VEROTIEDOTE 2/2004 SISÄLTÖ Yritys- ja pääomaverouudistus 2005... 5 Muita lainmuutoksia... 14 Arvonlisäverolain muutokset (HE:t)... 19 Verotusmenettelyn muutoksia... 20 Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2004... 21 Verokorttien voimaantulo... 25 Ennakkotietoa vuoden 2005 veroilmoituksista... 26 Uutta vero.fi -sivuilla... 27 Verohallituksen uusia ohjeita... 27 Verohallituksen uusia päätöksiä... 28 Liite1: Taulukko: Kotimaisen yhteisön saamat osingot... 29 Liite2: Malli: Vuoden 2005 verokortti... 30 Verohallituksen julkaisu 38.04.2 www.vero.fi/julkaisut Tämä tiedote on myös Internetissä www.vero.fi /julkaisut VEROHALLITUKSEN JULKAISU 38.04.1 www.vero.fi /julkaisut 1.
. SISÄLTÖ YRITYS- JA PÄÄOMAVEROUUDISTUS 2005 5 OSINGOT YHTEISÖN VEROTUKSESSA 5 Osinkoa jakavan yhteisön verotus... 5 Osinkoa saavan yhteisön verotus... 5 Suomesta saadut osingot... 5 Toisesta EU-valtiosta saadut osingot... 5 EU:n ulkopuolelta saadut osingot... 6 Muut yhteisön saamat voitonjaon luonteiset erät... 6 Jos saajayhteisö ei harjoita elinkeinotoimintaa... 6 Osinkoverouudistuksen voimaantulo yhteisön verotuksessa... 6 Yhteisö osingonsaajana... 6 Osinkoa jakava yhteisö... 6 OSINGOT HENKILÖVEROTUKSESSA 2005 7 Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saama osinko... 7 Muuttuneet verovähennykset... 7 Kunnallisverotuksen ansiotulovähenys... 7 Osinkotuloon kohdistuvat kulut... 7 Osakkeiden hankintaan käytetty velka... 7 Osakaslainan alijäämähyvitys... 8 Vähennys varallisuusverosta... 8 Elinkeinon ja maatalouden osinkotulo... 8 Uusien säännösten soveltaminen... 8 OSINKOJEN ENNAKKOPERINTÄ 8 Osingon ennakonpidätys... 8 Ennakonpidätyksen suuruus... 8 Ennakonpidätyksen maksaminen... 8 Osuuspääoman korot... 8 Osingon ennakkovero... 8 Veronalaisille osingoille ennakkovero hakemuksesta... 9 YHTEISÖN SAAMAN OSAKKEIDEN LUOVUTUSVOITON VEROTUS 9 Muutokset pääpiirteittäin... 9 Luovutusvoiton verovapauden soveltamisala... 9 Verovapaus rajoittuu käyttöomaisuusosakkeisiin... 9 käyttöomaisuusosakkeiden omistusosuus ja -aika... 10 Kohdeyhtiön toiminnan luonne... 10 Verovapaan luovutusvoiton laskeminen... 10 Osakkeiden luovutustappio... 11 Vähennyskelvoton luovutustappio... 11 Luovutusvoitosta vähennyskelpoinen luovutustappio... 11 Rajoituksetta vähennyskelpoinen luovutustappio... 11 Käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumispoisto (ELV 42 )... 11 Purkuvoitto ja -tappio (EVL 51d)...11 Konsernituki ja saamisten arvonalennus (EVL 16 1 mom. 7 kohta)... 12 Veronkierto... 12 Voimaantulo... 12 2
YHTYMIEN VEROTUKSEEN TULEVAT MUUTOKSET 12 Tuottoprosentti nousee... 12 Yhtymän saamat EVL tulolähteen osingot... 12 TVL-tulolähteen osingot... 12 Ei enää arvonalenemispoistoja...13 LUOVUTUSVOITOT HENKILÖVEROTUKSESSA 13 Hankintameno-olettama alenee... 13 Lahjana saadun omaisuuden luovutus... 13 Alihintaiset luovutukset... 13 Osakeannin vaikutus hankintamenoon... 13 Pienet luovutusvoitot ja luovutustappiot... 14 Valtiolle tapahtuvat luovutukset... 14 Muutosten voimaantulo... 14 MUITA LAINMUUTOKSIA 14 ELÄKEVAKUUTUKSET UUDESSA VEROJÄRJESTELMÄSSÄ 14 Pääpiirteet... 14 Oma ja puolison ottama vakuutus... 14 Eläkkeen verotus... 14 Milloin muutosta aletaan soveltaa... 15 Työnantajan ottamat vakuutukset... 15 Omistajayrittäjät... 16 Ulkomaiset vakuutusyhtiöt... 16 Muu eläketurva ennallaan... 16 SUKUPOLVENVAIHDOSTEN VEROTUKSEEN HUOJENNUS 16 Huojennuksen edellytykset... 16 Huojennuksen määrä... 17 Voimaantulo... 17 MERITYÖTULON MAKSUVAPAUTUS 17 Maksuvapautus... 17 Maksuvapautuksen edellytykset... 17 Ilmoittamisvelvollisuus... 17 Palkkakirjanpito... 18 Ennakonpidätysten hyväksi lukeminen... 18 Muutoksenhaku... 18 Tilitys... 18 VAPAUTUS TYÖNANTAJAN SOSIAALITURVAMAKSUSTA KAINUUSSA 18 EUROOPPAYHTIÖN VEROTUKSESTA 18 Eurooppayhtiön perustaminen... 18 Eurooppayhtiö verotuksessa... 28 ARVONLISÄVEROLAIN MUUTOKSET (HE:T) 19 Sähkön ja kaasun kauppa (HE 124/2004)... 19 Voimaantulo... 19 Tekijänoikeuslain muutoksista johtuvat muutokset (HE 85/2004)... 10 Alarajahuojennuksen ylärajan nosto (HE 147/2004)... 20 3.
. VEROTUSMENETTELYN MUUTOKSIA 20 LAIMINLYÖNTIMAKSU 20 Laiminlyöntimaksun suuruus... 20 Ei kotitalouksille... 20 Laiminlyöntimaksu verotuksessa... 20 Verojen palautuskorko 0,5 prosenttia 1.9.2004 alkaen... 20 Eläkkeiden ja muiden sosiaalietujen takaisinperintä... 21 Eläketulon jaksottaminen... 21 Tilinumerottomat veronpalautukset jatkossa Nordea Pankista... 21 Yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuspäätökset... 21 VUOSI-ILMOITUKSET VUODELTA 2004 21 Yleistä... 21 Työnantajan vuosi-ilmoituksen saajakohtainen erittely (VEROH 7801)... 22 Vakuutuspalkka ja minimipidätys... 22 Yrittäjän merityötulo... 22 Omistajayrittäjän palkka... 22 Vuosi-ilmoitus rajoitetusti veroverovelvollisille maksetuista suorituksista (VEROH 7809)... 22 Vuosi-ilmoitus julkisista tuista (VEROH 3929)... 23 Arvopaperivälittäjien ja rahastoyhtiöiden vuosi-ilmoitus... 23 Korkojen yms. vuosi-ilmoitus (VEROH 7805)... 23 Vuosi-ilmoitus maksetuista osingoista (VEROH 7812)... 24 Ennakkotietoa vuoden 2005 vuosi-ilmoitusten antamisesta... 24 Työnantajan vuosi-ilmoituksen saajakohtainen eritely... 24 Omistajayrittäjän vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksujen ilmoittaminen... 24 Vuosi-ilmoitus omaisuuden hoidosta tai säilyttämisestä perityistä maksuista... 24 Osinkojen vuosi-ilmoitus... 24 VEROKORTTIEN VOIMAANTULO 25 Uusi päätoimen palkkatulon verokortti... 25 Verokortissa on valinnan mahdollisuus... 25 Työnantajan menettely... 25 Yhden palkkarajan laskukaava verokortilla... 26 Pienet ennakonkannon alaiset tulot ovat mukana verokortin pidätysprosenteissa... 26 Verokorttitietojen suorasiirto... 26 ENNAKKOTIETOA VUODEN 2005 VEROILMOITUKSISTA 26 Muutoksia kirjanpitolakiin ja -asetukseen... 26 Veroilmoituksen tasekaava ennallaan 2005... 27 Uudet sähköiset ilmoitukset... 27 UUTTA VERO.FI -SIVUILLA 27 Uusi yritys -sivusto... 27 Lainsäädännössä tapahtuu sivusto... 27 UUSIA VEROHALLITUKSEN OHJEITA 27 UUSIA VEROHALLITUKSEN PÄÄTÖKSIÄ 28 4
Yritys- ja pääomaverouudistus 2005 Osingot yhteisön verotuksessa Osinkoa jakavan yhteisön verotus Keskeisimmät muutokset yritys- ja pääomaverouudistuksessa ovat verokannan alentaminen ja yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopuminen. Yhteisö maksaa vuodesta 2005 lähtien voitostaan vain 26 %:n tuloveron, kun verokanta vielä tänä vuonna on 29 %. Samalla pääomatulojen verokanta alenee 29 %:sta 28 %:iin. Täydennysverovelvollisuutta ei enää ensi vuonna ole, vaikka yhtiö jakaisi osinkona enemmänkin kuin verotetun voiton määrän. Samalla yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä lasketut veroylijäämät, joilla täydennysveron määrää on pienennetty, menettävät merkityksensä. Käyttämättömien hyvitysten, joita osinkoa saavalle yhtiölle voi syntyä vielä verovuonna 2004, käyttöaika sen sijaan säilyy ennallaan 10 vuotena. Osinkoa saavan yhteisön verotus Yhteisöjen elinkeinotoimintaan kuuluvien osakkeiden tuottamat osingot säilyvät uudistuksessa pääosin verovapaina. Kotimaisia osinkoja ja EU-alueelta saatuja osinkoja kohdellaan yhdenvertaisesti. EU:n ulkopuolisesta valtiosta saadut osingot sen sijaan ovat pääsäännön mukaan yhteisölle veronalaista tuloa, mutta käytännössä näistä valtioista saatujen osinkojen verokohtelu määräytyy ao. valtion kanssa solmitun verosopimuksen mukaan. Suomesta saadut osingot Uuden EVL 6 a :n mukaan yhteisön Suomesta saama osinko ei ole veronalaista tuloa. Verovapaudesta on kuitenkin seuraavat poikkeukset: 1. Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perusteella saadusta osingosta on verovapaata vain 25 % ja 75 % on veronalaista tuloa (vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa verovapaata 40 % ja veronalaista 60 %). Sijoitusomaisuutta on raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksilla. 2. Listatusta yhtiöstä saatu osinko on listaamattomalle yhtiölle osaksi veronalaista tuloa silloin, kun saajayhtiö omistaa jakajayhtiön pääomasta alle 10 %. Verovapaata tuloa on 25 % osingosta ja 75 % on veronalaista tuloa (verovuonna 2005 kuitenkin verovapaata 40 % ja veronalaista 60 %). Silloin kun listaamaton yhteisö omistaa osinkoa jakavan listatun yhtiön pääomasta 10 % tai enemmän, osinko on saajayhteisölle kokonaan verovapaa. Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon tilanne osinkoa jaettaessa eli silloin kun yhtiökokous on tehnyt osingonjakopäätöksen. Listatuilla yhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, joiden osakkeet tai jokin osakesarja noteerataan julkisesti Suomessa tai ulkomailla. Suomessa julkisen noteerauksen kohteena ovat pörssin päälistalla sekä I-, NM- ja Prelistalla ja ML-markkinalla noteerattavat osakkeet. Osuuspankin saama osinko osuuspankkien keskusrahoituslaitoksena toimivalta liikepankilta (OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ltä) on kokonaan verovapaata tuloa (EVL 6a :n 3 mom.). Toisesta EU-valtiosta saadut osingot Myös toisesta EU-valtiosta saatu osinko on saajayhteisölle yleensä verovapaata tuloa. Samalla tavalla kuin kotimaisten osinkojen, myös toisesta EU-valtiosta saatujen osinkojen verovapaudesta on seuraavat poikkeukset: 1. Jos osinko on saatu sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista, osingosta on vain 25 % verovapaata ja 75 % veronalaista tuloa (verovuonna 2005 40/60%). Jos kuitenkin osinko on saatu sellaisesta yhteisöstä, johon emo-tytäryhtiödirektiivi soveltuu ja saajayhteisö omistaa jakajan osakepääomasta 10 % tai enemmän, sijoitusomaisuuteenkin kuuluvista osakkeista saatu osinko on verovapaa. 2. Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta on listaamattomalle yhtiölle verovapaata tuloa 25 % ja veronalaista 75 % (vuonna 2005 40 % ja 60 %) silloin kun osingonsaaja omistaa jakajayhtiön pääomasta alle 10 %. Emo-tytäryhtiödirektiivissä (90/435/ETY) säädetään mm. siitä, mitkä yritysmuodot ja mitkä osinkoa jakavan yhteisön maksamat verot kussakin EU-jäsenvaltiossa kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Direktiiviä sovelletaan esimerkiksi julkisiin ja yksityisiin osakeyhtiöihin, eurooppayhtiöihin ja useimpien EU-valtioiden osalta myös osuuskuntiin. Direktiivin teksti löytyy mm. Internet-osoitteesta www.europa.eu.int. 5.
