Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sisäinen ympäristökatselmus 2008 6.6.2008 Ympäristökatselmus 2008, sivu 1
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...5 2 YMPÄRISTÖASIA SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ...5 3 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ...5 3.1 Ympäristödiplomitoimikunta ja ympäristövastaavat... 6 3.2 Sisäisen ympäristökatselmuksen päivittäminen...8 3.3 Ympäristöohjelman 2003 toteutuma...8 3.4 Henkilöstön ympäristökoulutus... 9 3.5 Ulkoinen tiedotus seurakuntayhtymän ympäristötyöstä...10 4 TOIMINTA JA TALOUS...10 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä toimintakertomus... 10 4.1.2 Ympäristöasia seurakuntayhtymän vuosikertomuksessa... 11 4.2 Rakentaminen ja maankäyttö...12 4.2.1 Ekologinen rakentaminen ja investoinnit...12 4.2.2 Maankäyttösuunnitelma...13 4.3 Hankinnat...13 4.4 Eettinen sijoittaminen... 14 4.5 Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuus budjetista... 15 4.6 Ympäristömerkityt tuotteet... 15 4.7 Ympäristöindikaattorit... 16 5 YMPÄRISTÖKASVATUS... 16 5.1 Ympäristökasvatussuunnitelma... 16 5.2 Luomakunnan sunnuntai ja muu jumalanpalveluselämä... 16 5.3 Ympäristökasvatus lapsityössä... 17 5.4 Ympäristökasvatus nuorisotyössä...18 5.5 Ympäristökasvatus muissa työmuodoissa...19 5.6 Ympäristötapahtumat...20 5.7 Yhteistyö eri tahojen kanssa... 20 6 JÄTEHUOLTO...21 6.1 Jätehuoltoselvitys...21 6.2 Jätehuoltosuunnitelmat... 22 6.3 Ongelmajätteet ja se-romu... 22 6.4 Jätteitä vähentävät toimet...24 7 SIIVOUS...25 7.1 Leirikeskusten siivoussuunnitelmat...25 7.2 Kankaiset käsipyyhkeet...26 7.3 Koulutus...26 8 KIINTEISTÖNHOITO...26 8.1 Lämmitys... 26 8.2 Energian ja veden kulutuksen seuranta...26 8.3 Energiakatselmukset... 27 8.4 Energiavastuuhenkilö...28 8.5 Uusiutuvan energian käyttö... 28 8.6 Energiankulutuksen vähentäminen... 28 Ympäristökatselmus 2008, sivu 2
8.7 Jätevedet haja-asutusalueilla...29 8.8 Muuta... 29 9 KEITTIÖT JA RUOKAHUOLTO... 29 9.1 Jätehuolto ja jätteiden vähentäminen...29 9.1.1 Kertakäyttöastiat... 30 9.2 Keittiöiden energiankäyttö...30 9.3 Reilu kauppa, luomu ja paikalliset tuotteet leirikeskuksissa... 30 9.4 Reilun kaupan tuotteet seurakunnissa ja muissa yksiköissä... 31 10 TOIMISTOTYÖ... 31 10.1 Sähköisiä toimintoja lisätty...32 10.2 Tietokoneet ja muut toimistolaitteet... 32 10.3 Monistamo... 33 10.4 Painotuotteet... 34 10.5 Taukotilat... 34 11 HAUTAUSMAAT JA MUUT VIHERALUEET... 34 11.1 Historia ja kulttuuriarvot...34 11.2 Hoito-ohjeet ja koulutus...35 11.3 Hautausmaiden ja viheralueiden jätehuolto... 35 11.3.1 Jätepisteet...35 11.3.2 Kompostointi... 36 11.3.3 Hautakynttiläjäte... 36 11.3.4 Hylättyjen hautakivien hyötykäyttö... 36 11.3.5 Jätemäärät... 37 11.4 Perennat ja kesäkukat...37 11.5 Lannoitus...37 11.6 Rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten torjunta...38 11.7 Vesi... 38 11.7.1 Kastelu... 38 11.7.2 Salaojat...38 11.7.3 Pohjavesialueilla sijaitsevat hautausmaat... 38 11.8 Hallitun hoitamattomuuden alueet...39 11.9 Työkoneet ja polttoaineet...39 11.10 Krematorio... 40 11.10.1 Krematorion ympäristölupa... 41 11.11 Ympäristöluvat puutarhajätteen kompostoinnille ja polttonesteiden jakelulle...41 11.12 Öljyvuodot huoltokeskuksessa 2005 ja 2006...42 11.13 Liukkauden torjunta... 42 11.14 Linnut ja muut eläimet...42 12 LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET... 42 12.1 Heinänokan leirikeskus...43 12.1.1 Heinänokan partiovenesatama... 43 12.1.2 Jätehuolto...44 12.2 Kunstenniemen leirikeskus... 44 12.2.1 Jätehuolto...44 12.2.2 Biojätteen kompostointi...45 12.2.3 Kuivakäymälät... 45 12.3 Sinapin kurssikeskus...45 12.3.1 Jätehuolto...46 Ympäristökatselmus 2008, sivu 3
12.4 Houtskarin leirialue...46 12.4.1 Kuivakäymälät... 46 12.5 Jätevesien käsittely leirikeskuksissa... 47 12.6 Leirialueiden luontoarvot ja luontopolut... 47 12.6.1 Eläimet... 48 13 METSÄNHOITO...48 13.1 Metsälain ja luonnonsuojelulain määrittelemät arvokkaat ja suojeltavat kohteet...49 13.2 Metsien hoito... 50 13.3 Maanotto... 50 14 LIIKENNE... 50 14.1 Seurakuntayhtymän autot...50 14.2 Henkilöauto, linja-auto, juna...50 14.3 Lämpöpaikat ja parkkihallit... 51 14.4 Polkupyörä... 52 14.5 Lentokone, ruotsinlaiva...52 14.6 Sisäinen liikenne... 52 14.7 Retki- ja leirikuljetukset...53 14.8 Liikuntaesteisten huomioiminen...53 LIITE Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ympäristötyön seuranta 2007 Ympäristökatselmus 2008, sivu 4
1 JOHDANTO Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sisäinen ympäristökatselmus 2008 on laadittu Kirkon ympäristödiplomin uusimista varten. Kirkkohallituksen seurakuntayhtymälle 16.12.2003 myöntämän ympäristödiplomin voimassaoloaika päättyi vuoden 2007 lopussa. Ympäristödiplomin uusintahaku oli tarkoitus toteuttaa jo loppuvuodesta 2007. Hakua jouduttiin siirtämään vuodella, koska kaikkia ympäristödiplomin uusimisen ehtona olevia minimikriteerejä ei ollut mahdollista saada kuntoon riittävän ajoissa. Osa minimikriteereistä on yhä työn alla, mutta saataneen valmiiksi syksyllä 2008. Katselmuksessa on selvitetty seurakuntayhtymän ympäristötyön nykytila ja ympäristöohjelman 2003 tavoitteiden toteutuma. Vuoden 2009 alusta seurakuntayhtymään liittyvä Piikkiön seurakunta ei vielä ole mukana tässä tarkastelussa. 2 YMPÄRISTÖASIA SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä on käytössä kirkon ympäristöjärjestelmä, ympäristödiplomi. Seurakuntayhtymän vuonna 2002 hyväksytyssä strategiassa yhtenä keskeisenä arvona on luomakunnan eheys. Uusi strategia on työn alla ja tavoitteena on saada siihen ympäristöasia esille entistä selkeämmin. Seurakuntayhtymällä on vuonna 2003 hyväksytty ympäristöpolitiikka ja ympäristöohjelma. Yhteisen kirkkoneuvoston 9.1.2003 hyväksymä ympäristöpolitiikka: 1. Seurakuntayhtymän toiminnan perustana on kristillinen usko Jumalaan Luojana ja pelastajana. Tähän uskoon kuuluu luomakunnan ymmärtäminen Jumalan tekona ja ihmisen vastuullisen toiminnan alueena. Seurakuntayhtymä organisaationa ja jokainen sen työntekijä on sitoutunut luomakunnan varjelemiseen ja vastuulliseen käyttöön. 2. Ympäristökysymysten huomioonottaminen on jokaisen paikallisseurakunnan ja kunkin osaston johdon vastuulla. Ympäristökysymykset otetaan huomioon suunnittelussa, taloudessa ja toiminnassa osana normaalia päätöksentekoa. Yhteinen kirkkoneuvosto huolehtii koordinoinnista ja seurannasta ja voi asettaa tähän toimikuntia ja työryhmiä. 3. Ympäristökuormituksen minimoimiseen ja luonnonvarojen säästämiseen pyritään hankintojen, kulutuksen, jätehuollon sekä omaisuuden hoidon ja sijoittamisen yhteydessä. 4. Julistus- ja kasvatustyössä herätetään seurakuntalaisten vastuuta luomakunnasta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Korostetaan, että luomakunnan huomioon ottava elämäntapa nousee kristillisestä uskosta eikä ole rasite vaan normaali ja oikea lähtökohta. 5. Koko henkilökunnalle annetaan suunnitelmallisesti koulutusta ympäristötietoisuuteen. 3 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Ympäristökatselmus 2008, sivu 5
