomukset ovat jo sähköisiä, ja potilastietoa kerätään kattavasti. Kansallisten palveluiden osalta ereseptin käyttöönotto on alkanut hyvin. Vuonna 2014 käyttöön tuleva Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) tuo valtakunnallisesti saataville perustason potilashistorian ja lähes kaikki julkisessa terveydenhuollossa kertyvä potilastieto on pyrkimys saada siirrettyä sähköiseen arkistoon tämän vuosikymmenen aikana. Sosiaalihuollon tietojen osalta on myös tulossa vastaava kansallisesti keskitetty arkisto. Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-kustannukset olivat vuonna 2013 arviolta 400Milj euroa, josta sairaanhoitopiirien osuus 220Milj ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien osuus 20 miljoonaa (Kuntaliiton selvitys 2014, Kettunen ym.). Nykyiset käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat pääosin käyttöönotettu 90- luvun lopussa ja 2000-luvun alussa ja ovat edellyttävät eri arvioiden mukaan uudistamista niin toiminnallisuuksissa kuin myös teknologiassa. Lisäksi uudet ja 13
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri muuttuvat palvelurakenteet edellyttävät aivan uusia palvelumuotoja, jotka tarvitsevat tuekseen moderneja tiedonhallintaratkaisuja. Kokonaisarkkitehtuuri ja nykyistä laajempi yhteistyö muutenkin tulevaisuuden ratkaisujen kehittämisessä on tarpeellista. Kuntien ja kuntayhtymien tietohallintotoiminnot ja ICT-palveluiden tuottaminen on tällä hetkellä organisoitu erilaisin järjestelyin. Erityyppisillä ja kokoisilla organisaatioilla tietohallinnon organisoitumisaste sekä sähköisen tiedonhallinnan ratkaisujen ja niihin liittyvien arkkitehtuurien ja toimintamallien kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit vaihtelevat huomattavasti. Alueellinen kehittämis- ja tietohallintoyhteistyö on tällä hetkellä eri alueilla erilaista ja eri tavoin organisoitua. Useimmiten substanssin ja tietohallintojen välinen yhteistyö konkretisoituu menossa olevien kehittämishankkeiden kautta, mutta organisoidumpaa alueellista yhteistyötä ja pidemmän tähtäimen yhteistyösuunnitelmia on kaavailtu synergia- ja kustannusetujen saavuttamiseksi muun muassa tietojärjestelmäarkkitehtuuria yhtenäistämisellä ja ICT-ratkaisuja konsolidoimalla. Myös tulevaisuuden ratkaisujen pohjaksi tarvitaan toimintamallien ja sähköisen tiedonhallinnan ratkaisujen alueellista yhtenäistämistä ja hallittua uudistamista. Julkisessa terveydenhuollossa potilastiedon sähköisen käsittely ja ylipäätään tiedonhallinnan kehittäminen on painottunut niin sanottuihin ydinpotilastietojärjestelmiin. Suo- 14
men hajanaista ydinpotilastietojärjestelmätilannetta on kuvattu yllä olevissa kuvissa. Tähän asti potilastietojärjestelmien kehitys- ja arkkitehtuuriyhteistyön pääpaino on ollut tuotepohjaisuudessa tai eri ryhmittymien keskinäisessä yhteistyössä. Kansallisesti tai alueellisesti eri organisaatioiden potilastietojärjestelmien kehitystyötä ei ole juurikaan koordinoitu. Käytössä olevia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä toimittaa neljä eri kaupallista toimittajaa, joista kahden suurimman yhteenlasketun markkinaosuuden arvioidaan olevan yli 80 % (Windblad, Reponen, 2010) Kansallisten palvelujen (sähköinen lääkemääräys ja potilastiedon arkisto) käyttöönotto on kuitenkin edellyttänyt ja edellyttää edelleen potilastietojen arkkitehtuurin suunnittelua, koska on määriteltävä tietojen tuottamisen toimintamallit ja operatiivisten järjestelmien roolit. Samassa yhteydessä myös alueellisesti yhtenäiset potilastietojärjestelmät ovat lisääntyneet. Varsinkin organisaatioiden sisäisiä järjestelmäintegraatioita on toteutettu paljon ydinpotilastietojärjestelmiin pohjautuen, sen lisäksi alueellista tiedonsiirtoa on potilastietojen osalta sähköisillä lähetteillä