9M608035 27.3.2009. Talvivaara Projekti Oy

27.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008

0 Yhteenveto 1 Osa I: Tarkkailun taustatiedot 2 Osa II: Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 3 Osa III: Päästötarkkailu 4 Osa IV a: Pintavesien tarkkailu 5 Osa IV b: Vesikasvillisuuskartoitus 6 Osa IV c: Sedimentin laatu, Geologian tutkimuskeskus 7 Osa IV d: Pohjavedet 8 Osa IV e: Biologinen tarkkailu maa-alueilla 9 Osa IV f: Pölylaskeuman tarkkailu 10 Osa IV g: Hengitettävien hiukkasten pitoisuusmittaukset Talvivaaran kaivosalueella ja sen ympäristössä jaksolla syys-joulukuu 2008, Ilmatieteen laitos 11 Osa IV h: Kaivoshankkeen rakennusvaiheen melumittaukset, Pöyry Energy Oy 12 Osa IV i: Tärinämittaukset

16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa I Tarkkailun taustatiedot

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA TARKKAILUVELVOITE 1 3 HANKKEEN KUVAUS 1 4 TARKKAILUALUE 2 5 TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 3 5.1 Säätila 3 5.2 Vedenkorkeus ja virtaama 5 6 VIITTEET 6 Liitteet Liite 1 Kaivospiiri ja sen lähiympäristö Pöyry Environment Oy Tuija Hilli, MMM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

1 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen rakentaminen aloitettiin keväällä 2007. Rakentamistyöt olivat käynnissä koko vuoden 2008 ajan ja samanaikaisesti käynnisteltiin myös tuotantoa, lähinnä louhintaa ja bioliuotusta. Kesän 2007 aikana laadittiin Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008), jonka Kainuun ympäristökeskus hyväksyi tietyin muutoksin alkuvuodesta 2008. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu on toteutettu vuonna 2008 voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailuun sisältyy rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden ja ph:n tarkkailu, päästötarkkailu ja ympäristövaikutusten tarkkailu. Ympäristövaikutuksien tarkkailuun sisältyy pintavesien tarkkailu, pohjavesien tarkkailu, biologinen tarkkailu maa-alueilla, pölylaskeuman ja leijuman tarkkailu sekä melun ja tärinän tarkkailu. Koko tarkkailun raportointi on jaettu viiteen osaan: Yhteenveto Osa I Tarkkailun taustatiedot Osa II Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Osa III Päästötarkkailu Osa IV Ympäristövaikutusten tarkkailu Osa IV Ympäristövaikutusten tarkkailu sisältää edelleen yhdeksän alakohtaa (a-i). Tässä raportin osassa I esitetään koko tarkkailua koskevat taustatiedot. 2 VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA TARKKAILUVELVOITE Talvivaaran kaivos sai Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta ympäristö ja vesitalousluvan 33/07/1 29.3.2007. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen tietyiltä osin. Vaasan hallintooikeus antoi päätöksensä 08/0039/1 15.2.2008. Päätös sisälsi mm. muutoksia päästörajaarvoihin, mikä vaikutti myös tarkkailusuunnitelmaan. Luvasta valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä 2953 24.11.2008. Talvivaaran kaivoksen tarkkailuvelvoite perustuu em. lupapäätöksiin. Tarkkailusuunnitelma (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008) laadittiin aluksi Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa täydennettiin tämän jälkeen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti ja samalla tarkkailusuunnitelmaan täydennettiin Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymiskirjeessään esittämät asiat. 3 HANKKEEN KUVAUS Talvivaaran monimetalliesiintymät muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Todetut ja todennäköiset mineraalivarannot ovat nykyisen arvion mukaan 642 Mt. Malmivarat riittävät 24 vuoden tuotantoon. Kaivoksen suunniteltu nikkelin vuotuinen tuotanto on 33 000 t, jonka ohella tuotetaan 60 000 t sinkkiä, 10 000 t kuparia ja 1 200 t kobolttia. Suunniteltu malmin louhintamäärä on 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Tuotanto perustuu biokasaliuotukseen, jossa alueella luonnostaan esiintyvien bakteerien avulla metallit liuotetaan malmista. Liuotukseen käytettävät bakteerit kasvavat luonnostaan malmissa. Prosessi vaatii toimiakseen vain ilmaa, vettä ja mikrobeja, mutta biokasaliuotuksessa mikrobeille luodaan optimaaliset kasvuolosuhteet. Tuotantoprosessin keskeisimmät vaiheet

2 ovat: louhinta, murskaus, agglomerointi, biokasaliuotus ja metallien talteenotto. Louhinta tapahtuu avolouhintana. Metallien talteenottolaitoksen kautta kiertäneet vedet voidaan pääasiassa kierrättää uudestaan biokasaliuotukseen. Talvivaaran kaivoksella on kaksi erillistä malmiesiintymää, Kuusilampi ja Kolmisoppi, joista louhinta on aloitettu Kuusilammen esiintymällä. Malmin ja sivukiven suhde on noin 1:1,5 koko kaivostoiminnan aikana. Louhinta aloitettiin 1.4.2008 ja biokasaliuotus 1.7.2008 ja tuotanto 1.10.2008. Tarkemmin rakentamisen ja toiminnan aloittamisen etenemistä vuoden 2008 aikana on kuvattu osan II luvussa käyttötarkkailu. 4 TARKKAILUALUE Kaivospiirin sijainti on esitetty liitteessä 1. Talvivaaran kaivos sijaitsee Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueella, noin 23 km Sotkamon keskustasta lounaaseen. Kaivospiirin pinta-ala on noin 60 km 2. Talvivaaran alue on Kainuun vaaramaisemalle tyypillistä metsien, soiden, lampien ja järvien vuorottelua. Vaaroilla kasvaa sekä kuusi- että mäntymetsää. Vaarajaksojen välissä olevilla alavilla mailla on soita ja lampia. Pieniä lampia alueella on runsaasti. Alueen suot on ojitettu ja muutoinkin alue on ollut metsätalouskäytössä. Talvivaaran kaivosalue kuuluu Kainuun liuskekivijaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, missä vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Niin kasvillisuus, eläimistö kuin linnustokin ovat Kainuulle tyypillisiä. Huomionarvoiset lajit alueella ovat liito-orava ja lepakot (pohjanlepakko, viiksisiippa ja isoviiksisiippa), joiden esiintymistä alueella tarkkaillaan kaivoksen tarkkailun yhteydessä. Kaivospiirin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähimmät Natura 2000 verkoston alueet sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä kaivospiirin rajasta. Kaivosalue sijaitsee Oulujoen ja Vuoksen vedenjakajalla. Vesiä johdetaan kaivosalueelta molempiin vesistöihin. Oulujoen suuntaan purkureitti kulkee Salmisen, Kalliojärven, Kalliojoen, Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen kautta Nuasjärveen. Vuoden 2008 aikana prosessijätevesiä ei kuitenkaan johdettu vesistöön ja Oulujoen vesistöalueen suuntaan tuli vesiä kaivoksen rakennustyömaalta Kuusijoen kautta Kalliojokeen, eli Salmiseen ja Kalliojärveen ei vuoden 2008 aikana tullut lainkaan vesiä kaivosalueelta. Vuoksen vesistöalueen puolella purkureitti on Ylä-Lumijärvi, Lumijoki, Kivijärvi, Kivijoki ja Laakajärvi. Vuonna 2008 pääosa rakentamisalueiden valumavesistä ohjattiin maaston korkeussuunnan mukaan Vuoksen vesistön suuntaan em. purkureittiä. Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan kaivosalue sijaitsee Tuhkajoen valuma-alueella (59.885) ja Kivijoen valuma-alueella (4.645). Vesistöalueiden perustiedot on esitetty taulukossa 1. Talvivaaran kaivosalueen lähivedet ovat pieniä puroja ja lampia. Vesistöjen vesi on tyypillisesti humuspitoista, hapanta ja väriltään tummaa. Mustaliuskealueella sijaitsevien pienten lampien ja purojen ph on alhainen ja puskurikyky pieni. Paikoin alueen vesistöissä tavataan luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Alueen vesistöt ovat tyypillisesti fosforirajoitteisia. Vuonna 2008 valmistuneen pintavesien ekologisen laatuluokituksen mukaan Jormasjärven, Jormasjoen alaosan ja Nuasjärven sekä Laakajärven ekologinen tila on hyvä (www.ymparisto.fi). Muita alueen vesiä ei ole luokiteltu. Kaikkien Kainuun vesistöjen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi (www.ymparisto.fi). Vuosien 2000 2003 aineistoihin