Seurakuntayhtymän ympäristöjärjestelmää ei ole koskaan kuvattu riittävän tarkasti, mistä johtuen se ei toimi toivotulla tavalla. Toimivan ympäristöjärjestelmän luominen on yksi lähitulevaisuuden tehtävä. Myös eri yksiköiden ympäristövastaavien toimintaa auttaisi, jos heille olisi määritelty selkeät tehtävänkuvaukset. Ympäristöasiaan sitoutumisessakin on parantamisen varaa. Ympäristöpolitiikan edellyttämälle tasolle on vielä matkaa. Ympäristöohjelman 2003 tavoitteista on jäänyt toteutumatta huomattava osa, osin sitoutumattomuuden vuoksi, mutta toki muitakin syitä löytyy. Resurssointi ympäristötavoitteiden toteutumiseen on ollut riittämätöntä ja usein ei edes ole tietoa mihin ympäristöohjelmassa on sitouduttu. Uudet työntekijät saavat tiedon ympäristöjärjestelmästä kaksi kertaa vuodessa järjestettävästä tulokaskoulutuksesta. Tieto ympäristöjärjestelmästä olisi hyvä lisätä myös tulokasoppaaseen. 3.1 Ympäristödiplomitoimikunta ja ympäristövastaavat Yhteinen kirkkoneuvosto asetti ympäristödiplomitoimikunnan 19.2.2004. Toimikunta sai tehtäväksi seurata ympäristöohjelman toteutumista, seurata seurakuntayhtymän ympäristöasioista antamaa tiedotusta, järjestää ympäristövastaaville ja koko henkilökunnalle ympäristöasioihin liittyvää koulutusta sekä valmistella kirkon ympäristödiplomin uusimista vuonna 2007. Toimikunnan toimiaika päättyy ympäristödiplomin myöntämiseen. Toimikunnan puheenjohtajana toimii ekonomi Leena Winter ja sihteerinä hautaustoimen päällikkö Markku Mannerkorpi. Toimikunnan muut jäsenet ovat diplomikirjeenvaihtaja Ann-Sofi Hurme, isännöitsijä Ossi Jauhiainen (1.5.2008 saakka isännöitsijä Raimo Läntinen), seurakuntapastori Lasse Mustonen, erityisammattimies Hannu Repo ja tiedottaja Minna Vesanto (sijaisena vt. tiedottaja Eeva Henttu 1.4.2007 31.12.2007). Toimikunta on kokoontunut vuonna 2004 neljä, vuonna 2005 samoin neljä, vuonna 2006 kolme ja vuonna 2007 seitsemän kertaa. Seurakuntayhtymän ympäristövastaavana toimii hautaustoimen päällikkö Markku Mannerkorpi. Lisäksi jokaiseen yhdeksään seurakuntaan ja kuuteen eri yksikköön on nimetty ympäristövastaavat. Tehtäväkohtaisten ympäristövastaavien nimeämisestä on keskusteltu keväällä 2008. Tarve omasta ympäristövastaavasta on noussut esiin ainakin toimistotyön ja lapsityön osalta. On myös syytä harkita tulisiko nyt yhden ympäristövastaavan vastuulla olevat jätehuolto, siivoustyö ja energianseuranta jakaa useammalle henkilölle. Turun ruotsalainen seurakunta perusti jo vuonna 2003 luottamushenkilöistä koostuvan ympäristötyöryhmän. Muissakin seurakunnissa voisi harkita joko vastaavaa tai muutaman työntekijän muodostaman ympäristötiimin kokoamista. Yhden työntekijän mahdollisuudet viedä ympäristöasiaa eteenpäin omassa työyhteisössään ovat selvästi vähäisemmät kuin tähän tehtävään sitoutuneen ryhmän. Ympäristövastaavien ensimmäinen yhteinen palaveri pidettiin syksyllä 2003 olleen ulkoisen auditoinnin jälkeen. Todettiin, että ympäristövastaavat tarvitsevat jatkossa opastusta ympäristöohjelman toteuttamisessa ja kehittämisessä. Yhtymän järjestämästä ympäristökoulutuksesta on kerrottu luvussa 3.4. Henkilöstön ympäristökoulutus. Kaikille ympäristövastaaville ja ympäristödiplomitoimikunnan jäsenille on hankittu kesällä 2005 uusittu Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2005 ja Jokamiehen oikeudet -vihkonen. Vuoden 2006 alussa ympäristödiplomitoimikunta laati yhteiselle kirkkoneuvostolle väliraportin ympäristöohjelman toteutumisesta. Raportissa oli toimintaseloste ja lista tiedossa olleista vakavista puutteista. Puutelistaan oli kirjattu hankintaohje, jätehuoltosuunnitelma, Heinänokan ja Houtskarin alueiden luontotyyppikartoitukset sekä ympäristökasvatussuunnitelma. Ympäristökatselmus 2008, sivu 6
Vuosittaisia raportteja ympäristöohjelman 2003 toteutumisesta tai vuosittaisia koosteita seurakuntayhtymässä tehdyistä ympäristöteoista ei ole laadittu. Vuosittain tehtävät raportit helpottaisivat ympäristötyön ja ennen kaikkea ympäristöohjelman toteutumisen seurantaa. Ympäristöjärjestelmän toimivuuden takaavat käytänteet myös raportoinnin osalta tulisi laittaa kuntoon. Ympäristökatselmus 2008, sivu 7
3.2 Sisäisen ympäristökatselmuksen päivittäminen Sisäisen ympäristökatselmuksen päivittäminen aloitettiin keväällä 2007. Parin kuukautta kestäneen työn aikana selvisi, ettei uusintahaku tule onnistumaan vielä syksyllä 2007. Monet diplomin perustasoon kuuluvat asiat olivat vielä tuolloin toteutumatta, eikä aika riittäisi niiden kuntoonlaittoon. Sisäisen ympäristökatselmuksen teko aloitettiin uudelleen huhtikuussa 2008. Katselmuksen tiedot on kerännyt FM Marja-Liisa Leinonen haastatteluin, tutustumiskäynnein ja kirjallisiin dokumentteihin tutustumalla. Seurakuntien ja muiden yksiköiden ympäristövastaavat ovat laatineet keväällä 2007 lyhyet yhteenvedot yksikkönsä ympäristötyöstä ajalta 2004 kevät 2007. Ihan kaikista yksiköistä yhteenvetoa ei saatu. Palautetut yhteenvedot on koottu liitteeksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ympäristötyön seuranta 2007. Todellisuudessa on varmasti tehty paljon enemmän kuin mitä näistä koosteista ilmenee. Oman seurakunnan tai yksikön ympäristötyön kokoaminen monen vuoden ajalta muistinvaraisesti ei ole helppoa. Tulevaisuudessa ympäristötyö kannattaa koota vähintään vuosittain. Sisäinen ympäristökatselmus on raportti, jonka avulla ulkoinen auditoija saa kuvan yhtymän ympäristöasioiden hoidosta ennen auditointikäyntiä. Auditointikäynnin aikana auditoija arvio toimitaanko seurakuntayhtymässä kuten katselmusraportissa on kerrottu. Sisäisen katselmuksen teolla on myös toinen tarkoitus. Sen avulla pyritään löytämään kohteita, joissa on vielä parantamisen varaa. Katselmus toimii uuden ympäristöohjelman laatimisen apuna. 3.3 Ympäristöohjelman 2003 toteutuma Ympäristöohjelman 2003 ensisijaisena tavoitteena oli saavuttaa Kirkon ympäristödiplomin minimitaso. Tähän ei ole vielä kaikin osin päästy. Osa ympäristödiplomin minimikriteereistä, jotka eivät olleet kunnossa diplomia ensi kertaa haettaessa, eivät ole kunnossa vieläkään. Ympäristöohjelmaan 2003 kirjatuista minimikriteereistä on joko osin tai kokonaan toteutumatta seuraavat: henkilöstön ympäristökoulutus / toteutunut osin kirjalliset hankintaohjeet, joissa on otettu huomioon ympäristönäkökulma / työn alla Luomakunnan sunnuntain vietto / ei vielä vakiintunut kaikissa seurakunnissa ongelmajätteiden asianmukainen hoito / vielä pientä korjattavaa jätehuoltosuunnitelmat ja jätehuollon kuntoonlaitto / työn alla siivousaineiden selvitys / työn alla kiinteistöjen energiakatselmukset / työn alla, osa tehty energian ja veden kulutuksen seuranta / pientä tarkistettavaa hautausmaan ympäristönhoito-ohje / valmis vain yhdellä alueella luonnonsuojelulain mukaan suojeltavien luontotyyppien kartoitus / työn alla Ympäristödiplomia ensi kertaa haettaessa sen voi saada, vaikka kaikki diplomin saannille asetetut minimikriteerit eivät täyttyisi. Riittää, että ne on päätetty toteuttaa ja että niiden toteuttaminen on aikataulutettu ja vastuutettu ympäristöohjelmaan diplomin voimassaolovuosille. Minimikriteereihin kuuluvat asiat tulee saada kuntoon ennen diplomin uusintahakuun kuuluvaa ulkoista auditointia. Energiakatselmusten osalta on riittänyt, että katselmustoiminta on alkanut, vaikka sitä ei vielä olisi ehditty toteuttaa kaikissa kiinteistöissä. Ympäristökatselmus 2008, sivu 8
