Osaraportti II a Käyttötarkkailu

Transkriptio

1 Osaraportti II a Käyttötarkkailu 2.1 Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun ja tarkkailun havainnot kirjataan kuukausittain vastuuhenkilöiden toimesta excel-taulukkoon. Käyttötarkkailu aloitettiin vuonna 2008 ja se on jatkuvaa. Tarkkailutiedoista laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin. Käyttötarkkailussa kirjataan seuraavat asiat: - louhinnan edistyminen ja kaivoksen tuontomäärä - sivukivialueen täyttömäärä ja täyttöalueen laajuus - liuotuksen eteneminen ja erityisesti metallien liukenemisen seuranta - malmin siirrot primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen - metallien talteenottolaitoksen tuotantomäärät - kemikaalien, polttoaineiden ja energian kulutus - alueiden kunnossapito; vesien hallintajärjestelyt ja tieverkko - pumpattu ja johdettu vesimäärä - jäteveden puhdistusprosessien toiminta; käyttöajat ja häiriöt - tuotetut jätteet; määrä, laatu ja sijoitus - liikennemäärät - poikkeustilanteet - pölynpoistolaitteiden käyttöajat ja toimintahäiriöt - jälkihoitotoimet; laajuus, toteutustapa, käytettyjen menetelminen toimivuus - pöly- ja meluhavainnot; poikkeamat - näytteenotto - kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemat - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin tai niiden vaikutuksiin 2.2 Käyttötarkkailun tulokset Vuoden 2011 aikana Kuusilammen avolouhoksesta on louhittu kiveä 28,3 Mt, josta malmin osuus on ollut 11,3 Mt. Sivukiveä ei ole läjitetty varsinaiselle sivukivialueelle, vaan kiveä on käytetty hyväksi sekundäärikasan pohjan täyttömateriaalina. Primäärikasan liuotus on ollut käynnissä koko vuoden. Malmia on siirretty primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen sekundäärikasalle noin 4,1 milj.tonnia. Tuotanto on ollut jatkuvaa ja vuoden 2011 nikkelituotanto oli tonnia ja sinkkituotanto tonnia. Käytettyjen kemikaalien (propaani, rikki, nestemäinen typpi, rikkihappo ja natronlipeä) kokonaismäärä oli t, josta rikkihapon osuus oli t. Kalkkikiveä (CaCO 3 ) käytettiin t, liitua t ja poltettua kalkkia (CaO) t sekä vetyperoksidia t ja flokkulanttia 160 t. Polttoaineita jaetaan sekä kai-

2 2 vosvarikon että tehdasalueen jakelupisteistä. Polttoaineen kulutus oli litraa. Lämpölaitoksilla on käytetty raskasta polttoöljyä noin 4813 t ja kevyttä polttoöljyä noin 293 tonnia lähinnä rakennuksien lämmitykseen. Vähäisessä määrin lämpöä on tuotettu rikin sulatukseen. Lämpöenergian kulutus oli 57,8 GWh ja sähköä on käytetty kaivoksella vuonna 2011 yhteensä MWh. Alueiden kunnossapito on edennyt normaalisti ja mitään poikkeamia ei ole ollut. Avolouhoksesta pumpattu vesimäärä oli vuoden lopussa m 3. Kolmisopesta on johdettu vettä m 3 ja vesistöön on johdettu vesiä noin m 3. Nuasjärveen ei ole rakennettu putkilinjaa, joten vettä ei ole otettu sieltä kaivoksen toimintaan. Jäteveden puhdistamo on ollut toiminnassa koko ajan ja sen kanssa ei ole ollut erityisiä ongelmia. Jätevedenpuhdistamon puhdistustehokkuus parani loppuvuotta kohden huomattavasti. Sotkamon jätevedenpuhdistamolle kuljetettiin lietettä yhteensä 393 m 3. Kipsisakkaa on alettu johtaa Kipsi 1 -altaaseen vuonna 2009, mutta tuolloin sakkamääriä ei ole kirjattu automaatiojärjestelmään. Automaatiojärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa. Kipsisakka-altaan uudet lohkot otettiin käyttöön vuoden 2011 aikana. Vuoden 2011 aikana sakkaa johdettiin altaisiin yhteensä t, josta t oli rautasakkaa ja t loppuneutraloinnista syntyvää sakkaa. Jätekirjapidon mukaan jätteitä syntyi seuraavasti: rakennusjäte 23,6 m 3, biojäte 41,5 m 3, energiajae ,7 m 3, sekajäte 669,3 m 3 ja metallijäte 624,7 t. Ongelmajätteitä syntyi yhteensä kg, josta: käytetty voiteluöljy l, kiinteät ja pastamaiset öljyjätteet (öljynsuodattimet, rätit, rasselit) kg, rikkisäkit kg, raskaspolttoöljy kattilatuhka kg ja öljynerotuskaivojen liete kg. Loput ovat muita pienempiä eriä ongelmajätteitä, kuten esim. painekyllästetty puu, liuotin- ja happo jäte, aerosolijäte, maalijäte, käytetyt lyijyakut ja paristot, loisteputket sekä elektroniikkaromu. Vuoden 2008 kaltaista ja tarkkailusuunnitelman mukaista tieliikennelaskentaa ei ole suoritettu vuonna 2011, koska sitä ei tarkkailusuunnitelmassa edellytetty. Vuoden 2011 aikana ei ollut yhtään poikkeustilanteeksi luokiteltavaa vesipäästöä. Kaivosalueella tapahtui vuoden 2011 aikana yhteensä 16 öljyvahinkoa, jotka olivat pääasiassa hydrauliikkaletkun rikkoutumisesta, laiteviasta tai huolimattomuudesta aiheutuvia. Öljyiset maat on poistettu ja kuljetettu Kajaaniin Majasaarenkankaan öljyisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Pölynpoistoyksiköitä on ollut käytössä välivaraston alla (2 kpl) ja yksi yksikkö agglomerointiasemalla, hienomurskaamossa ja seulomossa. Seulomon pölynpoistolaitteisto uusitaan kesällä Jälkihoitotoimia ei ole kaivosalueella vielä tehty. Vuoden 2012 aikana käynnistetään kokeet liotuskasojen peiterakenteiden tutkimiseksi.

3 3 Vuoden 2011 aikana on tullut kaivosalueen ulkopuolelta yhteensä 156 ilmoitusta pöly-, haju-, melu- ja tärinähaitoista. Näistä suurin osa eli noin 84 % koski hajua. Kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemien käytöstä ja laitteistojen toiminnasta on huolehtinut Shell. Jakeluasemien toiminnassa ei ole ollut häiriöitä.

4 RAKENTAMISEN TARKKAILU WWE TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu

5

6 Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILU VUONNA Tarkkailun toteuttaminen Tulokset... 2 Liitteet Liite 1 Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun tulokset Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy PirkkoVirta, FM Hanna Kurtti, DI Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

7

8 1 1 JOHDANTO Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen 33/07/1 ( ) lupamääräyksen 5 mukaisesti: Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana varastoitava kipsisakka-altaalle. Vesitalouslupa sai lainvoiman vasta KHO:n päätöksen tultua voimaan. Kuusilammen sekundaarikasan rakentamiseen liittyen tarkkailtiin kiintoainepitoisuutta Torrakkapurossa pisteellä Sep9 viikoittain marraskuulle asti. Kesäkuun lopussa laskeutusaltaisiin asennettiin silttiverhot ehkäisemään kiintoaineen kulkeutumista. Alueella rakennettiin loppuvuodesta kolmas laskeutusallas, minkä johdosta pisteen paikkaa hieman siirrettiin marraskuussa. Loppuvuodesta näytteitä ei enää otettu, koska purkua vesistöön ei ollut. 2 TARKKAILU VUONNA Tarkkailun toteuttaminen Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin pisteellä SeP9 (koordinaatit , lähtien ), jonka sijainti on esitetty kuvassa 1. Näytteistä on määritetty kiintoaine. Pisteen SeP9 tarkkailu aloitettiin ja tarkkailua jatkettiin vuoden 2011 marraskuulle asti. Näytteet on otettu viikoittain, jos ojassa on ollut virtausta. Alku- ja loppuvuodesta 2011 näytteitä ei otettu, koska virtausta ei ollut. Copyright Pöyry Finland Oy

9 2 Kuva 1 Kiintoainepitoisuuden tarkkailupisteen SeP9 sijainti. 2.2 Tulokset Seurantapaikalla Sekundaarikasa SeP9 tarkkailu aloitettiin toukokuun 2010 alussa, samalla kun tarkkailu päättyi kahdella aiemmalla pisteellä (SeP2 ja SeP4). Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 1 ja kuvassa 2. Vesisyvyys näytteenottopaikalla oli keskimäärin 20 cm (vaihteluväli 5 40 cm). Kiintoainepitoisuus vaihteli vuonna 2011 välillä 2, mg/l ja oli keskimäärin 82 mg/l (mediaani 16,5 mg/l). Maalis-kesäkuussa kiintoainepitoisuudet olivat pääosin korkeita, korkeimmillaan tulva-aikana huhtikuussa (1200 mg/l). Heinäkuusta lähtien pitoisuudet olivat yleensä raja-arvoa (30 mg/l) pienempiä. Elokuun 8. päivä virtaus oli runsaista sateista johtuen voimakas, eikä laskeutusaltaiden kapasiteetti riittänyt laskeuttamaan kiin- Copyright Pöyry Finland Oy

10 toainetta, mikä näkyi Torrakkopurossa kohonneena kiintoainespitoisuutena. Marraskuun 2. päivä altaan 3 rakennustyöt olivat käynnissä, mikä on lisännyt kiintoaineen määrää. 3 mg/l Kiintoaine, SeP Kiintoaine Raja-arvo Kuva 2 Kiintoainepitoisuus pisteellä SeP9. Copyright Pöyry Finland Oy

11

12 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa (SeP9) Otto- kiinto- kok. Huom pvm aine syv mg/l m ,7 0, ,1 heikko virtaus ,2 0, heikko virtaus, vähän vettä, ei voinut ottaa edustavaa näytettä ,6 0, , ei virtausta, jäässä ei virtausta ei virtausta ei virtausta ei virtausta ei virtausta ,05 hyvin vähän vettä , , , , , , ,7 0, , , ,1 vesi sameaa , ,2 vesi sameaa , ,1 0, , ,0 0, ,8 0, ,2 0, ,2 vesi sameaa, virtaus voimakas ,05 heikko virtaus ,8 0,05 heikko virtaus ,0 0, ,8 0, ,1 0,1 heikko virtaus , ,7 0, ,8 0, , , ,2 0, ,4 altaan 3 rakennustyöt käynnissä, näyte otettu kolmannen altaan jälkeen lähtevästä ojasta ,2 altaan 3 rakennustyöt käynnissä, näyte otettu kolmannen altaan jälkeen lähtevästä ojasta altaan 3 rakennustyöt käynnissä, altaan vesipinta alempana kuin puron, ei virtausta, ei näytettä Altaan vesipinta alempana kuin puron, ei virtausta, ei näytettä Altaan vesipinta alempana kuin puron, ei virtausta, ei näytettä