3 perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kivijärven, Ylä-Lumijärven, Mäkijärven, Iso Savonjärven sekä Jormasjärven ja sen alapuolisen vesistön tila oli hyvä ja Kolmisopen sekä Tuhkajoen tila oli tyydyttävä (www.ymparisto.fi). Muita alueen vesiä ei luokiteltu. Kaivospiirin alueella olevista kiinteistöistä valtaosa on kaivosyhtiön hallinnassa ja loputkin kiinteistöt tullaan lunastamaan. Vakituista ja loma-asutusta kaivospiirin välittömässä läheisyydessä on mm. Pirttimäessä ja Hakosen ympäristössä, Sorsalan kiinteistö Kolmisopen suunnitellun louhoksen itäpuolella, Metsäpirtin kiinteistö Kolmisopen pohjoispuolella ja lomaasunto Kalliojärven rannalla. Hieman kauempana asutusta on Puhakan alueella, Paavolan tila kaivospiirin itäpuolella sekä Tuhkakylässä kaivospiirin koillispuolella. Taulukko 1 Vesistöalueiden pinta-alat (F) ja järvisyydet (L) (Ekholm, 1993). Vesistöalue vesistöalueen F km 2 L % numero Oulujoen vesistöön Tuhkajoen valuma-alue 59.885 126,18 3,24 Jormasjärven alue 59.882 299,94 8,68 Jormasjärven valuma-alue 59.88 312,53 8,49 Nuasjärven alue 59.81 7478,49 11,72 Vuoksen vesistöön Kivijoen valuma-alue 4.645 53,97 3,93 Laakajärven alue 4.644 463,89 10,58 5 TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 5.1 Säätila Lähin Ilmatieteenlaitoksen kiinteä sääasema sijaitsee Kajaanissa. Vuoden 2008 keskilämpötila oli Kajaanissa 3,1 C, mikä on 1,4 C vertailujakson keskiarvoa enemmän. Erityisesti alku- ja loppuvuosi olivat leutoja (kuva 1). Tammikuussa, helmikuussa ja joulukuussa oli noin 5 6 C lämpimämpää kuin vertailujaksolla keskimäärin. Myös lokakuu ja marraskuu olivat tavanomaista lämpimämpiä. Kesällä sen sijaan oli noin 1,0 1,5 C tavanomaista viileämpää (kuva 1). Vuoden 2008 sadesumma (644 mm) oli Kajaanissa noin 20 % vertailujakson 1971 2000 keskiarvoa (532 mm) suurempi. Suhteellisesti sateisinta oli tammikuussa ja lokakuussa (kuva 1), jolloin sademäärä oli yli kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. Myös maaliskuu oli huomattavasti tavanomaista sateisempi. Ainoa selvästi tavanomaista niukkasateisempi kuukausi oli huhtikuu (kuva 1), jolloin sademäärä jäi alle puoleen tavanomaisesta. Myös kesä oli heinäkuuta lukuun ottamatta hieman tavanomaista vähäsateisempi (kuva 1). Vuositasolla vallitsevat tuulen suunnat olivat etelästä (S 18 %, SE 15 % ja SW 11 %). Vuodenaikojen välillä oli kuitenkin selviä eroja tuulen suunnan jakaumissa (kuva 2). Keväällä ja kesällä (huhtikuu-syyskuu) etelänpuoleisten tuulten osuus oli huomattavasti vähäisempi kuin talvella. Keväällä itätuulet olivat vallitsevia, kun taas kesällä tuuli eniten pohjoisesta. Tammikuussa vallitsevat tuulen suunnat painottuivat selvästi etelään ja kaakkoon ja maaliskuussa itään ja koilliseen (kuva 2). Helmikuussa tuulen suuntien jakautuminen oli tasaisempaa, mutta pohjoisen puoleisia tuulia (NW-NE) oli kuitenkin vähän. Huhtikuussa itätuulten osuus oli huomattavan suuri (kuva 2), mutta muutoin huhti-kesäkuussa tuulen suunnat jakautuivat suhteellisen tasaisesti. Myös heinä-elokuussa tuulen suuntien jakautuminen oli

4 melko tasaista, mutta syyskuussa tuuli varsin vähän pohjoisen kantilta. Lokakuussa tuulen suunta painottui varsin voimakkaasti etelään ja myös kaakkoistuulia oli runsaasti (kuva 2). Myös marraskuussa ja joulukuussa tuulen suunnat painottuivat etelän suunnalle (SW-SE, kuva 2). C 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0 Lämpötila 2008 1971-2000 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sadanta 2008 1971-2001 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä Kajaanissa vuonna 2008 sekä vertailujaksolla 1971 2000. (lähde: Ilmatieteenlaitos) tammi-maaliskuu NW N 40 30 20 NE I II III huhti-kesäkuu NW N 40 30 20 NE IV V VI 10 10 W 0 E W 0 E SW SE SW SE S S heinä-syyskuu NW N 40 30 20 NE VII VIII IX loka-joulukuu NW N 40 30 20 NE X XI XII 10 10 W 0 E W 0 E SW SE SW SE S S Kuva 2 Tuulen suuntien jakautuminen (%) Kajaanin lentoasemalla vuonna 2008. (lähde Ilmatieteenlaitos)