. Lisäksi toisesta EU-valtiosta saatuihin osinkoihin sovelletaan eräitä mm. yritysmuotoa koskevia rajoituksia. Jos nimittäin osinko on saatu sellaisesta yhteisömuodosta, johon emo-tytäryhtiödirektiiviä ei sovelleta, osingosta on EVL 6a :n 1 momentin 2 kohdan mukaan 25 % verovapaata ja 75 % veronalaista tuloa (vuonna 2005 40% ja 60 %). EU:n ulkopuolelta saadut osingot EU:n ulkopuolella asuvasta yhtiöstä saatu osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos Suomen ja ao. valtion välillä ei ole verosopimusta, joka estäisi osingon verotuksen (EVL 6a 2 mom.). Jos sen sijaan Suomen ja osinkoa maksavan yhtiön valtion välillä on voimassa oleva verosopimus, saadusta osingosta on verovapaata 25 % ja veronalaista 75 % (vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa verovapaata 40 % ja veronalaista 60 %). Näistäkin valtioista Suomeen maksettujen osinkojen verotus määräytyy käytännössä kuitenkin verosopimusten perusteella. Muut yhteisön saamat voitonjaon luonteiset erät Osinkojen tavoin verotetaan myös yhteisön saamia muita voitonjaon luonteisia eriä eli osuuskunnan maksamaa osuuspääoman korkoa osuuskunnan sijoitusosuudelle ja lisäosuudelle maksamaa korkoa kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksamaa voitto-osuutta ja korkoa keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksamaa takuupääoman korkoa. Nämä voitonjakoerät ovat siten saajayhteisölle verovapaita, ellei jokin edellä luetellusta poikkeuksista (esim. korko tai voitto-osuus saatu sijoitusomaisuudesta, listaamaton yhtiö saanut listatusta) saata niistä osaa veronalaisiksi. Em. poikkeustilanteissa vuonna 2005 verovapaata olisi vain 40 % ja veronalaista 60 %, sen jälkeisinä vuosina 25%/75%. Sellaisesta EU:n ulkopuolisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, saatu korko tai voitto-osuus olisi kokonaan veronalaista. Jos saajayhteisö ei harjoita elinkeinotoimintaa Jos saajayhteisö ei harjoita elinkeinotoimintaa, verovapaus ja edellä luetellut poikkeukset koskevat vain osakeyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saamaa osinkoa. Muun tuloverolain mukaan verotettavan yhteisön saama osinko on kokonaan veronalaista tuloa. Siten esimerkiksi yhdistyksille ja säätiöille henkilökohtaisena tulona verotettava osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos yhteisö ei ole yleishyödyllinen. Osinkoverouudistuksen voimaantulo yhteisön verotuksessa Yhteisö osingonsaajana Osingonsaajan verotuksessa uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa. Verovuonna 2005 osingot ovat saajayhteisön verovapaata, osittain verovapaata tai veronalaista tuloa siten, kuin edellä on kuvattu. Yhtiöveron hyvityksestä annettu laki (YHL) on kumottu lailla 725/2004, joka tulee voimaan 1.1.2005. YHL:n osingonsaajaa koskevia säännöksiä sovelletaan viimeisen kerran vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa, joten osingonsaajalle ei enää verovuonna 2005 myönnetä yhtiöveron hyvitystä. Jos saajayhteisön tilikausi (=verovuosi) päättyy vuonna 2005, hyvitystä ei myönnetä, vaikka saajayhteisö olisi nostanut osingon kalenterivuoden 2004 aikana. Yhtiöveron hyvitystä ei myöskään lueta tuloksi eikä ennakkoveron tapaan hyväksi saajayhteisön vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa. Osinkoa saaneelle yhtiölle verovuonna 2004 ja sitä aikaisempina vuosina syntyneet käyttämättömät hyvitykset sen sijaan vähennetään entiseen tapaan. Hyvitysten käyttöaika säilyy 10 vuotena. Jos yhteisön osakkeista yli puolet vaihtaa omistajaa muun saannon kuin perinnön tai testamentin kautta, etu menetetään. Osinkoa jakava yhteisö Osinkoa jakavalle yhtiölle ei enää vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa lasketa tuloveron vähimmäismäärää, osinkoylijäämää, vertailuveroa, verovuoden veroylijäämää eikä täydennysveroa. YHL:n osinkoa jakavaa yhtiötä koskevia säännöksiä sovelletaan osinkoon, joka on jaettu (jossa osingonjakopäätös on tehty) ennen 1.1.2005. Tämä tarkoittaa sitä, että jo jakajayhtiön verovuoden 2004 verotukseen vaikuttaa, minä vuonna osingonjakopäätös on tehty. Jos osingonjakopää- 6
tös on tehty vuonna 2004, jakajayhtiön verotukseen sovelletaan YHL:n säännöksiä ja täydennysvero on vielä mahdollinen. Sen sijaan jos osingonjakopäätös tehdään vuonna 2005, täydennysveroa ei määrätä. Yhteisössä, jonka tilikausi päättyy 31.12.2004, ei siten enää voida tältä tilikaudelta tehdä sellaista osingonjakopäätöstä, johon yhtiöveron hyvityslakia sovellettaisiin. Osinko on näissä tapauksissa osakkaiden vuoden 2005 tuloa, jolloin heille ei myönnetä yhtiöveron hyvitystä. Vastaavasti myöskään osinkoa jakavalle yhteisölle ei määrätä täydennysveroa. Osingot henkilöverotuksessa 2005 Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saama osinko Osinkotuloa verotetaan eri tavoin riippuen siitä onko osinko saatu julkisesti noteeratusta yhtiöstä vai muusta yhtiöstä. Lisäksi osingon verotukseen vaikuttaa se, missä valtiossa osinkoa jakavan yhtiön kotipaikka on. Pääperiaate on, että osinkoa, joka on saatu toisesta EU-valtiosta tai sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella on osingon verottamista koskeva verosopimus, verotetaan samalla tavoin kuin suomalaisesta yhtiöstä saatua osinkoa. Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko on kokonaisuudessaan pääomatuloa. Osingosta on veronalaista tuloa 57 prosenttia ja verovapaata tuloa 43 prosenttia. Julkisesti noteerattuja yhtiötä ovat yhtiöt, joiden osakkeilla käydään osingonjaosta päätettäessä julkisesti kauppaa Helsingin Pörssin päälistalla, I-, NM-, Pre-listalla tai ML-markkinalla tai vastaavalla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla ulkomailla. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko jaetaan verotuksessa pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Osingosta katsotaan pääomatuloksi määrä, joka vastaa 9 prosenttia osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Ylimenevä osa on ansiotuloa. Osingonsaajan verotuksessa hänen verovuonna muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saamansa pääomatulo-osingot lasketaan yhteen. Näiden pääomatulo-osinkojen yhteismäärästä 90 000 euroa on verovapaata tuloa. Ylimenevästä osasta 57 prosenttia on veronalaista tuloa ja 43 prosenttia on verovapaata tuloa. Ansiotulo-osingosta 57 prosenttia on veronalaista ja 43 prosenttia verovapaata tuloa. Esimerkki 1:Henkilö A saa vuonna 2005 osinkoa X Oy:ltä 120 000 euroa. Yhtiön osake ei ole julkisesti noteerattu. A:n omistamien osakkeiden yhteinen matemaattinen arvo on 900 000 euroa. A:n saaman osingon pääomatulo-osuus on 9% x 900 000 = 81 000 euroa ja ansiotuloosuus 39 000 euroa. Pääomatulo-osinko on alle 90 000 euroa, joten se on kokonaan verovapaa. Ansiotulo-osingosta on verovapaata 43 % x 39 000 e = 16 770 e ja 57 % veronalaista eli 22 230 e. Muusta kuin EU-valtiosta tai verosopimusvaltiosta saatu osinko luetaan aina kokonaisuudessaan veronalaiseen ansiotuloon. Peitellystä osingosta on 70 prosenttia veronalaista ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Osuuspääoman korko ja muun muassa kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksama voitto-osuus ja korko katsotaan pääomatuloksi. Verovelvollisen tällaisten tulojen yhteismäärä on 1 500 euroon asti kokonaan verovapaata tuloa. Ylimenevästä osasta on 57 % veronalaista tuloa ja 43 % verovapaata tuloa. Muuttuneet verovähennykset Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen laskentaperusteeseen luetaan verovuodesta 2005 alkaen myös veronalainen osingon ansiotulo-osuus. Osinkotuloon kohdistuvat kulut Osinkotulon hankkimiseen kohdistuvia korkoja ja osinkotulon hankkimisesta johtuneita menoja pidetään kokonaan vähennyskelpoisina siitä huolimatta, että osinkotulo on tuloverolain 33 a 33 c :n nojalla verovapaata tuloa. Osakkeiden hankintaan käytetty velka Yrittäjäosakkaan osakkeiden hankkimisesta johtuvaa velkaa ei enää vähennetä osakkeiden matemaattisesta arvosta, eikä tällaisen velan korkoa osingosta ennen sen jakamista pääoma- ja ansiotuloon. Vuosina 2005-2009 yrittäjäosakas saa vähentää yhtiönsä osakkeiden hankintaan käytetyn velan korot pääomatuloistaan ja pääomatulot ylittävän osan vuosina 2005-2009 ansiotulosta määrättävistä veroista alijäämähyvityksenä ilman enim- 7.