13 PÄÄSTÖTARKKAILU WWE TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa III Päästötarkkailu

14

15 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET Taustatiedot Prosessivedet Jälkikäsittely-yksiköt Toksisuustestien tulokset Yhteenveto 12 3 SANITEETTIJÄTEVEDET Puhdistamon kuvaus Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu 16 4 ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU 16 Liitteet Liite 1 Prosessin ylijäämävesien ja jälkikäsittely-yksiköiden tarkkailutulokset Liite 2 Toksisuustestien tulokset Liite 3 Saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v Liite 4 Ilmapäästömittaukset, Nab Labs Oy:n yhteenvetoraportti Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM Hanna Kurtti, DI Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, Oulu PL 20, Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

16

17 1 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen päästötarkkailu käsittää prosessin ylijäämävesien, saniteettijätevesien ja ilmapäästöjen tarkkailun. Prosessin ylijäämävesien johtaminen jälkikäsittelyyksiköille aloitettiin lokakuun alussa vuonna 2009, mutta johtaminen ei ollut yhtäjaksoista. Vuosina johtaminen on ollut yhtäjaksoisempaa, mutta loppuvuodesta vesiä ei ole johdettu. Jälkikäsittely-yksiköille ja niiltä vesistöön johdettujen vesien laatua on seurattu sekä kaivoksen että konsultin toimesta. Tarkkailuun lisättiin uusi piste Vuoksen suunnalle Kortelammen eteläpuolelle (K21) viranomaisen esityksen mukaisesti maaliskuussa Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavien vesien analyysivalikoima laajennettiin samaksi kuin prosessin ylijäämävesien (Lone-vedet) kesällä Jälkikäsittelyyksiköiltä lähtevien vesien toksisuutta testattiin kertaluonteisesti vuonna Saniteettipuhdistamon toimintaa tarkkailtiin ohjelmasta (4 krt) poiketen kuusi kertaa vuodessa. Ilmapäästömittauksia on tehty Nablabs Oy:n toimesta kuukausittain metallien talteenottolaitoksella ja malminkäsittelyssä (murskaamo) kerran huhtikuussa. Tässä raportissa esitetään pääasiassa konsultin tekemien mittausten tulokset. 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET 2.1 Taustatiedot Jälkikäsittely-yksiköille johdettavasta vedestä otettiin näytteet konsultin toimesta kerran viikossa laajempaa analysointia varten silloin kuin vesiä johdettiin sekä jälkikäsittelyyksiköiltä vesistöön johdettavasta vedestä kiintoaineen hehkutusjäännöksen määritystä varten. Huhtikuussa 2011 (vko 15) jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden analyysivalikoimaa täydennettiin mm. metalleilla ja heinäkuusta lähtien (vko 29) vesistä on tehty samat analyysit kuin jälkikäsittely-yksiköille johdettavasta vedestä. Kortelammen eteläpuolelle lisättiin uusi tarkkailupiste K21 tarkkailussa olevan Mourunpuron pisteen yläpuolelle viranomaisen esityksen mukaisesti. Näytteenottopaikat on esitetty kuvassa 1. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen (nro 19/11/1) kohdan 8 mukaan loppuneutraloinnista suoraan jälkikäsittely-yksiköihin johdettavat vedet on käsiteltävä siten, että jälkikäsittely-yksiköihin johdettavan jäteveden ph-arvo on 6 9,5 ja nikkelipitoisuus alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l ja sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja kiintoainepitoisuus alle 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on tavoitteellinen jälkikäsittely-yksiköihin johdettavalle jätevedelle. Jälkikäsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen pitoisuuden on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l. Vesiä ei johdeta kipsisakka-altaalta suoraan jälkikäsittely-yksiköille. Loppuneutraloinnista vesistöön johdettavan veden kokonaismäärä saa olla enintään 1,3 Mm 3 vuodessa. Lupapäätöksen mukaan yhdelle käsittely-yksikölle johdettavan veden

18 2 määrän on oltava vähintään 40 % johdettavasta kokonaisvesimäärästä. Kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden virtaama saa olla enintään 7 % Kalliojoen alaosan sen hetkisestä virtaamasta. Kuva 1. Näytteenottopaikat. 2.2 Prosessivedet Vesimäärät Prosessin ylijäämävesiä (Lone-vedet) johdettiin jälkikäsittely-yksiköille vuonna 2011 lähes luvan sallima enimmäismäärä, yhteensä m 3. Kuukausittain jakauma ilmenee taulukosta 1. Vesiä johdettiin heinä- ja syyskuussa olleita keskeytyksiä lukuun ottamatta asti. Joulukuussa vesiä ei johdettu lainkaan jälkikäsittely-yksiköille vaan ne johdettiin kipsisakka-altaan kautta kasakiertoon. Virtaama jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön oli myös hyvin pieni joulukuussa. Johdettu vesimäärä jakautui kutakuinkin tasan eteläisen ja pohjoisen jälkikäsittely-yksikön kesken. Vuonna 2011 tammikesäkuussa juoksutettiin m 3 vuonna 2010 varastoituja vesiä, jotka ovat mukana em. vesimäärässä. Vuonna 2011 vesiä ei varastoitu jälkikäsittely-yksiköille.

19 3 Lone-vesien määrä on ollut suurimmillaan helmikuussa noin 2,1 % Kalliojoen virtaamasta eli noin 1 % molemmissa purkusuunnissa. Taulukko 1. Loppuneutraloinnin (LONE) jälkeiset vesimäärät eli kaivokselta jälkikäsittely-yksiköille johdetut vesimäärät v m 3 /kk m 3 /kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 0 0 Yhteensä Vesien laatu Prosessin ylijäämävesistä otettiin näyte konsultin toimesta kerran viikossa niinä viikkoina, kun vesiä johdettiin jälkikäsittely-yksiköille. Marras-joulukuussa otettiin yhteensä viisi näytettä, jolloin vedet johdettiin kipsisakka-altaan kautta kasakiertoon. Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 1 ja keskiarvot viikosta 29 vuoden 2011 loppuun taulukossa 4. Veden laatu vaihteli useiden kuormitteiden osalta paljon, ja suuret yksittäiset pitoisuudet nostivat joitakin vuosikeskiarvoja huomattavasti mediaaniarvoja suuremmiksi. Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) ph vaihteli vuonna 2011 välillä 5,6 10,3 (keskiarvo 9,2) (kuva 2, liite 1.1). Helmi-elokuun välillä tapahtui useita ylärajan (ph 9,5) ylityksiä. Huomattava on, että raja-arvot on annettu 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteiselle liukuvalle keskiarvolle. Metallien (Ni, Cu ja Zn) pitoisuudet olivat pääsääntöisesti pieniä. Nikkelin mediaanipitoisuus vuonna 2011 oli 31 µg/l, kuparin 7 µg/l ja sinkin 23 µg/l. Nikkelin ja kuparin mediaanipitoisuudet ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2010, mutta pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin yksittäiselle näytteelle määrätyt raja-arvot, jotka ovat nikkelille ja kuparille 1,0 mg/l ja sinkille 2,0 mg/l (kuva 3). Raja-arvojen ylityksiä ei tapahtunut vuonna Prosessin ylijäämävedessä kiintoainepitoisuus vaihteli vuonna 2011 välillä mg/l (mediaani 40 mg/l) (kuva 4, liite 1.1). Jälkikäsittely-yksiköille johdettavalle jätevedelle annettu kiintoaineen tavoite-arvo 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona ei käytännössä toteutunut. Näyte on otettu suoraan prosessista tulevasta vedestä, mikä osaltaan selittää korkeita pitoisuuksia. Vuoden 2012 alussa näytteenottopaikka on siirretty, koska Lone-veden kierrätyksen vuoksi on käytössä kaksi Lone-sakeutinta, ja näytteenottopaikka on siirretty jälkimmäiseltä sakeuttimelta lähtevään pisteeseen.

20 4 ph 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 LONE-ylite viikkonäyte raja-arvo raja-arvo Kuva 2 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden ph v ja rajaarvot, jotka tulee saavuttaa 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona laskettuna. µg/l LONE, nikkeli (30.11.) (4.12.) viikkonäyte raja-arvo 30 d raja-arvo yksittäinen näyte µg/l LONE, kupari µg/l LONE, sinkki

21 5 Kuva 3 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden metallipitoisuudet v ja raja-arvot, jotka tulee saavuttaa 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona laskettuna sekä yksittäisen näytteen raja-arvot. kiintoaine mg/l LONE-ylite _ _ viikkonäyte tavoitearvo Kuva 4 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden kiintoainepitoisuus v sekä tavoitearvo laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Prosessin ylijäämävesissä oli vuonna 2011 runsaasti mm. sulfaattia (med. n mg/l), mangaania (med µg/l) ja natriumia (med mg/l). Sulfaatti on peräisin malmin sisältämistä rikkiyhdisteistä sekä prosessissa käytetystä rikkihaposta ja rikkivedystä. Mangaani liukenee malmista prosessin sivutuotteena ja natrium tulee ph:n säätöön käytetystä lipeästä. Natriumpitoisuudet noudattelevat sulfaattipitoisuuksien käyrää (kuva 5). Rikki oli pääasiassa sulfaattirikkiä. Tiosulfaatin pitoisuudet olivat pääosin määritysrajaa pienempiä, suurimmillaan 6,4 mg/l (liite 1.1). Raudan mediaaniarvo oli µg/l. Myös muita kuormitteita, kuten kalsiumia, magnesiumia ja kloridia ylijäämävesissä oli selvästi luonnonvesiä enemmän. Uraanin mediaaniarvo oli 1,0 µg/l (vaihteluväli 0,04 9,0 µg/l). Ravinteista etenkin fosforia prosessin ylijäämävesissä oli hyvin vähän (med. 3 µg/l). Kokonaistypen mediaaniarvo oli µg/l, josta keskimäärin reilut puolet oli ammoniummuodossa (med. 930 µg/l). Nitraattitypen pitoisuus oli alle määritysrajan paria poikkeusta lukuun ottamatta (liite 1.1). Öljyjä ylitevedessä ei todettu (liite 1.1).