5 5.2 Vedenkorkeus ja virtaama Talvivaaran kaivoksen lähialueella mitataan Jormasjärven vedenkorkeutta ja virtaamaa Jormasjärven luusuassa. Jormasjärven vedenkorkeus oli lähes koko vuoden 2008 ajan tavanomaista suurempi (kuva 3). Ainoastaan kesäkuussa vedenkorkeus oli tavanomaista alempi ja heinäkuussa tavanomainen. Keskimäärin vedenkorkeus oli 13 cm vertailujakson 1991 2005 keskiarvoa suurempi. Vedenkorkeus vaihteli välillä N60 + 144,9 145,9 m. Alimmillaan Jormasjärven vedenkorkeus oli 22 cm vertailujakson keskialivettä (MNW) korkeammalla ja korkeimmillaan 16 cm keskiylivettä (MHW) matalammalla. Vedenkorkeuden vaihtelu oli siten tavanomaista pienempi. Jormasjoen keskivirtaama Jormasjärven luusuassa oli vuonna 2008 5,2 m 3 /s, mikä oli noin 30 % vertailujakson 1991 2005 keskiarvoa enemmän. Ainoastaan kesäkuussa ja heinäkuussa Jormasjoen virtaama oli vertailujakson keskimääräistä tasoa pienempi (kuva 4). Kesällä ero tavanomaiseen tasoon verrattuna oli kuitenkin pieni. Kevättulvahuippu ajoittui toukokuun alkupuolelle (8.5.08) ja kevättulva oli jonkin verran tavanomaista suurempi. N60+ m Vedenkorkeus, Jormasjärvi 2008 146,0 2008 kk-keskiarvo 145,8 1991-2005 kk-keskiarvo 145,6 145,4 145,2 145,0 144,8 144,6 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 Kuva 3 Jormasjärven vedenkorkeus vuonna 2008 ja vertailujaksolla 1991 2005 keskimäärin.

6 m 3 /s Virtaama, Jormasjärven luusua 2008 30 2008 kk-keskiarvo 1991-2005 kk-keskiarvo 25 20 15 10 5 0 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 Kuva 4 Jormasjoen virtaama vuonna 2008 ja vertailujaksolla 1991 2005 keskimäärin. 6 VIITTEET Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008. Talvivaara Projekti Oy, Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Moniste.

osp Kaiv iirin raja a linj to Pa Kolmisopen avolouhos 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Tehdasalue Sivukiven läjityslue Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Kuusilammen avolouhos 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue Sivukiven läjitysalue aja nr iiri sp ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Osa I, Liite 1 1:40 000

19.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa II Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KÄYTTÖTARKKAILU 1 2.1 Tarkkailun toteuttaminen 1 2.2 Käyttötarkkailun tulokset 2 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU 3 3.1 Tarkkailun toteuttaminen 3 3.2 Tulokset 3 Liitteet Liite 1 Liite 2 Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun havaintopaikat Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun tulokset Pöyry Environment Oy Tuija Hilli, MMM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

1 1 JOHDANTO Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu sisältää käyttötarkkailun, kiintoaine- ja nikkelipitoisuuksien sekä ph:n tarkkailun ja vesitaloushankkeisiin liittyvän tarkkailun. Käyttötarkkailu toteutetaan kaivoksella pitämällä päiväkirjaa rakentamistöiden etenemisestä ym. asioista. Yhteenveto käyttötarkkailusta on esitetty luvussa 2. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen 33/07/1 (29.3.2007) lupamääräyksen 5 mukaisesti: Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana varastoitava kipsisakka-altaalle. Rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin pääasiassa neljällä seurantapaikalla. Lisäksi alkuvuonna oli mukana muutamia muita paikkoja. Mourunpurosta mitattiin kiintoainepitoisuuden lisäksi ph. Vesitalouslupa sai lainvoiman vasta KHO:n päätöksen tultua voimaan, eikä erillistä tarkkailua vaativia vesitaloushankkeita toteutettu vuonna 2008. 2 KÄYTTÖTARKKAILU 2.1 Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun ja tarkkailun havainnot kirjataan kuukausittain vastuuhenkilöiden toimesta excel-taulukkoon. Käyttötarkkailu aloitettiin vuonna 2008 ja se on jatkuvaa. Tarkkailutiedoista laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin. Käyttötarkkailussa kirjataan seuraavat asiat: - louhinnan edistyminen ja kaivoksen tuotantomäärä - sivukivialueen täyttömäärä ja täyttöalueen laajuus - liuotuksen eteneminen ja erityisesti metallien liukenemisen seuranta - malmin siirrot primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen - metallien talteenottolaitoksen tuotantomäärät - kemikaalien, polttoaineiden ja energian kulutus - alueiden kunnossapito; vesien hallintajärjestelyt ja tieverkko - pumpattu ja johdettu vesimäärä - jäteveden puhdistusprosessien toiminta; käyttöajat ja häiriöt - tuotetut jätteet; määrä, laatu ja sijoitus - liikennemäärät - poikkeustilanteet - pölynpoistolaitteiden käyttöajat ja toimintahäiriöt - jälkihoitotoimet; laajuus, toteutustapa, käytettyjen menetelmien toimivuus - pöly- ja meluhavainnot; poikkeamat - näytteenotto - kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemat - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin tai niiden vaikutuksiin

