Kestävä kehitys -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 1 Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Ohjelman tavoitteena on kehittää uusia ratkaisuja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma kokoaa poikkihallinnollisen kestävän kehityksen kehittämistoiminnan ja koordinoi toimenpiteitä. Espoon ilmastotoimenpiteiden 2016 2020 valmistelu on edennyt ja toimenpiteet tuodaan päätöksentekoon kevään aikana. Vähäpäästöistä joukkoliikennettä on edistetty sitoutumalla Länsimetron liityntälinjojen kilpailutuksen yhteydessä sähköbussien latausasemien hankintaan. Länsimetron kasvu- ja kehitysvyöhykkeen tavoitteet on valmisteltu yhdessä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelman kanssa. Tavoitteilla ohjataan alueen kehittymistä elinvoimaisena, kilpailukykyisenä kestävän kehityksen kaupunkina Espootarinan mukaisesti. Kestävää kasvua tavoitellaan myös pääkaupunkiseudun Smart & Clean -yhteistyössä, jonka tavoitteena on tehdä seudusta kansainvälisesti merkittävä cleantech-referenssialue. Kesäkuussa Espoo antoi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ja on haastanut kaupungin yksiköt, toimialat ja työyhteisöt sekä kaupungin avustettavat yhteisöt antamaan omat konkreettiset sitoumuksensa. Sitoumusten kautta kestävän kehityksen tavoitteita jalkautetaan yhä laajemmin osaksi kaupunkikonsernin ja kumppaneiden toimintaa. Tuhansia asukkaita on osallistunut kestävän kehityksen työhön kestävän elämäntavan ja Lähiluonto-vuoden projektien, tapahtumien ja talkoiden kautta. Lähes 2000 koululaista osallistui Meidän roskis -kokeiluun ja siivoustalkoisiin osallistuneiden määrä kolminkertaistui viime vuodesta. Kaikkiaan eri talkoissa, tilaisuuksissa ja tapahtumissa tavoitettiin vuoden aikana yli 34 000 asukasta. Espoon kestävän kehityksen toiminnalla on pitkä historia 1 ja myös kansainvälistä merkittävyyttä. Espoolaiset asiantuntijat toimivat monissa merkittävissä kansainvälisissä rooleissa. Ohjelman ohjausryhmän puheenjohtajat vaikuttavat EU:n Alueiden komitean kautta sen kestävän kehityksen politiikassa mm. Pariisin COP21- prosessiin, tavoitteiden asetteluun ja Covenant of Mayors -toiminnan kehittymiseen. Espoon ystävyyskaupunkitoiminta Shanghain kanssa on vahvistunut ja ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen varautuminen on otettu osaksi yhteistyöohjelmaa. Kestävän kehityksen ohjelmatyö on oikealla polulla. Uusia toimintamalleja ja tavoitteita on juurrutettu osaksi kaupungin toimintaa. Ohjausryhmän pöytäkirjat on julkistettu verkossa: espoo.fi/kestavakehitys 2 Tilanne hyötytavoitteittain Hyötytavoite 1: Kestävä elämäntapa Kestävän elämäntavan hyötytavoite on projektoitu vuosiksi 2015 16. Projektissa vahvistetaan henkilöstön, kuntalaisten ja kumppanien sitoutumista ja aktiivista 1 Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun YK:n organisoitu valmistelu johti Espoo Convention -nimellä tunnettuun menettelyyn ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tämän asiakirjan on ratifioinut lähes 50 maata ja EU ja se toimii edelleen alan yhtenä kulmakivenä.