22 6 mg/l LONE, Sulfaatti päivänäyte viikkonäyte mg/l LONE, Rauta mg/l LONE, Mangaani 776 mg/l ( ) mg/l LONE, Natrium Kuva 5 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden sulfaatti-, rauta-, natrium- ja mangaanipitoisuudet v Sulfaatin osalta myös päivänäytteet. Kuormitus Prosessista lähtevien vesien jälkikäsittely-yksiköille aiheuttamasta kuormituksesta eräiden muuttujien osalta on esitetty arvio taulukossa 2. Arviossa on käytetty vesimääränä vuosijuoksutusmäärää m 3 (v. 2011) ja pitoisuutena vuoden keskimääräistä pitoisuutta (liite 1.1). Kuormitukset ovat suuntaa antavia. Vesimäärä voi vaihdella päivittäin, mikä vaikuttaa kuormitukseen. Kuormitus on jakautunut kutakuinkin tasan pohjoiselle ja eteläiselle jälkikäsittely-yksikölle. Kuormitus on pienentynyt selvästi edellisvuodesta. Taulukko 2 Arvio prosessivesien keskimääräisestä vuosikuormituksesta vuosina Pitoisuuskeskiarvot on laskettu viikkonäytteistä paitsi sulfaatti 2011, jossa mukana myös päivänäytteet. SO 4 Na Mn Fe Ni Cu Zn Kok. N Kiintoaine t/a t/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a

23 7 2.3 Jälkikäsittely-yksiköt Jälkikäsittely-yksiköiltä (Kärsälampi lähtevä, K21 Kortelampi etelä ja Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli) lähtevästä vedestä otettiin näytteet viikoittain. Näytteet ovat kertanäytteitä. Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännös vaihteli huomattavasti (kuva 6). Vuonna 2011 suurimmat pitoisuudet olivat Kärsälammelta lähtevässä vedessä helmikuussa ja Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella elokuussa. Neljännesvuosikeskiarvona laskettava raja-arvo (10 mg/l) saavutettiin vuonna 2011 molemmilla pisteillä neljännellä vuosineljänneksellä. Muilla vuosineljänneksillä raja-arvo ylittyi (taulukko 3). Kevääseen 2011 saakka jälkikäsittely-yksiköillä tarkkailtiin ainoastaan kiintoaineen hehkutusjäännöstä. kiintoaineen Jälkikäsittely-yksiköt hehkutusjäännös mg/l 1100, Kärsälampi lähtevä Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli Kuva 6 Jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevän veden kiintoaineen hehkutusjäännös v Taulukko 3 Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden keskimääräinen kiintoaineen hehkutusjäännös neljännes-vuosikeskiarvoina v sekä raja-arvo johtamisvuorokausien neljännevuosi-keskiarvona laskettuna.

24 Kärsälampi lähtevä Mourunpuro Kortelammen eteläp. rajaarvo n mg/l n mg/l mg/l IV / ,8 6 9,4 10 I / ,6 2 16,2 10 II / , III / ,1 10 IV / ,7 10 I / II / , III / , IV / , Kärsälammessa lähtevässä vedessä veden ph vaihteli välillä 6,7 9,7 (med. 7,9) ja Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella välillä 7,2 11,2 (med. 9,0). Pisteellä K21 ph oli keskimäärin samaa tasoa (med. 8,9) kuin hieman alempana Mourunpurossa, mutta yksittäisiä poikkeuksia esiintyi (kuva 7, liitteet ). Kalkkimaidon syöttö jälkikäsittely-yksiköihin on nostanut ph-arvoja. Redox-potentiaali kuvaa veden hapettuneisuuden tilaa. Aineen hapettuessa redox- arvo nousee ja pelkistyessä hapettomissa oloissa se laskee. Hyvässä happitilanteessa, esim. hapettuneessa jokivesistössä arvo on positiivinen, esim. tasolla +300 mv. Hapettomassa/vähähappisessa tilanteessa arvo on pieni tai negatiivinen, esim. hapettomassa pohjasedimentissä tasoa 300 mv. Redox-arvoissa oli suurta vaihtelua ja ajoittain ovat vallinneet pelkistävät olosuhteet (kuva 7). Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella redox-arvot nousivat loppuvuotta kohden. Kiintoaineen pitoisuudet laskivat kaikilla pisteillä loppuvuotta kohden noin tasolle 4 18 mg/l. Happitilanne oli Kortelammen suunnalla pääosin hyvä tai tyydyttävä, mutta Kärsälammen suunnalla ajoittain etenkin loppuvuodesta huono. Sähkönjohtavuus oli Kärsälammesta lähtevässä vedessä noin 1050 ms/m (med.) ja Mourunpurossa 230 ms/m (med.), mikä viittaa etelän suuntaan tuleviin laimennusvesiin.

25 9 ph Jälkikäsittely-yksiköt, ph mv Jälkikäsittely-yksiköt, Redox mg/l Jälkikäsittely-yksiköt, Kiintoaine K21 Kortelampi etelä Kärsälampi lähtevä Mourunpuro, Kortelammin eteläp Kuva 7 Veden ph, redox-arvo ja kiintoainepitoisuus jälkikäsittely-yksiköiden näytteissä v Nikkelin, sinkin ja kuparin pitoisuudet olivat Kärsälammesta lähtevässä vedessä pääosin melko pieniä (kuva 8, liite 1.2). Sen sijaan Vuoksen suunnalla Kortelammen eteläpuolella esiintyi ajoittain selvästi suurempia pitoisuuksia, mikä viittaa muihin kuin prosessin ylijäämävesiin etenkin nikkelin ja sinkin osalta (kuva 8, liitteet 1.3 ja 1.4).

26 10 µg/l Jälkikäsittely-yksiköt, Nikkeli µg/l Jälkikäsittely-yksiköt, Sinkki µg/l µg/l µg/l Jälkikäsittely-yksiköt, Kupari 154 µg/l K21 Kortelampi etelä Kärsälampi lähtevä Mourunpuro, Kortelammin eteläp Kuva 8 Veden nikkeli-, sinkki- ja kuparipitoisuus jälkikäsittely-yksiköiden näytteissä v Kärsälammen jälkikäsittely-yksiköltä lähtevässä vedessä oli selvästi enemmän sulfaattia (med mg/l) ja natriumia (med mg/l) kuin eteläisen jälkikäsittely-yksikön näytteissä (kuva 9, liitteet ), mikä viittaa kyseisiä aineita laimentavien vesien vaikutukseen etelän suunnalla. Pitoisuudet ovat pienentyneet kaikilla pisteillä loppuvuotta kohden. Mangaanipitoisuuden erot ovat tasaantuneet alkuvuodesta, jolloin Kortelammen suunnalla todettiin erittäin korkeita pitoisuuksia (maks mg/l) (kuva 9). Loppuvuotta kohden pitoisuudet ovat jälleen jonkin verran nousseet. Myös raudan osalta pitoisuudet ovat hieman nousseet loppuvuodesta, mikä Kärsälammen osalta voi johtua heikentyneestä happitilanteesta (liite 1.2). Fosforia oli Kärsälammesta lähtevässä vedessä noin 110 µg/l (med.) ja Mourunpurossa 26 µg/l (med.). Kokonaistypen mediaaniarvo oli Kärsälammesta lähtevässä vedessä µg/l, josta ammoniummuodossa 680 µg/l ja nitraattitypen pitoisuus lähes poikkeuksetta alle määritysrajan (liite 1.2). Mourunpurossa kokonaistypen mediaaniarvo oli µg/l, josta ammoniummuodossa 420 µg/l ja nitraattityppenä 1200 µg/l (liite 1.3). Polttoöljyä (C11-C21) todettiin yksittäisissä näytteissä molemmilla purkusuunnilla kolme kertaa (liitteet ).

27 11 mg/l Jälkikäsittely-yksiköt, Sulfaatti µg/l Jälkikäsittely-yksiköt, Rauta µg/l ug/l µg/l Jälkikäsittely-yksiköt, Mangaani maks µg/l mg/l Jälkikäsittely-yksiköt, Natrium K21 Kortelampi etelä Kärsälampi lähtevä Mourunpuro, Kortelammin eteläp Kuva 9 Veden sulfaatti-, rauta-, mangaani- ja natriumpitoisuus jälkikäsittely-yksiköiden näytteissä v Taulukossa 4 on esitetty yhteenvetona Lone-vesien ja jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevien vesien keskimääräisiä pitoisuuksia viikkonäytteiden perusteella viikosta 29 vuoden 2011 loppuun. Tänä aikana näytteistä on tehty samat analyysit. Kärsälammesta lähtevässä vedessä pitoisuudet olivat pääasiassa keskimäärin pienempiä kuin Lone-vedessä. Sulfaatin, rikin ja kokonaistypen pitoisuus oli samaa tasoa, natriumin hieman suurempi ja fosforin selvästi suurempi kuin Lone-vedessä. Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella useiden metallien, kuten alumiinin, nikkelin, sinkin ja kuparin pitoisuudet sekä fosforipitoisuus olivat suurempia kuin Lone-vedessä. Nitraattitypen määrä lisääntyi ammoniumtypen hapettuessa. Muilta osin pitoisuudet olivat pääosin selvästi pienempiä kuin Lone-vedessä, mikä viittaa alueelle tulevan laimentavia vesiä. Pisteellä K21 pitoisuudet olivat keskimäärin vain vähän suurempia kuin hieman alempana Mourunpurossa, mutta mm. kiintoainetta, rautaa, alumiinia ja nitraattityppeä vedessä oli vähemmän. Mangaania, sulfaattia ja natriumia oli erityisesti Kärsälammesta lähtevässä vedessä mutta myös Kortelammen alapuolella vuonna 2011 selvästi enemmän kuin jälkikäsittelyyksiköiden alapuolella arvioitiin olevan kaivoksen lupahakemusvaiheessa. Etenkin sulfaatin ja natriumin pitoisuudet kuitenkin laskivat loppuvuotta kohden. Useita metalleja,

28 12 kuten nikkeliä, sinkkiä, kuparia, kobolttia, kromia ja alumiinia sekä nitraattityppeä vesissä oli vuonna 2011 puolestaan selvästi arvioitua vähemmän. Taulukko 4 Viikkojen pitoisuuskeskiarvot vuonna Keskiarvopitoisuudet, vk LONE Kärsälampi Mourunpuro K21 ph 9,1 7,8 8,9 9,0 s-joht ms/m kiintoaine mg/l 38 17,1 24,3* 10,9 sulfaatti mg/l 6559** S mg/l Na mg/l Ca mg/l Mg mg/l Mn µg/l Fe µg/l * 878 Al µg/l * 488 Ni µg/l 51 16, Zn µg/l Cu µg/l 6,8 7,1 13,4 13,4 Co µg/l 2,8 4,3 7,8 7,8 Cr µg/l 1,5 2,5 5,5 2,0 Kok. P µg/l 3, * 24 Kok. N µg/l NO 3 -N µg/l < 5 < NH 4 -N µg/l * tulos jätetty pois keskiarvosta (liite 1.3) ** Keskiarvossa mukana myös päivänäytteiden tulokset 2.4 Toksisuustestien tulokset 2.5 Yhteenveto Jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevien vesien toksisuutta tutkittiin viikolla 21 otetuista näytteistä. Vedet eivät olleet akuutisti toksisia vesikirppu-, levä- ja valobakteeritestien perusteella. Testitulokset kokonaisuudessaan ovat liitteenä 2. Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) ph ylitti helmi-elokuussa useissa yksittäisissä näytteissä ph:lle asetun ylärajan 9,5, joka tulee saavuttaa 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona laskettuna. Nikkelin, sinkin ja kuparin pitoisuudet olivat melko pieniä ja selvästi yksittäiselle näytteelle asettuja raja-arvoja pienempiä. Yksittäisten viikkonäytteiden kiintoainepitoisuus ylitti lähes poikkeuksetta kipsisakkaaltaan ylivuotovedelle määrätyn tavoitteellisen raja-arvon 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Näyte otetaan suoraan prosessista tulevasta vedestä, mikä osaltaan selittää korkeita kiintoainepitoisuuksia. Prosessin ylijäämävesissä oli runsaasti mm. sulfaatti, mangaania ja natriumia, mutta vähän fosforia. Kuormitus on pienentynyt edellisvuodesta. Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännös vaihteli huomattavasti, mutta pitoisuudet pienenivät selvästi loppuvuotta kohden, niin että neljännesvuosikeskiarvona laskettava raja-arvo saavutettiin neljännellä vuosineljänneksellä molemmilla käsittely-yksiköillä. Kärsälammesta lähtevässä vedessä pitoisuudet olivat pääasiassa keskimäärin pienempiä tai samaa tasoa kuin Lone-vedessä, mutta