. mäismäärää. Vähennysoikeuden perusedellytys on, että kyseiset korot ovat verovelvolliselle vähennyskelpoisia tulonhankkimisvelan korkoja. Erityinen vähennysoikeus edellyttää lisäksi, että verovelvollinen on yhtiössä yrittäjäosakkaan asemassa. Yrittäjäosakkaalla tarkoitetaan osakasta, joka on yhtiössä johtavassa asemassa ja jolla on joko yksin tai perheenjäsentensä kanssa enemmän kuin puolet yhtiön osakepääomasta tai äänivallasta. Osakaslainan alijäämähyvitys Pääomatuloksi luetun osakaslainan takaisinmaksusta muodostuvan alijäämähyvityksen saa vuosina 2005-2009 vähentää ansiotulosta määrättävistä veroista ilman enimmäismäärää. Vähennys varallisuusverosta Varallisuusverosta vähennetään muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadusta pääomatulo-osingosta määrättävä vero. Vähennettävä määrä lasketaan tällaisen veronalaisen pääomatuloosingon bruttomäärästä kohdistamatta siihen tulosta tai verosta tehtäviä vähennyksiä. Vähentää voidaan enintään pääomatuloista yhteensä maksuunpantu vero. Elinkeinon ja maatalouden osinkotulo Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotoiminnan tai maatalouden varoihin kuuluvista osakkeista saamasta osingosta 57 prosenttia on veronalaista yritystuloa ja 43 prosenttia verovapaata tuloa. Sillä seikalla, onko osinko saatu julkisesti noteeratusta yhtiöstä vai muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä, ei ole merkitystä. Edellä mainittua pääomatulo-osingon 90 000 euron verovapausrajaa ei sovelleta näihin osinkoihin. Osakkeet luetaan elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen laskettaessa yritystulon pääoma- ja ansiotulo-osuutta. Yhteisöverokannan aleneminen on kompensoitu elinkeinonharjoittajille ja maatalouden harjoittajille siten, että jaettavasta yritystulosta pääomatuloksi katsottava määrä nousee nykyisestä 18 %: sta 20 %:iin nettovarallisuudesta. Oikeus vaatia pääomatulo-osuus laskettavaksi 10 %:n tuottona säilyy ennallaan. Uusien säännösten soveltaminen Uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa. Verovuodesta 2006 lähtien osingoista ja osuuspääoman koroista on veronalaista tuloa 70 prosenttia ja verovapaata tuloa 30 prosenttia edellä mainittujen 57 ja 43 %:n asemesta. Vuoden 2005 tasohuojennusta ei sovelleta peiteltyyn osinkoon. Osinkojen ennakkoperintä Osingon ennakonpidätys Vuoden 2005 alusta julkisesti noteeratun (listatun) yhtiön maksamasta osingosta ja sijaisosingosta toimitetaan ennakonpidätys, jos osinko maksetaan luonnollisille henkilöille tai kotimaisille kuolinpesille. Ennakonpidätys toimitetaan myös siinä tapauksessa että osakkeet, joista osinkoa maksetaan, kuuluvat luonnollisen henkilön elinkeinon tai maatalouden tulolähteeseen. Ulkomaiset kuolinpesät ovat yhteisöjä, joten niille maksetuista osingoista ei toimiteta ennakonpidätystä. Ennakonpidätyksen toimittaa osinkoa jakava osakeyhtiö tai pankki, jonka kanssa osinkoa jakava osakeyhtiö on tehnyt sopimuksen osingon maksamisesta. Sijaisosingosta toimitettavaan ennakonpidätykseen sovelletaan ennakkoperintälain 9 :n 1 tai 2 momenttia. Ennakonpidätys toimitetaan osingon koko määrästä ja silloin kun suoritus maksetaan tai merkitään tilille osingonsaajan hyväksi. Ennakonpidätyksen suuruus Vuonna 2005 ennakonpidätyksen suuruus on 15 % osingon määrästä. Ennakonpidätyksen maksaminen Ennakonpidätys maksetaan veroviraston tilille viimeistään ennakonpidätyksen toimittamista seuraavan kuukauden 10 päivänä. Ennakonpidätyksen maksussa käytetään veron tunnusta 90 (osingon ennakonpidätys). Osuuspääoman korot Ennakonpidätystä ei toimiteta mm. osuuskunnan maksamista osuuspääoman koroista ja muista tuloverolain 33d :n 2 momentissa mainittujen yhteisöjen maksamista suorituksista. Osingon ennakkovero Vuodelle 2005 määrättävien ennakkoverojen las- 8
kennassa osinkotulot eivät ole lainkaan mukana. Osinkotuloja ei oteta laskennassa huomioon, koska verohallinto ei voi luotettavasti arvioida osingonsaajien vuonna 2005 saamia osinkotuloja. Listattujen yhtiöiden luonnollisille henkilöille jakamista osingoista toimitetaan ennakonpidätys ja yhteisöjen saamat osingon ovat yleensä verovapaita. Muiden kuin julkisesti noteerattujen (listaamattomien) yhtiöiden jakamat osingot ovat saajalleen joko kokonaan verovapaita tai osittain verovapaita. Yhteisöille osittain veronalaisia ovat esimerkiksi sijoitusomaisuudesta saadut osingot sekä listaamattoman yhtiön listatulta yhtiöltä saamat osingot, jos omistusosuus yhtiössä on alle 10 prosenttia. Luonnollisten henkilöiden listaamattomasta yhtiöstä saadusta pääomatulo-osingosta on verovapaata 90 000 euroa. Osakkeen matemaattiselle arvolle laskettavan 9 % tuoton ylittävä osa on ansiotuloa ja siitä veronalaista tuloa vuonna 2005 on 57 %. Veronalaisille osingoille ennakkovero hakemuksesta Veronalaisista osingoista, joista ei toimiteta ennakonpidätystä, aiheutuu osingonsaajalle verovuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa jäännösveroa. Välttääkseen jäännösveron ja sille mahdollisesti laskettavan koron, osingonsaaja voi hakea verotoimistosta osingolle ennakkoveron. Yhteisön saaman osakkeiden luovutusvoiton verotus Muutokset pääpiirteittäin Yhteisöille suorasijoitusosakkeiden (omistusosuus yleensä vähintään 10 %) luovutuksesta kertyneiden voittojen ja aiheutuneiden tappioiden verokohtelua on muutettu siten, että luovutusvoitot on pääsääntöisesti vapautettu verosta ja luovutustappiot vastaavasti säädetty vähennyskelvottomiksi. Samassa yhteydessä on rajoitettu luovutusvoiton verovapauden piiriin kuuluvien yhteisöjen oikeutta vähentää käyttöomaisuus osakkeiden purkutappio. Luovutustappion vähennyskelvottomuutta vastaavasti ovat vähennyskelvottomia myös sellaiselta yhtiöltä, josta verovelvollinen tai konserniyhtiöt omistavat yksin tai yhdessä vähintään 10 %:a osakepääomasta, olevien muiden saamisten kuin myyntisaamisten menetykset ja arvonalenemiset, tällaiselle yhtiölle annettu konsernituki sekä muut vastaavat osakeyhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi ilman vastasuoritusta suoritetut menot. Mahdollisuudesta tehdä käyttöomaisuusosakkeiden hankintamenosta poisto osakkeiden arvonalentumisen perusteella, on luovuttu kaikissa yritysmuodoissa. Luovutusvoiton verovapauden soveltamisala Verovapaussäännöksiä sovelletaan osakeyhtiöiden, osuuskuntien, säästöpankkien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden verotuksessa käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksiin. Verovapauden edellytyksenä on, että luovuttajayhteisö ei ole pääomasijoitusyhtiö luovutettava yhtiö on kotimainen tai sellainen EU:n jäsenvaltiossa asuva yhtiö, jota tarkoitetaan emo- ja tytäryhtiödirektiivin 2 artiklassa taikka yhteisön asuinvaltion ja Suomen välillä on voimassa oleva verosopimus, jota sovelletaan yhtiön jakamaan osinkoon luovuttava yhteisö on omistanut vähintään 10 prosenttia luovutettavan yhtiön osakepääomasta ja luovutuksen kohteena olevat osakkeet on omistettu yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta luovutettavat osakkeet eivät ole kiinteistötai asunto-osakeyhtiön osakkeita tai sellaisen osakeyhtiön osakkeita, jonka toiminta käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa. Muut kuin edellä mainitut luovutusvoitot ovat edelleen veronalaisia. Verovapaan luovutuksen kohteina voivat olla vain osakeyhtiöiden osakkeet. Esimerkiksi osuuskuntien osuuksissa ei ole kysymys sellaisista suorasijoituksista, joita säännös on tarkoitettu koskemaan, joten niistä saadut luovutushinnat ovat edelleen veronalaisia. Verovapaus ei myöskään koske elinkeinoyhtymiä eikä yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Verovapaus rajoittuu käyttöomaisuusosakkeisiin Luovutusvoiton verovapaus on rajattu tilanteisiin, joissa kysymys on pitkäaikaisista, omistajayhtiön liiketoimintaan liittyvistä osakeomistuksista. Elinkeinoverolain omaisuuslajijaottelussa osak- 9.
