YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 130/05/1 Dnro Psy-2005-y-83 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Tornion voimalaitoksen ympäristölupa Tornion Voima Oy c/o Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Frilundintie 7 65170 VAASA
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA, SEN SIJAINTI JA TOIMINNAN ALOITTAMINEN... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE... 5 Luvat... 5 Kaavoitustilanne... 5 LAITOKSEN TOIMINTA... 6 Laitteistot ja rakenteet... 6 Kapasiteetti ja tuotanto... 6 Prosessikuvaus... 6 Polttoaineet... 7 Polttoaineiden laatu... 8 Polttoaineiden varastointi... 9 Muut toiminnot... 9 Raakaveden otto... 9 Kemikaalit ja kemikaalien varastointi... 9 Muut raaka-aineet... 10 Liikennejärjestelyt...10 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus... 10 BAT-arviointi...10 Energiatehokkuus... 12 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 13 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 13 Päästöt ilmaan... 13 Rikkidioksidipäästöt... 13 Typenoksidipäästöt... 14 Hiukkaspäästöt... 14 Metallipäästöt... 14 Hiilidioksidipäästöt... 15 Muut päästöt ilmaan... 15 Päästöt vesiin... 15 Jäähdytysvesi... 16 Jätevedet... 16 Sade- ja perusvedet... 16 Melupäästöt... 17 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 17 TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI... 18 Ehdotus valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaisiksi raja-arvoiksi... 18 Ehdotus valtioneuvoston asetuksen 362/2003 mukaisiksi raja-arvoiksi... 18 VOIMALAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 19 Asutus ja rakennettu ympäristö... 19 Ympäristöolosuhteet... 20 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 21 Tornion voimalaitoksen päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun... 21 Tornion voimalaitoksen päästöjen vaikutukset laskeumiin... 22 Meluvaikutus...23 Vaikutukset luonnonympäristöön... 24 Vaikutus kallio- ja maaperään sekä pohjavesiin... 24 Vaikutus maisemaan... 24 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA... 24 Käyttötarkkailu... 25 Päästö- ja kuormitustarkkailu... 26 Huolto ja kunnossapito... 28 Poikkeamat ja häiriötilanteet... 29
Ympäristövaikutusten tarkkailu... 30 Ilmoitukset... 30 Raportointi... 30 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 31 Riskienhallintaorganisaatio... 31 Öljy- ja kemikaalivuotojen hallinta... 32 Tulipalo... 32 Hallitsemattomat savukaasupäästöt... 32 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 33 Lupahakemuksen täydennykset... 33 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 33 Lausunnot... 33 Hakijan kuuleminen ja vastine... 36 Neuvottelut... 36 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 37 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 37 LUPAMÄÄRÄYKSET... 37 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 37 Polttoaineet... 37 Päästöt ilmaan... 37 Melu ja pöly... 39 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 39 Varastointi... 39 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 40 Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja... 40 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 41 RATKAISUN PERUSTELUT... 41 Ympäristöluparatkaisun perustelut... 41 Lupamääräysten perustelut... 41 Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettujen lupamääräysten perustelut... 41 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 44 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 44 Päätöksen voimassaolo... 44 Lupamääräysten tarkistaminen... 44 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 44 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 45 Ympäristöluvan täytäntöönpano... 45 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA... 45 Vakuus... 45 Toiminnan aloittamisluvan perustelut... 45 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 46 KÄSITTELYMAKSU... U 46 Ratkaisu... 46 Perustelu... 46 Oikeusohje... 46 MUUTOKSENHAKU... 