29 13 etenkin fosforia vedessä oli selvästi enemmän. Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella mm. alumiinin, nikkelin, fosforin ja nitraattitypen pitoisuudet olivat suurempia, mutta pääosin pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin Lone-vedessä, mikä voi johtua aineiden pidättymisestä, mutta myös alueelle tulevista muista vesistä. Jälkikäsittelyyksiköiltä vesistöön johdetut vedet eivät olleet toukokuussa 2011 otettujen näytteiden perusteella akuutisti toksisia. 3 SANITEETTIJÄTEVEDET 3.1 Puhdistamon kuvaus Tehtaalla, pääkonttorilla ja muissa tiloissa muodostuvat saniteettijätevedet käsitellään bioroottorilaitoksella. Puhdistetut jätevedet johdetaan Mourunpuroon. Saniteettijätevedenpuhdistamo rakennettiin ja otettiin käyttöön alkuvuodesta Jätevedenpuhdistamon prosessi on biologis-kemiallinen jälkisaostus, jossa biologinen osa on toteutettu bioroottorilla. Lupamääräysten mukaisesti puhdistamon tehon on oltava vuosikeskiarvona BOD 7 :n osalta vähintään 90 % ja kokonaisfosforin osalta vähintään 85 %. Tuotannon aikaisen ajan jätevesikuormituksen mitoitusarvot 400 työntekijän mukaan laskettuna ovat: Q kesk. 80 m 3 /d q mit 9 m 3 /h BOD 7 40 kg/d Kok.P 1,6 kg/d Mekaaninen käsittely käsittää välppäyksen ja hiekanerotuksen esiselkeytyksen. Laitos on varustettu ilmastetulla hiekanerotuksella, jossa on myös rasvanerotus. Bioroottorille tuleva BOD-kuormitus saa olla mitoituskuormitustilanteessa enintään 10 g/m 2. Huippukuormitustilanteessa on sallittu lyhytaikaisesti kaksinkertainen kuormitus. Kemiallinen saostusosa sijaitsee bioroottorin jälkeen ja se sisältää kemikaalin varastoinnin, annostuksen ja pikasekoituksen sekä flokkauksen. Saostuskemikaalina käytetään alumiinipohjaista PAX-18:a. Esi- ja jälkiselkeytyksestä erotettu liete johdetaan sakeuttamoon. Sakeuttamo on varustettu jatkuvatoimisella hämmenninkoneistolla. Rejektivesi palautetaan puhdistusprosessiin. Sakeutin on mitoitettu maksimikuiva-ainekuormalle 30 kg TS/m 2 d. Liete sakeutetaan puhdistamolla noin 5-prosenttiseksi, minkä jälkeen se kuljetetaan Sotkamon jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. 3.2 Käyttötarkkailun tulokset Saniteettijätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön maaliskuussa Puhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2011 ottamalla näytteet puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä kuusi kertaa vuodessa (maalis-, huhti-, kesä-, heinä-, syys- ja joulukuussa).

30 14 Puhdistamolla syntyvä liete kuljetetaan märkälietteenä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle, joten lietteen laatua ei tutkita Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamolla. Kuvassa 10 on esitetty puhdistamon viikkovirtaamat vuodelta Vuoden 2011 maksimivirtaamat ajoittuivat alkuvuoteen. Puhdistamon virtaamat eivät ole ylittäneet puhdistamon mitoitusta (kuva 10). Viikon 27 katko käsitellyn veden virtaamissa johtuu roottorin huollosta. m 3 /viikko mitoitus Q kesk 80 m 3 /d viikko m 3 /d Kuva 10 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat v Taulukossa 5 on esitetty jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tulokset vuodelta Puhdistamolla on käsitelty vuonna 2011 jätevettä yhteensä m 3, keskimäärin 26 m 3 /d. Ohituksia on suoritettu yhteensä 50 m 3. ohitukset johtuvat roottorin huollosta. Roottorin huollon aikana etu- ja jälkiselkeytys olivat toiminnassa. Jätevesimäärien suurin kuukausikeskiarvo on ollut tammikuussa 65 m 3 /d ja pienin lokamarraskuussa 13 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama on mitattu tammikuussa (91 m 3 /d) ja pienin lokakuussa (7 m 3 /d). Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle 80 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä on ollut 32,5 % mitoitusvirtaamasta. Saostuskemikaalina on käytetty polyalumiinikloridia (PAX-18) yhteensä kg/a, keskimäärin 362 g/m 3. Sotkamon puhdistamolle kuljetettiin lietettä yhteensä 393 m 3. Sähkönkulutusta ei ole raportoitu.

31 15 Taulukko 5 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun yhteenveto vuodelta Kuukausi Jätevesimäärät PAX-18 Q MQ HQ NQ m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yht Puhdistamon teho ja kuormitus Jätevedenpuhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus on esitetty taulukossa 6. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset ovat liitteenä 3. Puhdistamolle tuleva BOD 7 -kuormitus oli keskimäärin 6,0 kg/d ja fosforikuormitus keskimäärin 0,32 kg/d, joten kuormitukset alittivat puhdistamon mitoitusarvot (BOD 7 40 kg/d ja Kok.P 1,6 kg/d). Maalis- ja huhtikuussa puhdistusteho BOD 7 :n suhteen oli %. Loppuvuodesta puhdistusteho oli erinomainen %. Koko vuoden puhdistusteho oli BOD 7 :n suhteen keskimäärin 90 %, joka täyttää lupaehdon (BOD 7 > 90 %). Kokonaisfosforin puhdistusteho oli maaliskuussa 76 % ja muilla näytteenottokerroilla 95 %. Vuoden keskimääräinen puhdistusteho oli 88 %, joka täyttää lupaehdon (P > 85 %). Typen osalta puhdistusteho oli 29 % ja kiintoaineen osalta 75 %. Puhdistamolle tuleva orgaanisen aineen, fosforin ja typen kuormitus vastasi noin henkilön jätevesien kuormitusta. Puhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vastasi puolestaan noin 400 henkilön jätevesien kuormitusta. Vesistöön kohdistuva kuormitus laski kaikilta osin edellisvuoteen verrattuna.

32 16 Taulukko 6 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitus ja puhdistusteho vuosina BOD 7 Kok.P Vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , ,4 48 0, , , ,0 86 0, , , Kok.N Kiintoaine Vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine Tulosten tarkastelu Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamo täytti lupaehdot vuonna Tulevan veden pitoisuudet olivat selkeästi viime vuotta suuremmat, mutta kuormitus pieneni siitä huolimatta. Käsiteltävä vesimäärä pieneni edellisvuodesta ja puhdistamo toimi paremmin. 4 ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU Ilmapäästömittauksia on tehty Nablabs Oy:n toimesta kuukausittain metallien talteenottolaitoksella ja malminkäsittelyssä (murskausasema) kerran huhtikuussa. Yhteenveto mittauksista on esitetty liitteessä 4. Yksittäisten mittausten tulosraportit on toimitettu kaivosyhtiölle ja viranomaiselle mittaustulosten valmistettua. Metallien talteenottolaitoksella rikkivetypitoisuus ylitti raja-arvon viidessä mittauksessa, jotka mitattiin yhä poikkeusta lukuun ottamatta linjalla 1 nauhasuodin poistohöngät pesurin jälkeen. Tammikuun mittausten aikana tehtiin koemittauksia, joiden perusteella todettiin, että talteenoton kohteiden poistokaasut sisältävät myös muita rikkiyhdisteitä kuin rikkivetyä ja mitattuja kokonais-trs-pitoisuuksia ei voiva olettaa rikkivedyksi. Näin olleen huhtikuussa otettiin käyttöön manuaalinen menetelmä rikkivetypitoisuuksien määrittämiseksi. Malminkäsittelyssä seulahallin poistokaasun kiintoainepitoisuus ylitti päästöraja-arvon ja pitoisuus kasvoi huomattavasti virtausnopeuden kasvaessa.