. keet voivat kuulua käyttö-, sijoitus-, vaihto- tai rahoitusomaisuuteen. Näiden lisäksi yhteisöllä voi olla liiketoimintaan kuulumattomia osakkeita, jotka muodostavat niin sanotun henkilökohtaisen tulon lähteen. Muuhun kuin käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutusvoitot ovat edelleen veronalaisia. Vastaavasti niihin liittyvät luovutustappiot ja arvonalenemiset ovat vähennyskelpoisia. Veronalaisia ovat siten sijoitus-, vaihto- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutusvoitot. Jos yhteisön omistamat osakkeet eivät kuulu elinkeinotoiminnan tulonlähteeseen, luovutukseen ei sovelleta verovapaussäännöstä. Käyttöomaisuusosakkeiden omistusosuus ja aika Verovapauden edellytyksenä on, että luovuttava yhteisö on omistanut vähintään 10 % luovutettavan yhtiön osakepääomasta ja luovutuksen kohteena olevat osakkeet on omistettu yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta. Verovapauden rajoittaminen yli 10 %:n omistuksiin ulottaa verovapauden aitoihin suorasijoituksiin. Omistusosuus lasketaan verovelvolliskohtaisesti. Jos omistusosuus luovutuksen johdosta laskee alle 10 %:n, jäljelle jääneet osakkeet ovat verovapaasti luovutettavissa vuoden ajan siitä, kun omistusosuus on laskenut alle em. rajan. Esimerkki: Osakkeet on hankittu 1.11.2000 ja omistusosuus on 20 % osakepääomasta. Ensimmäinen myynti on tapahtunut 1.10.2003, jolloin myytiin 15 % osakepääomasta. Loppuosa 5 % myytiin 1.7.2004. Loppuosan myynti on vielä verovapaata. Kohdeyhtiön toiminnan luonne Verovapauden edellytyksenä on, että luovutettavat osakkeet eivät ole kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön osakkeita tai sellaisen osakeyhtiön osakkeita, jonka toiminta käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa. Jos verovapaus koskisi tällaisia osakkeita, se käytännössä johtaisi kiinteistöluovutusten yleiseen verovapauteen. Osakeyhtiö, jonka toiminta käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa, määritellään toiminnan kokonaisarvioinnin perusteella. Huomioon otetaan tällöin esimerkiksi kiinteistöomaisuuden ja muun omaisuuden arvojen keskinäinen suhde. Merkitystä on myös kiinteistöstä saatavien tulojen osuudella liikevaihdosta sekä yhtiön työntekijöiden määrällä. Keskusverolautakunnan antaman uuden ennakkotiedon mukaan yhtiön luonne ei muutu välittömästi kiinteistöyhtiöksi, jos se on aikaisemmin harjoittanut liiketoimintaa. Tällaisen yhtiön osakkeet ovat siten verovapaasti luovutettavissa, jos EVL 6 :n 1 momentin 1 kohdassa ja 6b :ssä säädetyt muut edellytykset täyttyvät. KVL 63/2004: A Oy oli konserniin kuuluva energiayhtiö, joka tuotti sähkö- ja lämpöenergiaa osakkailleen. Yhtiö oli vuoteen 2003 saakka harjoittanut elinkeinotoimintaa useiden vuosien ajan. A Oy oli asetettu selvitystilaan marraskuussa 2003. Joulukuussa 2003 A Oy oli myynyt omistamansa koneet ja laitteet, vaihto-omaisuuden, omistamansa osakkeet sekä muun omaisuuden. Myynnin jälkeen A Oy:n omistuksessa ei olut juuri muuta kuin kiinteistö ja rahavaroja. Kun otettiin huomioon selvitystilan alkamisesta kulunut lyhyehkö aika, ei liiketoiminnan lopettamiseen liittyvien realisointitoimenpiteiden katsottu muuttaneen yhtiön toiminnan tosiasiallista luonnetta kiinteistöjen omistamiseksi tai hallinnaksi. Näissä olosuhteissa A Oy:tä ei ollut pidettävä sellaisena elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6b :n 2 momentissa 2 kohdassa (30.7.2004/ 717) tarkoitettuna yhtiönä, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa. Ennakkoratkaisu vuodelle 2004. (ei lainvoimainen). Verovapaan luovutusvoiton laskeminen Mikäli luovutettavien osakkeiden hankintahintaa on alennettu arvonalennuspoistoilla, varauksilla tai saadulla avustuksella, on näiden erien määrää vastaava osa luovutusvoitosta kuitenkin veronalaista tuloa. Vastaavasti veronalaista tuloa on aikaisemmin verotuksessa vähennetty luovutustappio, jos osakkeet on aikaisemmin luovutettu konsernin sisällä. Konserniyhtiöllä tarkoitetaan sellaisia yhtiöitä, joissa kaikissa yhdellä tai useammalla samalla luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä tai näillä yhdessä on osakeyhtiölain 1 luvun 3 :n mukainen määräysvalta. Säännöksen mukaan, jos osakeyhtiöllä on määräysvalta toisessa kotimaisessa 10
tai ulkomaisessa yhteisössä, on edellinen emoyhtiö ja jälkimmäinen tytäryhteisö. Emoyhtiö tytäryhteisöineen muodostaa konsernin. Konserniyhtiöinä pidetään myös esimerkiksi kahta osakeyhtiötä, jotka sama yksityishenkilö täysin omistaa. Osakkeiden luovutustappio Vähennyskelvoton luovutustappio Verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutustappio on vähennyskelvoton. Luovutustappio on vähennyskelvoton myös silloin, kun luovutuksen kohteena oleva yhtiö on muussa valtiossa kuin Suomessa asuva eikä yhtiö ole sellainen, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä antaman direktiivin 2 artiklassa eikä yhtiön asuinvaltion ja Suomen välillä ole verovuonna voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevaa sopimusta, jota sovelletaan yhtiön jakamaan osinkoon. Usein tällaiset yhtiöt ovat väliyhteisöjä. Luovutusvoitosta vähennyskelpoinen luovutustappio Käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen vain osakkeiden luovutuksesta saaduista veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. Käyttöomaisuusosakkeiden luovutus on veronalaista, jos osakkeet on omistettu alle vuoden tai omistusosuus on alle 10 % osakepääomasta. Luovutustappion vähennysoikeuden rajoituksia sovelletaan myös luovutusvoiton verovapauden piiriin kuuluvan yhteisön käyttöomaisuutta olevan avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöosuuden luovutuksesta syntyneeseen tappioon. Yhtiöosuuden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen vain yhteisön saamista veronalaisista osakkeiden tai yhtiöosuuksien luovutusvoitoista verovuonna tai viitenä sitä seuraavana verovuonna. Laskettaessa vähennyskelpoisen luovutustappion määrää niissä tapauksissa, joissa osakkeet on omistettu alle yhden vuoden ajan, luovutustappion määrää pienennetään verovelvollisen luovutetulta yhtiöltä saaman osingon, konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa (825/ 1986) tarkoitetun konserniavustuksen tai muun niihin verrattavan, yhtiön varallisuutta pienentävän erän määrällä. Rajoituksetta vähennyskelpoinen luovutustappio Vähennysoikeuden rajoitukset eivät koske luovutustappioita, jotka ovat syntyneet kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiön osakkeiden luovutuksesta tai jotka ovat syntyneet sellaisen osakeyhtiön, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista ja hallintaa, osakkeiden luovutuksesta. Näiden yhtiöiden osakkeiden luovutuksesta syntynyt tappio on rajoituksetta vähennyskelpoinen. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden luovutustappiot saa myös vähentää ilman rajoitusta. Käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumispoisto (ELV 42 ) Käyttöomaisuuden hankintamenosta ei voi enää tehdä poistoa osakkeiden arvonalentumisen perusteella. Muutos koskee kaikkia yritysmuotoja eli myös elinkeinoyhtymiä ja luonnollisia henkilöitä. Kun luovutusvoiton verovapauden piiriin kuuluvan yhteisön käyttöomaisuusosakkeet on lopullisesti menetetty, hankintameno on vähennyskelpoinen luovutustappiota koskevien säännösten mukaisesti, jos osakkeet eivät ole verovapaasti luovutettavia. Lopullinen menetys vähennetään yhteisöillä luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna. Elinkeinoverolain 42 tulee siten sovellettavaksi, kun osakkeiden menetys on lopullinen esimerkiksi konkurssin johdosta, jolloin osakkeiden luovutusta ei tapahdu. Muilla verovelvollisilla lopullinen menetys on vähennettävissä elinkeinotuloista. Purkuvoitto ja -tappio (EVL 51d) Luovutusvoiton verovapauden piiriin kuuluvan osakeyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön purkautuvasta yhtiöstä saama jako-osuus ei ole veronalaista tuloa eikä osakkeiden hankintameno vähennyskelpoista menoa, mikäli osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia käyttöomaisuusosakkeita. Purkutappioiden vähennyskelpoisuutta on rajoitettu myös alle vuoden kestäneiden omistusten osalta. Purkutappio ei ole yhteisön verotuksessa vähennyskelpoinen, jos purkautuvan yhtiön osakkeet on omistettu ennen purkautumista alle vuoden ajan. 11.