47 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Tornion Voima Oy on ympäristölupavirastoon 9.6.2005 toimittamalla hakemuksella hakenut ympäristölupaa Tornion voimalaitoksen energiatuotannolle. Voimalaitoksen polttoaineiden käytön osalta lupaa haetaan kahdelle vaihtoehdolle, jotka ovat: lajitellun yhdyskuntajätteen käyttö rinnakkaispolttoaineena, vain jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuulumattomien polttoaineiden käyttö. TOIMINTA, SEN SIJAINTI JA TOIMINNAN ALOITTAMINEN Tornion voimalaitoksella on yksi polttoaineteholtaan 143 MW:n kiertoleijupetikattila, jolla tuotetaan vuodessa 290 GWh lämpöä Tornion tehdasalueen kaukolämpöverkkoon, 214 GWh prosessihöyryä Tornion tehdasalueen tuotantolaitoksille ja 270 GWh sähköä valtakunnan verkkoon. Kattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella ja rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjä vähennetään syöttämällä kattilaan tarvittaessa kalkkia ja ammoniakkivettä. Savukaasut johdetaan 70 metriä korkeaan piippuun. Polttoaineita voimalaitoksella kulutetaan enimmillään vuodessa yhteensä1 074 GWh, josta turvetta 50 100 %, haketta 0 40 % ja ferrokromitehtaalta saatavaa häkäkaasua noin 5 %. Lisäksi voidaan käyttää kivihiiltä ja lajitellusta jätteestä tehtyä kierrätyspolttoainetta, joilla korvataan lähinnä turvetta. Kierrätyspolttoaineen osuus kattilaan syötettävässä polttoaineseoksessa on 0 15 %. Voimalaitos sijaitsee Tornion kaupungissa Röyttän kaupunginosassa kiinteistöllä 851-17-3-1 Tornion tehtaiden tehdasalueella. Tontin omistaa Outokumpu Stainless Oy, jolta Tornion Voima Oy on vuokrannut noin 6 ha:n määräalan alueen länsilaidalta. Voimalaitosalueella sijaitsevat kattilarakennus, turbiinirakennus, toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilat, polttoaineiden vastaanottoasema, varastosiiloja ja kivihiilen varastokenttä. Voimalaitoksen kanssa samalla kiinteistöllä ei sijaitse muita laitoksia tai toimintoja, mutta tehdasalueella toimivat: Outokumpu Stainless Oy:n (95400 Tornio, puh. 016-4521) jaloterästehdas Outokumpu Chrome Oy:n (95400 Tornio, puh. 016-4521) ferrokromitehdas MultiServ Oy:n (c/o Outokumpu Stainless Oy, 95400 Tornio, puh. 016-447463) terässulattokuonan käsittely ja kuonatuotteiden jatkojalostus Tapojärvi Oy:n (c/o Outokumpu Stainless Oy, 95400 Tornio, puh. 016-453458) ferrokromin rikastus- ja murskaustoiminta ja FeCrkuonatuotteiden valmistus Skrot Johan Oy:n (c/o Outokumpu Stainless Oy, 95400 Tornio) terästehtaan kierrätysromun murskaustoiminta Oy Aga Ab:n (Karapellontie 2, 02610 Espoo, puh 010-2421) ilmakaasutehdas Tehokaasu Oy:n nesteterminaali (Röyttä, 95400 Tornio, puh. 010 458 9061).
Voimalaitos otetaan käyttöön lokakuussa vuonna 2007. Uusi voimalaitos korvaa Outokumpu Stainless Oy:n raskasta polttoöljyä käyttävän lämpölaitoksen peruskuormatuotantoa. 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti voimalaitoksella, jonka polttoaineteho on yli 5 MW on oltava ympäristölupa. Voimalaitoksella ja Outokumpu Stainless Oy:n jaloterästehtaalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään. Ympäristölupahakemus ei koske jätevesien johtamisen mahdollisesti aiheuttamia ja muita vesistösidonnaisia vaikutuksia, jotka ratkaisee tarvittaessa suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio. Tällaisia vaikutuksia hakija ei ole arvioinut olevan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Voimalaitos sijaitsee samalla toiminta-alueella Outokumpu Stainless Oy:n jaloterästehtaan kanssa. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on terästehdasta koskevien ympäristölupa-asioiden osalta toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella. Koska voimalaitokselle haetaan lupaa siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään, on ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin perusteella Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto toimivaltainen lupaviranomainen myös voimalaitoksen ympäristölupa-asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Luvat Kaavoitustilanne Kyseessä on uusi toiminta. Tehdasalueella, jonne voimalaitos sijoittuu, on voimassa Länsi-Lapin seutukaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 25.2.2003. Seutukaavassa tehdasalue on merkitty teollisuustoimintojen alueeksi (T). Tehdasalueen pohjoispuoli on taajatoimintojen aluetta (A), itä- ja länsipuoli ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja satama-alue etelässä vesiliikenteen aluetta (LV).
Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan ehdotus on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa 19.11.2004. Maakuntakaavaehdotuksessa on varattu tuulivoimalle alue myös Röyttästä. Tornion kaupunginvaltuuston 12.12.1988 hyväksymässä yleiskaavassa (eioikeusvaikutteinen) Tornion tehtaiden alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi, joka on varattu runsaasti tilaa tarvitsevalle tai asuinympäristöä häiritsevälle tuotanto- ja varastotoiminnalle (T-alue). Yleiskaavan tarkistus on käynnissä. Röyttän niemellä on voimassa Tornion kaupunginvaltuuston 28.1.2002 hyväksymä asemakaava ja asemakaavan muutos. Voimalaitosalue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T/kem-1), kuten pääosa tehdasalueesta. Asemakaavaluokittelu mahdollistaa myös jätteiden ja sivutuotteiden käsittelyn ja loppusijoituksen sekä maanalaisten rakennusten tai rakennelmien rakentamisen. 6 LAITOKSEN TOIMINTA Laitteistot ja rakenteet Voimalaitosrakennuksiin sijoitetaan kiinteän polttoaineen kiertoleijukattila ja turbiini. Laitosalueella sijaitsevat savukaasujen puhdistuslaitteisto, polttoaineiden vastaanottoasema, murska, seula ja magneettierotin, varastosiilot, hiilikenttä kivihiilen varastointiin sekä polttoainekuljettimet kattilaan. Kapasiteetti ja tuotanto Tornion voimalaitos tuottaa kaukolämpöä (kapasiteetti 70 MW) Tornion tehdasalueen kaukolämpöverkkoon, prosessihöyryä (kapasiteetti 40 MW, mutta yhtäaikaisesti 90 MW höyryä ja lämpöä), Tornion tehdasalueen tuotantolaitoksille ja sähköä (kapasiteetti noin 40 MW) valtakunnan verkkoon. Vuodessa tuotetaan lämpöä noin 290 GWh/a, prosessihöyryä noin 214 GWh/a ja sähköä noin 270 GWh/a. Voimalaitos toimii ympäri vuoden ympärivuorokautisesti lyhyttä huoltoseisokkia lukuun ottamatta. Kaukolämpöä ja höyryä tuotetaan tehdasalueen tuotantolaitosten tarpeen mukaan. Laitoksella tuotettava sähkö on suurimmaksi osaksi vastapainesähköä. Lisäksi voimalaitoksella voidaan tuottaa lauhdesähköä. Lauhdesähkön tuotanto määräytyy sähkömarkkinatilanteen mukaan ja sen määrä vaihtelee huomattavasti. Prosessikuvaus Polttoaineet tuodaan laitokselle pääosin autokuljetuksina. Kierrätyspolttoainetta voidaan tuoda lisäksi myös laivalla ja junalla, hiili tuodaan laivalla. Polttoaineet varastoidaan voimalaitoksella niille varattuihin varastosiiloihin ja hiili hiilikentälle. Kiinteät polttoaineet murskataan tarvittaessa ennen polttoon ohjaamista. Kiertoleijukattilassa voidaan polttaa useita polttoaineita samanaikaisesti. Polttoaineet syötetään petimateriaalina olevan hiekan joukkoon, jolloin hiekka kuumentaa ja sytyttää ne nopeasti. Hiekka/polttoaineseokseen puhalletaan palamisilmaa, joka yhdessä palamisen kanssa saa hiek-