33 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2011 Prosessin ylijäämävedet (LONE-ylite) Liite 1.1 Tulokset Nablabs Oy Ottopvm t O 2 O 2 ph S-joht Alkali- Kiinto- Kok. Kok. N NH 4-N NO 3-N Kok. P PO 4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tiosul- Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyt Öljyt Öljyt niteetti aine kovuus faatti C21-40 C11-21 C10-40 C mg/l % ms/m mmol/l mg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,5 5,5 64 8, ,00 38,0 63, < 5 3,0 2,0 < 30 23, <0,5 < 0, <0,25 <0,25 29,1 0, ,1 <1,25 1, , ,4 1,5 0,63 < 50 < 50 < ,7 5,4 61 8, ,50 40,0 56, < 5 3,0 < 2 < 30 18, < 0,5 < 0, ,2 2,0 25,0 <1, ,0 2, , ,3 1,3 <0,625 < 50 < 50 < ,2 4,7 52 8, ,00 26,0 50, < 5 4,0 3,0 < 30 22, < 0,5 < 0, ,0 1,84 20,0 1, ,8 3,0 12, , ,2 0,98 2,1 < 50 < 50 < ,0 5,1 53 9, ,88 51,0 4, < 5 < 3 < 2 < 30 21, < 0,5 < 0,05 48,6 0,36 <0,25 46,5 <0, ,6 2,2 6, <3, ,4 0,31 <0,625 < 50 < 50 < ,2 5,2 58 9, ,70 99,0 32, < 5 < 3 < 2 < 30 22, < 0,5 < 0, <0,25 <0,25 66,1 0, ,5 1,5 12, , ,1 1,0 <0,625 < 50 < 50 < ,9 5,6 59 9, , , < 5 < 3 < 2 < 30 22, < 0,5 < 0, ,90 0,53 20,9 0, ,7 2,3 3, , ,0 9,0 0,89 < 50 < 50 < ,8 2,1 24 9, , , < 5 4,0 2,0 < 30 24, ,9 < 0, <0,25 0,59 46,4 <0, ,6 1,4 9, , ,5 3,8 1,4 < 50 < 50 < ,0 5,4 63 9, , , < 5 5,0 < 2 < 30 22, ,0 < 0, ,23 0,58 67,0 0, <0,125 1, ,3 2,0 < 50 < 50 < ,0 5, , ,10 65,0 13, < 5 < 3 < 2 < 30 22, ,0 < 0, <0,25 <0,25 54,1 0, <0,125 1,3 18,4 30, , ,86 <0,625 < 50 < 50 < ,3 3,1 37 9, , , < 5 3,0 < 2 < 30 24, ,0 < 0, <0,25 <0,25 56,4 <0, ,7 2,6 3, ,5 1,5 4,1 < 50 < 50 < ,2 3,3 40 9, , , < 5 4,0 < 2 < 30 23, ,5 < 0, ,98 <1,25 36,9 <0, ,2 <6,25 15, ,0 1,7 < 50 < 50 < ,3 9,5 77 5,6 35,8 0,04 1,2 0, ,0 16,0 5,0 39,0 13,0 150 < 0,5 < 0, ,38 0,25 8,7 0,53 9,8 1,9 1,8 4,2 6, ,0 44, ,3 98,3 0,29 <0,625 < 50 < 50 < ,7 3, , , , < 5 5,0 2,0 < 30 24, ,0 < 0, ,46 0, <0, ,3 1,8 18,6 63, , ,4 1,4 <0,625 < 50 < 50 < ,5 4,4 52 9, , , < 5 7,0 5,0 < 30 27, ,4 < 0,05 17,0 <0,25 <0, <0, ,2 <1,25 6,2 87,0 29, ,55 < ,8 0,53 <0,625 < 50 < 50 < ,5 3,1 33 9, , , < 5 6,0 < 2 < 30 26, ,0 < 0, <0,25 0, , ,1 2,0 2,3 76, ,6 4,8 1,7 < 50 < 50 < ,5 7,8 73 9, ,55 32,0 20, < 5 < 3 < 2 < 30 19, < 0,5 < 0,05 42,0 <0,25 0, <0, ,6 <1,25 12, , ,9 0,11 <0,625 < 50 < 50 < ,0 8,1 80 9, ,49 6,1 13, < 5 < 3 < 2 < 30 17, ,70 < 0,05 29,1 <0,25 0, <0, ,70 3,4 3,3 79, , ,5 0,04 <0,625 < 50 < 50 < ,0 6,2 60 9, ,10 35,0 35, ,0 < 3 < 2 < 30 19, < 0,5 < 0, <0,25 <0,25 44,3 <0, ,1 1,5 5, , ,5 0,14 <0,625 < 50 < 50 < ,1 6,8 78 9, ,61 40,0 20, < 5 < 3 < 2 < 30 20, < 0,1 < 0,05 40,8 <0,25 <0, <0, ,6 <1,25 3, , ,4 0,25 <0,625 < 50 < 50 < ,5 7,2 83 9, ,48 22,0 14, < 5 4,0 < 2 < 30 19, ,26 < 0,05 86,4 <0,25 <0,25 51,4 <0, ,7 1,4 5,6 79, , ,8 0,40 0,80 < 50 < 50 < ,0 4,8 61 9, ,93 91,0 23, < 5 6,0 < 2 < 30 24, ,2 < 0, <0,25 <0,25 52,5 0, ,6 1,6 7, ,0 3,4 2,0 < 50 < 50 < ,0 6, , ,92 97,0 10, < 5 9,0 < 2 < 30 20, ,40 < 0,05 73,5 0,71 <0,25 77,5 5, ,8 <1,25 52,3 20, , ,5 1,4 < 50 < 50 < ,4 5,5 66 8, ,65 20,0 27, < 5 10,0 < 2 < 30 18, < 0,1 < 0,05 <12,5 0,41 <0,25 15,3 4, ,6 <1,25 28, , ,04 0,99 < 50 < 50 < ,5 6,3 69 9, ,47 16,0 25, < 5 < 3 < 2 < 30 11, ,7 < 0,05 56,4 0,63 0,78 6,1 <0, ,9 2,7 7, , ,06 5,1 < 50 < 50 < ,5 6,0 64 8, ,59 44,0 32, < 5 6,0 < 2 < 30 11, ,4 < 0,05 60,5 <0,25 <0,25 4,16 <0, ,1 1,8 12, , ,1 0,14 0,89 < 50 < 50 < ,5 7,1 88 8, ,39 16,0 23, < 5 < 3 < 2 < 30 13, ,30 < 0,05 24,3 <0,25 <0,25 16,5 <0, ,1 <1,25 1, , ,4 0,04 <0,625 < 50 < 50 < ,3 6,1 76 9, ,63 17,0 15, < 5 < 3 < 2 < 30 19, ,26 < 0,05 51,1 <0,25 <0,25 27,5 <0, ,2 <1,25 13, <3, ,2 0,04 <0,625 < 50 < 50 < ,0 10, ,60 51,0 11, < 5 < 3 < 2 < 30 14, ,4 < 0, <0,25 <0,25 24,8 <0, ,5 1,4 14,6 19, , ,4 0,16 <0,625 < 50 < 50 < ,5 7,3 80 9, ,49 28,0 26, < 5 < 3 < 2 < 30 14, ,80 < 0,05 82,0 <0,25 <0, , ,6 <1,25 16, , ,8 0,28 <0,63 < 50 < 50 < ,0 7,0 85 9, ,60 20,0 18, < 5 3,0 < 2 < 30 17, < 0,1 < 0,05 62,0 0,34 0,26 59,5 0, ,9 1,6 12, , ,5 0,09 <0,625 < 50 < 50 < ,5 6,8 85 9, ,55 22,0 15, < 5 < 3 < 2 < 30 16, ,10 < 0,05 25,8 <0,25 <0, <0, ,53 <1,25 2, , ,9 0,15 <0,625 < 50 < 50 < ,2 6,5 77 8, ,33 37,0 33, < 5 6,0 < 2 < 30 23, < 0,1 < 0, ,76 2, , <0,125 2,2 <1, , ,0 3,5 <0,625 < 50 < 50 < ,5 6,5 81 8, ,42 38,0 32, < 5 < 3 < 2 < 30 28, < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,1 1,7 14, ,6 1,9 1,1 < 50 < 50 < ,0 6,4 75 8, ,40 35,0 54, < 5 < 3 < 2 < 30 23, ,11 < 0, <0,25 <0, <0, ,2 2,3 14, , ,3 1,2 0,70 < 50 < 50 < ,3 6,3 70 9, ,83 74,0 26, < 5 4,0 < 2 < 30 23, < 0,1 < 0, <0,25 <0, <0, ,2 <1,25 <1, , ,1 2,9 0,95 < 50 < 50 < ,8 6,7 77 8, ,75 41,0 35, < 5 10,0 < 2 < 30 22, ,10 < 0, ,33 <0, , ,2 4,2 3, , ,5 3,6 1,4 < 50 < 50 < ,1 6,6 74 8, ,57 77,0 39, < 5 < 3 < 2 < 30 25, < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,8 1,4 8, ,5 1,1 < 50 < 50 < ,5 7,0 79 9, ,35 23,0 31, < 5 < 3 < 2 < 30 23, < 0,1 < 0, ,48 <0, , ,1 4,2 3, , ,5 0,81 1,8 < 50 < 50 < ,8 7,0 77 9, ,36 24,0 19, < 5 < 3 < 2 < 30 39, < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,3 1,7 1, , ,8 1,6 <0,625 < 50 < 50 < ,8 6,6 81 9, ,33 46,0 19, < 5 4,0 3,0 < 30 27, < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,75 <1,25 1, , <2,5 6,8 <0,625 < 50 < 50 < ,9 6,4 81 9, ,71 61,0 21, < 5 3,0 < 2 < 30 43, ,12 < 0, <0,25 <0,25 99,6 <0, ,9 <1,25 <1, , ,0 2,4 0,70 < 50 < 50 < ,2 7,1 86 8, ,32 21,0 23, < 5 4,0 < 2 < 30 45, ,14 < 0,05 95,6 <0,25 <0,25 85,4 0, ,1 <1,25 7, , ,4 0,43 <0,625 < 50 < 50 < ,5 6,9 83 8, ,33 37,0 21, < 5 7,0 6,0 < 30 28, < 0,1 < 0, <0,25 0, <0, ,4 <1,25 1, , ,4 7,8 3,7 < 50 < 50 < 50 Keskiarvo 21,9 6,0 68 9, ,87 60,0 25, ,6 3,8 1,5 15,6 22, ,85 < 0, ,34 0,36 83,5 0, ,1 1,6 13, , ,8 1,9 1,0 < 50 < 50 < 50 Mediaani 22,5 6,3 72 9, ,65 40,0 23, ,5 3,0 1,0 15,0 22, ,25 < 0, ,13 0,13 67,0 0, ,6 1,5 7, , ,0 1,0 0,63 < 50 < 50 < 50 Minimi 6,3 2,1 24 5,6 35,8 0,04 1,2 0, ,0 < 5 < 3 < 2 < 30 11,0 150 < 0,1 < 0,05 <12,5 <0,25 <0,25 4,2 <0,125 9,8 <0,125 <1,25 <1,25 6,9 29,8 41,0 <3,75 <40 39,3 <2,5 0,04 <0,625 < 50 < 50 < 50 Maksimi 28,0 9, , , , ,0 16,0 6,0 39,0 45, ,4 < 0, ,0 2, , ,9 4, ,0 5,1 < 50 < 50 < 50