osallistumista kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Vuonna 2015 sitä on rahoittanut ohjelman lisäksi Uudenmaan liitto. Yhteistyön vahvistamiseksi projektissa on tuotu yhteen Espoon kestävän kehityksen portinvartijoita. Portinvartijat ovat kaupungin työntekijöitä sekä kumppaneiden ja elinkeinoelämän edustajia, joilla on omassa työssään erityisen suuri mahdollisuus vaikuttaa kuntalaisten energian ja luonnonvarojen kulutusta koskeviin päätöksiin. Portinvartijatyön tuloksia on hyödynnetty mm. KulttuuriEspoo 2030 -valmistelussa sekä konkreettisissa kokeiluissa, joita ovat mm. Espoo Cateringin koululaisille suuntaama Papuposset. jossa oppilaat pääsevät suunnittelemaan ilmastoystävällisiä lounaita ateriapalveluiden toteutettavaksi. Seuraavan vuoden merkittävä kehittämiskohde on Made in Kera! - kestävän elämäntavan, kädentaitojen ja kiertotalouden yhteisön ja jaettujen työpajatilojen kehittäminen kierrätyskeskuksen yhteyteen Keraan. Koulujen, nuorisotilojen, kuvataidekoulujen ja asukasyhdistysten kanssa on toteutettu Meidän roskis -kokeilu, jossa roska-astioita muutettiin katukuvaa kaunistaviksi taideteoksiksi. Toimintaan osallistui yli 1700 lasta ja nuorta ja sen tuloksena syntyi 170 taideroskista. Vaikutuksia ilkivaltaan ja roskaamisen vähenemiseen seurataan vuoden 2016 aikana ja toimintamalli vakiinnutetaan pysyväksi osaksi kaupungin toimintaa. Esimiesten kestävän kehityksen koulutusten suunnittelu on edennyt ja kaksiosainen pilottikoulutus 20 esimiehelle järjestetään ensi vuonna. Kestävän elämäntavan viestintäkonsepti on valmistunut. Viestinnän tavoitteena on tehdä näkyväksi Espoon kestävän kehityksen työtä ja kannustaa asukkaita kestäviin valintoihin. Ensimmäiset jalkautukset toteutetaan vuonna 2016. Reilun kaupan kaupungin arvonimeä on tehty näkyväksi tapahtumissa, kouluissa ja ateriapalveluissa. Kestävän elämäntavan projektin työpajoihin, tilaisuuksiin ja yhteistyötapahtumiin on osallistunut vuoden aikana yli 16 500 henkilöä. Kestävän kehityksen RCE Espoo -verkoston koordinaatiovastuu on siirtynyt Espoon kaupungilta Laurealle. Laurean johdolla on vuoden 2015 aikana valmistunut ehdotus verkoston uudeksi koordinaatiomalliksi. Hyötytavoitteen toteutumista on edistetty Uudenmaan liiton rahoittamalla projektilla. Uusien toimintamallien käyttöönottoa, kehittämistä, testausta ja juurruttamista jatketaan ohjelmakauden loppuun asti. Hyötytavoite 2: Kestävä verkostomainen kaupunki Kestävä verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Hyötytavoite koostuu neljästä osa-alueesta: elinkaarikustannusten ohjaavuudesta, kaupunkikeskusten imagosta ja identiteetistä, alueiden sosiaalisesta kestävyydestä ja kaupunkirakennetta tiivistävästä asuntotuotannosta. Kuluvana vuonna yhdessä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys ohjelman kanssa on valmisteltu ja hyväksytty Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävälle tavoitteet, joiden kautta alueen rakentumista ohjataan. Tavoitteilla edistetään Espoo-tarinan toteutumista siten, että alueesta muodostuu taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä ja vetovoimainen sekä innovatiivisiin ratkaisuihin perustuva verkostokaupunki. Vuonna 2015 kestävän verkostomaisen kaupungin hyötytavoitetta on toteutettu Aaltoyliopiston kanssa kaksivuotisen SASUI-hankkeen (SASUI Systemic Architectures for Sustainable Urban Innovation) yhteydessä. Hankkeessa on selvitetty vastauksia tutkimuskysymyksiin:
Miten kaupungit voivat vaikuttaa ja olla kasvattamassa kestäviä urbaaneja innovaatioita? Miten edistetään matalahiiliperusteista toimintaa? Kaupunkien intressi tukea kestävää kaupunkisuunnittelua Innovaatiotoiminnan linkittyminen paikalliseen kaupunkisuunnitteluun Asukkaiden, kansalaisten ja äänestäjien kytkeytyminen PPPP-käsite: oikeiden toimintamallien löytäminen ja sosiaaliset innovaatiot SASUI-hankkeessa on mm. tunnistettu T3-alueen alueidentiteetin ja elinvoimatekijöiden elementtejä sekä tarkasteltu uusia, kestävän arkiliikkumisen ja kumppanuussuunnittelun ekologisia ja sosiaalisia innovaatioita ja toimintamalleja. Hyötytavoite on edistynyt poikkihallinnollisessa yhteistyössä sekä ulkoisten kumppaneiden kanssa. Hyötytavoite on laaja ja pysyvien toimintatapamallien juurruttaminen jatkuu ohjelmakauden loppuun. Ennusteena on, että hyötytavoite saavuttaa tavoitteet ja luo pysyvän toimintamallin tavoitteiden jatkokehittämistyölle. Hyötytavoite 3: Espoon luonto ja ympäristö Vuonna 2015 hyötytavoitetta toteutettiin Lähiluonto-vuosi -projektilla. Vuoden aikana järjestettiin talkoita, tapahtumia, retkiä ja kursseja. Talkootoiminnan kehittämiseksi on saatu rahoitusta Uudenmaan liitolta. Projektissa on kehitetty talkooviestintää ja järjestetty virtavesi-, perinnemaisema-, vieraslaji- ja puhtaanapitotalkoita. Talkoisiin osallistuneiden määrä kolminkertaistui viime vuodesta ja kymmenkertaistui kahdessa vuodessa. Viestintä tulee jatkumaan teknisen keskuksen ja ympäristökeskuksen koordinoimana ja materiaalit ovat myös muiden kaupunkien käytössä. Tietoja Espoon tärkeistä luontokohteista on viety citynomadi.com -mobiilisovellukseen ja tullaan viemään retkikartta.fi -palveluun. Koulujen ja päiväkotien kanssa on tehty yhteistyötä lähiluonnossa liikkumisen edistämiseksi. Elokuussa Espoo-päivän viikolla vietettiin Lähiluonto-viikkoa, jolloin koululais- ja päiväkotiryhmiä kannustettiin lähtemään Espoon monimuotoiseen lähiluontoon. Kouluille on tuotettu materiaaleja ja järjestetty koulutuksia. Poikkihallinnollista yhteistyötä on vahvistettu vuoden aikana ja koulumetsäyhteistyön jatko toteutetaan osana Vihervuotta 2016. Lähiluonto-vuoden aikana tapahtumiin on osallistunut yli 16 000 asukasta. Toiminnan kautta on viestitty Espoon arvokkaasta luonnosta ja mahdollisuuksista itse vaikuttaa elinympäristön vaalimiseen. Hyötytavoitteessa on saavutettu vuoden 2015 tavoitteet. Tuotosten toteuttaminen ja pysyvien toimintamallien juurruttaminen jatkuvat ohjelmakauden loppuun asti. Hyötytavoite 4: Ilmastotyön koordinointi Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu vuoden 2015 aikana luonnos kaupungin ilmastotoimenpiteistä vuosille 2016 2020. Ohjelmaan on valittu sellaiset toimenpidekokonaisuudet, joilla arvioidaan olevan suurin päästövähennyspotentiaali vuoteen 2020 mennessä. Toimenpiteet on jaoteltu kuuteen kokonaisuuteen:
1. Parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja vähäpäästöistä liikkumista 2. Tehdään Espoosta Suomen paras pyöräilykaupunki 3. Vauhditetaan lähiöiden korjausrakentamista ja täydennysrakentamista 4. Edistetään uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa ja energiatehokasta rakentamista 5. Toteutetaan vähäpäästöistä kaupunkirakennetta tukevaa kaavoitusta 6. Kaupunkiorganisaatio vähentää oman toimintansa ilmastovaikutuksia Edelliseen 2012 2014 ilmasto-ohjelmaan verrattuna toimenpiteiden määrä on noin kolmannes, mikä parantaa niiden toteuttamismahdollisuuksia ja seurantaa. Kullekin toimenpiteelle on määritelty indikaattori, mittari, aikataulu ja vastuutaho. Monet toimenpiteistä on jo aloitettu ja ilmastotyötä kehitetään jatkuvasti. Laadintaprosessi on ollut osallistava ja toimenpiteiden toteuttajat ovat jo valmisteluvaiheessa sitoutuneet toteutukseen. Luottamushenkilöille järjestettiin toimenpideohjelmasta seminaari syyskuussa. Hyötytavoitteessa on edetty suunnitellusti. Kestävän kehityksen ohjelman