2.2 Käyttötarkkailun tulokset 2 Kaivostoiminta aloitettiin 1.4.2008 ja vuoden 2008 loppuun mennessä Kuusilammen avolouhoksesta on louhittu kiveä 3,9 Mt, josta malmin osuus on ollut 2,5 Mt. Sivukiveä ei ole läjitetty varsinaiselle sivukivialueelle, vaan kiveä on käytetty hyväksi sekundäärikasan pohjan täyttömateriaalina. Primäärikasan liuotus aloitettiin heinäkuussa. Liuotus on ollut käynnissä koko ajan ja on edennyt pilotista saatujen kokemusten mukaisesti. Malmia on kasattu primäärikasan alueelle, joten malmin siirtoa primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen ei ole tapahtunut. Tuotanto käynnistettiin 1.10.2008, mutta tuotantomäärä on ollut pieni. Yksi panossaostus on tehty. Käytettyjen kemikaalien (propaani, rikki, nestemäinen typpi, rikkihappo ja natronlipeä) kokonaismäärä oli noin 3 200 t, josta rikkihapon osuus oli noin 1 400 t. Polttoaineita jaetaan sekä kaivosvarikon että tehdasalueen jakelupisteistä. Polttoaineen kulutus oli 1 479 000 litraa. Lämpölaitoksilla on käytetty raskasta polttoöljyä noin 740 000 t lähinnä rakennuksien lämmitykseen. Vähäisessä määrin lämpöä on tuotettu rikin sulatukseen. Lämpöenergian kulutus oli 8,52 GWh ja sähköä on käytetty kaivoksella vuonna 2008 yhteensä noin 39 200 MWh. Alueiden kunnossapito on edennyt normaalisti ja mitään poikkeamia ei ole ollut. Veden pumppaus avolouhoksesta aloitettiin huhtikuussa ja vuoden lopussa pumpattu vesimäärä oli 472 800 m 3. Kolmisopesta on johdettu vettä 306 000 m 3. Nuasjärveen ei ole rakennettu putkilinjaa, joten vettä ei ole otettu sieltä kaivoksen toimintaan. Kaivoksesta ei ole pumpattu vesistöön vesiä. Jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön maaliskuussa ja se on ollut toiminnassa koko ajan. Ongelmia on ollut virtausmäärän ja tulevan veden ph:n kanssa. Syksyllä virtausmäärä ylitti mitoitusarvon, johon syynä oli vesilaitoksen käyttöönotto. Vesilaitokselta johdettiin vesiä, käytännössä puhtaita vesiä, suoraan puhdistamolle aiheuttaen ylityksen. Nyt vesilaitokselta tulevat vedet ohjataan puhdistamon ohi. Tulevan veden ph:n kanssa on ollut ongelmia. Tuleva vesi on ollut selkeästi hapanta, muuta puhdistamolla vesi on saatu käsiteltyä siten, että lähtevä vesi on täyttänyt asetetut vaatimukset. Puhdistamolta on viety 186 m 3 lietettä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle. Jätekirjanpidon mukaan jätteitä syntyi seuraavasti: rakennusjäte 193 m 3, biojäte 67 m 3, energiajäte 476 m 3, sekajäte 578 m 3, käytetty voiteluöljy 16 729 l, öljyiset jäteastiat 3 289 kg, metallijäte 44,5 t ja öljynerotuskaivojen liete 11 760 kg. Jätejakeet on toimitettu Majasaarenkankaan jätekeskukseen lukuun ottamatta energiajätettä (toimitettu: Kainuun Voima), käytettyjä voiteluöljyjä ja öljyisiä jäteastioita (Ekokem) ja metallijätettä (Kuusakoski Oy). Destia suoritti pääportilla ja kaivosvarikolle menevällä tiellä tieliikennelaskennan 25.9.- 5.10. ja 6.10.-18.10. välisenä aikana. Pääportilla KVL oli noin 1 500 ajoneuvoa ja Kaivosvarikontiellä liikenteen määrä vaihteli kahden laskennan aikana 429-512 ajoneuvoon. Poikkeustilanteiksi luokiteltuja vesipäästöjä tapahtui vuoden 2008 aikana kolme kertaa. Keväällä sattui letkurikko kipsisakka-altaalle menevässä putkilinjassa, elokuussa vapautui avolouhoksen pohjavettä ja Kolmisopen pintavettä kipsisakka-altaalta Mourunpuroon ja joulukuussa pumpattiin lyhyen aikaa valumavesien mukana liuosvettä Mourunpuroon. Päästöjen seurauksena alapuolisen vesistön ph aleni ja metallipitoisuudet kohosivat. Vahingoista tiedotettiin viranomaisille ja vesistöseurantaa tehostettiin ylimääräisin näytteenotoin kunnes pitoisuudet alittivat määritysrajan. Kaivosalueella tapahtui vuoden 2008 aikana yhteensä 22 öljyvahinkoa, jotka olivat pääasiassa hydrauliikkaletkun rikkoutumisesta tai huolimattomuudesta aiheutuvia. Öljyiset maat on poistettu ja kuljetettu Kajaaniin Majasaarenkankaan kaatopaikalle. Pölynpoistoyksiköitä on ollut käytössä välivaraston alla (2 kpl) ja yksi yksikkö agglomerointiasemalla, hienomurskaamossa ja seulomossa. Välivarastossa ja

3 agglomerointiasemalla pölynpoistoyksiköt ovat toimineet moitteettomasti, mutta hienomurkaamon ja seulomon yksiköissä on ollut jäätymisongelmia. Jälkihoitoimia ei ole kaivosalueella tehty lukuun ottamatta lounaisella vesienkäsittely-yksiköllä tehtyä patojen ja patoteiden nurmettamista. Vuoden 2008 aikana ei ole kaivosalueen ulkopuolelta tullut ilmoituksia pölyongelmista. Kahdesta räjäytyksestä on soitettu. Toinen tapahtui heinäkuun lopussa Lahnasjärventien tietyömaalla ja toinen syksyllä avolouhoksella. Avolouhoksella toimivien työkoneiden äänistä on myös ilmoitettu, mutta kaivostoiminnasta aiheutuva melutaso ei ylitä valtioneuvoston asetuksella antamaa päivä- eikä yöarvon ohjearvoa. Kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemien käytöstä ja laitteistojen toiminnasta on huolehtinut Shell. Jakeluasemien toiminnassa ei ole ollut häiriöitä. 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteuttaminen Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin taulukossa 1 esitetyillä havaintopaikoilla, joiden sijainti käy ilmi liitteestä 1. Mourunpurosta määritettiin kiintoainepitoisuuden lisäksi ph huhtikuun alusta lähtien ja nikkelipitoisuus viisi kertaa kesän aikana. Havaintopaikkojen Mourunlampi puro 1, Mourunlampi puro 2 ja Mourunpuro 1 tarkkailu lopetettiin Mourunlammen kuivattamisen jälkeen. Mourunlampeen laskevat purot kuivuivat tuolloin. Havaintopaikka Sekundäärikasa P2 siirrettiin lokakuussa hieman alemmaksi samassa purossa. Näytteet otettiin viikoittain. Taulukko 1 Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka koordinaatit tarkkailu v. 2008 Mourunlampi puro 1 7096996 3549501 15.1.-27.2. Mourunlampi puro 2 7096919 3549547 15.1.-27.2. Mourunpuro 1 7095039 3548607 15.1.-24.4. Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli 7094761 3548398 koko vuosi Härkäpuro 7099819 3551902 koko vuosi Sekundäärikasa P1 7099275 3552155 koko vuosi Sekundäärikasa P2 7099705 3551341 14.10.08 asti 7099833 3551241 20.10.08 lähtien 3.2 Tulokset Havaintopaikoilla Sekundäärikasa P1 ja P2 vettä oli yleensä varsin vähän keskimääräisen vesisyvyyden ollessa havaintopaikalla P1 10 cm ja havaintopaikalla P2 20 cm. Molemmat havaintopaikat olivat talvella ajoittain kokonaan jäässä. Mourunpurossa ja Härkäpurossa vettä oli runsaammin. Havaintopaikat Mourunlampi puro 1, Mourunlampi puro 2 ja Mourunpuro 1 olivat useimmiten kokonaan jäässä. Näiltä havaintopaikoilta saatiin vain jokunen näyte, joiden tulokset on esitetty liitteessä 2.1. Kaikkien näiden havaintopaikkojen vesi virtaa havaintopaikan Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli kautta. Jatkossa ei em. kolmen havaintopaikan tuloksia ole käsitelty.