. Purkutappio on vähennyskelpoinen, jos osakkeet on omistettu vähintään yhden vuoden ajan ja omistusosuus on alle 10 % osakepääomasta. Konsernituki ja saamisten arvonalennus (EVL 16 1 mom. 7 kohta) Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja eivät ole luovutusvoiton verovapauden piiriin kuuluvan yhteisön sellaiselta yhtiöltä, josta yhtiö ja samaan konserniin kuuluvat yhtiöt yhteensä omistavat vähintään 10 prosenttia, olevien muiden saamisten kuin myyntisaamisten menetykset ja arvonalentumiset. Vähennyskelpoista ei myöskään ole edellä mainituille yhtiöille annettu konsernituki eikä muut vastaavat osakeyhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi ilman vastasuoritusta suoritetut menot. Vähennyskelvoton tuki on useimmiten emoyhtiöltä tytäryhtiölle annettua, mutta voisi suuntautua myös esimerkiksi emoyhtiöltä jollekin konsernin alakonsernin tytäryhtiölle. Veronkierto Kun yhteisöjen saamat osakkeiden luovutusvoitot on säädetty tietyin rajoituksin verovapaiksi, voittojen verovapauden ja tappioiden vähennyskelvottomuuden edellyttämä symmetria voidaan turvata soveltamalla keinotekoisiin järjestelyihin verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 28 :n veron kiertämistä koskevaa säännöstä. Veronkiertosäännöksen tarkoitus on turvata lain tarkoituksen mukainen lopputulos ja torjua esimerkiksi keinotekoisilla vaiheittaisilla toimilla ja hinnoittelupoikkeamilla tavoitellut veroedut. Voimaantulo Luovutusvoittoja ja -tappioita koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa niihin luovutuksiin, jotka on tehty 19.5.2004 tai sen jälkeen. Purkautuvan yhtiön osakkeita koskevia säännöksiä sovelletaan purkautumisiin, joista on tehty ilmoitus rekisteriviranomaiselle tai yhtiö on määrätty selvitystilaan 19.5.2004 tai sen jälkeen. Käyttöomaisuusosakkeiden arvonalennuspoiston vähennyskelpoisuuden, konsernituen ja saamisten arvonalenemisten vähennysoikeuden rajoituksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuonna 2004 sellaisiin verovelvollisiin, joiden tilikausi on päättynyt 19.5.2004 tai sen jälkeen. Yhtymien verotukseen tulevat muutokset Tuottoprosentti nousee Yhteisöjen tuloveroprosentin aleneminen kompensoidaan muille yritysmuodoille. Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, elinkeinoyhtymän ja verotusyhtymän osakkaiden tulo-osuudesta pääomatuloksi katsottava osuus lasketaan ensi vuonna 20 %:n tuottona. Vielä vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa tuotto-% on 18. Verotusyhtymän osakkaat voivat edelleen vaatia pääomatulo-osuuden laskemista 10 %:n tuottona. Yhtymän saamat EVL-tulolähteen osingot Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja muun elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtymän elinkeinotuloa laskettaessa osinko sisällytetään kokonaan yhtymän tulokseen. Osakkeet luetaan yhtymän nettovarallisuuteen. Osinkotulon osittainen tai täysi verovapaus toteutetaan osakastasolla siten, että osakkaan tuloosuudesta vähennetään osingon verovapaa osa. Jos osakas on luonnollinen henkilö, hänen tuloosuudestaan vähennetään vuonna 2005 osingon verovapaana osana 43 % osingosta (vuodesta 2006 lähtien 30 %). Loppuosa tulo-osuudesta jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi siten, että pääomatuloa on 20 %:n tuotto, joka lasketaan henkilön nettovarallisuusosuudelle. Jos koko osingon verovapaata osaa ei voida vähentää osakkaan tulo-osuudesta, vähentämättä jäävä osa vähennetään saman elinkeinoyhtymän saman tulolähteen tulo-osuudesta seuraavan 10 vuoden aikana. Jos osakas on yhteisö, yhteisön tulo-osuuteen sisältyvä osinko on yleensä joko kokonaan tai 40 %:sti verovapaata (vuodesta 2006 lähtien 25 %: sti). Tällöin tulo-osuudesta vähennetään koko osinko tai 40 % siitä ja ylimenevä osuus vähennetään, kuten luonnollisella henkilöllä, 10 seuraavan vuoden aikana. TVL-tulolähteen osingot Elinkeinoyhtymän henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osinkoja ei oteta huomioon henkilökohtaisen tulolähteen tuloa laskettaessa. Osinko jaetaan suoraan verotettavaksi osakkaiden tulona ja verotus tapahtuu samalla tavalla kuin jos osakas olisi itse saanut osingon suoraan osakeyhtiöstä. Jos yhtiömies on luonnollinen henkilö, osingon verotus riippuu siitä, onko osinko saatu listatusta 12
vai listaamattomasta yhtiöstä. Jos osinko on saatu listaamattomasta yhtiöstä, jakajayhtiön osakkeen matemaattinen arvo on ratkaiseva. Myös osinkojen verovapauden raja 90 000 euroa otetaan tässä tapauksessa huomioon. Jos yhtiömies on osakeyhtiö tai muu yhteisö, osinkojen verotukseen sovelletaan EVL 6a :ää, Tällöin ratkaisevaa on mm. se, onko osinkoa jakava yhtiö listattu yhtiö ja saaja listaamaton (ks. edempää kohta Osinkoa saavan yhteisön verotus). Ei enää arvonalenemispoistoja Mahdollisuus tehdä käyttöomaisuusosakkeiden hankintamenosta poisto osakkeiden arvonalenemisen johdosta (EVL 42 ) poistuu kaikilta yritysmuodoilta. Ks. tarkemmin Yhteisön saaman osakkeiden luovutusvoiton verotus. Luovutusvoitot henkilöverotuksessa Hankintameno-olettama alenee Omaisuuden luovutusvoitto lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintameno ja voiton hankkimisesta johtuneet menot. Vaihtoehtoisesti luovutushinnasta vähennetään ns. hankintameno-olettama, jos tämä laskutapa johtaa verovelvolliselle edullisempaan lopputulokseen. Hankintameno-olettama, joka nykyisin on yli 10 vuotta omistetun omaisuuden osalta 50 % luovutushinnasta, alenee 40 %:iin vuonna 2005 (TVL 46 ). Lahjana saadun omaisuuden luovutus Silloin kun luovutetaan lahjana saatua omaisuutta, omaisuuden hankintamenona pidetään normaalisti lahjaverotuksessa käytettyä lahjaverotusarvoa. Uuden säännöksen mukaan hankintameno lasketaan kuitenkin lahjoittajan hankintamenosta, jos lahjansaaja luovuttaa omaisuuden edelleen ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi (TVL 47 ). Jos omaisuuden edelleen luovutuksesta syntyy voittoa, lahjaverotusta oikaistaan siten, että lahjaverotusarvon ja hankintamenon erotukseen kohdistuva vero vähennetään lahjan arvosta (perintö- ja lahjaverolain 21 a ). Vähennys ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin luovutusvoitosta määrätty vero. Alihintaiset luovutukset Luovutusvoitto on ns. alihintaisissa kaupoissa ja vaihdoissa laskettu siten, että luovutushinnasta on vähennetty omaisuuden hankintameno kokonaan. Uuden säännöksen mukaan, jos omaisuus luovutetaan käypää arvoa alemmasta hinnasta siten, että vastike on enintään kolme neljäsosaa omaisuuden käyvästä arvosta, luovutusvoiton verotuksessa luovutus jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon suhteen perusteella vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan. Luovutusvoitto lasketaan tällöin siten, että saadusta luovutushinnasta vähennetään vain vastikkeellisesti luovutettua osuutta vastaava osa omaisuuden hankintamenosta (TVL 47 ). Osakeannin vaikutus hankintamenoon Osakeannissa saadun osakkeen tai osuuden hankintamenon ja osakemerkinnän perusteena olevan osakkeen tai osuuden hankintamenon määräytyminen muuttuu (TVL 47 ). Tähän asti luovutusvoittoa laskettaessa osaakaan merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintamenosta ei ole jaettu merkityille uusille osakkeille. Uusien säännösten mukaan rahastoannin tapahtuessa merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintameno jakautuu tasan merkinnän perusteena olevalle osakkeelle ja rahastoannissa saaduille osakkeille. Maksullisen uusmerkinnän tapahtuessa merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintamenon ja merkityn osakkeen hankintamenon yhteenlaskettu määrä jakautuu tasan merkinnän perusteena olevalle osakkeelle ja uusmerkinnässä saaduille osakkeille. Jos rahastoanti ja maksullinen uusmerkintä tapahtuvat samanaikaisesti, merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintameno ja merkittyjen osakkeiden yhteenlaskettu hankintameno jakautuu tasan kaikkien näiden osakkeiden hankintamenoksi. Uusia säännöksiä hankintamenon jakautumisesta osakeantitilanteissa sovelletaan osakeanteihin, joita vastaava osakepääoman korotus merkitään kaupparekisteriin 1.1.2005 tai sen jälkeen. Sitä ennen toteutuneet osakeannit vaikuttavat osakkeen hankintamenoon vanhojen säännösten mukaisesti. Esimerkiksi, jos verovelvollinen on saanut ennen 1.1.2005 tapahtuneessa rahastoannissa osakkeen vanhan osakkeen perusteella ilmaiseksi, rahastoantiosakkeen hankintameno on 0. Jos hän saa tällaisen rahastoantiosakkeen perusteella 1.1.2005 jälkeen tapahtuvassa rahastoannissa uuden osakkeen ilmaiseksi, uudenkin rahastoantiosakkeen hankintameno on 0, koska mitään jaettavaa hankintamenoa ei ole. Jos hän sen 13.