Ympäristöohjelman 2003 tavoitteiden toteutumisesta kerrotaan tarkemmin kunkin asian käsittelyn yhteydessä. Ympäristöasian eteen on tehty töitä ja ympäristön hyväksi on saatu aikaan konkreettisestikin nähtäviä tuloksia. Diplomin uusimisen kannalta on kuitenkin ratkaisevaa ovatko perusasiat kunnossa. Vuoden 2006 alusta diplomin vaatimuksia tiukennettiin ympäristökasvatuksen osalta. Uutena vaatimuksena vuoden 2006 alusta tuli ympäristökasvatussuunnitelman laatiminen. Tulevaisuudessa ympäristöohjelman toteutumista tulee seurata tarkemmin kuin on tähän mennessä seurattu sekä tukea aktiivisesti sen toteutumista kaikilla hallinnon tasoilla. 3.4 Henkilöstön ympäristökoulutus Keväällä 2004 toteutettiin kysely, jolla kartoitettiin työntekijöiden toiveita ympäristöaiheisesta koulutuksesta. Eniten haluttiin koulutusta Reilun kaupan tuotteista ja lähiruuasta (6), toiseksi eniten kierrätyksestä ja lajittelusta (5), ympäristökasvatuksesta lapsille (4) ja ongelmajätteiden tunnistamisesta ja sijoittamisesta (4). Maininnan saivat myös vedensäästö (1) ja energiansäästö (1). Muita toiveita olivat luontotuntemus, Lappi ja saaristo. Koulutustyöryhmä päätti syyskuussa 2004, että ympäristödiplomitoimikunnan ei tarvitse tuoda suunnittelemaansa koulutusta koulutustyöryhmän hyväksyttäväksi, vaan voi toimikunnalle myönnetyn määrärahan puitteissa järjestää koulutusta itsenäisesti. Tieto koulutuksesta tulee kuitenkin toimittaa koulutustyöryhmän sihteerille, jotta informaatio välittyisi Koulutusnaakan ja intranetin kautta mahdollisimman laajalle piirille. Työympäristötoimikunnan alainen virkistystoimikunta järjestää henkilökunnalle konsertti- ja teatteriretkien lisäksi muun muassa luontoretkiä (esimerkiksi 12.5.2008 melontaretki). Henkilökunnalle on järjestetty seuraavat ympäristökoulutustilaisuudet: 18.5.2004 iltapäiväkoulutuksen aiheena oli lähiruoka, luomu ja Reilu kauppa. Kouluttajina olivat LounaFoodin johtaja ja Turun kauppakorkeakoulun innomarketin toimialajohtaja Tuija Helsky, biologi Minna Leka Turun yliopistolla toimivasta luomupiiristä ja opiskelija Leena Anttila Reilun kaupan puolesta ry:stä. Osallistujia oli noin 30. 20.10.2004 järjestettiin ympäristökasvatuspäivä Heinänokan leirikeskuksessa Löytäjän metsäpolun avajaisten merkeissä. Metsäpolkuidean isä ja hankkeen puuhamies Hannu Repo esitteli polun. Iltapäivä oli tarkoitettu koko henkilökunnalle ja siihen osallistui 70 henkeä. 12.5.2005 ympäristödiplomitoimikunta ja ympäristövastaavat kävivät tutustumassa Lassila & Tikanojan toimintaan ja tiloihin. 23.11.2006 järjestetyn ympäristökoulutusiltapäivän aiheena oli jätehuolto. Koulutuksessa kerrottiin Turun kaupungin jätehuoltomääräyksistä, seurakuntayhtymän jätehuoltosuunnitelmista ja TOK:n jätehuoltosuunnitelmista ja ympäristöjärjestelmästä. Osallistujia oli vajaa 40. 22.5.2007 järjestettiin ympäristövastaavien iltapäivätapaaminen. Paikalla oli suurin osa yhtymän ympäristövastaavista. Liisa Harjula Varsinais-Suomen Energiatoimistosta kertoi energia-asioista ja kristillinen luonnonsuojelujärjestö A Rocha esitteli toimintaansa ja yhteistyömahdollisuuksia seurakuntayhtymän kanssa. 30.10.2007 järjestetyssä ympäristövastaavien tapaamisessa esiteltiin valmisteilla ollutta ympäristökasvatussuunnitelmaa ja käytiin läpi vielä toteutumattomat ympäristödiplomin minimikriteerit. Ympäristökatselmus 2008, sivu 9
Koulutustilaisuuksissa on jaettu mm. Maan ystävien Ilmaston ystävän muistilistaa. Työtehtävien mukaan räätälöityä ympäristökoulutusta on järjestetty lapsityöntekijöille. Luottamushenkilöille suunnattuja koulutus- tai infotilaisuuksia ei ole ollut. Muiden tahojen järjestämään ympäristökoulutukseen on osallistuttu seuraavasti: Lindström Oy:n Turun palvelukeskuksen 14.5.2004 järjestämään ympäristöpäivään osallistuivat isännöitsijä Raimo Läntinen ja Johanna Lahtinen. Päivän aiheena oli Lindström Oy:n palvelut, uusi jätehuoltolaki sekä jätteiden keräily ja lajittelu. Kirkkohallituksen 16. 17.8.2004 Porkkalan Räfsössä järjestämille ympäristödiplomin auditoijien ja seurakuntien ympäristövastaavien neuvottelupäiville osallistui kolme ympäristödiplomitoimikunnan jäsentä (Leena Winter, Raimo Läntinen, Hannu Repo). Heinänokan ja Sinapin ruokahuollosta vastaavat henkilöt ovat osallistuneet Turussa pari vuotta sitten järjestettyyn Portaat luomuun esittelytilaisuuteen. Kirkon ympäristöpäiville 22. 23.8.2006 Helsingissä osallistui kolme ympäristödiplomitoimikunnan jäsentä (Markku Mannerkorpi, Lasse Mustonen, Minna Vesanto). Kirkkohallituksen 14. 16.8.2007 Porkkalan Räfsössä järjestämille ympäristödiplomin auditoijien ja seurakuntien ympäristövastaavien neuvottelupäiville osallistui ympäristödiplomitoimikunnan jäsen Lasse Mustonen. 3.5 Ulkoinen tiedotus seurakuntayhtymän ympäristötyöstä Seurakuntayhtymän ympäristöasioista on tiedotettu paikallisille tiedotusvälineille. Turun Sanomat on uutisoinut mm. Löytäjän metsäpolun (lokakuu 2004), ympäristödiplomin luovutustilaisuuden (2004) ja sisäisen katselmuksen alkamisen (maaliskuu 2007). Seurakuntayhtymän kotisivuilla on kerrottu kattavasti yhtymän ympäristötyöstä. Sivuilta löytyy mm. yhtymän ympäristöohjelma, laaja ekolinkkilista ja linkkejä ympäristökasvatuksen avuksi. Ympäristöasia ja kansainvälinen vastuu on ollut esillä Kirkko ja me -lehdessä. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa, jaetaan Turussa ja Kaarinassa joka talouteen ja on luettavissa netissä. Myös radio-ohjelmissa on pidetty asiaa vahvasti esillä erityisesti kesäajan Maininkeja-ohjelmissa. Tavarantoimittajista ainakin siivousaineiden hankintaliikkeelle on tiedotettu ympäristödiplomista. 4 TOIMINTA JA TALOUS 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä toimintakertomus Toiminta- ja taloussuunnitelmaan on asetettu ympäristötavoitteita koko ympäristödiplomin voimassaolon ajan (2004-2007). Ensimmäisen kerran ympäristöasia oli esillä toimintasuunnitelmien laadintaohjeissa jo vuotta aiemmin eli vuonna 2003, mutta ei ilmeisesti enää kaikkina seuraavina vuosina. Vuodesta 2006 lähtien toimintasuunnitelman tavoitteet on pitänyt jakaa laatu-, määrä-, talous- tai ympäristötavoitteisiin. Lisäohjeena on, että tavoitteiden tulee olla realistisia ja konkreettisia. Ann-Sofi Hurmeen valtuustoaloitteen johdosta eri työalojen toimintasuunnitelmissa on esitettävä vähintään yksi ym- Ympäristökatselmus 2008, sivu 10