ka/polttoaineseoksen voimakkaaseen liikkeeseen tulipesän yläosaan, jossa palokaasut ja pesään palautettava hiekka erotetaan sykloneissa toisistaan. Kuumat kaasut ohjataan kattilan lämmön talteenottopinnoille. Kattilasta saatava höyry pyörittää höyryturbiinia ja samalla akselilla olevaa generaattoria, joka tuottaa sähköä. Sähkö siirretään muuntajan kautta verkkoon. Turbiinin väliotosta otetaan höyryä Tornion tehtaille ja kaukolämmönvaihtimille, joiden avulla lämmitetään tehtaiden kaukolämpöverkossa kiertävää vettä. Kaukolämmönsiirrin lämmittää kaukolämpöveden vuodenajasta riippuen 85 115 C:een ja vesi palaa jäähtyneenä takaisin. Osa teollisuusasiakkaille toimitetusta höyrystä palaa vedeksi lauhtuneena voimalaitokselle. Jos tuotetaan lauhdesähköä, höyry johdetaan turbiinista lauhduttimeen, jossa höyry lauhdutetaan jälleen vedeksi merestä otettavan jäähdytysveden avulla. Kaukolämmönvaihtimien ja lauhduttimen jälkeen vesi pumpataan takaisin kattilaan uutta kiertoa varten. Savukaasuvirtauksen mukana ulos tulipesästä kulkeutuvat kiintoainepartikkelit erotetaan sähkösuodattimella. Puhdistetut savukaasut johdetaan 70 metriä korkean piipun kautta ulos. 7 Polttoaineet Tornion voimalaitos käyttää polttoaineena turvetta, puuta, häkäkaasua, kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Mahdollisesti voimalaitoksella ryhdytään käyttämään myös kierrätyspolttoainetta (REF). Polttoaineita kulutetaan enimmillään yhteensä 1 074 GWh/a. Raskasta polttoöljyä käytetään käynnistyksissä ja varapolttoaineena. Eri polttoaineiden osuudet voimalaitoksen polttoaine-energiasta vaihtelevat käyttötilanteiden ja polttoaineiden saatavuuden mukaan: Turpeen osuus voimalaitoksen polttoaine-energiasta on normaalitilanteessa 50 70 %. Kattilan polttoaineena voidaan käyttää myös pelkästään turvetta (energiaosuus tällöin 100 %) tai korvata turve hiilellä. Puun osuus on 0 40 %. Puun käyttöä polttoaineena voi rajoittaa sen saatavuus. Häkäkaasun osuus on 0 30 %. Outokumpu Chrome Oy:n ferrokromitehtaalla syntyvästä häkäkaasusta poltetaan Outokumpu Stainless Oy:n tuotanto-osastoilta ylijäävä määrä. Kivihiilen osuus on 0 %, jos turpeen poltto on kilpailukykyistä. Kivihiiltä käytetään tarvittaessa turpeen sijasta, jolloin sen energiaosuus on 0 100 %. Kivihiilen käyttö suhteessa turpeeseen määräytyy lähinnä taloudellisten ja lainsäädännöllisten (esim. verotus) seikkojen perusteella. Jos kierrätyspolttoainetta käytetään yhtenä voimalaitoksen polttoaineista, on sen osuus polttoaine-energiasta 0 15 %. Kierrätyspolttoainetta voidaan käyttää vain, kun kattilateho on yli 50 %, vastapaineajossa lähinnä talviaikaan. Yhden vuorokauden