. sijaan merkitsee ennen 1.1.2005 saadun rahastoantiosakkeen perusteella 1.1.2005 tai sen jälkeen tapahtuvassa maksullisessa uusmerkinnässä uuden osakkeen, uuden osakkeen merkintähinta jaetaan tasan rahastoantiosakkeen ja uuden osakkeen hankintamenoksi. Pienet luovutusvoitot ja luovutustappiot Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saamat pienet luovutusvoitot ovat verovuodesta 2005 lähtien verovapaita ja pienet luovutustappiot vähennyskelvottomia. Luovutusvoitto ei ole veronalaista, jos muun omaisuuden kuin tavanomaisen koti-irtaimiston luovutuksista saadut luovutushinnat ovat verovuonna yhteensä enintään 1 000 euroa. Samanlaisista luovutuksista aiheutunut luovutustappio on vähennyskelvoton, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintahinnat ovat enintään 1 000 euroa. Valtiolle tapahtuvat luovutukset Luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta vähennetään vähintään 80 prosenttia, jos verovelvollinen on luovuttanut kiinteää omaisuutta valtiolle, maakunnalle, kunnalle tai kuntayhtymälle. Tätä huojennusta ei kuitenkaan sovelleta, jos luovutus tapahtuu valtion liikelaitokselle muuhun kuin luonnonsuojelutarkoitukseen, puolustusvoimien käyttöön, tutkimustarkoituksiin tai muuhun vastaavaan yhteiskunnalliseen tarkoitukseen. Aikaisemmin tämä omaisuuden käyttötarkoitusta koskeva rajoitus koski valtion liikelaitoksista vain Metsähallitukselle tarkoitettuja luovutuksia (TVL 49 ). Muutosten voimaantulo Lainmuutokset tulevat voimaan 1.1.2005 ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa. Pääsääntöisesti niitä sovelletaan 1.1.2005 tai sen jälkeen tapahtuneisiin luovutuksiin. Siltä osin, kuin säännökset koskevat osakkeen hankintamenon laskemista osakeannin jälkeen, voimaantulo on selostettu edellä. Muita lainmuutoksia Eläkevakuutukset uudessa verojärjestelmässä Pääpiirteet Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotus muuttuu vuoden 2005 alussa. Verovelvollisen itselleen tai puolisolleen ottamien vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotus siirtyy pääomatuloverotuksen piiriin. Tämä koskee sekä vakuutusmaksujen vähentämistä että eläkkeen verottamista. Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä oleva vanhuuseläkkeen alkamisikä nousee 60 vuodesta 62 vuoteen. Nykyinen 60 %:n vähennysoikeus poistuu, uudessa järjestelmässä vakuutusmaksut ovat joko kokonaan vähennyskelpoisia tai vähennyskelvottomia. Myöskään selvitystä vakuutetun kokonaiseläketurvasta ei enää tarvita. Työnantajan palkansaajalle ottamien eläkevakuutusten perusteella maksettu eläke on edelleen ansiotuloa. Eläkevakuutusmaksujen palkaksi katsottava määrä muuttuu eikä palkansaajalla ole enää oikeutta vähentää omassa verotuksessaan palkkana verotettavia vakuutusmaksuja. Oma ja puolison ottama vakuutus Henkilön itselleen ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut vähennetään pääomatuloista. Näin menetellään myös silloin, kun vakuutuksen on ottanut puoliso. Maksut saa vähentää vakuutettuna oleva puoliso. Vähennysoikeuden edellytyksenä oleva vanhuuseläkkeen alkamisikä nousee 60 vuodesta 62 vuoteen. Kumpikin puoliso saa vähentää vain oman vakuutuksensa maksuja. Erityisestä alijäämähyvityksestä vähentämättä jäänyt osa siirretään kuitenkin puolisolle. Vakuutusmaksujen perusteella ei vahvisteta pääomatulolajin tappiota. Vähentää saa enintään 5 000 euroa vuodessa. Jos vähennystä ei voida tehdä vakuutetun pääomatuloista, 28 % vähentämättä jääneestä määrästä vähennetään ansiotulosta menevästä verosta erityisenä alijäämähyvityksenä. Jos vakuutetun puolison verot eivät riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, vähentämättä jäänyt määrä siirretään verotusta toimitettaessa vähennettäväksi puolison verosta. Henkilön ei tarvitse erikseen vaatia siirtoa. Jos työnantaja on verovuonna maksanut palkansaajalle ottamansa yksilöllisen eläkevakuutuksen maksuja, palkansaajan vähennysoikeus alenee 2 500 euroon. Eläkkeen verotus Oman ja puolison ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen perusteella maksettu eläke 14
verotetaan pääomatulona. Tämä koskee 6.5.2004 tai sen jälkeen otettuja vakuutuksia. Vanhempien vakuutusten perusteella maksettava eläke verotetaan ansiotulona siltä osin kuin maksut on vähennetty ansiotulosta, ja muilta osin pääomatulona. Saman vakuutuksen perusteella voi siis saada sekä ansiotuloa että pääomatuloa olevaa eläkettä. Nämä periaatteet soveltuvat myös silloin, kun vakuutuksen perusteella maksetaan perhe-eläkettä. Milloin muutosta aletaan soveltaa Lainmuutos tulee voimaan vuoden 2005 alussa. Viimeistään 5.5.2004 otettuihin vapaaehtoisiin yksilöllisiin vakuutuksiin sovelletaan kuitenkin vuoden 2005 verotuksessa nykyisiä maksujen vähentämistä koskevia säännöksiä. Vakuutus katsotaan otetuksi vasta kun sen maksuja on alettu maksaa. Nykyisiä vähennyskelpoisuuden edellytyksenä olevia vanhuuseläkkeen alkamisikiä sovelletaan näiden vakuutusten osalta viiden vuoden ajan, siis vuodelta 2009 toimitettavaan verotukseen asti. Uusien, 6.5.2004 tai sen jälkeen otettujen vakuutusten maksut vähennetään pääomatulosta vuodesta 2005 alkaen. Näiden vakuutusten maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on jo vuonna 2004, että eläke alkaa aikaisintaan vakuutetun täytettyä 62 vuotta. Jos henkilöllä on vuonna 2005 sekä ansiotuloettä pääomatuloverotukseen kuuluvia yksilöllisen eläkevakuutuksen maksuja, hän saa vähentää niitä yhteensä enintään 8 500. Ensisijaisesti vähennetään vanhan vakuutuksen maksut. Vuoden 2006 alusta uusia säännöksiä eläkkeen alkamisikää lukuun ottamatta sovelletaan kaikkiin vapaaehtoisiin, yksilöllisiin eläkevakuutuksiin. Työnantajan ottamat vakuutukset Työnantajan ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksuista on palkkaa vain vuoden aikana maksettujen maksujen 8 500 euroa ylittävä osa. Esim. jos työnantaja maksaa vakuutusmaksua 10 000 euroa, 1 500 euroa on vakuutetun työntekijän palkkaa. Jos useampi työnantaja maksaa vakuutusmaksuja, ne lasketaan verotusta toimitettaessa yhteen, ja 8 500 euron yli menevä määrä verotetaan palkkana. Uutta 62 vuoden vanhuuseläkkeen alkamisikää sovelletaan työnantajan 6.5.2004 tai sen jälkeen ottamiin vakuutuksiin 1.1.2005 alkaen. Aikaisemmin otetuissa vakuutuksissa säilyvät nykyiset ikärajat. Työntekijä ei enää saa vähentää palkaksi katsottua määrää omassa verotuksessaan. Työnantajan järjestämän kollektiivisen eläkevakuutuksen maksut eivät ole palkkaa. Yhden hengen ryhmiä ei hyväksytä kollektiivisen vakuutuksen kohteeksi. Jos palkansaaja maksaa itse osan kollektiivisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksusta, hän saa vähentää näitä maksuja ansiotulostaan korkeintaan 5 % kyseisen työnantajan maksaman palkan määrästä, kuitenkin enintään 5 000 euroa. Maksu ei ole vähennyskelpoinen sitä osin kuin se ylittää työnantajan maksaman vakuutusmaksun määrän. Maksun vähennyskelpoisuuden edellytyksenä oleva vanhuuseläkkeen alkamisikä nousee 55 vuodesta 60 vuoteen. Kollektiivisiin lisäeläkejärjestelyihin sovelletaan kuitenkin edelleen nykyisiä säännöksiä, jos järjestelyt ovat olleet voimassa 5.5.2004. Tämä koskee vain järjestelyssä jo mukana olleita työntekijöitä. Työnantajan ottamien sekä yksilöllisten että kollektiivisten eläkevakuutusten perusteella maksettava eläke on edelleen ansiotuloa. Muutos ei vaikuta pakollisen eläketurvan (TEL. LEL, TaEL jne) verotukseen. Eläke on edelleen ansiotuloa. Työntekijän eläkemaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen ansiotulosta. Työnantajan maksamat maksut eivät vaikuta palkansaajan verotukseen. Oman ja puolison ottaman eläkevakuutuksen maksujen vähentäminen Verovuosi 2004 2005 2006 vakuutus otettu viimeistään 5.5.2004 vakuutus otettu 6.5.2004 tai sen jälkeen vähennys ansiotulosta vähennys ansiotulosta, huom. ikäraja 62 v vähennys ansiotulosta huom. ikärajan siirtymäaika 5 v vähennys pääomatulosta vähennys pääomatulosta vähennys pääomatulosta 15.