34 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2011 Liite 1.2 Kärsälampi lähtevä Ottopvm t Redox O 2 O 2 ph S-joht. Alkali- Kiinto- Kiintoai- Kok. Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tio- Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyt Öljyt Öljyt niteetti aine neen hehk. kovuus sulfaatti C21-40 C11-21 C10-40 jäännös C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l , , , , , , , , , , , , , ,1 148 <0,25 0,33 33,4 0, ,7 1,5 2,3 95, , ,6 0,23 <0, ,9 8, ,4 183 <0,25 0,25 20,5 <0, ,6 <1,25 6,4 43, , ,2 0,09 0, , ,0 129 <0,25 0,39 24,5 <0, ,3 5,1 6,2 34, , ,4 0,09 0, , ,2 201 <0,25 0,30 34,0 0, ,9 <1,25 13,6 94, , ,0 0,10 0, ,5 9, ,0 65,5 <0,25 0,31 52,1 <0, ,5 <1,25 5, , ,0 0,14 <0, , ,9 143 <0,25 <0,25 53,6 <0, ,8 <1,25 7, , ,3 0,16 0, , , ,40 0,33 35,9 0, ,4 4,3 6, ,0 0,15 1, ,8 7, , ,2 <0,25 43,0 5, ,1 2,0 33, , ,14 0, ,7 8, , ,3 <0,25 57,5 4, ,4 1,6 32, , ,15 0, ,0 9, , ,75 1,7 52,1 0, ,4 3, , ,14 4, ,5 9, , ,28 0,54 34,5 <0, ,84 1,7 9, , ,4 0,18 1, , ,0 65,4 <0,25 0,43 32,6 <0, ,1 1,5 2, , ,1 0,20 0, , ,3 49,3 0,29 0,58 36,8 <0, ,2 6,0 31, , ,4 0,25 1, , , <0,25 0,58 39,3 <0, ,5 4,4 12,3 99, , ,1 0,29 3, ,1 84,5 7,5 90,0 7, ,2 19,0 18,2 4, ,0 < 5 68,0 3,0 48,0 15, < 0,1 < 0, <0,25 1,8 17,0 <0, ,6 <1,25 22, , ,5 0,29 0,88 < 50 < 50 < , ,8 65,0 7, ,1 26,0 7,5 9, ,0 < 5 86,0 4,0 69,0 14, < 0,1 < 0, <0,25 0,43 27,6 <0, ,8 1,5 18,9 70, , ,9 0,33 0,79 < , , , ,7 38,0 13,0 12, ,0 8, ,0 67,0 11, < 0,1 < 0, <0,25 0,64 60,8 0, ,3 <1,25 14,0 51, , ,6 0,23 0,90 < 50 < 50 < ,0 18,0 2,8 28,0 9, ,6 21,0 11,0 11, < ,0 43,0 11, < 0,1 < 0, <0,25 0,59 32,0 <0, ,2 1,4 9,1 34, , ,8 0,20 0,88 < 50 < 50 < ,1 90,0 4,1 40,0 9, ,5 22,0 15,6 14, < 5 73,0 5,0 41,0 16, < 0,1 0, <0,25 0,41 23,5 0, ,5 <1,25 11,8 48, , ,9 0,20 0,65 < 50 < 50 < , ,2 98,0 8, ,6 42,0 28,0 11, ,0 < ,0 63,0 14, < 0,1 < 0, <0,25 0,48 56,4 0, ,0 1,8 13,9 78, , ,3 0,56 0,89 < 50 < 50 < ,2 95,0 9,1 95,0 8, ,6 38,0 26,0 14, ,0 < ,0 75,0 11, < 0,1 < 0,05 98,5 <0,25 0,43 33,0 <0, ,69 <1,25 2,6 92, , ,9 0,40 0,76 < 50 < 50 < , ,5 74,0 8, ,1 21,0 7,1 15, ,0 < ,0 52,0 12, < 0,1 < 0,05 99,5 <0,25 <0,25 41,4 0, <0,1253,1 <1, , ,4 0,41 <0,625 < 50 < 50 < , ,9 98,0 8, ,3 29,0 14,0 14, ,0 < ,0 56,0 12, < 0,1 < 0, <0,25 1,0 34,3 0, ,0 13,1 13, , ,4 0,39 <0,625 < 50 < 50 < , ,2 80,0 7, ,4 32,0 19,4 13, ,0 < ,0 71,0 12, < 0,1 < 0, ,48 1,2 35,6 0, ,4 8,8 <1, , ,8 0,40 <0,625 < 50 < 50 < , ,3 72,0 7, ,86 11,0 2,0 18, ,0 < ,0 50,0 13, < 0,1 < 0, <0,25 0,34 64,9 0, ,61 1,3 12, , ,9 0,41 0,63 < 50 < 50 < , ,9 73,0 7, ,2 6,9 1,3 23, < 5 66,0 6,0 37,0 11, < 0,1 < 0,05 58,6 <0,25 0,33 68,3 <0, ,0 1,9 8, , ,0 0,50 <0,625 < 50 < 50 < , ,1 71,0 7, ,3 20,0 7,6 24, < 5 65,0 5,0 34,0 14, < 0,1 < 0,05 93,1 <0,25 0,39 62,8 <0, ,4 <1,25 7, , ,7 0,59 0,64 < 50 < 50 < , ,3 79,0 7, ,1 4,2 1,3 22, < 5 34,0 3,0 30,0 14, < 0,1 < 0, ,35 0,40 72,1 0, ,65 4,2 3, , ,8 0,75 1,1 < 50 < 50 < , ,9 84,0 7, ,2 7,4 4,2 22, < 5 34,0 3,0 31,0 14, < 0,1 < 0, <0,25 0,36 64,4 0, ,8 2,0 10, , ,4 0,71 < 50 < 50 < , ,8 40,0 6, ,0 7,6 6,3 18, < ,0 56,0 15, < 0,1 < 0, ,54 0,81 55,4 0, ,6 10,5 4, , ,5 0,34 2,3 < 50 66,0 66, ,2-3,0 11,8 83,0 7, ,4 9,7 6,3 17, < 5 48,0 5,0 < 30 13, < 0,1 < 0, ,39 0,75 60,3 0, ,1 1,6 2, , ,0 0,49 1,3 < 50 < 50 < , ,0 62,0 7, ,5 9,8 6,3 17, < 5 41,0 18,0 < 30 10, < 0,1 < 0,05 76,0 <0,25 <0,25 58,6 <0, ,0 1,7 1, , ,8 0,61 <0,625 < 50 < 50 < , ,0 41,0 7, ,8 18,0 13,6 21, < 5 61,0 36,0 40,0 15, < 0,1 < 0, <0,25 0,41 56,6 <0, ,94 <1,25 <1, , <2,5 0,71 <0,625 < 50 < 50 < ,10 58,0 4,8 33,0 7, ,6 6,6 3,7 12, < ,0 47,0 11, < 0,1 < 0, ,34 0,56 40,3 0, ,3 1,4 2, , ,9 0,40 0,89 < 50 < 50 < , ,2 36,0 7, ,4 8,3 5,6 9, < ,0 55,0 7, < 0,1 < 0, <0,25 0,49 31,3 <0, ,3 <1,25 2, , ,1 0,38 0,70 < 50 < 50 < , ,0 28,0 7, ,8 3,7 1,2 14, < ,0 11, < 0,1 < 0, <0,25 0,64 42,0 0, ,7 <1,25 2, , ,8 0,53 0,71 < 50 < 50 < , ,4 23,0 7, ,0 4,6 1,4 14, < ,0 14, < 0,1 < 0, <0,25 0,58 38,3 <0, ,8 <1,25 2, , ,8 0,55 <0,625 < 50 < 50 < , ,9 13,0 7, ,1 4,4 2,4 18, < 5 99,0 70,0 47,0 11, < 0,1 < 0,05 69,6 <0,25 0,63 47,3 <0, ,6 <1,25 1, , ,8 0,73 1,1 < Keskiarvo 10, ,2 63,1 8, ,5 17,1 29,5 15, ,9 < ,6 49,0 12, < 0,1 < 0, <0,25 0,53 44,1 0, ,4 2,5 13, , ,0 0,37 0,95 < Mediaani 9, ,9 71,5 7, ,5 14,5 10,8 14, < ,5 47,7 12, < 0,1 < 0, ,25 0,43 40,9 <0, ,8 1,5 7, , ,9 0,34 0,78 < 50 < 50 < 50 Minimi 0,10-3,0 1,9 13,0 6, ,86 3,7 1,2 4, ,0 < 5 34,0 3,0 < 30 7, < 0,1 < 0,05 49,3 <0,25 <0,25 17,0 <0, <0,125<1,25 <1,25 34, , <2,5 0,09 <0,625 < 50 < 50 < 50 Maksimi 24, , , ,1 42, , , ,0 16, < 0,1 0, ,3 1,8 72,1 5, ,4 13, ,4 4,8 <