aikana kierrätyspolttoainetta käytetään enintään 100 tonnia. Arvio voimalaitoksen tyypillisestä vuositason polttoainejakaumasta (energiaosuuksina) on seuraava: turvetta 70 % ja haketta 30 %. Jos ryhdytään käyttämään kierrätyspolttoainetta, arvioidaan tyypillisen vuositason polttoainejakauman olevan vastaavasti turvetta 70 %, haketta 20 % ja kierrätyspolttoainetta 10 %. Häkäkaasun osuus vuositasolla on noin 5 % ja sillä korvataan muita polttoaineita. Suurin osa häkäkaasusta käytetään kuiten-
kin tuotanto-osastojen noin yhden kuukauden kestävän seisokin aikana, joten suurimman osan vuotta häkäkaasua ei voimalaitoksella käytetä lainkaan. 8 Polttoaineiden laatu Seuraavissa taulukoissa on esitetty tyypilliset polttoaineiden laatutiedot, jotka on saatu pääosin polttoaineiden toimittajilta ja osin kirjallisuudesta. Taulukoissa esitettyjä tietoja on käytetty myös jätteenpolttoasetuksen mukaisten rinnakkaispolton päästörajojen laskemiseen sekoitussäännön mukaan. Jyrsinturve Hake CO-kaasu Hiili Lämpöarvo - teholl. saap.tilassa MJ/kg 9,15 (8,0 10,5) 8,2 (7-11) 9,3 (8,9-9,5) 25,7 (22,7-29,2) Kosteus p - % 50 (40-56) 50 (40-65) 1 9 (4-14) Tuhkapitoisuus p - %, ka 6 (3-13) 2 (0,5-2) 13,6 (6-18) Rikkipitoisuus p - %, ka 0,3 (0,15-0,5) 0,01 (0-0,05) 0,01 (<0,1) 0,6 (0,2-1,0) Klooripitoisuus p - %, ka 0,03 (0,02-0,1) 0,02 (0-0,05) 0,01 0,1 (0,01-0,2) Kiintoainepitoisuus mg/m 3 20 (1-20) CO til-% 85 (84-88) CO 2 til-% 6 H 2 til-% 5 (4,6-6,4) H 2 O til-% 1 N 2 til-% 3 Kierrätyspolttoaine POR Lämpöarvo - teholl. kuiva-aineessa MJ/kg 21,5 (19-22) 41 ( 40,6) Kosteus % 23 (13-30) Tuhkapitoisuus p - %, ka 7,5 (5,5-9,8) 0,03 ( 0,08) Rikkipitoisuus p - %, ka 0,13 (0,1-0,3) 0,9 ( 1) Klooripitoisuus p - %, ka 0,24 (0,1-0,4) Elohopea µg/g, ka <0,1 Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V µg/g, ka <1 000 Cd+Tl µg/g, ka <0,8 Turpeen kemiallinen koostumus ja laatu vaihtelevat suotyypin, maatumisasteen sekä tuotantotavan ja olosuhteiden mukaan. Tornion voimalaitokselle jyrsinturve tulee Pohjois-Suomen soilta. Tavanomaisiin polttoaineisiin luettava puupolttoaine käsittää Tornion tehtaiden alueelta muodostuvan hyödyntämiskelvottoman puun ja markkinoilla toimivilta yrityksiltä hankittavan hakkeen. Puu on käsittelemätöntä. Kierrätys-polttoaineesta (REF) suurin osa, noin 90 %, on puuta ja noin 10 % muovia, pahvia ja paperia, joka kelpaa poltettavaksi mutta ei materiaalina kierrätettäväksi. Kierrätyspolttoaine ostetaan sitä valmistavilta yrityksiltä, jotka erottelevat materiaalina hyödyntämiskelpoiset ja -kelvottomat jakeet erilleen ja murskaavat polttokelpoisen jakeen niin, että se voidaan käyttää voimalaitoksella ilman jatkokäsittelyjä.