. Omistajayrittäjät Nykyisin avoimen yhtiön yhtiömiesten ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten sekä ei TEL-vakuutetun osakeyhtiön osakkaan vakuutusmaksut ovat yhtiön verotuksessa vähennyskelpoisia TVL 96 :ssä säädetyin rajoituksin (EVL 8.2 ). Nyt tämä säännös kumotaan. Se korvataan tuloverolain säännöksellä, jonka mukaan myös näihin henkilöihin sovelletaan mitä työnantajasta ja työntekijästä on säädetty. Ulkomaiset vakuutusyhtiöt Jos vakuutus on otettu on EY- ja ETA- alueilla (ETAmaita ovat Norja, Islanti ja Liechtenstein) toimivasta vakuutusyhtiöstä, maksut saa vähentää ja eläke verotetaan edellä esitetyllä tavalla. Sen sijaan EY- ja ETA-alueen ulkopuolella toimivista yhtiöistä otettujen vakuutusten maksut ovat vähennyskelvottomia. Työnantajan tällaisesta vakuutusyhtiöstä ottaman eläkevakuutuksen maksut ovat palkkaa. Jos vakuutusyhtiöllä on Suomessa kiinteä toimipiste, josta vakuutus on otettu, sitä käsitellään verotuksessa kuten EY- ja ETA-alueella toimivasta yhtiöstä otettua vakuutusta. Samoin ulkomailta Suomeen muuttanut saa eräin edellytyksin kolmen vuoden ajan vähentää myös ulkomaisesta yhtiöstä ottamansa vakuutuksen maksut. Vastaava säännös koskee myös työnantajan maksamia eläkevakuutusmaksuja. Muu eläketurva ennallaan Muutos koskee vain vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotusta. Suuri osa eläkevakuutuksista säilyy edelleen ansiotuloverotuksen piirissä tai maksu on edelleen vähennyskelvoton. Ansiotulosta vähennetään edelleen: työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu YEL/MYEL rekisteröidyn lisäeläketurvan maksut kollektiivisen lisäeläketurvan työntekijän maksuosuus Vähennyskelvottomia ovat: kertamaksullisen eläkevakuutuksen maksu Euroopan talousalueen ulkopuolella toimivasta vakuutusyhtiöstä otetun eläkevakuutuksen maksut (poikkeuksena ulkomailta Suomeen muuttanut, TVL 96 a 3 mom.) Eläkevakuutus saatetaan rahoittaa myös lainavaroin. TVL 58 :n vähennyskelvottomiin korkoihin lisätään vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen kohdistuvat korot. Ansiotulona verotetaan edelleen seuraaviin vakuutuksiin perustuvat eläkkeet: pakolliset vakuutukset (TEL; LEL; VEL jne.), rekisteröidyt YEL/MYEL- lisäeläkkeet, kollektiiviset eläkevakuutukset, työnantajan ottamat vapaaehtoiset yksilölliset eläkevakuutukset, kertamaksulliset ja muut kuin omat ja puolison ottamat eläkevakuutukset. Sukupolvenvaihdosten verotukseen huojennus Lahjana (tai perintönä) saaduista osakkeista, yhtymäosuudesta, liikkeestä tai maatilasta menevä lahjavero voidaan huojentaa kokonaan tai osittain. Huojentaminen toteutetaan jättämällä lahjavero maksuun panematta. Huojennuksen edellytykset Veron huojentamisen edellytyksenä on, että perintöön tai lahjaan sisältyy yritys tai sen osa, ja että luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa lahjana saamillaan varoilla yrityksessä. Kun kyseessä on yhtiömuotoisen yrityksen sukupolvenvaihdos, tulee luovutuksen kohteena olla vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai osuuksista. Lisäksi edellytetään, että verovelvollinen esittää huojentamista koskevan pyynnön verovirastolle ennen lahjaverotuksen toimittamista. Jotta lahjaveron määrä voitaisiin huojentaa kokonaan, tulee yritysvarallisuudesta maksaa vastiketta yli 50 % sen käyvästä arvosta. Kun vastikkeen määrä alittaa tuon 50 %, voidaan veroa huojentaa vain osittain. Tällaisena nk. osahuojennuksena voidaan jättää maksuun panematta enintään 850 euroa ylittävä osa yritysvarallisuudesta menevästä verosta. Jos samaan lahjaan sisältyy muutakin omaisuutta kuin yritysvarallisuutta, tulee huomata, että lahjaveroa voidaan huojentaa vain yritysvarallisuutta vastaavalta osalta. Yrityksen käsitettä ei ole erikseen määritelty perintö- ja lahjaverotukseen liittyvässä lainsäädännössä. Yrityksellä tarkoitetaan kuitenkin lähtökohtaisesti liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä, jonka saamasta tulosta tulee suorittaa veroa elinkeinoverolain mukaan. 16
Yritystoiminnan jatkamisen edellytyksellä tarkoitetaan, että yritysvarallisuutta on käytetty yritystoiminnassa välittömästi ennen luovutusta. Mikäli yritystoiminta on lopetettu ennen luovutusta, ei toiminnan voida katsoa jatkuvan, vaikka luovutuksensaaja aloittaisi sen uudelleen luovutuksen jälkeen. Poikkeuksena tästä on tilanne, jossa yritystoiminta on ollut keskeytyneenä pakottavasta syystä (esim. työkyvyttömyys). Lahjan saajan kannalta yritystoiminnan jatkamisella tarkoitetaan tämän henkilökohtaista osallistumista yhtiön liiketoiminnan harjoittamiseen yrityksessä (esim. toimiminen yhtiön hallituksen varsinaisena jäsenenä tai toimitusjohtajana). Luovutuksensaajan tulee jatkaa yritystoimintaa välittömästi luovutuksen jälkeen. Huojennettavan osan laskemista varten yrityksessä lahjan saantohetkellä oleva yritysvarallisuus ja siihen kohdistuvat velat arvostetaan varallisuusverolain perusteiden mukaan. Arvostuksen lähtökohdaksi asetetaan lahjan saantopäivää lähinnä päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen mukainen varallisuustilanne. Mikäli tilinpäätöshetken ja lahjan antamisen välisenä aikana yrityksen omaisuuden määrä tai laatu on selvästi muuttunut muusta syystä kuin normaalista liiketoiminnasta, voidaan laskelmaa oikaista vastaavasti. Huojennuksen määrä Lahjaveron huojennuksen laskennassa yhtiön yritysvarallisuuden arvona käytetään 40 % yllä kuvatusta määrästä. Tältä osin lainsäädäntöä muutettiin lailla 576/2004 24.06.2004. Aiemmin perintö- ja lahjaverolaissa käytettiin huojennuksen laskennassa täyttä varallisuusveroarvoa. Perintö- tai lahjaveron huojennus toteutetaan siten, että käyvän arvon mukaan laskettavasta verosta vähennetään yllä mainitusta 40 %:n mukaisesta arvosta samalla verokannalla laskettu vero. Huojennettava määrä on tämä erotus. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että huojennettaessa lahjaveroa osittain, tulee veroa maksettavaksi vain määrä, joka on sovellettavan lahjaverokannan mukainen vero tuosta 40 %:n arvosta. Käyvän arvon mukaisesta verosta maksuun pannaan kuitenkin aina vähintään 850 euroa. Voimaantulo Varallisuuden arvostaminen sukupolvenvaihdostilanteissa 40 %:iin verotusarvosta koskee sukupolvenvaihdoksia, jotka ovat tapahtuneet 1.7.2004 tai sen jälkeen. Verovelvollisen vaatimuksesta lainmuutosta sovelletaan myös niihin sukupolvenvaihdoksiin, joissa verovelvollisuus on alkanut vuoden 2004 aikana ennen lain voimaantuloa. Ks. myös edempää Luovutusvoitot henkilöverotuksessa/ Lahjana saadun omaisuuden luovutus. Merityötulon maksuvapautus Eduskunnassa on hyväksytty laki eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikaisesta vapauttamisesta. Laki on hyväksytty 9.7.2004 ja sen voimaantulosta tullaan säätämään valtioneuvoston asetuksella. Lakia on tarkoitus soveltaa vuosina 2005 2009 maksettavista palkoista toimitettaviin ennakonpidätyksiin ja samoilta vuosilta toimitettavia verotuksia koskeviin tilityksiin. Maksuvapautus Ulkomaanliikennöintiä matkustaja-aluksella harjoittava suomalainen työnantaja saa jättää omaaloitteisesti ennakonpidätykset maksamatta verohallinnolle. Maksuvapautuksen edellytykset Työnantaja saa jättää ennakonpidätykset maksamatta, jos Merenkulkulaitos on myöntänyt aluksen omistavalle yhteisölle palkanmaksuvuodelta tai sitä edeltävältä kalenterivuodelta kauppaalusluettelolain mukaista tukea, ennakonpidätys on toimitettu merityötuloa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin mukaisesti ja merityötulon saaja on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen. Jos työnantaja korottaa palkansaajan pyynnöstä ennakonpidätystä, maksuvapautusta ei korotuksen osalta myönnetä. Ilmoittamisvelvollisuus Työnantajan on annettava tiedot merityötulon saajista, toimitetuista ennakonpidätyksistä ja muut Verohallituksen määräämät tiedot. Valvontailmoitukselle ennakonpidätykset merkitään kohtiin: 505 Toimitettu ennakonpidätys ja 506 Liikaa suoritetun ennakonpidätyksen vähennys 17.
. Vuosi-ilmoituksella huojennuksen alaiset merityötulot ja niistä toimitetut ennakonpidätykset ilmoitetaan omalla suorituslajilla 2M. Palkkakirjanpito Merityötulot ja niistä toimitetut ennakonpidätykset merkitään palkkakirjanpitoon aluksittain ja palkansaajittain. Ennakonpidätysten hyväksi lukeminen Ennakonpidätykset luetaan maksuvapautuksen estämättä työntekijän hyväksi verotusmenettelylain säännösten mukaan. Muutoksenhaku Maksuvapautuslain mukaiseen veroviraston päätökseen haetaan muutosta ennakkoperintälain säännösten mukaan. Verovirasto ei anna maksuvapaudesta ennakkoperintälain mukaista ennakkoratkaisua. Tilitys Maksuvapautus on valtion tukea matkustaja-aluksille. Muut veronsaajat saavat osuutensa verotuksen päättymiskaudelta tehtävän kuukausitilityksen yhteydessä. Vapautus työnantajan sosiaaliturvamaksusta Kainuussa Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 144/2004), jossa ehdotetaan säädettäväksi laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 2005-2009. Maksuvapautuksen tarkoituksena on tukea työllisyyttä ja työnantajien työllistämisedellytyksiä. Esityksen mukaan työnantajan sosiaaliturvamaksu poistettaisiin viideksi vuodeksi Kajaanin ja Kuhmon kaupungeissa, Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen kunnissa. Vapautuksen piiriin kuuluisivat yksityiset työnantajat eli yritykset ja kotitaloustyönantajat, valtion liikelaitokset sekä kuntatyönantajat. EY-lainsäädännöstä johtuen kuitenkin esimerkiksi maatalous, porotalous, kalastus ja liikenne olisivat vapautuksen ulkopuolella. Maksuvapautuksen edellytyksiä, enimmäismäärää ja menettelyä koskevat säännökset ovat vastaavat kuin laissa työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003-2005 (1200/2002). Näistä on kerrottu tarkemmin esimerkiksi Verotiedotteessa 2/2002 sekä Verohallituksen ohjekirjeessä, joka löytyy verohallinnon Internet sivuilta www.vero.fi/vero-ohjeet. Eurooppayhtiön verotus Eurooppayhtiön perustaminen Eurooppayhtiötä koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 8.10.2004. Eurooppayhtiö perustuu EU:n neuvoston