päristötavoite vuodesta 2007 lähtien. Ympäristötavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tavanomaisen vuosiraportoinnin yhteydessä. Vuosiraportit ovat luettavissa virallisessa tasekirjassa. Vuonna 2004 ympäristötavoite oli viidellä yksiköllä. (Tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu tämän raportin ko. aihetta käsittelevissä luvuissa): - Hallintoviraston talous- ja henkilöstöhallinto: Tuetaan ympäristöohjelman toteuttamista ja ympäristösertifikaatin saamista. - Katariinanseurakunta: Toteutetaan ympäristöohjelmaa yhtymän tavoitteiden mukaan. - Tiedotustoiminta: Pyritään vähentämään paperin käyttöä toimiston tulostus- ja monistustoiminnassa, suunnitellaan Kirkon Naakan sähköistä jakelua. - Kiinteistötoimisto: Kiinteistöjen jätehuoltosuunnitelmien laatiminen ja energiakatselmusten aloittaminen. - Hautaustoimi: Henkilöstön sitouttaminen ympäristöohjelmaan, perennahoidon kehittäminen ja jätehuollon kehittäminen (ongelmajätteiden keskitetty keräys ongelmajätekonttiin). Vuonna 2005 ympäristötavoite oli seuraavilla yksiköillä: - Katariinanseurakunta: Ympäristöohjelman toteuttamisessa noudatetaan yhtymän tavoitteita. - Kaarinan seurakunta: Papinholman ranta-alueen kunnostamisen myötä lisätään kaarinalaisten tietoisuutta ympäristön ja luonnonsuojelun merkityksestä. Tavoite toteutui hyvin. Avoimet kesäpäivät Papinholmassa joka keskiviikko kokosivat useita kymmeniä kaarinalaisia lähelle luontoa. Ranta-alueen kunnostuksen keskeneräisyys on jonkin verran haitannut toimintaa. - Kiinteistötoimisto: Kiinteistöjen jätehuoltosuunnitelmien laatiminen. - Hallintoviraston talous- ja henkilöstöhallinto: Tuetaan ympäristöohjelman toteuttamista. - Kasvatusasiainkeskus raportoi ympäristötavoitteensa toteutumista seuraavasti: Luontoarvoja pidettiin yllä mm. koululaisille keväällä järjestettyjen luontoviikkojen välityksellä. Leirikeskusten uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet pyrittiin toteuttamaan luontoa mahdollisimman hyvin suojelevalla tavalla. - Yhteinen lähetystyö: Yhteistyö lisääntyy lähetystyön vastuunkantajien kesken. Vuodelle 2006 ympäristötavoitteen olivat asettaneet keskusrekisteri, työympäristötoimikunta, Mikaelinseurakunta, Katariinanseurakunta, Maarian seurakunta, Turun ruotsalainen seurakunta, Henrikinseurakunta, Paattisten seurakunta, Kaarinan seurakunta, tiedotustoimisto, koulutus, perheasian neuvottelukunta, työohjaus ja sielunhoitokoulutus, retriittitoiminta, kasvatusasian keskus, yhteinen lähetystyö, hautaustoimi ja kiinteistötoimisto. Vuosille 2007 ja 2008 lähes jokainen yksikkö on asettanut omat ympäristötavoitteensa. Yhtymätason tavoite vuonna 2007 oli ympäristödiplomin uusiminen. Tavoitteet ovat useimmiten melko konkreettisia, jolloin niiden toteutumisen seuranta ja raportointi on helppoa. Osa tavoitteista on yleisluonteisia, malliin toimitaan ympäristöystävällisesti. 4.1.2 Ympäristöasia seurakuntayhtymän vuosikertomuksessa Vuosina 2003-2005 ympäristöasia on ollut esillä yksiköiden vuosiraporteista koostetussa yhtymän vuosikertomuksessa seuraavasti: Vuoden 2003 vuosikertomuksessa kerrotaan ympäristödiplomin valmistelutyöstä (s. 17), hautaustoimen kolmen ympäristötavoitteen toteutumisesta (s. 36) ja hallintoviraston tavoitteesta tukea ympäristödiplomin saamista ja ympäristöohjelman toteuttamista (s. 33). Vuoden 2004 vuosikertomuksessa on artikkeli Heinänokkaan rakennetusta Löytäjän metsäpolusta (s. 17) ja yhteenveto ympäristödiplomitoimikunnan työstä (s. 39). Vuoden 2005 kertomuksessa on artikkeli hautausmaiden kestävästä kehityksestä (s. 29). Ympäristökatselmus 2008, sivu 11
Vuosina 2006-2007 vuosikertomukset on tehty eri periaatteella. Vuonna 2006 kertomus on koottu työntekijöiden haastatteluista ja 2007 vapaaehtoisten haastatteluista. Vuonna 2006 ympäristöteema on esillä luontoelämysten ja 2007 kansainvälisen vastuun kautta. 4.2 Rakentaminen ja maankäyttö Vuosien 2004 2007 suurimmat rakennusprojektit ovat olleet Sinapin leirikeskuksen uusi majoitusrakennus, ruotsalainen seurakuntatalo Aurelia, Kunstenniemen leirikirkko, Poikluoman seurakuntatalo ja Aurakadun vanhan koulun saneeraus nuorisokeskukseksi. Yhtymä on ollut mukana myös Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin rakennuttamisessa. Tulevia rakennuskohteita ovat Henrikinkirkon ja Hirvensalon kirkon laajennukset. Yhtymä on tiiviisti mukana rakentamiseen liittyvän suunnittelun eri vaiheissa ja tuo siihen tiukan virkamiesohjauksen. Vuonna 2005 saatiin päätökseen kahden kulttuurillisesti arvokkaan kohteen, Sinapin vanhan päärakennuksen ja Katariinan pappilan, korjaus. Sinapin vanhan päärakennuksen muutostöille haettiin Museoviraston hyväksyntä. Katariinan pappila saneerattiin Turun maakuntamuseon ohjeiden mukaan kokoontumis- ja juhlatilaksi. Saneeraus käsitti rakennuksen sisä- ja ulkopuolen. Vesikatto uusittiin, ulkolaudoitusta uusittiin ja koko ulkomaalaus uusittiin alkuperäiseen värisävyyn. Vuosina 2006 2007 kunnostettiin myös Katariinan pappilan pihapiirin rakennukset, eli entinen suntion asuinrakennus, tallirakennus ja vaja. Seurakuntayhtymän kulttuuriarvoista huolehtii yhtymän osa-aikainen intendentti. Rakennustyömaille on tehty erilliset ympäristösuunnitelmat osana projektien laadunvarmistussuunnitelmaa. Tavoitteita määriteltäessä on kiinnitetty erityistä huomiota työmaiden energiankulutukseen, syntyvän jätteen määrään ja käsittelyyn, työmaa-alueen järjestämiseen, käytettäviin koneisiin ja laitteisiin sekä kuljetusten järjestämiseen. Suunnitelmien noudattamista on valvottu päivittäin ja tavoitteiden saavuttamista on arvioitu katselmuksin. Leirikeskusten uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet on pyritty toteuttamaan luontoa mahdollisimman hyvin suojelevalla tavalla. Perinteiset kulttuurimaisemat, kuten pappiloiden pihapiirit, vanhat hautausmaa-alueet ja Aurajoen rantamaisemat, pyritään säilyttämään. Kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkon on suojeltu lakisääteisesti ja lisäksi Martinkirkko Museoviraston erillispäätöksellä. Muita suojelukohteita ovat Maarian ja Katariina pappilat, Simolan talo (nykyisin Nummen seurakuntatalo) pihapiireineen sekä Sinapin vanha päärakennus. Rakennuksia ympäröivät pihapiirit on pyritty pitämään alkuperäisessä mallissa. 4.2.1 Ekologinen rakentaminen ja investoinnit Ekologisella rakentamisella tarkoitetaan tavanomaisia rakennusnormeja pidemmälle menevien ympäristötavoitteiden asettamista. Virallisia kriteerejä sille ei ole olemassa. Koerakennuskohteita sen sijaan on paljon. Usein niissä on keskitytty tiettyyn ekorakentamisen piirteeseen, esimerkiksi tavoiteltu matalaenergiataloa tai hyödynnetty aurinkoenergiatekniikkaa. Seurakuntayhtymässä ei ole ollut mitään tämän tyyppistä rakentamista eikä asia ole noussut keskusteluihin. Vanhoja rakennuksia purettaessa niistä on otettu talteen hirret, kivet, kaakeliuunit ja tiilikatteet. Valmius joidenkin vanhojen rakennusosien käyttöön on olemassa, jos tällainen korjauskohde tulee vastaan. Tämäkin on ekologista rakentamista. Katariinan pappilan kunnostus tehtiin kunnioittaen vanhaa ja käyttäen osin jopa perinteisiä rakennusmateriaaleja ja rakennusmetodeja. Myrkyttömien tai perinteisten maalien ja muiden pintamateriaalien käyttö kuuluvat ekologiseen rakentamiseen. Ympäristökatselmus 2008, sivu 12