4 Kaikilla havaintopaikoilla kiintoainepitoisuus nousi kevättulvan aikana ajoittain suureksi (liite 2.3). Havaintopaikoilla Härkäpuro ja Sekundäärikasa P1 kiintoainepitoisuus oli koholla vain yksittäisissä näytteissä. Mourunpurossa Kortelammen vesienkäsittely-yksikön alapuolella kiintoainepitoisuus oli ajoittain koholla alkuvuodesta, mutta useiden vesienkäsittelyä tehostavien toimien vaikutuksesta kiintoainepitoisuus tasaantui kesäkuun alkupuolella, eikä pitoisuus enää kohonnut loppuvuoden aikana yhtä yksittäistä näytettä lukuun ottamatta. Havaintopaikalla Sekundäärikasa P2 kiintoainepitoisuus oli ajoittain koholla, mikä selittyy ainakin osittain vähäisellä vesimäärällä. Kiintoaineen mediaanipitoisuudet vaihtelivat välillä 7,3 19 mg/l. Pitoisuuksien vaihteluväli oli suuri, mistä johtuen keskiarvopitoisuus ei anna luotettavaa kuvaa pitoisuustasosta. Mourunpurossa (Kortelammen eteläpuoli) keskimääräinen ph-arvo oli 6,3 vaihteluvälin ollessa 4,4 7,0. Alhaisia ph arvoja mitattiin huhtikuussa kahdesta näytteestä ja elokuun lopulla yhdestä näytteestä. Yleisesti ottaen ph-taso oli keväällä noin 6,0 ja kesällä ja syksyllä noin 6,5. Alhainen ph keväällä ja elokuussa johtui poikkeustilanteiksi luokitelluista vesipäästöistä (luku 2.2).

2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) läjityslue Sekundäärikasa P2 Härkäpuro (20.10.2008 lähtien) Sekundäärikasa P2 (14.10.2008 asti) Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö Sekundäärikasa P1 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Puhtaiden valum käsittely-yksikkö ipsisakka-altaat Tehdasalue Kuusilammen avolouhos Mourunlampi puro 1 Mourunlampi puro 2 (27.2.2008 asti) (27.2.2008 asti) 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Mourunpuro 1 (24.4.2008 asti) Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli Kaivospiirin raja Osa II Liite 1 1:20 000

Liite 2.1 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Mourunlampi puro 1 (Mourunl p1) Mourunlampi puro 2 (Mourunl p2) Otto- kiinto- Huom Otto- kiinto- Huom pvm aine pvm aine mg/l mg/l 15.1.2008 21 vettä 10 cm 15.1.2008 jäässä, ei näytettä 29.1.2008 10 vettä 10 cm 29.1.2008 jäässä, ei näytettä 11.2.2008 4,0 vettä 10 cm 11.2.2008 jäässä, ei näytettä 20.2.2008 jäässä, ei näytettä 20.2.2008 jäässä, ei näytettä 27.2.2008 jäässä, ei näytettä 27.2.2008 jäässä, ei näytettä Tarkkailu lopetettu Tarkkailu lopetettu Mourunpuro 1 Otto- kiinto- Huom pvm aine mg/l 15.1.2008 210 29.1.2008 jäässä, ei näytettä 11.2.2008 jäässä, ei näytettä 20.2.2008 jäässä, ei näytettä 27.2.2008 jäässä, ei näytettä 5.3.2008 jäässä, ei näytettä 12.3.2008 jäässä, ei näytettä 17.3.2008 jäässä, ei näytettä 25.3.2008 jäässä, ei näytettä 2.4.2008 ei virtausta 7.4.2008 ei virtausta 15.4.2008 ei virtausta 24.4.2008 790 näyte kaivetusta ojasta Tarkkailu lopetettu

Liite 2.2 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli Härkäpuro Otto- kiinto- ph kok. Huom Otto- kiinto- kok. Huom pvm aine syv. pvm aine syv. mg/l m mg/l m 15.1.2008 38 0,4 15.1.2008 24 0,8 29.1.2008 41 0,5 29.1.2008 21 1,0 11.2.2008 150 0,4 11.2.2008 14 1,0 20.2.2008 47 0,4 20.2.2008 14 0,8 27.2.2008 19 0,2 27.2.2008 13 0,8 5.3.2008 43 0,3 5.3.2008 8,8 1,2 12.3.2008 320 0,3 12.3.2008 13 17.3.2008 140 0,3 17.3.2008 15 0,8 25.3.2008 56 0,3 25.3.2008 13 0,8 2.4.2008 170 0,3 2.4.2008 19 1,0 7.4.2008 230 5,8 0,4 7.4.2008 25 0,5 15.4.2008 10 4,4 0,2 15.4.2008 45 0,3 24.4.2008 500 4,4 0,3 24.4.2008 24 1,0 28.4.2008 240 5,6 0,4 28.4.2008 17 1,0 6.5.2008 47 5,8 0,4 6.5.2008 10 0,8 13.5.2008 99 6,0 0,3 13.5.2008 8,7 0,8 21.5.2008 140 5,9 21.5.2008 7,7 27.5.2008 350 6,0 0,3 27.5.2008 tietyöt käynnissä, ei virtausta 3.6.2008 195 5,9 0,2 3.6.2008 6,3 1,0 tietyöt käynnissä, ei virtausta näyte otettu rummun yläpuolelta 9.6.2008 93 6,3 0,3 9.6.2008 1,3 1,0 18.6.2008 25 6,4 18.6.2008 < 1,0 26.6.2008 10 6,6 0,4 Ni 33 µg/l 26.6.2008 1,9 0,5 2.7.2008 12 6,7 0,3 2.7.2008 < 1,0 0,8 10.7.2008 5,8 6,7 0,4 10.7.2008 2,2 0,7 17.7.2008 17 6,4 0,7 17.7.2008 < 1,0 1,0 24.7.2008 23 6,0 0,8 Ni 20 µg/l 24.7.2008 6,2 0,9 31.7.2008 9,5 6,7 0,5 Ni 21 µg/l 29.7.2008 6,0 0,8 6.8.2008 4,8 6,6 0,2 Ni 12 µg/l 6.8.2008 7,4 0,8 14.8.2008 8,0 6,7 0,8 Ni 16 µg/l 14.8.2008 3,0 0,8 21.8.2008 34 6,5 21.8.2008 6,4 27.8.2008 4,2 5,0 0,8 25.8.2008 11 0,8 3.9.2008 5,0 6,8 0,3 3.9.2008 6,3 0,8 9.9.2008 21 6,8 0,3 9.9.2008 2,1 1,0 17.9.2008 13 6,9 0,7 17.9.2008 2,4 0,7 24.9.2008 8,2 6,6 0,5 24.9.2008 2,4 0,6 2.10.2008 5,4 7,0 0,2 2.10.2008 2,2 1,0 7.10.2008 8,0 6,8 0,6 7.10.2008 1,5 0,6 14.10.2008 11 7,0 0,3 14.10.2008 2,7 1,0 20.10.2008 7,9 6,8 0,5 20.10.2008 2,9 0,6 30.10.2008 8,8 6,7 0,4 30.10.2008 5,2 1,0 5.11.2008 1,9 6,6 0,5 5.11.2008 4,3 0,8 10.11.2008 14 6,7 0,4 10.11.2008 6,0 1,0 17.11.2008 4,8 6,6 0,4 17.11.2008 8,2 0,6 25.11.2008 140 6,5 0,4 vesi sameaa 25.11.2008 11 0,8 1.12.2008 17 6,6 0,4 1.12.2008 6,6 0,6 11.12.2008 5,4 6,1 0,2 11.12.2008 5,8 0,5 15.12.2008 4,2 6,6 0,2 15.12.2008 7,3 0,5 keskiarvo 71 6,3 0,4 10 0,8 mediaani 19 6,6 0,4 7,3 0,8 min 1,9 4,4 0,2 1,3 0,3 max 500 7,0 0,8 45 1,2