asetukseen (EY) N:o 2157/2001 eurooppayhtiön (SE) säännöistä (jäljempänä eurooppayhtiöasetus). Eurooppayhtiöasetus sisältää eurooppayhtiötä koskevia yhtiöoikeudellisia säännöksiä. Eurooppayhtiö on osakeyhtiömuotoinen yritys, joka voidaan rekisteröidä EU:n jäsenvaltiossa tai muussa Euroopan talousalueeseen eli ETA:aan kuuluvassa valtiossa. Eurooppayhtiöasetuksessa säännellään muun muassa eurooppayhtiön perustamista, yhtiön kotipaikan siirtämistä toiseen valtioon sekä eurooppayhtiön muuttamista sen kotipaikan kansallisen lain mukaiseksi julkiseksi osakeyhtiöksi. Eurooppayhtiöön sovelletaan sen kotipaikan valtion julkisia osakeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä silloin, kun jotakin seikkaa ei säännellä kattavasti eurooppayhtiöasetuksessa. Eurooppayhtiöasetuksen 2 artiklan mukaan eurooppayhtiö voidaan tietyin edellytyksin perustaa mm. rajat ylittävällä sulautumisella, perustamalla holding-se, perustamalla eurooppayhtiö osakkeita merkitsemällä tai toimintamuodon muutoksella. Eurooppayhtiö voi perustaa eurooppayhtiömuotoisia tytäryhtiöitä. Eurooppayhtiötä perustettaessa eurooppayhtiön tai eurooppayhtiön perustamiseen osallistuvan osakeyhtiön tulee tehdä yhteinen perustamis- tai muutosilmoitus kaupparekisteriin ja verohallintoon yritys- ja yhteisötietojärjestelmän Y- lomakkeella. Ilmoittamismenettelyssä noudatetaan osakeyhtiötä koskevia sääntöjä. Eurooppayhtiö verotuksessa Suomi on jo saattanut verotusta koskevan yritysjärjestelydirektiivin voimaan siten, että siihen perustuvat verosäännökset koskevat myös valtiolliset rajat ylittäviä yritysjärjestelyitä. Direktiiviä ollaan muuttamassa siten, että sitä sovellettaisiin nimenomaisesti myös eurooppayhtiöön ja yhtiön kotipaikan siirtämiseen toiseen valtioon. Direktiiviin pe- 18
rustuvat kansalliset säännökset tulisi saattaa voimaan 1 tammikuuta 2005 mennessä. Eurooppayhtiöön sovelletaan kansallisia verosäännöksiä. Suomessa ei ole eurooppayhtiöasetuksen voimaantullessa nimenomaisia eurooppayhtiötä koskevia verosäännöksiä. Eurooppayhtiötä pidetään tuloverolain 3 :ssä tarkoitettuna yhteisönä ja siihen sovelletaan yhteisöjä koskevia verosäännöksiä. Ottaen huomioon neuvoston asetuksen säännökset eurooppayhtiön statuksesta, eurooppayhtiötä tulee yleensä käsitellä verotuksessa vastaavalla tavalla kuin osakeyhtiölaissa tarkoitettua osakeyhtiötä. Keskusverolautakunta on antanut ratkaisun KVL 35/2004, jossa Suomen osakeyhtiölain mukaisesti perustettu ja Suomessa rekisteröity yhtiö aiottiin muuntaa eurooppayhtiöksi. KVL:n ratkaisun mukaan julkisen osakeyhtiön muuntamista toisentyyppiseksi eurooppayhtiöksi ei verotuksessa käsitellä yhtiön purkautumiseen johtavana ja uuden yhtiön syntymiseen johtavana toimena eikä julkisen osakeyhtiön osakkaan katsottu muuntamisen yhteydessä luovuttavan omistamiaan yhtiön osakkeita. Eurooppayhtiöön voitiin soveltaa myös verosopimuksen osinkoja koskevia määräyksiä. Eurooppayhtiön osakas katsottiin varallisuusverovelvolliseksi omistamiensa eurooppayhtiön osakkeiden osalta. Eurooppayhtiön osakkaan omistamien yhtiön osakkeiden verotusarvo tuli määritellä varallisuusverolain 26 :n l momentin mukaisesti edellyttäen, että yhtiön osake olisi eurooppayhtiöksi muuntamisen jälkeen julkisesti noteerattu lainkohdassa tarkoitetulla tavalla. Arvonlisäverolain muutokset (HE:T) Sähkön ja kaasun kauppa (HE 124/2004) Sähkön ja kaasun lisääntyneen kansainvälisen kaupan aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi näiden tavaroiden myyntimaasäännöksiä on ehdotettu muutettaviksi. Sähkön ja maakaasuverkon kautta toimitettavan kaasun myyntiin ei sovellettaisi enää yhteisökauppaa ja vientikauppaa koskevia säännöksiä ja niiden maahantuonti olisi vapautettu arvonlisäverosta. Uudet säännökset koskisivat kaikkia maakaasuverkon kautta toimitettavia kaasuja. Muiden putkijohdoissa kuljetettavien kemian kaasujen ja kaasupullojen myyntiin sovellettaisiin edelleen nykyisiä säännöksiä. Uudet myyntimaasäännökset olisivat erilaisia riippuen siitä onko ostajana verovelvollinen jälleenmyyjä vai muu ostaja. Verovelvollinen jälleenmyyjä on elinkeinonharjoittaja, jonka pääasiallisena toimintana on kaasun ja sähkön osalta, ko. tuotteiden jälleenmyynti ja jonka oma sähkön ja kaasun kulutus on hyvin vähäinen. Verovelvolliselle jälleenmyyjälle myyty sähkö ja maakaasuverkon kautta toimitettava kaasu olisi myyty Suomessa, jos verovelvollisella jälleenmyyjällä on täällä kiinteä toimipaikka, johon nämä tavarat luovutetaan. Jollei näitä tavaroita luovutettaisi missään maassa olevaan kiinteään toimipaikkaan, ne olisi myyty Suomessa, jos verovelvollisen jälleenmyyjän kotipaikka on Suomessa. Muille kuin verovelvollisille jälleenmyyjille myyty sähkö ja kaasu olisi myyty Suomessa, jos ostaja tosiasiallisesti kuluttaa ne täällä. Jos ostaja ei tosiasiallisesti kuluttaisi näitä tavaroita tai osaa niistä, kuluttamattomat tavarat katsottaisiin kulutetuiksi Suomessa, jos tavarat luovutetaan ostajan Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Jollei tavaroita luovutettaisi mihinkään kiinteään toimipaikkaan, ostajan katsottaisiin kuluttaneen tavarat täällä, jos ostajan kotipaikka on täällä. Myös pääsyn tarjoamista sähkö- ja maakaasuverkkoon, niissä tapahtuvaa sähkön ja kaasun siirtoa sekä muita näihin toimiin välittömästi liittyviä palveluja koskevia myyntimaasäännöksiä on ehdotettu muutettaviksi. Näihin palveluihin sovellettaisiin immateriaalipalveluja koskevia säännöksiä. Koska Ahvenanmaa ei kuulu EY:n arvonlisäveroalueeseen, tehtäisiin Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisäverolakiin annettuun lakiin vastaavat muutokset kuin arvonlisäverolakiin. Voimaantulo Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2005. Lakia sovellettaisiin, kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu, tavaran yhteisöhankinta on tehty, maahantuotu tavara on luovutettu tullivalvonnasta taikka tavara on otettu omaan käyttöön lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Tekijänoikeuslain muutoksista johtuvat muutokset (HE 85/2004) Tekijänoikeuslakia on ehdotettu muutettavak- 19.
. si muun muassa siten, että sopimuslisenssien käyttöalaa laajennetaan. Tämän vuoksi sopimuslisensseihin perustuvien korvausten arvonlisäverottomuutta laajennetaan. Arvonlisäverolain 45 :n 3 momentin viittaustekniikkaa muutetaan siten, että nykyisten yksittäisten sopimuslisenssisäännösten sijasta viitataan ehdotettuun tekijänoikeuslain 26 :ään, johon on koottu sopimuslisenssiä ja sen perusteella maksettavia korvauksia koskevat yleiset säännökset. Verottomuus koskee, kuten nykyisinkin, sekä järjestöjen edustamille että muille oikeudenhaltijoille maksettuja korvauksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan sen jälkeen, kun tekijänoikeuslakia koskevat muutokset on hyväksytty ja vahvistettu. Alarajahuojennuksen ylärajan nosto (HE 147/2004) Vuoden 2004 alusta voimaan tulleeseen verovelvollisuuden euromääräiseen alarajaan liittyvän veronhuojennuksen ylärajaa ehdotetaan nostettavaksi 20 000 eurosta 22 500 euroon. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2005 ja sitä sovellettaisiin lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen taikka lain voimaantulopäivän jälkeiseen tilikauden osaan, jos tilikausi on alkanut ennen mainittua ajankohtaa. Verotusmenettelyn muutoksia Laiminlyöntimaksu Verotusmenettelylakiin on tullut uusi säännös, jonka mukaan vuodelta 2005 annettavien vuosi-ilmoitusten laiminlyönneistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Omaa ilmoitusvelvollisuutta koskevasta laiminlyönnistä määrätään edelleen veronkorotus. Laiminlyöntimaksun suuruus Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin ja sen suuruus määräytyy laiminlyöntiasteen mukaan. 1. Vähäisestä puutteellisuudesta tai virheestä, jota ei ole kehotuksesta korjattu, määrättävä laiminlyöntimaksu on enintään 2 000 euroa. Näin on myös siinä tapauksessa, että tiedot on annettu ilman pätevää syytä myöhässä tai muulla tavalla kuin Verohallitus on määrännyt. 2. Olennaisesta puutteellisuudesta ja virheestä voidaan määrätä enintään 5 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu. Samoin silloin, jos tiedot on annettu vasta todistettavasti lähetetyn kehotuksen jälkeen. 3. Tahallisesta tai törkeästä huolimattomuudesta annetusta olennaisesti väärästä ilmoituksesta tai kokonaan antamatta olevasta ilmoituksesta laiminlyöntimaksu on enintäänn15 000 euroa. Laiminlyöntimaksua määrättäessä otetaan huomioon myös annettavien tietojen määrä. Ei kotitalouksille Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä yhteisöjen, elinkeinoyhtymien, liikkeen- ja ammatinharjoittajien, maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä elinkeinotoimintaa, maataloutta tai metsätaloutta harjoittavien kuolinpesien tiedonantovelvollisuuden laiminlyönneistä. Kotitalouksille laiminlyöntimaksua ei määrätä. Laiminlyöntimaksu verotuksessa Laiminlyöntimaksu ja maksamattomalle laiminlyöntimaksulle perittävä korko eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Jos laiminlyöntimaksua palautetaan muutoksenhaun johdosta, palautukselle maksettava korko ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Verojen palautuskorko 0,5 prosenttia 1.9.2004 alkaen Veroille maksettavat palautuskorot ovat yhtenäistyneet. Veronkantolain 1.7.2004 voimaan tulleessa muutoksessa veronpalautuksille maksettavan palautuskoron korkokanta on sidottu yleiseen markkinakorkotasoon myöskin arvonlisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron, perintö- ja lahjaveron sekä eräiden työnantajasuoritusten palautusten osalta. Palautuskorko on 0,5 prosenttia syyskuun alusta vuoden 2005 loppuun. Tämä korko ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Palautuskorko lasketaan veronkantolain 27 b :n (568/2004) mukaisesti siten, että viitekorosta vähennetään kaksi prosenttiyksikköä. Viitekorko on kalenterivuotta edeltävälle puolivuotiskaudelle vahvistettu korkolain mukainen viitekorko. Voimaantulosäännöksen mukaan palautuskorko lasketaan elokuun loppuun saakka 9 prosentin suuruisena. 20