9 Polttoaineiden varastointi Polttoaineet varastoidaan hiiltä lukuun ottamatta katetuissa tiloissa, joten pölyämistä tai roskaantumista ei aiheudu. Voimalaitosalueelle rakennetaan polttoaineiden vastaanottoasema, josta turve, puu ja mahdollinen REF siirretään murskan ja magneettierottimen kautta siiloon ja edelleen kattilaan koteloitua kuljetinta pitkin. Sekä turpeelle, hakkeelle että kierrätyspolttoaineelle on varastosiilot. Kiinteät polttoaineet johdetaan varastosiiloista kuljettimella 100 m 3 :n kattilasiiloon, josta polttoaineseos syötetään edelleen kattilaan. Kivihiili varastoidaan voimalaitostontilla sijaitsevalla hiilikentällä, jonka laajuus on noin 35 500 m 2. Varastoitava määrä on enimmillään noin 100 000 tonnia. Hiilikenttä asfaltoidaan. Hiilikentältä hiili siirretään varastotaskuun ja edelleen seulan, murskan ja magneettierottimen kautta syöttölinjaa pitkin kattilaan. Outokumpu Stainless Oy varastoi tehdasalueella raskasta polttoöljyä omistamassaan 3 000 m 3 :n säiliössä, josta Tornion Voima Oy ostaa voimalaitoksella tarvittavan öljyn. Muut toiminnot Raakaveden otto Tornion voimalaitos liitetään tehdasalueen aluevesiverkkoon ja voimalaitos ostaa tarvitsemansa talous- ja prosessiveden sekä jäähdytysveden Outokumpu Stainless Oy:ltä. Talous- ja prosessiveden kulutus on yhteensä noin 200 000 m 3 /a, josta sosiaali- ja saniteettitiloissa käytettävää talousvettä on noin 15 000 m 3 /a. Prosessivedestä suurin osa (80 95 %) on Outokumpu Stainless Oy:n vesilaitoksella valmistettua höyryprosessin tarvitsemaa suolatonta lisävettä. Jäähdytysvettä kuluu enimmillään noin 17,3 milj.m 3 /a, kun huomioidaan mahdollinen lauhdesähkön tuotanto. Jäähdytysvettä käytetään yhdistetyn kaukolämmön ja sähkön tuotannon aikana mm. turbiinien voiteluöljyjen ja säätö-öljyjen jäähdytykseen ja muiden laitteiden (esim. generaattori, pumput, ilmastointi) jäähdytykseen. Lauhdesähköä tuotettaessa enin osa jäähdytysvedestä kuluu lauhduttimen jäähdytykseen lauhdeperän jälkeen. Lauhdesähkön tuotantoon vaikuttaa sähkömarkkinatilanne sekä höyryä tai lämpöä käyttävien asiakkaiden seisokit ja lämmöntarve. Kemikaalit ja kemikaalien varastointi Voimalaitoksen kemikaalien käyttö on vähäistä, sillä voimalaitoksella tarvittavan veden valmistaa Outokumpu Stainless Oy, eikä vedenkäsittelykemikaaleja näin ollen käytetä tai varastoida voimalaitoksella. Eniten kemikaaleista käytetään ympäristölle vaaratonta kalkkia. Kalkki siirretään autosta kalkin varastosiiloon. Kalkin kulutus vaihtelee turpeen polton mukaan. Kalkkia arvioidaan kulutettavan noin 26 tonnia vuorokaudessa. Typenoksidien vähentämiseksi kattilaan ruiskutetaan tarvittaessa ammoniakkivesiliuosta. Voimalaitoksen höyryprosessin putkistossa kiertävään veteen lisätään putkiston korroosion ja kerrostumien muodostumista estäviä kemikaaleja.