35 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2011 Liite 1.3 Mourunpuro, Kortelammin eteläp. Ottopvm t Redox O 2 O 2 ph S-joht. Alkali- Kiinto- Kiintoai- Kok. Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tio- Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyt Öljyt Öljyt niteetti aine neen hehk. kovuus sulfaatti C21-40 C11-21 C10-40 jäännös C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l , , , , , , , , , ,6 56,6 49,8 598 <0,25 0,31 31,6 0,19 39,1 3,4 1,8 4,4 6, ,3 35, ,9 58,3 0,20 1, ,9 7, , <0,25 0,41 50,8 0, ,0 5,7 9,8 32, ,44 4, , , ,31 0,39 21,8 0,26 55,9 4,7 2,7 6,8 10, , ,1 0,10 1, , ,0 383 <0,25 <0,25 28,8 0,58 85,0 6,3 <1,25 7,7 31, ,19 1, ,0 8, <0,25 <0,25 38,3 2, ,9 <1,25 7,8 89, ,33 <0, , ,5 83,9 <0,25 <0,25 36,0 0, ,7 <1,25 7,9 92, ,8 0,28 <0, ,2 9, , ,34 <0,25 26,5 0, ,2 1,6 12,4 57, , ,0 0,46 0, ,9 9, ,13 88,9 0,69 <0,25 23,4 4, ,5 1,4 29,8 37, , ,44 0, ,7 9, , ,78 <0,25 28,0 3, ,0 1,8 33,0 37, , ,48 0, ,1 9, , ,38 0,76 19,4 <0, ,9 7,2 14,5 36, , ,45 3, ,1 8, , ,35 0,55 25,3 0,61 84,0 6,3 2,3 14,4 28, ,59 1, , ,9 573 <0,25 0,39 27,3 2, ,9 1,8 12,8 39, ,2 0, , , <0,25 0,56 28,0 2, ,4 4,2 37,6 30, ,4 2, , <0,25 0,41 26,3 0, ,73 2,8 14,9 22, , ,6 0,96 2, ,6 44,1 6,4 68,0 8, ,5 30,0 12,4 2, ,0 61,0 11,0 55,0 4, < 0,1 < 0, <0,25 0,86 22,5 0,61 71,0 5,6 2,6 32,0 18, ,5 2,6 < 50 < 50 < ,5 41,0 6,7 76,0 8, ,6 40,0 29,4 3, ,0 26,0 53,0 4, < 0,1 < 0, <0,25 0,44 32,4 1,0 78,8 8,7 4,2 25,3 25, ,2 4,0 < 50 < 50 < ,0 92,0 8,0 88,0 8, ,7 15,0 6,8 1, ,0 8,0 39,0 4, < 0,1 < 0, <0,25 0,42 21,9 1,6 75,3 15,1 <1,25 26,6 30, ,0 0,94 < 50 < 50 < ,1-3,0 8,0 78,0 10, , , ,0 5, ,10 < 0, <0,25 2, , ,4 48,1 74,5 16, , , ,1 51,1 < 50 < 50 < , ,0 78,0 10, ,6 16,0 11,6 4, ,0 18,0 < 30 6, < 0,1 < 0, <0,25 0,35 41,6 0,71 136,3 16,8 1,7 19,8 31, , ,9 0,76 0,68 < 50 < 50 < , ,4 87,0 8, ,99 27,0 19,3 6, ,0 8,0 < 30 7, < 0,1 < 0, <0,25 0,35 37,5 1,6 138,8 8,14 1,6 17,1 50, , ,0 0,69 < 50 < 50 < ,0-31,0 8,3 84,0 11, , , ,0 11,0 < 30 9, < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 38,0 1, ,9 1,4 5,5 40, ,78 1,2 < 50 < 50 < ,2 1,0 8,2 82,0 8, ,1 8,5 5,4 5, ,0 < 2 < 30 7, < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 29,0 0, ,9 2,4 <1,25 55, ,3 <0,625 < 50 < 50 < ,3 43,0 8,0 78,0 9, ,98 17,0 11,0 4, ,0 20,0 5,0 31,0 4, < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 20,1 1,5 93,6 4,0 26,0 <6,25 24, ,55 <0,625 < 50 < 50 < , ,2 79,0 7,8 90,0 0,48 58,0 6,4 1, ,0 76,0 27,0 39,0 3,5 410 < 0,1 < 0, <0,25 0,63 44,5 0,50 57,4 10,3 6,8 15,8 13, , ,8 7,5 < 50 < 50 < ,8-6,0 9,3 80,0 10, ,7 18,0 13,1 3, ,0 8,0 < 30 3,9 550 < 0,1 < 0, <0,25 0,28 31,1 0,33 91,5 3,6 3,9 12,6 5, ,3 27, ,5 0,3 3,6 < 50 < 50 < ,1 5, ,0 10, ,3 43,0 33,3 2, ,0 20,0 33,0 5,6 430 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 29,0 0,31 58,5 1,3 3,9 12,0 5,0 268,8 138,8 22, ,3 0,36 3,0 < 50 < 50 < , ,1 79,0 9, ,1 9,4 3,0 2, ,0 6,0 < 30 3,5 450 < 0,1 < 0, <0,25 0,26 20,6 0,61 49,6 1,6 <1,25 8,0 8, ,5 39, ,6 0,59 1,1 < 50 < 50 < ,2 58,0 10,7 82,0 8, ,62 10,0 6,2 4, ,0 9,0 33,0 3,2 510 < 0,1 < 0, ,30 0,25 38,4 1,5 59,5 6,9 4,8 9,6 20, , ,1 1,9 < 50 < 50 < , ,8 81,0 9, ,68 9,1 4,9 5, ,0 10,0 < 30 3,9 700 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 38,1 0,79 99,8 4,4 1,7 12,1 27, ,3 1,2 < , ,0 73,0 9, ,82 6,7 4,1 5, ,0 4,0 < 30 6, < 0,1 < 0, ,45 0,35 49,4 0, ,7 5,2 6,0 53, , ,6 0,71 2,9 < 50 < 50 < , ,6 68,0 8, ,77 12,0 8,3 4, ,0 14,0 31,0 4,2 550 < 0,1 < 0, <0,25 0,39 36,9 0,33 74,3 2,5 2,2 2,4 30, , ,3 0,30 2,5 < 50 < 50 < , ,5 80,0 7,5 47,5 0,70 7,3 5,0 0, ,0 18,0 32,0 3,6 120 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 43,1 <0,125 19,8 2,9 3,2 3,6 8, ,8 14, ,4 19,0 0,18 2,2 < 50 < 50 < , ,2 71,0 9, ,3 13,0 9,6 4, ,0 8,0 < 30 5,6 830 < 0,1 < 0, <0,25 0,35 30,4 0,99 88,1 2,1 1,3 4,0 37, , ,3 0,75 1,5 < 50 < 50 < ,10 45,0 11,6 80,0 7,3 52,4 0,50 11,0 7,8 1, ,0 19,0 < 30 3,2 210 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 35,4 0,35 21,3 6,4 2,5 4,6 10, , ,3 50,5 0,26 2,5 < 50 < 50 < ,20 80,0 12,0 83,0 7,2 14,8 0,43 9,3 7,1 1, ,0 20,0 40,0 2,4 31,0 < 0,1 < 0, <0,25 0,33 42,5 0,13 10,3 3,3 3,4 4,4 4, ,6 12, ,8 31,4 0,13 2,9 < 50 < 50 < , ,0 83,0 7, ,74 16,0 11,1 2, ,0 9,0 < 30 8, ,18 < 0, <0,25 0,39 26,8 1,8 44,0 15,6 <1,25 11,6 38, ,99 0,96 < 50 < 50 < , ,8 81,0 7, ,64 15,0 10,0 3, ,0 11,0 < 30 5,5 510 < 0,1 < 0, <0,25 0,31 29,0 1,1 33,8 11,4 <1,25 7,5 24, ,64 <0,625 < 50 < 50 < , ,7 80,0 7,8 71,2 0,59 6,7 4,2 1, ,0 19,0 37,0 2, ,21 < 0, <0,25 0,26 29,9 <0,125 21,3 3,0 1,3 2,7 9, ,5 19, ,3 8,9 0,20 2,0 < Keskiarvo 9, ,6 79,1 8, ,2 52,8 40,5 3, ,2 < 30 4,9 955,9 0,06 < 0, ,19 0,37 36,0 1,0 89,2 10,1 4,4 14,1 30, ,87 3,2 < Keskiarvo* 24, , Mediaani 8, ,5 80,0 9, ,0 15,0 13,1 3, ,0 11,0 < 30 4,2 700,0 0,05 < 0, <0,25 0,32 30,2 0,61 89,8 6,3 2,3 10,7 29, ,59 1,5 < 50 < 50 < 50 Minimi 0,10-31,0 6,4 68,0 7,2 14,8 0,43 6,7 3,0 0, ,0 15,0 < 2 < 30 2,4 31,0 < 0,1 < 0,05 83,9 <0,25 <0,25 19,4 <0,125 10,3 1,3 <1,25 <1,25 4, ,6 12, ,8 8,9 0,10 <0,625 < 50 < 50 < 50 Maksimi 21, ,0 88,0 11, , , ,0 9, ,21 < 0, ,78 2, , ,5 48,1 74,5 92, ,4 51,1 < * Keskiarvoista jätetty pois poikkeuksellisen suuret pitoisuudet