Liite 2.3 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa P1 (SeP1) Sekundäärikasa P2 (SeP2) Otto- kiinto- kok. Huom Otto- kiinto- kok. Huom pvm aine syv. pvm aine syv. mg/l m mg/l m 15.1.2008 jäässä, ei näytettä 15.1.2008 jäässä, ei näytettä 29.1.2008 jäässä, ei näytettä 29.1.2008 jäässä, ei näytettä 11.2.2008 31 0,05 11.2.2008 jäässä, ei näytettä 20.2.2008 jäässä, ei näytettä 20.2.2008 jäässä, ei näytettä 27.2.2008 jäässä, ei näytettä 27.2.2008 jäässä, ei näytettä 5.3.2008 ei vettä 5.3.2008 3,4 0,2 12.3.2008 ei vettä 12.3.2008 27 0,1 heikko virtaus 17.3.2008 ei vettä 17.3.2008 49 0,2 25.3.2008 jäässä, ei näytettä 25.3.2008 64 0,1 2.4.2008 140 0,1 2.4.2008 83 0,1 heikko virtaus 7.4.2008 29 0,05 7.4.2008 ei virtausta 15.4.2008 22 0,1 15.4.2008 18 0,1 24.4.2008 530 0,1 24.4.2008 72 0,2 28.4.2008 7,0 0,1 28.4.2008 27 0,2 6.5.2008 7,6 0,1 6.5.2008 14 0,2 13.5.2008 7,7 0,2 13.5.2008 30 0,2 21.5.2008 5,6 21.5.2008 16 27.5.2008 5,9 0,2 27.5.2008 17 0,2 3.6.2008 5,1 0,1 3.6.2008 8,3 0,2 9.6.2008 5,1 0,1 9.6.2008 6,0 0,1 18.6.2008 6,2 18.6.2008 6,7 26.6.2008 5,5 0,15 26.6.2008 13 0,3 2.7.2008 4,6 0,1 2.7.2008 8,9 0,3 10.7.2008 6,3 0,2 10.7.2008 8,9 0,2 17.7.2008 3,6 0,2 17.7.2008 14 0,3 24.7.2008 3,4 0,2 24.7.2008 84 0,35 31.7.2008 5,7 0,2 31.7.2008 5,1 0,3 6.8.2008 3,0 0,1 6.8.2008 3,5 0,1 14.8.2008 2,0 0,2 14.8.2008 12 0,2 21.8.2008 18 21.8.2008 51 25.8.2008 4,0 0,2 25.8.2008 6,5 0,3 3.9.2008 6,1 0,2 3.9.2008 13 0,2 9.9.2008 10 0,1 9.9.2008 4,2 0,2 17.9.2008 3,3 0,2 17.9.2008 3,6 0,2 24.9.2008 5,4 0,1 24.9.2008 1,5 0,2 2.10.2008 < 1,0 0,2 2.10.2008 4,5 0,2 7.10.2008 12 0,2 7.10.2008 150 0,2 14.10.2008 10 0,1 14.10.2008 6,8 0,2 20.10.2008 17 0,2 20.10.2008 27 0,3 30.10.2008 67 0,1 30.10.2008 5,6 0,2 5.11.2008 11 0,1 5.11.2008 14 0,3 10.11.2008 29 0,1 10.11.2008 56 0,2 17.11.2008 7,7 0,1 17.11.2008 21 0,2 25.11.2008 13 0,05 25.11.2008 41 0,2 1.12.2008 9,6 0,1 1.12.2008 37 0,2 11.12.2008 8,9 0,1 11.12.2008 37 0,2 15.12.2008 12 0,1 15.12.2008 46 0,1 näytepiste siirttyy, koordinaatit 7099833-3551241 keskiarvo 28 0,1 27 0,2 mediaani 7,7 0,1 14 0,2 min 2,0 0,05 1,5 0,1 max 530 0,2 150 0,35

Liite 2.4 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy kiintoaine mg/l 600 500 kiintoaine 400 ph 300 200 100 0 Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli ph 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 kiintoaine mg/l 50 40 30 20 10 0 Härkäpuro 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 kiintoaine mg/l 160 140 120 100 80 60 40 20 0 530 Sekundäärikasa P1 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 kiintoaine mg/l 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Sekundäärikasa P2 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08

16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET 1 3 SANITEETTIJÄTEVEDET 1 3.1 Puhdistamon kuvaus 1 3.2 Käyttötarkkailun tulokset 2 3.3 Puhdistamon teho ja kuormitus 3 4 ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU 4 Liitteet Liite 1 Saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v. 2008 Pöyry Environment Oy Mari Pekkala, DI,FM Tuija Hilli, MMM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