ja hoitopalautteilla tai joillakin alueilla aluetietojärjestelmiin pohjautuen. Väestötietojen osalta pohjaudutaan kansallisiin rekistereihin, mutta muuten operatiivisesti ei juurikaan sähköisen lääkemääräyksen lisäksi käytetä sosiaali- ja terveydenhuoltospesifisiä kansallisia tietojärjestelmiä tai tietojärjestelmäpalveluita. Ainoastaan Terveysportin tietopalvelu sekä THL:n raportit ja koodistopalvelu ovat laajemmin valtakunnallisesti käytössä. Ydinpotilastietojärjestelmien lisäksi organisaatioissa käytetään kymmeniä erikoisala- ja toimintokohtaisia erillisjärjestelmiä. Uusien sairauksien hoito, uudet hoitomuodot ja toimintaa ohjaavat työvälineet edellyttävät edelleen myös täysin uusia ratkaisuja. Muut alueellisesti ja paikallisesti käytössä olevat terveydenhuollon tietojärjestelmät voidaan jakaa tiettyä palvelua tai hoidon erityisvaihetta tukeviin järjestelmiin (kuten suun terveydenhuolto, työterveydenhuolto, leikkaussali, anestesia, tehohoito, synnytys), kliinisiin tukipalveluihin (kuten radiologia ja laboratorio), sekä muihin terveydenhuollon tukipalveluihin (kuten sairaala-apteekki, laitosinfektiot). Terveydenhuoltospesifisten tietojärjestelmien lisäksi organisaatioissa käytetään erilaisia hallinnon tietojärjestelmiä ja yleisiä tietoteknisiä tukipalveluita (esim. materiaalihallinto, henkilöstöhallinto, laskutus, taloushallinto, infrastruktuuripalvelut), jotka ovat yhteisiä terveyskeskuksissa usein kunnan muiden toimialojen kanssa. Sosiaalipalvelujensa toteuttamisessa lähes kaikilla kunnilla ja kuntayhtymillä on käytössään jokin asiakastietojärjestelmä. Efficaa käytetään erityisesti kotipalveluissa, kasvatus- ja perheneuvonnassa sekä vanhusten laitos- ja asumispalveluissa. Pro Consona puolestaan on käytössä erityisesti lasten päivähoidossa, toimeentulotuessa, sosiaalityössä, lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Näiden lisäksi kuntien ja kuntayhtymien sosiaalitoimet ilmoittavat käyttävänsä 21 muuta asiakas- tai potilastietojärjestelmää. Muutamat kunnat ylläpitävät itse omaa asiakastietojärjestelmäänsä. Sähköiset asiointipalvelut ovat kuntien, kaupunkien tai sairaanhoitopiirien omia tai rajatun alueen ratkaisuja, joissa toimintatavat ja sähköisten ratkaisujen hyödyntämi- 15
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri nen on toteutettu eri tavoin eri paikoissa. Kansallista mallia tai yhteistyötä sähköiset asiointipalvelujen parhaiden käytäntöjen levittämiselle ja käyttöönotolle ei ole ollut. Tietoliikenteen ja tiedonsiirtoratkaisujen osalta nykytilassa on kymmeniä eri tasoilla toteutettuja päällekkäisiä ja yhteentoimimattomia tiedonsiirtoväyliä, tiedonjaon ja arkistoinnin ratkaisuja. Nykytilasta tulisi päästä hallitumpaan lopputulokseen, jossa päällekkäisten ratkaisujen tarve on minimoitu. Näissä asioissa myös kansallisten palveluiden rooli ja merkitys kasvaa vaiheittain. 2.2. Keskeiset kehittämiskohteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnan ja alueellisen palvelurakenteen uudistamistyön suunnittelu on käynnissä eri alueilla. Uudistuvien palvelurakenteiden ja prosessilähtöisen palvelukokonaisuuksien kehittämisen vaikutuksesta tiedonhallinnan ratkaisut ovat enenevässä määrin organisaatiosta riippumattomia, eivät enää esim. perusterveydenhuolto-/erikoissairaanhoito- /sosiaalihuoltokohtaisia. Yhteiset kehittämisvaatimukset samansuuntaisia (esim. tietojen alueellinen yhteiskäyttö, sähköinen asiointi, palveluseteli, sähköinen hyvinvointikertomus, SoTe- 16