Kiinteistötoimiston puutyöhuoneella korjataan käytössä olevia kalusteita ja valmistetaan uusia. Leirikeskuksissa kaadetuista puista sahataan kenttäsahalla puutavaraa omaan käyttöön. 4.2.2 Maankäyttösuunnitelma Vuonna 2003 hyväksyttyyn maankäyttösuunnitelmaan on liitetty ympäristölauseke, jonka mukaan seurakuntayhtymä järjestää maa-alueidensa käytön ja rakentamisen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Ympäristödiplomitoimikunta kävi lokakuussa 2006 tutustumassa seurakuntayhtymän Satavassa ja Kakskerrassa omistamien alueiden kaavaehdotuksiin. Vielä tuolloin toimikunnalla ei ollut yhtymässä lausunnonanto-oikeutta kaavoitusasioissa. Keväällä 2007 kiinteistöjohtaja Kosola lupasi, että tulevaisuudessa ympäristödiplomitoimikunta saa antaa lausuntoja vireillä olevista hankkeista jo varhaisessa vaiheessa. Lausuntojen kautta toimikunnalla on hyvä mahdollisuus nostaa esiin eri hankkeisiin liittyviä ympäristönäkökohtia. Viralliseen lausuntokierrokseen toimikuntaa ei ole kuitenkaan otettu. Uudenmaantie 45:stä purettujen kasvihuoneiden maaperästä tuskin enää löytyy jäämiä vanhoista kasvinsuojeluaineista tai lämmitysöljystä. Alueen aiemmasta käytöstä on silti syytä olla tietoinen. 4.3 Hankinnat Ympäristöohjelman 2003 mukaan hankintaohje oli tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2004. Vuonna 2005 hankintaohjeen teko päätettiin siirtää valmisteilla olleen hankintalain voimaantulon jälkeiseen aikaan. Lain valmistumista saatiin odottaa oletettua kauemmin. Uusi hankintalaki astui voimaan kesäkuussa 2007. Hankintaohjeen laatiminen annettiin lisätehtäväksi vuonna 2005 asetetulle ohjesääntötoimikunnalle. Työ alkoi toukokuussa 2007 ja se pyritään saamaan valmiiksi syksyllä 2008. Hankintaohjeesta olisi hyvä pyytää lausunto ympäristödiplomitoimikunnalta. Ympäristöystävällisiin hankintoihin ohjaava hankintaohje kuuluu ympäristödiplomin perusvaatimuksiin ja tulee siksi saada kuntoon ennen diplomin uusimista. Mitään yleistä suositusta hankkia ympäristöystävällisiä tuotteita tai kehotusta selvittää hankinnan ympäristövaikutuksia ei ole toistaiseksi annettu. Suurimpien hankkijoiden eli hautaus- ja kiinteistötoimen tarjouspyynnöissä ympäristöasia on ollut mukana jo useamman vuoden. Tarjouspyyntöön on listattu hankintapäätökseen vaikuttavat asiat tärkeysjärjestyksessä. Tärkeimpänä tekijänä on hinta, seuraavaksi tuotteelta vaadittavat tietyt ominaisuudet ja viimeisenä ympäristöasiat. Usein jo tuotteen ominaisuuksille asetetuissa vaatimuksissa on ollut mukana ympäristöominaisuuksia. Autohankinnoissa tällaisia ovat esimerkiksi polttoaineen kulutus ja huoltojen toimivuus. Ympäristöasia on ollut esillä tehtäessä päätöksiä rakennusurakoista, mutta ei vielä siinä vaiheessa, kun on valittu rakennusten suunnittelijoita. Ympäristön kannalta on ratkaisevan tärkeää miten hyvin jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon rakentamisesta ja rakennuksen käytöstä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Ympäristöohjelmaan 2003 on kirjattu, että suunnittelijoilta edellytetään kykyä arvioida rakentamisen ja rakennuksen käytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ympäristökatselmus 2008, sivu 13
Hautaus- ja kiinteistötoimen lisäksi myös tiedotustoimisto on jo useamman vuoden ajan kiinnittänyt huomiota hankintojensa ympäristöystävällisyyteen. Tilattaessa painotuotteita tiedotustoimiston kautta (esim. toimintakertomukset) on tiedotustoimisto lähes poikkeuksetta pyytänyt tarjousta ympäristömerkitystä paperista. Mahdollisuuksien mukaan on kiinnitetty huomiota myös painoprosessin ympäristöystävällisyyteen. Atk-yksikkö tulee ottamaan mukaan ympäristövaatimuksen kilpailuttaessaan seuraavan kerran atk-laitehankinnat (ilmeisesti vuonna 2009), mikäli tuleva hankintaohje sen mahdollistaa. Paljousalennusten saamiseksi tietyn tuoteryhmän hankinnat on keskitetty jollekin kyseisen alan toimittajalle. Esimerkiksi siivousalan tuotteet hankitaan tällä hetkellä Siisti-Pisteestä ja leirikeskusten ruokatilaukset tehdään Heinon Tukusta. Luomutuotteita ja Reilun kaupan merkkijärjestelmään kuuluvia tuotteita ei aina saada halutulla tavalla, vaikka Heinon Tukku on panostanut ympäristöasioihin ja sillä on ISO14001 ympäristösertifikaatti. 4.4 Eettinen sijoittaminen Kirkkohallitus on huhtikuussa 2007 hyväksynyt Suomen kirkon vastuullisen sijoittamisen ohjeet. Seurakuntayhtymässä on jo aiemmin tehty kirkkovaltuustossa päätös, jonka mukaan seurakuntayhtymä noudattaa sijoitustoiminnassaan soveltuvin osin kirkkohallituksen sijoitustoiminnan eettisiä ohjeita. Ohjeissa on todettu, että yleisen käsityksen mukaan sijoittajien vastuu ulottuu kauemmas kuin pelkästään hyvän tuoton saavuttamiseen. Eettinen sijoittaminen on aiemmin ymmärretty lähinnä sijoituskohteiden karsimiseksi. Sijoittaja on määritellyt yritykset tai toimialat, joita se on halunnut välttää. Sijoitusmaailman jako pahoihin ja hyviin sijoituskohteisiin tai toimialoihin on mahdotonta, eikä se ole tarkoituksenmukaista. Tuoreimman käsityksen mukaan vastuullisessa sijoittamisessa otetaan sijoitusanalyysin mukaan taloudellisten tekijöiden lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä tekijöitä, jotka voivat joko lisätä tai alentaa sijoituskohteiden arvoa. Jokaiseen sijoituspäätökseen ja sijoituskohteeseen liittyy aina myös muita kuin taloudellisia ulottuvuuksia, joilla voi olla tietyllä aikavälillä myös taloudellinen vaikutus. Käyttöön otettu uusi termi on ESG, joka tulee sanoista Environment, Social and Governance issues, vastaavaa suomalaista termiä ei ole käytössä, mutta puhutaan ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapa-asioista. Kirkkohallitus käyttää ohjeissaan termiä vastuullinen sijoittaminen vanhan eettisen sijoittamisen sijasta. Tällä halutaan painottaa aktiivista ja positiivista sijoitustapaa. Välttämisessä tai negatiivisessa arvottamisessa sijoittaja määrittelee itse yritysjoukon, johon sijoittamista vältetään. Rajoittava kriteeri voi olla esimerkiksi yrityksen toimiala tai yritysten toiminnassa esiintyneet epäselvyydet johon yritysjohto ei ole puuttunut. Kysymys voi olla esim. ihmisoikeuksien rikkomisesta. Kun sijoitusjoukosta rajataan tietty osa sijoituskohteista ulkopuolelle, sijoittajan hajauttamismahdollisuudet pienenevät. Näin muodostetun sijoitussalkun riski on samalla suurempi. Kun puhutaan positiivisesta näkökulmasta tai arvottamisesta, sijoittaja etsii yhtiöitä, jotka ovat sitoutuneet vastuullisiin liiketoimintatapoihin tai tuottavat vastuullisia tuotteita ja palveluja. Integroidulla sijoitustoiminnalla tarkoitetaan sitä, että sijoittaja liittää ESG-tekijät sijoitustutkimuksiin ja päätöksentekoprosesseihin. Tällöin on tarkoituksena löytää yrityksiä, jotka vastuukysymyksillä pystyvät luomaan pitkäaikaista kilpailukykyä suhteessa kilpailijoihin. Vaikuttamisessa sijoittajat ovat aktiivisia omistajia ja käyttävät omistajaoikeuksiaan. Vaikuttamista käytetään vastuullisemman yritystoiminnan kannustamiseen sekä sijoitustuottojen varmistamiseen. Tehokkain vaikuttamisen muoto voi olla suora keskusteluyhteys sijoittajan ja yritysjohdon välillä. Joissain tapauksissa sijoittaja voi olla aktiivinen omistaja äänestämällä yhtiökokouksissa. Sijoittaja voi Ympäristökatselmus 2008, sivu 14
vaikuttaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Vaikuttaminen on usein muiden sijoittajien kanssa yhdessä toimimista. Yhteisvoimin pystytään tehokkaammin vaikuttamaan yrityksiin. Joskus yhteistyön tekevät mahdolliseksi konsultit, joiden laaja yhteysverkosta helpottaa sijoittajien yhteistoimintaa. Seurakuntayhtymä kilpailutti sijoitustoiminnan hoidon vuonna 2007. Pääsijoittajaa vaihdettiin ja tämän johdosta käytännössä koko sijoitusvarallisuus myytiin joulukuussa ja annettiin euromääräisenä sijoitusomaisuutena uudelle sijoittajalle. Vuoden vaihteessa sijoitusvarallisuutta oli 104 milj. euroa. Siitä 62 % kuuluu hautainhoitorahastolle, 32 % keskuskirjanpidolle ja 6 % testamenttirahastolle. Uusi sijoitussuunnitelma perustuu rahastojen käytölle. Vanhoista suorista osakeomistuksista luovuttiin ja tämän jälkeen vaikuttaminen kirkkohallituksen tarkoittamassa mielessä voi olla pelkästään välillistä. Uusi sijoitustapa on entistä kustannustehokkaampi ja lisääntyneen hajatuksen myötä sijoitusten riskitaso on pienentynyt. Uusi pääsijoittaja voi suoraan tarjota eettisiä rahastoja osana sijoitustoimintaa. Niiden käyttämisestä ei ole vielä tehty päätöksiä tai annettu toimeksiantoja. Sijoitusten ohjaaminen käytännössä on annettu sijoitustoimikunnalle, joka puolestaan pitää kirkkoneuvoston ajan tasalla sijoitusasioissa. 4.5 Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuus budjetista Tapa jakaa 2 % budjetin laadintavuotta edeltävänä vuonna saadusta kirkollisverosta lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan on jatkunut jo vuosia. Vuonna 2007 lähetysjärjestöille (Suomen Lähetysseura, Kansanlähetys, SLEY/SLEF, Kylväjä, Suomen Pipliaseura, Sanansaattajat) ja Kirkon Ulkomaanavulle maksettiin budjettikäsittelyn yhteydessä myönnetyt määrärahat yhteensä 485.000 euroa. Ko. määrärahat lasketaan budjettikäsittelyä edeltävänä vuonna saadun kirkollisveron mukaan: vuonna 2005 saatiin kirkollisveroa 24.248.930 euroa, josta 2 % on 484.979 euroa. Kirkon Ulkomaanavun osuus oli 30 % ja lähetysjärjestöjen 70 %. Seurakuntayhtymä on lisäksi maksanut äkilliseen tarpeeseen menneitä avustuksia. Esimerkiksi vuonna 2005 maksettiin Kirkon ulkomaanavulle kirkkovaltuuston päätöksillä Aasiaan 30.000, Pietarin Pyhän Marian urkuihin 17.000 ja Pakistaniin 10.000 euroa. 4.6 Ympäristömerkityt tuotteet Tuotteiden hankinnassa ei yleensä kiinnitetä erityistä huomiota siihen onko tuotteella ympäristömerkki vai ei. Poikkeuksiakin tästä linjasta löytyy. Ympäristömerkittyjen tuotteiden määrässä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta. Vuonna 2003 niitä oli luetteloitu viisitoista. Useimmiten ympäristömerkki löytyy puhdistus- ja pesuaineista, joita ei ole vielä kartoitettu. Toukokuussa 2008 oli käytössä ainakin seuraavat ympäristömerkillä varustetut tuotteet: valkoinen A4 kopiopaperi (monistamo) (Joutsen) kangaskäsipyyhejärjestelmä (lähes kaikissa toimipisteissä) (Joutsen) WC- ja käsipyyhepaperit Katrin ja Saga (Joutsen) Medium 10+ (Pesetti 10+), ammattikäytön koneastianpesuaine (leirikeskukset) (Joutsen) Siisto Sanitop, saniteettitilojen pesu (leirikeskukset) (Joutsen) Kirkko ja Me -seurakuntalehti (Joutsen) Samsung-näytöt (TCO) toimistojen monitoimilaitteet (EnergyStar) Ympäristökatselmus 2008, sivu 15
4.7 Ympäristöindikaattorit Seurakuntayhtymällä ei ole toistaiseksi käytössä yhtään ympäristöindikaattoria. Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on toimintojen ympäristöhaittojen pieneneminen. Tätä tulisi kyetä seuraamaan vuosittain ja raportoimaan asiasta toimintakertomusten yhteydessä. Kaikkia toiminnasta syntyviä ympäristövaikutuksia ei voi mitata, mutta olisi hyvä, jos seurakuntayhtymä pystyisi asettamaan muutamia tällaisia määrällisiä tavoitteita. Määrällisesti mitattavia ympäristövaikutuksia kutsutaan ympäristöindikaattoreiksi. Indikaattorin tulee kertoa jotain olennaista toiminnan ympäristörasituksesta, olla helposti laskettavissa ja sen tulee toistua vertailukelpoisena joka vuosi. 5 YMPÄRISTÖKASVATUS 5.1 Ympäristökasvatussuunnitelma Ympäristödiplomin minimivaatimuksia on tiukennettu ympäristökasvatuksen osalta vuonna 2006. Uutena vaatimuksena on ympäristökasvatussuunnitelman laadinta. Seurakuntayhtymissä se voidaan laatia joko yhtymätasolla tai seurakunnittain. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ympäristökasvatussuunnitelman laadintaa alettiin suunnitella alkuvuodesta 2006. Puutteellisten työvoimaresurssien ja työkiireiden vuoksi hankkeen aloitus siirtyi kesään 2007. Lasse Mustonen laati suunnitelman luonnoksen ja valmis suunnitelma hyväksyttiin ympäristödiplomitoimikunnassa tammikuussa 2008 ja esiteltiin yhteiselle kirkkoneuvostolle toukokuussa. Kirkkoneuvosto merkitsi suunnitelman tietoonsa saatetuksi ja lähetti sen edelleen seurakuntien ja yhtymän yksiköitten tietoon. Kunkin yksikön tulee huomioida ympäristökasvatussuunnitelma 2008 vuosien 2009-2011 talousarvioiden laadinnassa esittämällä kullekin vuodelle yhden konkreettisen ympäristökasvatuksellisen tavoitteen. Suunnitelma tullaan huomioimaan myös seurakuntayhtymän tulevaa strategiaa laadittaessa. Useimmilla seurakunnilla on viime vuosina jo ollutkin jokin ympäristökasvatuksellinen tavoite toimintasuunnitelmissaan. Joissakin seurakunnissa työntekijät on viety kerran vuodessa luontoretkelle (Henrikki, Katariina). 5.2 Luomakunnan sunnuntai ja muu jumalanpalveluselämä Kirkkokäsikirjan mukaisen luomakunnan sunnuntain vietto on vielä sattumanvaraista osassa seurakuntia. Tuomiokirkkoseurakunnassa on vietetty luomakunnan sunnuntaita säännöllisesti jo 1990-luvulta lähtien. Myös Henrikinseurakunnassa sen vietto on vakiintunut. Vuonna 2007 sitä vietettiin 15.7. Tähkäpuistossa työnimellä ruusumessu ja lisäksi Peltolan siirtolapuutarhassa järjestetään vuosittain kesähartaus. Martinseurakunnassa luomakunnan sunnuntaita on vietetty kaksi kertaa, viimeksi Kakskerran kirkossa kirkkopäivien yhteydessä 2007. Jouluviikolla järjestetään perinteinen metsäkirkko Hirvensalon metsäkirkossa. Paattisten seurakunnassa on vuosittain useita säännöllisesti toistuvia luontoaiheisia jumalanpalveluksia. Kylvön- ja sadonsiunausjumalanpalveluksia ovat toteuttamassa mm. Maatalousnaiset ja Maata- Ympäristökatselmus 2008, sivu 16
