KIRJALLINEN KYSYMYS 882/2010 vp Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna Eduskunnan puhemiehelle Omaehtoisia opintoja voi tietyin edellytyksin suorittaa menettämättä työttömyysetuutta vuoden 2010 alusta lukien. Työttömyysetuudella tuetaan vain päätoimista opiskelua. Opiskelun tukemisesta on sovittava työ- ja elinkeinotoimiston kanssa, minkä jälkeen maksetaan opintojen ajalta työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Lisäksi maksetaan ylläpitokorvausta. Työttömyysetuutta opiskelun ajalta voi saada TE-toimistossa oleva työnhakija, jonka työnhaku on voimassa. Opiskelijan tulee olla vähintään 25- vuotias. Ehtona on myös se, että TE-toimisto on todennut koulutustarpeen ja arvioinut opiskelun parantavan opiskelijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Opintojen tulee johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettavaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai mainittujen tutkintojen osien suorittamiseen. Opinnot voivat olla myös ammatillisesta koulutuksesta tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista lisä- ja täydennyskoulutusta tai avointa yliopisto- tai ammattikorkeakouluopetusta. Opiskelun kestolle ei ole asetettu vaatimuksia, mutta työttömyysetuutta opiskelun tukemiseen voi saada enintään 24 kuukautta opintokokonaisuutta kohden. Työttömyysturvan ansio- ja peruspäivärahan enimmäisaika kuluu myös opiskelun aikana. Vaikka tällainen edellä kuvattu työttömien henkilöiden opintojen tukeminen on sinänsä kannatettavaa, niin parantamisen varaakin siitä löytyy. Kun työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua verrataan opintotuella opiskeluun, niin varsinkin opintojen ohessa työskentelyyn suhtaudutaan eri tavalla tukimuodosta riippuen. Kun opintotuella opiskeleva voi opintorahan ja -lainan lisäksi ansaita tulorajojen puitteissa tietyn määrän lisätuloja ilman, että sillä on vaikutusta opintotukeen, niin työttömyysetuudella tuetun opiskelijan kohdalla tilanne on se, että jokainen opintojen ohessa työskentelemällä ansaittu lisäeuro vähentää työttömyysetuutta. Hallituksen tulisikin pikaisesti pyrkiä muuttamaan nykytilannetta siten, että omaehtoisesti opintoja suorittavat työttömät, jotka saavat työttömyysetuutta opintojensa ajalta, voisivat opintojen ohessa tienata lisätuloja samaan tapaan kuin opintotuella opiskelevat eli tiettyjen tulorajojen mukaisesti. On nimittäin selvää, että työttömän omaehtoisesta opiskelusta olisi huomattavasti enemmän hyötyä tulevan työllistymisen kannalta, jos päätoimisten opintojen ohessa voisi myös hankkia jo hieman työkokemusta siten, että siitä saadusta korvauksesta olisi työttömälle myös aitoa taloudellista hyötyä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että omaehtoisesti opiskelevat työttömät, joiden opintoja tuetaan työttömyysetuudella, voivat päätoimisten opintojensa Versio 2.0
ohessa tienata hieman lisätuloja esimerkiksi samaan tapaan tulorajoilla säänneltynä kuin opintotuella opiskelevien kohdalla toimitaan ilman, että tällaiset lisätulot automaattisesti alentavat työttömyysetuutta? Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2010 Raimo Vistbacka /ps 2
Ministerin vastaus KK 882/2010 vp Raimo Vistbacka /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 882/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että omaehtoisesti opiskelevat työttömät, joiden opintoja tuetaan työttömyysetuudella, voivat päätoimisten opintojensa ohessa tienata hieman lisätuloja esimerkiksi samaan tapaan tulorajoilla säänneltynä kuin opintotuella opiskelevien kohdalla toimitaan ilman, että tällaiset lisätulot automaattisesti alentavat työttömyysetuutta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua koskevat julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa ja työttömyysturvalaissa olevat säännökset tulivat voimaan vuoden 2010 alusta lukien. Säännökset perustuvat SATA-komitean linjaukseen, jonka mukaan työttömyyden perusteella myönnetyn tuen ehdot ovat riippumattomia siitä, onko kysymys omaehtoisesta opetushallinnon rahoittamasta koulutuksesta vai työhallinnon rahoittamasta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Linjaus on toteutettu siten, että sekä omaehtoisen työttömyysetuudella tuetun opiskelun että työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta (ansio- tai peruspäivärahaa taikka työmarkkinatukea), mitä työnhakijalle maksettaisiin passiiviselta työttömyysajalta. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikaiseen työntekoon ja työstä saatuun ansioon sovelletaan muun muassa työttömyysturvalain soviteltua työttömyysetuutta koskevia säännöksiä. Näissä säännöksissä on pyritty huomioimaan se, että työtöntä kannustettaisiin ottamaan vastaan myös lyhytkestoista tai osa-aikaista työtä. Jos työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana ansaittua työtuloa koskisivat eri säännökset kuin muulloin työttömyysaikana ansaittua työtuloa, tämä monimutkaistaisi työttömyysturvajärjestelmää. Työttömyysturvajärjestelmää ja opintotukijärjestelmää ei voida rinnastaa toisiinsa. Työttömyysturva on tarkoitettu työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseen, jotta työttömällä olisi mahdollisuus hakea työtä tai parantaa työelämävalmiuksiaan. Työttömyysetuutta voidaankin kuvata kestoltaan rajatuksi opintojen aikaiseksi tueksi, jolla parannetaan työttömän työllistymismahdollisuuksia. Opintotuki sen sijaan on tarkoitettu tukemaan opiskelun aikaista toimeentuloa koko opintojen ajalta. Myös etuuksien tasoissa on eroja. Tasoltaan varsinkin ansiopäivärahaan verrattuna matalamman opintotuen aikana on perusteltua, että opiskelijalla on paremmat mahdollisuudet hankkia lisätuloja työnteolla. Työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua koskevat säännökset ovat olleet voimassa alle vuoden. Tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida, millaisia kehittämistarpeita säännöksiin liittyy. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2010 Työministeri Anni Sinnemäki 4
Ministerns svar KK 882/2010 vp Raimo Vistbacka /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 882/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att arbetslösa som bedriver sådana frivilliga studier som stöds med arbetslöshetsförmån ska kunna tjäna lite extra inkomster vid sidan av sina heltidsstudier, till exempel på liknande sätt reglerat med inkomstgränser som i fråga om dem som studerar med studiestöd, utan att dessa extra inkomster automatiskt reducerar arbetslöshetsförmånen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelserna om arbetssökandes frivilliga studier som stöds med arbetslöshetsförmån i lagen om offentlig arbetskraftsservice och i lagen om utkomstskydd för arbetslösa trädde i kraft vid ingången av 2010. Bestämmelserna baserar sig på SATA-kommitténs riktlinje att villkoren för stöd som beviljas på basis av arbetslöshet ska vara oberoende av om det är fråga om frivillig utbildning som undervisningsförvaltningen finansierar eller arbetskraftspolitisk vuxenutbildning som arbetsförvaltningen finansierar. Riktlinjen har genomförts så att det under tiden för både frivilliga studier som stöds med arbetslöshetsförmån och arbetskraftspolitisk vuxenutbildning betalas den arbetslöshetsförmån (inkomstrelaterad dagpenning eller grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd) som arbetssökanden skulle få vid passiv arbetslöshet. På arbete under tiden för frivilliga studier som stöds med arbetslöshetsförmån och på de inkomster som fås av arbetet tillämpas bland annat bestämmelserna om jämkad arbetslöshetsförmån i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Avsikten har varit att i dessa bestämmelser beakta det att arbetslösa ska uppmuntras att också ta emot kortvarigt arbete eller deltidsarbete. Om andra bestämmelser skulle gälla för arbetsinkomster under tiden för frivilliga studier som stöds med arbetslöshetsförmån än de bestämmelser som gäller för arbetsinkomst under annan slags arbetslöshetstid, skulle följden bli ett mer komplicerat system med utkomstskydd för arbetslösa. Systemet med utkomstskydd för arbetslösa och systemet med studiestöd kan inte jämställas med varandra. Utkomstskyddet för arbetslösa är avsett som ersättning för sådana ekonomiska förluster som arbetslösheten orsakar, för att den som är arbetslös ska ha möjlighet att söka arbete eller förbättra sina arbetslivsfärdigheter. Arbetslöshetsförmånen kan beskrivas som ett till sin varaktighet begränsat stöd under sådana studier som förbättrar den arbetslöses möjligheter till sysselsättning. Studiestödet däremot är avsett att stödja försörjningen vid studier under hela studietiden. Det finns också skillnader i förmånsnivåerna. Studiestödet är lägre speciellt jämfört med inkomstrelaterad dagpenning och därför är det befogat att studerande som får studiestöd har bättre möjligheter att tjäna extra inkomster genom arbete. Bestämmelserna om frivilliga studier som stöds med arbetslöshetsförmån har varit i kraft en kortare tid än ett år. I detta skede är det för tidigt att bedöma vilka utvecklingsbehov som hänför sig till bestämmelserna. 5
Ministerns svar Helsingfors den 12 november 2010 Arbetsminister Anni Sinnemäki 6