1 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen päästötarkkailu käsittää prosessin ylijäämävesien päästötarkkailun, saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun sekä ilmapäästöjen tarkkailun. Kaivoksen tuotantotoiminta alkoi vuoden 2008 aikana, mutta ylijäämävesiä tai ilmapäästöjä ei kuitenkaan vielä tarkkailtu. 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET Prosessin ylijäämävesiä ei johdettu vesistöön vuonna 2008. 3 SANITEETTIJÄTEVEDET 3.1 Puhdistamon kuvaus Tehtaalla, pääkonttorilla ja muissa tiloissa muodostuvat saniteettijätevedet käsitellään bioroottorilaitoksella. Puhdistetut jätevedet johdetaan Mourunpuroon. Saniteettijätevedenpuhdistamo rakennettiin ja otettiin käyttöön alkuvuodesta 2008. Jätevedenpuhdistamon prosessi on biologis-kemiallinen jälkisaostus, jossa biologinen osa on toteutettu bioroottorilla. Lupamääräysten mukaisesti puhdistamon tehon on oltava vuosikeskiarvona BOD 7 :n osalta vähintään 90 % ja kokonaisfosforin osalta vähintään 85 %. Tuotannon aikaisen ajan jätevesikuormituksen mitoitusarvot 400 työntekijän mukaan laskettuna ovat: Q kesk. 80 m 3 /d q mit 9 m 3 /h BOD 7 40 kg/d Kok.P 1,6 kg/d Mekaaninen käsittely käsittää välppäyksen ja hiekanerotuksen esiselkeytyksen. Laitos on varustettu ilmastetulla hiekanerotuksella, jossa on myös rasvanerotus. Bioroottorille tuleva BOD-kuormitus saa olla mitoituskuormitustilanteessa enintään 10 g/m 2. Huippukuormitustilanteessa on sallittu lyhytaikaisesti kaksinkertainen kuormitus. Kemiallinen saostusosa sijaitsee bioroottorin jälkeen ja se sisältää kemikaalin varastoinnin, annostuksen ja pikasekoituksen sekä flokkauksen. Saostuskemikaalina käytetään alumiinipohjaista PAX-18:a. Esi- ja jälkiselkeytyksestä erotettu liete johdetaan sakeuttamoon. Sakeuttamo on varustettu jatkuvatoimisella hämmenninkoneistolla. Rejektivesi palautetaan puhdistusprosessiin. Sakeutin on mitoitettu maksimikuiva-ainekuormalle 30 kg TS/m 2 d. Liete sakeutetaan puhdistamolla noin 5-prosenttiseksi, minkä jälkeen se kuljetetaan Sotkamon jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. Sakokaivolietettä Talvivaaran puhdistamolla ei vastaanoteta.

3.2 Käyttötarkkailun tulokset 2 Saniteettijätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön maaliskuussa 2008. Puhdistamon toimintaa tarkkailtiin v. 2008 ottamalla näytteet puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä neljä kertaa vuodessa (huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Puhdistamolla syntyvä liete kuljetetaan märkälietteenä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle, joten lietteen laatua ei tutkita Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamolla. Kuvassa 1 on esitetty puhdistamon viikkovirtaamat vuodelta 2008. Jätevesiä on alkanut tulla puhdistamolle huhtikuun alussa 2008, ja alkuvuonna jätevesiä ei ole tullut puhdistamolle joka päivä. Maksimivirtaamat ajoittuivat elo-syyskuulle, jolloin virtaamat ovat ylittäneet puhdistamon mitoituksen (kuva 1). Mitoituksen ylitys johtui vesilaitoksen käyttöönotosta, jonka yhteydessä johdettiin käytännössä puhtaita vesiä suoraan jätevedenpuhdistamolle. Vesilaitoksen käyttöönoton jälkeen vesilaitokselta tulevat vedet on johdettu jätevedenpuhdistamon ohi. m 3 /viikko 1200 1000 800 600 400 200 mitoitus Q kesk 80 m 3 /d m 3 /d 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 viikko 0 Kuva 1 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat v. 2008. Taulukossa 1 on esitetty jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tulokset vuodelta 2008. Puhdistamolla on käsitelty vuonna 2008 jätevettä yhteensä 7956 m 3, keskimäärin 33 m 3 /d. Ohituksia ei ole suoritettu. Jätevesimäärien suurin kuukausikeskiarvo on ollut syyskuussa 96 m 3 /d ja pienin toukokuussa 15 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama on mitattu syyskuussa (226 m 3 /d). Puhdistamon mitoitusvirtaama (80 m 3 /d) on ylittynyt elo- ja syyskuussa useana päivänä. Ylitys on johtunut vesilaitokselta johdetuista lähes puhtaista vesistä. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle 80 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä on ollut noin 40 % mitoitusvirtaamasta. Jätevesimäärät ovat kuitenkin vaihdelleet huomattavasti. Suurin mitattu vuorokautinen vesimäärä on ollut 2,8-kertainen mitoitusvesimäärään verrattuna. Saostuskemikaalina on käytetty polyalumiinikloridia (PAX-18) yhteensä noin 2850 kg/a, keskimäärin 358 g/m 3. Loppuvuonna kemikaalin annostus oli tasolla 600 700 g/m 3. Sotkamon puhdistamolle kuljetettiin lietettä yhteensä 186 m 3. Sähkönkulutusta ei ole raportoitu.

3 Taulukko 1 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun yhteenveto vuodelta 2008. Kuukausi Jätevesimäärät PAX-18 Q MQ HQ NQ m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 352 19 64 3 Toukokuu 248 15 31 0 Kesäkuu 397 21 51 4 Heinäkuu 440 17 38 3 268 609 Elokuu 1 532 48 208 2 420 274 Syyskuu 2 588 96 226 29 698 270 Lokakuu 856 30 65 5 401 469 Marraskuu 727 25 64 0 500 687 Joulukuu 817 26 64 9 562 688 Yht. 2008 7 956 33 2 849 358 3.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Jätevedenpuhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus on esitetty taulukossa 2. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset ovat liitteenä 1. Puhdistamolle tuleva BOD 7 -kuormitus oli keskimäärin 17 kg/d ja fosforikuormitus keskimäärin 0,67 kg/d, joten kuormitukset alittivat puhdistamon mitoitusarvot. Tarkkailutulosten mukaan puhdistamo toimi hyvin vuonna 2008. Puhdistusteho oli BOD 7 :n suhteen keskimäärin 99 % ja kokonaisfosforin suhteen keskimäärin 98 %, eli puhdistamo täytti sille asetetut lupavaatimukset. Typen osalta puhdistusteho oli 80 % ja kiintoaineen osalta 97 %. Puhdistamolle tuleva orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen kuormitus vastasi noin 210 240 henkilön jätevesien kuormitusta. Puhdistamolle tuleva typpikuormitus vastasi puolestaan noin 760 henkilön jätevesien kuormitusta. Taulukko 2 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon teho ja kuormitus v. 2008. BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d kg/d % kg/d kg/d % kg/d kg/d % kg/d kg/d % 2008 17,1 0,25 99 0,67 0,01 98 9,1 1,86 80 23 0,8 97 AVL 244 4 223 3 758 155 209 7 Puhdistamolta vesistöön johdetussa vedessä BOD 7 :n jäännöspitoisuus oli keskimäärin 11 mg/l ja fosforipitoisuus keskimäärin 0,63 mg/l. Huhti- ja kesäkuun näytteenottokerroilla puhdistamolle tullut jätevesi oli varsin väkevää orgaanisen aineen ja fosforin suhteen (liite 1). Tuolloin myös vesistöön lähtevän veden pitoisuudet olivat suurempia kuin loppuvuonna; puhdistustehot pysyivät kuitenkin hyvinä, vaikka puhdistamon toiminta oli vasta alkuvaiheessa.