ohjausryhmä käsittelee ja esittää hyväksyttäväksi ilmastotoimenpiteet 2016 2020 alkuvuonna 2016. Ohjelma esitellään valtuuston jäsenille ensin seminaarissa tai muussa tilaisuudessa ja viedään sen jälkeen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Hyötytavoite 5: Energiaratkaisut Länsimetron kehityskäytävän varrella pyritään mahdollistamaan uusiutuviin polttoaineisiin ja energiatehokkuuteen perustuvien ratkaisujen käyttöönotto. Finnoon alue toimii ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena ja kestäviin energiaratkaisuihin liittyviä tavoitteita pyritään ottamaan mukaan tontinluovutukseen. Finnoon alueella energiaratkaisuja pohditaan yhdessä alueen rakentajien ja paikallisen energiayhtiön kanssa, jotta kiinteistöille asetettavat tavoitetasot ovat vaativia, mutta realistisia. Kaupungin alueen kiinteistöomistajille on tarjolla puolueetonta tietoa maalämmön, aurinkolämmön ja aurinkosähkön tuotantopotentiaaleista kiinteistökohtaisesti mm. energiatietopalvelun avulla. Aalto-yliopiston kesäkurssilla laadittiin suunnitelma, jossa selvitettiin, minkälaisia kaupallisia intressejä yrityksillä voisi olla palvelun tarjoamiseen omana palveluna. Joulukuussa 2015 käynnistettiin työskentely kaupungin tavoitetilan muodostamiseksi energiaratkaisujen suhteen. Työ aloitettiin poikkihallinnollisessa yhteistyössä Laurea Ammattikorkeakoulun innovaatioalustaosaamista hyödyntäen. Ohjelmatyöllä pyritään kirkastamaan kaupungin energiatavoitteita. Ennusteena on, että hyötytavoite saavuttaa tavoitteet ja luo ratkaisuja, joiden edistäminen jatkuu ohjelmakauden päättymisen jälkeen.
Hyötytavoite 6: Kestävät liikkumisratkaisut Espoon ilmastotoimenpiteiden priorisointiselvityksessä tunnistettiin Espoon suurin CO2-päästöjen vähennyspotentiaali liikenteessä. Erityisesti pyöräilyn ja julkisen liikenteen houkuttelevuuden kehittäminen voivat tuoda merkittäviä päästövähennyksiä. Espoo on edistänyt vähäpäästöistä joukkoliikennettä sitoutumalla Länsimetron liityntälinjojen kilpailutuksen yhteydessä sähköbussien latausasemien hankintaan. Kestävän kehityksen ohjelma on tiivistänyt yhteistyötä Espoon pyöräilyn edistämisen ohjausryhmän kanssa. Ohjelman pyynnöstä on mm. selvitetty Länsimetron asemille suunniteltujen pyöräpysäköintipaikkojen toteutusaste ja nostettu esiin tarve laadukkaalle ja riittävälle pyöräpysäköinnille liityntäliikenteessä. Pyöräilyä edistetään lisäksi osana kaupungin ilmastotyötä, jolle luodaan uusilla toimenpiteillä raamit vuosiksi 2016 2020. Sähköisen joukkoliikenteen näkökulmasta kaupungin tekemä päätös Länsimetron liityntäliikenteen osalta on merkittävä avaus, joka mahdollistaa jopa kansainvälisesti merkittävän sähköisen joukkoliikenteen referenssialueen syntymisen Espooseen. Yhteistyötä pyöräilyn edistämiseksi jatketaan vuoden 2016 aikana ja ilmastotoimenpiteillä suunnataan kehittämistyötä myös ohjelmakauden päättymisen jälkeiselle ajalle. 3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen Poikkihallinnollinen yhteistyö on laajentunut vuoden 2015 aikana. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja sen projekteihin ja toimenpiteisiin ovat osallistuneet kaikki toimialat ja useat tulosyksiköt. Lukuisten ulkoisten kumppaneiden kanssa on yhdessä edistetty ohjelman tavoitteiden toteutumista. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelman ohjausryhmän kanssa yhteistyötä on tehty työpajoissa. Ohjausryhmät myös ohjaavat yhdessä Smart & Clean - valmisteluhanketta, joka sivuaa kaikkia Kestävä kehitys -ohjelman hyötytavoitteita. Ohjelmakauden haasteena on ottaa vahvemmin mukaan keskeisiä yhteistyökumppaneita, jotka vaikuttavat Espoon kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Keskeisiä kumppaneita ovat mm. HSL, HSY, Fortum Oyj, Gasum Oy, Sitra, Helsinki ja Vantaa sekä alueen koulutusorganisaatiot. 