loustuottajat. Luomakunnan sunnuntai nimityksellä järjestetty jumalanpalvelus toteutettiin kesäkuussa 2007. Luontopolun laavulla syksyisin järjestettävä metsäkirkko tullaan ehkä jatkossa toteuttamaan luomakunnan sunnuntain tekstein ja virsin. Kaarinan seurakunnalla on jatkuvana käytäntönä järjestää luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelus Kuusiston linnanraunioilla. Maarin seurakunta järjestää vuosittain joulun alla lyhtyhartauden Koroisissa ja luomakunnan sunnuntaita on vietetty ainakin vuonna 2006. Runosmäessä on järjestetty metsäkirkko. Ruissalossa oleva Mikaelin leirikirkko vihittiin käyttöön kesällä 2005 ja sitä alettiin taas käyttää. Maaalue on vuokrattu Turun kaupungilta leirikirkkokäyttöön 1960-luvulla. Leirikirkko oli käyttämättä useita vuosia ja alue unohtui. Mikaelin seurakuntaneuvoston pyynnöstä alue on nyt palautettu leirikirkkokäyttöön. Alue kuuluu Naturaan, joten siellä on toimittava alueelle annettujen ohjeiden mukaan. Leirikirkkoon on viety penkkejä ja rakennettu puusta kevyt puhujakoroke. Mitään maastoa tuhoavia töitä ei ole tehty. Puita ei ole kaadettu, eikä tietä rakennettu. Ruotsalaisessa seurakunnassa on järjestetty luomakunnan sunnuntain jumalanpalveluksen lisäksi ympäristömessu. 5.3 Ympäristökasvatus lapsityössä Kasvatusasiainkeskuksessa on neljä lapsityötä ohjaavaa työntekijää. Lastenohjaajia on noin 50 ja he toimivat mm. päiväkerhoissa, koululaisten iltapäiväkerhoissa ja perhekerhoissa. Lapsityössä luonto, vuodenajat ja kirkkovuoden pyhät ovat keskeisessä roolissa. Alle kouluikäisten lasten kanssa ympäristöön liittyvä toiminta painottuu lapsen ja luonnon välisen suhteen luomiseen ja hoitoon. Iltapäiväkerhoissa kouluikäisten kanssa mietitään jo enemmän luonnonsuojeluun liittyviä asioita. Tilastoja luonto/ympäristökasvatuksen määrästä ei ole, mutta lapsityönohjaajien tuntuman mukaan ympäristökasvatuksen määrässä ei ole tapahtunut viime vuosina oleellista muutosta. Lapsityön vuosisuunnitelmien laatimisessa käytetään apuna useita kirkollisia lähteitä, joista löytyy tälläkin hetkellä runsaasti ohjeistusta ja vinkkejä ympäristökasvatukseen. Ympäristöteema on mukana kirkon kasvatuksen 2006-2008 painopisteaiheessa Jumalan silmissä kaunis tytöt ja pojat. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen Pikkuväki-lehden numerossa 3/2008 on esitetty ympäristö ja luonto teemaan pohjautuva päiväkerhon kausisuunnitelma 2008-2009. Ympäristökasvatusohjeistusta löytyy myös kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirjasta 2008 (VAKE). Yksi uusimmista esimerkeistä ympäristökasvatuksessa on Martinseurakunnan lastenohjaajien ideoima Kas kummaa -nukketeatteri, jonka toiminnassa ympäristöasiat ovat olleet mukana alusta asti. Jo rekvisiitan rakentaminen perustuu mahdollisimman paljon kierrätykseen. Uusin satunäytelmä Mitä opit tänään, Pikku-Kala? kertoo luonnonsuojelusta ja toisen auttamisesta. Kasvatusasiankeskuksen materiaalilainaamossa on useita ympäristökasvatusta tukevia kirjoja niin lapsille kuin ohjaajille. Ympäristöohjelman 2003 yhtenä tavoitteena oli kerätä lisää ympäristökasvatusmateriaalia lapsityön käyttöön. Asian toteutumista ei ole tarkistettu. Ympäristökasvatusaiheista lisäkoulutusta lastenohjaajille on järjestetty syksyllä 2003 ja toimintakaudella 2005 2006. Viimeksi järjestetty koulutus toteutettiin nimikkeellä "luontokasvatus" ja idealla "luonto kodiksi". Kaikki lastenohjaajat olivat paikalla. Ympäristökatselmus 2008, sivu 17
Lastenohjaajien työn ohjaamisessa korostetaan kohtuullista kulutusta ja kierrätystä (mm. lelujen kierrätys, kangaskassit iltapäiväkerhojen välipaloja kerhoon kannettaessa). Askarteluissa ja muussa toiminnassa tarvittava materiaali hankitaan keskitetysti ja valintakriteerinä käytetään tuotteiden lapsiystävällisyyttä. Lapsityö käyttää myös muille tarpeettomaksi tulleita materiaaleja, mutta valikoiden. Päiväkerhoissa lapset syövät omia eväitä ja tuovat omat mukit mukanaan. Iltapäiväkerhoissa käytetään talon astioita ja perheretkillä perheet huolehtivat itse syömisistään. Tarve kertakäyttöastioiden käyttöön on vähäistä. Kertakäyttöastioita käytetään suurissa tapahtumissa ja pienemmissäkin, kun tiskaaja puuttuu. Joissakin perhekerhoissa on järjestetty kirpputoreja. Päiväkerhon sijaintipaikka ratkaisee kuinka paljon pienten lasten kanssa liikutaan luonnossa, leikkikentillä, puistoissa tai lähimetsissä. Jos luonto on lähellä, sinne mennään usein. Iltapäiväkerholaisten kanssa on jo helpompi lähteä kauempanakin sijaitsevaan luontokohteeseen. Kesäkerhojen pitopaikat on valittu niin, että ulkona olo olisi mahdollista. Päivän kestäviä perheretkiä on järjestetty lähiseudun kotieläintiloille, Korkeasaareen, Puuhamaahan ja Kunstenniemen leirikeskukseen. 5.4 Ympäristökasvatus nuorisotyössä Nuorisotyön osa-alueita ovat varhaisnuoriso-, nuoriso- ja erityisnuorisotyö, rippikoulutyö sekä partio. Kasvatusasiainkeskuksessa on kaksi nuorisosihteeriä ja kaksi erityisnuorisotyöntekijää. Nuorisotyöntekijöitä on 27 ja jokaisessa seurakunnassa on lisäksi nuorisopappi. Nuorisotyön toimintamuotoja ovat mm. kerhot, nuortenillat, leirit, Saapastoiminta, isostoiminta ja vierailut kouluissa. Ympäristökasvatus on kiinteä osa nuorisotyön käytännön toimintaa. Haastatteluissa tuli esiin joissakin seurakunnissa oleva leiri- ja retkitarvikkeiden säilytystilojen vähyys, joka hankaloittaa ympäristökasvatustyötä. Säilytystilojen puute rajoittaa myös askarteluun sopivan kierrätysmateriaalin käyttöä. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö Varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä ympäristökasvatus toteutuu selvimmin retki- ja leiritoiminnassa. Ympäristöasia on yhä enemmän tietoisesti mukaan leirien ja retkien suunnittelussa. Retkillä noudatetaan periaatetta: mitä viet luontoon, sen tuot sieltä myös pois. Henrikinseurakunnassa toteutettiin ekoteko leiri vuonna 2007. Yhteistyötä ympäristökasvatuksessa on tehty koulujen ja kouluviraston sekä Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin kanssa. Jo noin vuodesta 1992 alkaen peruskoulun 5-6 luokkalaisille on järjestetty seikkailuviikko Kunstenniemeen. Yhtä luokkaa varten on varattu aikaa puoli päivää ja viikon aikana tapahtumaan ehtii osallistua noin 500 oppilasta. Rippikoulutyö Ympäristöasioita käsitellään jokaisessa rippikoulussa vähintään yhden oppitunnin verran. Usein ympäristöasiaan on varattu yksi aamu- tai iltapäivä. Joissain rippikouluissa on toteutettu laajempaakin ympäristöaiheista työskentelyä. Harrasterippikouluja on järjestetty maalla, merellä ja ulkomailla. Vuonna 2008 toteutetaan vaellusripari Hetta- Pallas-alueella ja saaristorippikoulu, johon kuuluu telttaleiriosio Houtskarissa. Vaellusrippikouluissa kuin myös muilla vaelluksilla noudatetaan Turvallisesti tunturiin -opasvihkon periaatteita. Ympäristökatselmus 2008, sivu 18