4 Alumiinin jäännöspitoisuus oli joulukuun näytteenottokerralla lähtevässä vedessä korkea (67 mg/l) ja myös veden ph oli alhainen (4,4), joten todennäköisesti saostuskemikaalia on päässyt karkaamaan laitokselta. 4 ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU Tuotantoa käynnisteltiin loppuvuodesta 2008, mutta ilmaan menevien päästöjen tarkkailua ei toteutettu vuonna 2008. Ensimmäiset mittaukset tehdään keväällä 2009.

JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 2008 TARKKAILUJAKSO 1/1 KUNTA / LAITOS Talvivaara Oy LUPAEHDOT PSY Nro 33/07/1 29.3.2007 TARKKAILUOHJELMA 2007 BOD7 > 90 % PURKUVESISTÖ Kok.P > 85 % 1/1 ka RUNKOVIEM. PITUUS VIRTAAMAT Q 80 m3/d PUMPPAAMOT qmit 9 m3/h ILMASTUS Lmlss ASUKASMÄÄRÄ LV VEDENKULUTUS SELKEYTYS A V PUHDISTAMOTYYPPI BR pintakuorma Viipymä TYÖNUMERO VUODEN PÄIVÄMÄÄRÄ 23.-24.4. 2.-3.6. 8.-9.9 2.-3.12 TULOS VIRTAAMAT Q Kok. m3/d 20 20 101 200 22 Q Ohitus m3/d Q Käsitelty m3/d 20 20 101 200 22 BOD7 Tuleva kg/d 10,8 13,60 16,16 28,0 17,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 0,86 0,94 0,30 1,80 0,25 Vesistöön kg/d 0,86 0,94 0,30 1,80 0,25 Tuleva * mg/l 540 680 160 140 788 Käsitelty * mg/l 43 47 3,0 9 11 Vesistöön mg/l 43 47 3,0 9 11 Käsittelyteho % 92 93 98 94 99 Kokonaisteho % 92 93 98 94 99 FOSFORI Tuleva kg/d 0,40 0,68 0,99 0,60 0,67 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 0,04 0,05 0,04 0,08 0,01 Vesistöön kg/d 0,04 0,05 0,04 0,08 0,01 Tuleva * mg/l 20,0 34,0 9,80 3,0 30,7 Käsitelty * mg/l 2,1 2,30 0,44 0,42 0,63 Vesistöön mg/l 2,1 2,30 0,44 0,42 0,63 Käsittelyteho % 90 93 96 86 98 Kokonaisteho % 90 93 96 86 98 TYPPI Tuleva kg/d 2,80 5,40 6,16 22,0 9,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,30 2,80 3,13 22,00 1,86 Vesistöön kg/d 1,30 2,80 3,13 22,00 1,86 Tuleva * mg/l 140 270 61 110 418 Käsitelty * mg/l 65 140 31 110 86 Vesistöön mg/l 65 140 31 110 86 Käsittelyteho % 54 48 49 80 Kokonaisteho % 54 48 49 80 AMMONIUMTYPPI Tuleva kg/d 2,80 5,40 13,1 22,0 10,8 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,02 2,00 1,62 20,00 1,57 Vesistöön kg/d 1,02 2,00 1,62 20,00 1,57 Tuleva * mg/l 140 270 130 110 498 Käsitelty * mg/l 51 100 16 100 72 Vesistöön mg/l 51 100 16 100 72 Käsittelyteho % 64 63 88 9 86 Kokonaisteho % 64 63 88 9 86 KIINTOAINE Tuleva kg/d 6,8 9,4 13,1 62,6 23,0 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,64 1,48 1,82 7,60 0,80 Vesistöön kg/d 1,64 1,48 1,82 7,60 0,80 Tuleva mg/l 340 470 130 313 1057 Käsitelty mg/l 82 74,0 18,0 38,0 36,8 Vesistöön mg/l 82 74 18 38 36,8 Käsittelyteho % 76 84 86 88 97 Kokonaisteho % 76 84 86 88 97 CODcr Tuleva kg/d 28,0 32,0 58,6 130 62,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 4,60 5,40 3,74 19,0 2,1 Vesistöön kg/d 4,60 5,40 3,74 19,0 2,1 Tuleva * mg/l 1400 1600 580 650 1057 Käsitelty * mg/l 230 270 37 95 96 Vesistöön mg/l 230 270 37 95 96 Käsittelyteho % 84 83 94 85 97 Kokonaisteho % 84 83 94 85 97 * Laitos on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratorio T168. Tähdellä merkityt menetelmät sisältyvät akkreditoituun pätevyysalueeseen. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Selosteen saa kopioida vain kokonaan.

C ANALYYSITULOKSET PVM/LASKENTAJAKSO 23.-24.4.08 2.-3.6.08 8.-9.9.2008 2.-3.12.2008 ILMASTUS LIETTEEN PALAUTUS m3/h LIETTEEN PALAUTUS % AKTIIVILIETE g/l AKTIIVILIETE g/l AKTIIVILIETE g/l AKTIIVILIETE g/l LIETEINDEKSI SVI LIETEINDEKSI SVI LIETEINDEKSI SVI LIETEINDEKSI SVI 1/2 h LASKEUMA ml/l 1/2 h LASKEUMA ml/l 1/2 h LASKEUMA ml/l 1/2 h LASKEUMA ml/l YLIJÄÄMÄLIETE m3/d LIETEIKÄ d HAPPI mg/l LIETEKUORMITUS TILAKUORMITUS VIIPYMÄ h SELKEYTYS NÄKÖSYVYYS cm 20 20 160 30 PINTAKUORMA m/h PINTAKUORMA qmax m/h NÄYTTEEN t C O2 ph %25 COD BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Alkali Al Fe Kiinto- Kolit OTTOPAIKKA Cr ATU teetti aine kpl/ ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mmol/l mg/l mg/l mg/l 100ml * * * * * 23.-24.4.2008 Tuleva 5,0 7,0 142 1400 540 20 140 9,0 340 Lähtevä 5,5 5,7 6,9 131 230 43 2,1 0,74 65 0,02 51 2,6 5,0 0,32 82 226000 2.-3.6.2008 Tuleva 10,0 8,0 245 1600 680 34 270 16 470 Lähtevä 12,2 2,7 7,2 214 270 47 2,3 0,59 130 0,22 100 3,3 5,8 0,37 74 107000 8.-9.9.2008 Tuleva 13,0 7,5 78,6 580 160 9,8 61 4,6 130 Lähtevä 13,4 14,4 5,9 44,5 37 3 0,44 0,03 31 1,2 16 0,16 2,60 0,11 18 180 2.-3.12.2008 Tuleva 14,6 6,8 170 650 140 3,0 110 3,7 313 Lähtevä 11,1 2,0 4,4 247 95 9 0,42 0,21 110 0,21 100 0,02 67,00 1,8 38 2 D LAUSUNTO OULUSSA Pöyry Environment Oy