4 Määrärahan käyttö Ohjelmalle oli varattu 200 000 euron määräraha vuodelle 2015. Lisäksi ohjelma sai Uudenmaan liitolta maakunnan kehittämisrahaa kestävän elämäntavan ja Espoon luonto ja ympäristö -hyötytavoitteiden projekteihin yhteensä 50 000 euroa. Yhteensä ohjelmatyöhön on vuoden loppuun mennessä käytetty 210 740 euroa Vuoden 2016 projektit ja toimenpiteet Edelliseltä vuodelta jatkuvat projektit ja toimenpiteet Kestävä elämäntapa Kestävän elämäntavan kaksivuotisessa projektissa vahvistetaan henkilöstön, kuntalaisten ja kumppanien sitoutumista ja aktiivista osallistumista kaupungin kestävän kehityksen
tavoitteiden saavuttamiseen. Keinoja tähän ovat mm. yksiköiden kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset, portinvartijatoiminta, esimiesten kestävän kehityksen valmennuksen pilotointi ja kestävien valintojen näkyväksi tekeminen viestinnän keinoin. Ilmastotoimenpiteet Vuoden 2015 aikana valmistellut Espoon ilmastotoimenpiteet vuosille 2016 2020 viimeistellään ja viedään päätöksentekoon kevään 2016 aikana. Toimenpiteiden jalkautus jatkuu. Yritysvastuun kehittäminen konserniyhtiöissä Syksyllä 2015 aloitettu yritysvastuun kehittäminen jatkuu Espoon Asunnot Oy:n kanssa. Espoon Asunnot kehittää yhdessä Espoon kaupungin kestävän kehityksen asiantuntijoiden kanssa taloudellisesta, sosiaalista ja erityisesti ympäristövastuullisuutta. Yritysvastuun järjestelmällisyyttä ja raportointia kehitetään vuoden 2016 aikana ja se on tarkoituksena integroida osaksi organisaation normaaleja johtamis- ja raportointimenetelmiä. Yhteistyön tuloksena syntyy toimintamalli, jonka myötä kehittämistyö on mahdollista ulottaa myös muihin konserniyhtiöihin. Pyöräilyn edistäminen Kestävän kehityksen ohjelmatyöllä tuetaan Espoon pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteiden saavuttamista. Vuodelle 2016 suunnitellut toimenpiteet liittyvät poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseen ja pyöräilyviestintään. Sähköisen joukkoliikenteen edistäminen Vähäpäästöisen joukkoliikenteen edistämistä jatketaan laatimalla vuoden 2016 aikana pitkän aikavälin suunnitelma sähköbussien suosimisesta HSL:n linjojen tulevissa kilpailutuksissa. Uusiutuvan energian ratkaisut Vuoden 2016 aikana kirkastetaan kaupungin energiatavoitteet kestävien energiaratkaisujen edistämiseksi myös ohjelmakauden päättymisen jälkeen. Uudet, vuonna 2016 alkavat projektit ja toimenpiteet Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä Kehityskäytävän tueksi on suunnitteilla hanke, jossa kehitetään verkostojohtamista ja luodaan alueelle kestävän kehityksen mukainen innovaatioekosysteemi yhteistyössä Aaltoyliopiston kanssa. Hankkeelle on haettu Tekes-rahoitusta. PKS Smart & Clean Vuonna 2016 perustetaan pääkaupunkiseudun yhteinen Smart & Clean -säätiö, jonka tavoitteena on tehdä metropolialueesta kansainvälisesti merkittävä cleantechin referenssialue. Vihervuosi 2016 Luonto ja ympäristö -hyötytavoitteen kaksivuotinen projekti jatkuu Vihervuosi 2016 - teemavuodella. Vihervuoden alla on neljä alaprojektia: koulumetsäyhteistyö, luonnonalueista viestintä, luonnonhoidon toimintamallin päivittäminen sekä tapahtumat ja talkoot. Made in Kera! Keran Kutojantien alueelle on suunnitteilla kestävän elämäntavan, kädentaitojen, kierrätyksen, jaettujen työpajatilojen ja työvälineiden sekä näihin liittyvän yritystoiminnan ja oppimisen keskittymä. Se toteutetaan laajassa yhteistyössä alueen oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ja toiminnan käynnistämiseksi haetaan rahoitusta Uudenmaan liitolta.