Erityisnuorisotyö Seurakuntayhtymän erityisnuorisotyö on järjestänyt yhteistyökumppaneiden kanssa toimintaa Lapissa. Vuosina 2001-2005 toteutettiin vaellus Saariselälle ja vuonna 2006 Norjaan. Leirikeskuksissa on järjestetty ammattikoululaisille työhön motivoitumispäiviä. Ohjelmaan on kuulunut oleellisena osana luonnossa liikkumista. Partiotyö Seurakuntayhtymässä toimii 27 partiolippukuntaa. Partiota tuetaan taloudellisesti ja keväällä 2007 yhtymään palkattiin osa-aikainen partioyhdyshenkilö. Meripartiolippukunnat omistavat kuusi partioalusta ja Kunstenniemen Larinkorven mökki on partiolaisten käytössä vuoteen 2019. 5.5 Ympäristökasvatus muissa työmuodoissa Ympäristökasvatusta on toteutettu diakoniatyön kaikissa työmuodoissa. Ympäristöasia on ollut esillä kuurojen ja vammaisten leireillä. Päihdetyön leireillä on mm. huolehdittu ympäristön siisteydestä ja vanhustyö on tehnyt marjaretkiä. Vanhustyössä ympäristöasia tulee luontevasti esille muisteltaessa lapsuutta. Sinkkutoiminnassa on tehty luontoretkiä, pidetty vaihtotoria ja järjestetty kansainvälisen diakonian iltoja. Seurakunnissa ympäristöasia on esillä vastuuviikoilla ja mm. nuukuusviikolla. Seurakunnissa on järjestetty kirpputoreja ja vaatekeräyksiä. Ympäristökasvatus toteutuu myös retriiteissä. Retriiteille olennainen yksinkertaisuus ja luonnonläheisyys vahvistaa osanottajien valmiuksia välttää kerskakulutusta ja luonnonvarojen tuhlausta. Luontoretriittikin on jo järjestetty. Tiedotustoimiston osuus työntekijöiden ja seurakuntalaisten ympäristötietoisuuden lisääjänä on merkittävä. Kirkko ja me -lehdessä on kerran tai kahdesti vuodessa ollut ympäristöön tai kestävään kehitykseen liittyvä sivukokonaisuus tai aukeama ja vuosina 2003 2005 Luomakunnan tilanhoitaja -radiosarjaan liittynyt kolumni. Henkilökuntalehdessä on ilmestynyt ekovinkki vuodesta 2001 lähtien ja sisäisessä viestinnässä on muutenkin uutisoitu aktiivisesti ympäristöasioista. Työntekijöitä on ohjattu ympäristöä säästäviin käytäntöihin vuonna 2001 ilmestyneen Ekoaapisen vinkkien avulla. Ekoaapinen on jaettu kaikille työntekijöille ja se löytyy myös netistä. Uudet työntekijät saavat aapisen tulokaskoulutuksen yhteydessä. Syksyllä 2005 Ekoaapisesta otettiin 2. tarkistettu painos ja se on käännetty myös ruotsiksi. Painosta jaettiin kaikille vuonna 2007 valituille luottamushenkilöille. Ympäristöasioiden kotisivua kehitetään ja päivitetään jatkuvasti. Seurakuntayhtymän ympäristösivulta löytyy kattava linkkilista (lähes 30 linkkiä) ympäristöasiaa käsitteleville sivustoille. Ympäristösivulle on myös koottu valikoima osoitteita, joista saa vinkkejä lasten, nuorten ja aikuisten ympäristökasvatukseen. Seurakuntayhtymä on tuottanut ja toimittanut jo vuosia ympäristö- ja oikeudenmukaisuusteemaan liittyviä radio-ohjelmia. Luomakunnan tilanhoitaja -ympäristötietoiskuja kuultiin viikottaisena sarjana Radio Deissä 2003 2005. Maininkeja -radio-ohjelmaan valituissa aiheissa on priorisoitu erityisesti kesäaikana ympäristöaiheita. Luomakunnan tilanhoitajan antamia ympäristövinkkejä on luettavissa seurakuntayhtymän kotisivulla. Syksyllä 2004 Heinänokan leirikeskuksessa otettiin käyttöön Löytäjän metsäpolku, jossa yhdistyvät ympäristökasvatus, luonnossa liikkuminen ja kristillinen elämänkatsomus. Polku johdattaa jokaisen sillä kulkijan pohtimaan omaa elintapaa. Polun taulujen aiheet ovat ravinto ja vesi; lämpö; lepo; liikun- Ympäristökatselmus 2008, sivu 19
ta; ryhmän jäsenyys ja hyväksyntä; kommunikointi; rakastaminen; kauneus; hiljaisuus; luovuus; kiitos hyvästä ateriasta. Polku on helppokulkuinen ja sen varrella on myös laavu. Polkua ovat käyttäneet kaikki ikäryhmät ja taulujen tekstejä on käytetty alustuksina erilaisissa ryhmissä. Polku on herättänyt kiinnostusta muuallakin Suomessa. Keväällä 2008 Heinänokkaan Richardtsonin talon läheisyyteen on toteutettu ekoleikkipaikka, jonka yhtenä ideana on ohjata lapset löytämään leikeissä tarvittavat materiaalit luonnosta. Käpylehmiä tekemässä on jo käynyt parikymmentä lapsiryhmää. Ympäristöohjelmassa 2003 oleva tavoite kerätä ja kehittää ympäristökasvatusmateriaalia on toteutunut vain osin. Toteutumatta on jäänyt ainakin ympäristökasvatusmateriaalin tuottaminen rippikoulutyöhön osana isoskoulutusta. Kasvatusasiankeskuksen materiaalilainaamoon mahdollisesti hankittu uusi ympäristökasvatusmateriaali on tarkistamatta. Yhtymän käsikirjaston yhteyteen perustettiin vuonan 2004 ympäristöaiheinen kirjasto, jonka kirjavalikoimaa on pyritty kartuttamaan vuosittain. Ympäristöaiheisista lehdistä seurakuntayhtymään on tilattu Suomen Luonto. Lehti tulee hautausmaan huoltokeskukseen ja se kiertää hautausmaan työnjohtajilla lukulistan mukaan. Suunnitelmissa on tilata lisää ympäristökasvatusaiheisia lehtiä. 5.6 Ympäristötapahtumat Helatorstaina 2004 järjestettiin historian ensimmäinen polkupyöräkirkko Turun tuomiokirkolla. Tapahtuma järjestettiin myös vuosina 2005 ja 2006. Vuonna 2006 osallistujia oli reilut 100 henkeä. Polkupyöräkirkkoon on kuulunut pyöräilijöiden siunaaminen kesän polkupyöräkauteen ja tuomiokirkon ympäriajoa. Keväällä 2004 työympäristötoimikunta esitti toiveen, että työntekijät osallistuisivat osastoittain Varsinais-Suomen Agendatoimiston vuosittain järjestämään Pyörällä töihin -kilpailuun. Ympäristödiplomitoimikunta tiedotti asiasta kaikille ympäristövastaaville. Osa hautausmaan työntekijöistä otti haasteen vastaan ja on jatkanut tapahtumaan osallistumista seuraavina vuosina. Kilpailuun on osallistunut myös keskusrekisteri vuonna 2006. Ympäristödiplomitoimikunta oli päävastuussa ympäristöasioiden näkymisestä Turun Kirkkopäivillä toukokuussa 2007. Ohjelmassa oli ympäristökanava, jossa alustivat ekofeministi ja aatehistorioitsija, dosentti FT Maria Suutala, ympäristötieteen lehtori FT Timo Vuorisalo ja seurakuntayhtymän työntekijä Hannu Repo, joka kertoi Heinänokan Löytäjän metsäpolun syntymisestä. Kirkkopäivillä oli mahdollisuus käydä tutustumassa tähän polkuun ja osallistua hautausmaan perennakierroksiin. Ympäristödiplomitoimikunta antoi Kirkkopäivien suunnittelijoille myös vinkkejä siitä, miten ympäristöasia voidaan ottaa huomioon ruokailuissa, jätteiden kierrätyksessä ja liikkumisessa. Ympäristöohjelmassa 2003 olevaa energiansäästöviikkoa ja autotonta päivää ei ole vietetty. 5.7 Yhteistyö eri tahojen kanssa Reilun kaupan puolesta -yhdistys on tuttu kumppani jo monessa seurakunnassa. Myös yhteinen lähetystyö on ollut siihen yhteydessä tarjoten mahdollisuutta esitellä reilua kauppaa myyjäisissä ja kirkkokahveilla. Maarian seurakunnalla oli vuonna 2006 tavoite aluetyön osallistumisesta asukasyhdistysten kevätsiivoustalkoisiin. Tavoitteena oli myös seurakunnan tuen antaminen kaikille toimenpiteille, joilla pyri- Ympäristökatselmus 2008, sivu 20