tietojohtaminen). Kuntien taloustilanne ei mahdollista merkittäviä lisäsatsauksia, jolloin tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistyön toimintalähtöisyyden varmistaminen, päällekkäisen työn vähentäminen, laajapohjaisella yhteistyöllä saavutettavat synergiaedut, sekä kansallisten ja alueellisten kehittämissuunnitelmien yhteensopivuuden varmistaminen ovat avainasemassa. Tällä hetkellä sairaanhoitopiireillä on lakisääteinen vastuu vastata alueensa julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta sekä yhteisen potilasrekisterin edellyttämistä koordinaatiotehtävistä. Terveydenhuoltolain edellyttämässä järjestämissuunnitelmassa on puolestaan kunnan sovittava muiden samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien kanssa siitä, miten tietojärjestelmien ja potilastietorekisterien toimivuus varmistetaan ja yhteiskäyttö toteutetaan. Vastaavasti erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaisesti tulee erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien sopia sähköisen tiedonhallinnan kehittämisen vastuujaosta. Velvoitteiden toteuttaminen edellyttää käytännössä yhteistä sopimista alueellisesta kokonaisarkkitehtuurista ja sen hallinnasta. Tämä siis edellyttää alueellista tietohallintoyhteistyötä, ja koska tulevaisuuden tavoitteet ja tarpeet ovat samankaltaisia niin myös kansallista tukea ja linjauksia alueellisen kehittämisen pohjaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi valmistellaan sosiaalija terveydenhuollon järjestämislakia. Laissa määritellään muun muassa Sote-alueiden järjestämisvastuu ja niihin sisältyvät tehtävät. Tulossa olevat rakenneuudistukset luovat merkittäviä uusia kehittämis- ja yhtenäistämistarpeita, sekä muuttavat nykyisiä toimijaverkostoja. Toiminnan ja palvelurakenteen kehittämisen välttämätön edellytys on, että palveluissa syntyvä ja asiakkaan itsensä tuottama asiakastieto on saatavilla hallinnollisista rajoista riippumatta ja että tietojärjestelmäratkaisut tukevat organisaatio- ja ammattiryhmärajat ylittävää yhteistyötä. Palvelujärjestelmän kehittäminen edellyttää lisäksi myös asiakkaiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välistä sähköistä viestintää tukevia työvälineitä sekä hyvinvoinnin edistämiseen ja sosiaali- ja terveysongelmien ehkäisemiseen kannustavia ratkaisuja. Tarpeisiin vastaamiseksi edellytetään määrätietoista toimintamallien ja sähköisen tiedonhallinnan ratkaisujen alueellista yhtenäistämistä ja hallittua uudistamista, sekä tiiviimpää alueellista yhteistyötä eri kuntatoimijoiden välillä. Toimintaympäristöön vaikuttavia muutoksia ja kehittämisvaatimuksia on esitetty kuvassa. 17
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri 3. Periaatetason arkkitehtuurilinjaukset 3.1. Lainsäädäntö ja strategiset tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja sen kehittämistä koskeva lainsäädäntö ja strategiat ohjaavat kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämisen tulee toteuttaa voimassaolevaa lainsäädäntöä ja valtakunnallisia ja aluekohtaisia strategioita ja strategisia tavoitteita. Oheisessa kuvassa on kuvattu strategioiden suhdetta toisiinsa ja kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen. 18
Lainsäädäntö Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan ja tietojärjestelmäratkaisuja koskeva keskeinen lainsäädäntö on lueteltu allaolevassa taulukossa. Tarkempi listaus lainsäädännöstä löytyy liitteestä 1. Laki Henkilötietolaki (523/1999) Terveydenhuoltolaki (13262010) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähkoisestä käsittelystä (159/2007) Laki sahkoisesta lääkemääräyksestä (61/2007) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki toimeentulosta (1412/1997) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) Lastensuojelulaki (417/2007) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) (980/2012) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta (valmisteilla) Uusi sosiaalihuoltolaki (valmisteilla) Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (tietohallintolaki) (634/2011) 19