36 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2011 Liite 1.4 K21 Kortelampi etelä Ottopvm t O 2 O 2 ph S-joht. Alkali- Kiinto- KokonaisKok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tio- Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyt Öljyt Öljyt niteetti aine kovuus sulfaatti C21-40 C11-21 C10-40 C mg/l % ms/m mmol/l mg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,40 5,2 36 6, ,72 70,0 11, < 5 96,0 73,0 34,0 28, < 0,5 < 0, ,56 <1,25 42,8 0, ,9 <6,25 24, ,1 1,1 < 50 < 50 < ,30 8,7 60 7, ,5 59,0 19, < 5 43,0 27,0 < 30 97, < 0,5 < 0, <0,25 0,40 22,6 2, ,8 <1,25 15, ,2 <0,625 < 50 < 50 < ,10 0,50 3 5, ,54 19,0 19, < 5 86,0 52,0 37,0 10, < 0,5 < 0, ,51 0,80 74,5 0, ,4 1,5 13, ,0 0,75 < 50 < 50 < ,10 < 0,2 < 1 6, ,40 20,0 26, < 5 12,0 3,0 < 30 14, < 0,5 < 0, ,25 0,45 41,1 <0, ,0 <1,25 12, , ,3 0,19 1,6 < 50 < 50 < ,5 10,5 75 7, ,44 26,0 9, ,0 14,0 < 30 6, < 0,5 < 0, <0,25 0,60 61,9 19, ,4 60,8 71, ,6 <0,625 < 50 < 50 < ,1 10, , ,1 12,0 4, ,0 6,0 < 30 2,2 870 < 0,5 < 0, <0,25 <0,25 22,4 <0,125 69,1 1,1 <1,25 5,1 11, , ,4 0,06 <0,625 < 50 < 50 < ,0 9, , ,7 29,0 5, ,0 8,0 < 30 2, < 0,5 < 0, <0,25 <0,25 22,0 <0,125 64,8 0,95 2,3 5,73 10, , ,4 0,09 1,3 < 50 < 50 < ,4 10,6 81 9, ,97 6,6 3, < 5 16,0 2,0 < 30 2, < 0,5 < 0, <0,25 <0,25 18,6 <0,125 73,8 8,2 <1,25 14,4 19, , ,9 0,20 0,71 < 50 < 50 < ,0 7,2 68 6, ,31 99,0 9, ,0 15,0 3,0 < 30 4, < 0,1 < 0,05 58,3 <0,25 <0,25 35,8 0, ,9 <1,25 3,99 93, ,26 <0,625 < 50 < 50 < ,0 8,0 76 8, ,73 3,0 10, ,0 13,0 2,0 < 30 7, < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 37,6 0, ,7 <1,25 6, ,30 <0,625 < 50 < 50 < ,3 8,1 82 9, ,1 8,8 6, < 5 17,0 < 2 < 30 7, < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 22,3 0, ,4 2,9 5,65 58, ,4 0,43 <0,625 < 50 < 50 < ,9 7,8 75 9, ,4 12,0 5, ,0 < 2 < 30 6, < 0,1 < 0,05 43,6 0,99 0,26 22,8 4, ,9 1,8 32,4 39, , ,39 0,7 < 50 < 50 < ,7 6,8 77 9, ,3 4,7 5, ,0 < 2 < 30 6, < 0,1 < 0,05 47,3 0,41 <0,25 24,3 3, ,6 <1,25 29,9 38, , ,46 <6,25 < 50 < 50 < ,1 8,0 84 9, ,4 3,9 4, ,0 < 2 < 30 7, < 0,1 < 0, ,84 1,3 18,5 <0, ,5 3,1 15,6 36, , ,51 3,5 < 50 < 50 < ,1 8,3 82 8, ,2 11,0 4, ,0 3,0 < 30 5, < 0,1 < 0, ,49 0,58 17,1 0, ,1 2,1 11,1 35, ,70 1,2 < 50 < 50 < ,5 7,4 82 7, ,92 15,0 5, ,0 2,0 < 30 4, < 0,1 < 0, <0,25 0,33 26,0 3, ,9 <1, , ,4 0,71 < 50 < 50 < ,0 6,8 79 8, ,7 11,0 4, ,0 7,0 < 30 4, < 0,1 < 0, <0,25 0,45 23,1 0, ,0 4, , ,9 1,6 < 50 < 50 < ,0 6,6 77 9, ,1 2,6 5, ,0 < 2 < 30 4, < 0,1 < 0, <0,25 0,35 20,1 0, ,4 1,5 13,3 29, , ,4 1,5 <0,625 < 50 < 50 < ,5 5,4 60 8, ,6 28,0 3, ,0 66,0 10,0 43,0 3, < 0,1 < 0, <0,25 0,70 13,3 0,50 76,6 5,8 2,6 25,4 21, ,0 2,4 < ,5 5,4 61 8, ,7 36,0 3, ,0 14,0 43,0 4, < 0,1 < 0, <0,25 0,36 21,6 1,4 92,0 20,3 2,1 78,4 29, ,9 1,5 57,0 < 50 57, ,9 8,5 95 7, ,6 9,6 3, ,0 7,0 39,0 4, < 0,1 < 0, <0,25 0,40 20,9 1,6 72,3 15,9 <1,25 29,1 30, ,0 0,85 < 50 < 50 < ,2 8,0 79 8, ,4 15,0 3, ,0 9,0 33,0 4, < 0,1 < 0, <0,25 0,34 22,8 2,0 63,0 14,9 2,8 21,6 29, ,9 0,93 < 50 < 50 < ,9 7, , ,4 22,0 3, ,0 < 2 < 30 5, < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 26,5 0,59 97,5 20,4 <1,25 14,5 27, , ,3 0,84 <0,63 < 50 < 50 < ,0 8,3 86 8, ,94 11,0 6, ,0 2,0 < 30 6, < 0,1 < 0, <0,25 0,26 37,9 1, ,2 1,8 14,63 51, ,5 1,1 <0,625 < 50 < 50 < ,0 7,4 75 9, ,1 8,1 6, ,0 < 2 < 30 7, < 0,1 < 0,05 47,8 <0,25 <0,25 31,3 <0, ,46 <1,25 4,11 44, , ,04 0,49 <0,625 < 50 < 50 < ,1 7,9 79 8, ,0 7,8 6, ,0 < 2 < 30 6, < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 26,9 1, ,7 5,0 <1,25 57, ,2 <0,625 < 50 < 50 < ,4 7,7 75 9, ,99 17,0 4, ,0 3,0 < 30 4, < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 20,1 0, ,0 5,7 22,6 27, ,59 <0,625 < 50 < 50 < ,2 9,7 84 8, ,61 5,8 2, ,0 2,0 < 30 2,3 480 < 0,1 < 0, <0,25 0,44 20,4 0,51 59,3 10,5 1,4 5,5 13, ,54 <0,625 < 50 < 50 < ,7 9, , ,7 2,9 3, < 10 < 2 < 30 2,7 600 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 22,1 0, ,3 1,6 11,6 5, , ,8 0,24 0,76 < 50 < 50 < ,6 9, , ,6 2,9 2, < 10 < 2 < 30 22,0 510 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 19,1 <0,125 71,9 0,65 1,8 9,36 6, , ,8 0,33 <0,625 < 50 < 50 < ,3 9,8 77 9, ,2 5,0 1, ,0 4,0 < 30 3,5 540 < 0,1 0, <0,25 <0,25 17,1 0,15 56,5 1,2 <1,25 3,65 9, , ,8 0,68 <0,625 < 50 < 50 < ,1 10,7 81 9, ,92 8,5 3, < 10 < 2 < 30 3,8 720 < 0,1 < 0, ,30 <0,25 33,1 2,0 81,3 8,9 4,1 7,78 27, ,5 1,1 < 50 < 50 < ,5 11,2 84 6, ,43 6,0 5, < 10 < 2 < 30 4,8 870 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 36,8 0, ,0 1,7 15,8 36, ,3 0,7 < 50 < 50 < ,7 10,6 87 9, ,0 5,8 7, < 2 < 30 6, < 0,1 < 0, ,48 0,26 49,0 0, ,5 2,7 6,06 72, ,1 0,95 2,3 < 50 < 50 < ,1 10,6 75 9, ,4 9,7 8, ,0 < 2 < 30 7, < 0,1 < 0, <0,25 0,34 34,3 0, ,8 <1,25 2,21 72, , ,9 0,66 1,1 < 50 < 50 < ,1 9,8 69 9, ,7 7,0 6, ,0 23,0 4,0 < 30 4, < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 24,8 0, ,3 1,8 3,04 61, , ,1 0,68 < 50 < 50 < ,4 9,9 68 9, ,6 9,2 4, ,0 24,0 3,0 31,0 5, < 0,1 < 0, <0,25 0,29 23,9 0, ,6 <1,25 3,75 46, , ,8 0,94 0,95 < 50 < 50 < ,3 10,9 75 8, ,70 10,0 3, ,0 4,0 < 30 4,9 570 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 30,9 1,4 61,5 16,3 4,5 9,23 33, ,90 1,1 < 50 < 50 < ,4 8, , ,6 3,9 1, ,0 8,0 < 30 4, ,14 < 0, <0,25 <0,25 13,9 0,26 49,1 2,0 <1,25 3,95 8, ,0 80, ,9 0,13 <0,625 < 50 < 50 < ,4 11,7 81 7, ,82 15,0 3, ,0 5,0 < 30 5, ,22 < 0, <0,25 0,31 23,6 2,3 53,3 18,8 <1,25 13,9 45, ,2 <0,625 < 50 < 50 < ,4 11,9 82 8, ,73 13,0 3, ,0 5,0 < 30 5, ,15 < 0, <0,25 <0,25 22,8 1,7 45,3 16,8 <1,25 10,6 35, ,95 <0,625 < 50 < 50 < ,3 11,0 78 7,3 67,1 0,39 2,0 0, ,0 19,0 10,0 33,0 2, ,18 < 0, <0,25 <0,25 12,0 0,14 19,0 2,0 1,5 4,05 8, , ,1 21,9 0,20 1,1 < 50 < 50 < 50 Keskiarvo 9,5 8,6 74 8, ,1 16,0 6, ,4 7,3 19,1 8, ,10 < 0, <0,25 0,30 27,6 1, ,8 1,8 15,1 57, ,4 1,2 0,89 < 50 53,0 53,7 Mediaani 8,4 8,5 77 8, ,1 9,9 4, ,0 3,0 15,0 5, < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 23,0 0, ,0 1,5 12,0 35, ,5 0,87 0,71 < 50 < 50 < 50 Minimi 0,10 0,50 3 5,8 67,1 0,31 2,0 0, < 5 < 10 < 2 < 30 2,0 280 < 0,1 < 0,05 43,6 <0,25 <0,25 12,0 <0,125 19,0 0,30 <1,25 <1.25 5, ,4 80,0 82,1 6,04 0,06 <0,625 < 50 < 50 < 50 Maksimi 23,0 11, , ,7 99,0 26, ,0 43,0 97, ,22 0, ,99 1,25 74,5 19, ,7 78, ,6 3,5 57,

37

38

39 Liite 3 PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Pöyry Finland Oy Tutkijanti 2A, Oulu JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Talvivaara Oy 2011 Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com Hanna Kurtti: / hanna.kurtti@poyry.com 9M Lupaehdot PSY Nro 33/07/ /1 ka BOD 7 > 90 % P > 85 % 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Näytteenottaja EPK EPK EPK EPK EPK AnL Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d ,1 Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 16 0,88 6,5 5,1 4,1 7,6 6,03 Ohitus kg/d ,03 Käsitelty kg/d 3,0 0,33 0,14 0,04 0,15 0,05 0,56 Vesistöön kg/d 3,0 0,33 0,14 0,04 0,15 0,05 0,60 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais P Tuleva mg/l 23 4,5 7, ,2 Käsitelty mg/l 5,6 0,21 0,10 0,31 0,47 0,22 1,5 PO4-P mg/l 0,07 0,02 0,01 0,11 0,02 0,01 1,5 Vesistöön mg/l 5,6 0,21 0,10 0,3 0,47 0,22 1,6 PO4-P kg/d 0,003 0,001 0,000 0,002 0,0003 0,0002 Tuleva kg/d 0,89 0,11 0,26 0,24 0,27 0,35 0,32 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 0,22 0,01 0,003 0,007 0,008 0,005 0,04 Vesistöön kg/d 0,22 0,01 0,003 0,007 0,008 0,005 0,04 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 4,5 0,65 2,7 2,2 2,5 2,8 2,3 Ohitus kg/d ,01 Käsitelty kg/d 2,5 1,6 1,7 1,4 1,4 2,2 1,6 Vesistöön kg/d 2,5 1,6 1,7 1,4 1,4 2,2 1,6 Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 4,5 0,65 2,7 2,2 2,5 2,8 2,3 Ohitus kg/d ,01 Käsitelty kg/d 2,1 1,5 0,54 0,35 0,36 0,41 0,8 Vesistöön kg/d 2,1 1,5 0,54 0,35 0,36 0,41 0,8 Käsittelyteho % Kokonaisteho % CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l <30 < Vesistöön mg/l <30 < Tuleva kg/d 168 8, , Ohitus kg/d ,2 Käsitelty kg/d 39,0 1,0 1,0 0,66 0,87 0,87 6,5 Vesistöön kg/d 39,0 1,0 1,0 0,66 0,87 0,87 6,7 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Talvivaara 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/2

40 Liite 3 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d ,0 2,6 5,5 44 Ohitus kg/d ,3 Käsitelty kg/d 70 0,50 0,54 0,55 0,46 0,30 11 Vesistöön kg/d 70 0,50 0,54 0,55 0,46 0,30 11 Käsittelyteho % Kokonaisteho % * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (Nuottasaarentie 17, Oulu puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 8,0 8,7 14,0 17,0 12,0 12,6 Käsitelty 9,0 9,3 15,0 18,7 14,0 12,8 Kemikaalit Lipeä g/m3 PAX-14 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 13 2,3 6,7 7,8 12,0 9,9 Käsitelty 4,1 2,5 0,55 0,08 0,55 0,13 ph Tuleva 6,6 7,2 7,7 7,4 8,4 8,0 Käsitelty 6,5 7,3 6,6 4,5 6,6 5,4 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2,3-N Tuleva mg/l Käsitelty 0,89 3, Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 320 1,5 1,4 6,7 2,0 2,3 Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 26 0,53 0,22 0,73 0,47 0,23 Koli 44 C kpl/dl >8000 > n.10 >8000 >230 Happi mg O 2 /l 0,7 5,1 2,0 3,4 1,1 7,5 Bioroottoriallas Happi mg O 2 /l 7,1 7,8 3,1 2,3 2,5 6,85 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 1,6 1,0 1,4 0,92 0,71 0,96 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h ####### ####### ####### ####### ######## #VALUE! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Lausunto: Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot olivat (vuosittaisia) lupaehtorajoja paremmat. Tulokset raportoitu , rauta korj Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot olivat (vuosittaisia) lupaehtorajoja paremmat Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot olivat (vuosittaisia) lupaehtorajoja paremmat Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot olivat (vuosittaisia) lupaehtorajoja paremmat. Vuoden tulos: BOD 7 ja fosforin puhdistustehot täyttivät lupaehdot. Vuoden aikana jouduttiin suorittamaan ohituksia 50 m 3 /a roottorin huollon aikana ( ). Etu- ja jälkiselkeytys olivat toiminnassa tämän ajan. Kaustisella JAKELU: Talvivaaran kaivos: Karvinen / Halonen / Hilla / Ruokonen / Ikäheimonen / PÖYRY FINLAND OY Lemmettylä Kajaanin ymp.suojeluviranomainen, Malinen / Neuvonen Sotkamon ymp.suojeluviranomainen, Huttunen / Hujakka Hanna Kurtti, DI Kainuun ely-keskus, kirjaamo / Rojo Talvivaara 2011.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/2

41 Liite 4

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58