Kemikaalien varastointi laitoksella järjestetään kemikaalilainsäädännön mukaisesti. Kemikaalit varastoidaan erillisissä säiliöissä tai varastotiloissa sekä myyntipakkauksissa. 10 Muut raaka-aineet Kattiloista tuhkan mukana poistettavan petihiekan korvaamiseksi kattilaan syötetään uutta hiekkaa tarpeen mukaan. Tarvittava hiekka tuodaan kuorma-autoilla voimalaitokselle ja varastoidaan siilossa. Hiekan kulutus on enimmillään noin 5 tonnia vuorokaudessa, jota voidaan merkittävästi vähentää pohjatuhkan seulonnalla ja hiekan kierrätyksellä. Liikennejärjestelyt Tornion voimalaitoksen toimintaan liittyvät kuljetukset ovat pääosin maantiekuljetuksia. Maantiekuljetukset ovat pääasiassa polttoaine-, sivutuote- ja kemikaalikuljetuksia. Hiili tuodaan laivalla Röyttän satamaan ja osa kierrätyspolttoaineesta mahdollisesti laivalla tai junalla. Voimalaitoksen toimintaan liittyvää raskasta liikennettä arvioidaan olevan yhteensä noin 14 000 ajoneuvoa vuodessa, enimmillään laitoksen toimiessa täydellä teholla noin 40 kpl/vrk. Kuljetuksia on ympäri vuorokauden, kuten koko tehdasalueelle. Turve- ja hakekuormat ovat umpinaisia pölyämisen ja roskaantumisen estämiseksi. Outokumpu Stainless Oy:n vuonna 2004 teettämien liikennelaskentojen mukaan tehtaiden ja sataman toimintaan liittyvä autoliikenne Kromitiellä on ollut noin 5 200 autoa vuorokaudessa, josta yöajan liikenteen osuuden arvioidaan olevan 10 %. Liikennöinti voimalaitokselle valtatieltä 29 kulkee Kromitietä pitkin (tie 922). Uuden voimalaitoksen rakentaminen ei edellytä uusien liikenneväylien rakentamista, ainoastaan tehdasalueen sisällä rakennetaan liittymä voimalaitosalueelle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus BAT-arviointi Suurten polttolaitosten parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi käsitellään Euroopan Unionin luonnosvaiheessa (viimeisin luonnos laadittu marraskuussa 2004) olevassa BREF-asiakirjassa (Reference Document on Best Available Techniques for Large Combustion Plants). Jätteenpolton parasta käyttökelpoista tekniikkaa on kuvattu kansallisessa BAT-dokumentissa (Wilén, C.; Salokoski, P.; Kurkela, E. ja Sipilä, K. 2004. Finnish expert report on best available techniques in energy production from solid recovered fuels. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 688). Voimalaitos rakennetaan huomioiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteet niin että toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä tai sitä tehokkaasti vähentää. Pölyn leviämistä laitosalueella tapahtuvassa polttoaineiden vastaanotossa ja käsittelyssä ehkäisevät polttoainekuormien purku vastaanottohallissa, polttoaineiden varastointi siiloissa eikä ulkona (paitsi hiili), koteloidut kuljettimet ja niiden puhtaanpito sekä turpeen kosteuspitoisuus. Kierrätyspoltto-
aineelle on oma varastosiilo, jolloin kierrätyspolttoaineen syöttö kattilaan voidaan automaattisesti keskeyttää. Valittu kiertoleijutekniikka soveltuu erinomaisesti erilaisten ja epähomogeenisten polttoaineiden seospolttoon. Leijukattilat sallivat suuria polttoaineen laadun vaihteluita hyötysuhteen pysyessä korkeana ja päästöjen pieninä. Leijukattila soveltuu käytännössä rikittömän puuperäisen polttoaineen polttoon, mikä on ympäristön kannalta monessa suhteessa myönteistä. Käytännössä rikittömän puupolttoaineen (ja häkäkaasun) käyttö alentaa rikkidioksidipäästöjä. Puu sisältää muihin kiinteisiin polttoaineisiin verrattuna vähän tuhkaa ja raskasmetalleja ja puun sisältämä energia saadaan hyödynnettyä. Lisäksi puun poltossa vapautuvan hiilidioksidin lasketaan sitoutuvan biomassaan uudestaan eikä se siten edistä ilmaston lämpenemistä. Koska leijukattilan polttoaineena voidaan käyttää puuta, voidaan kattilassa hyödyntää tehdasalueella muodostuvan kierrätykseen kelpaamattoman puun sisältämä energia ja välttää puun vieminen kaatopaikalle. Kattilan tekniikka mahdollistaa myös häkäkaasun polton, jolloin häkäkaasua voidaan hyödyntää ilmakehään päästämisen sijaan energiantuotannossa ja siten korvata muita polttoaineita, kuten turvetta. Petihiekka tehostaa lämmön- ja aineensiirtoa ja sekoittumista tulipesässä, jolloin myös epätäydelliseen palamiseen liittyvien päästökomponenttien, kuten hiilimonoksidin ja hiilivetyjen, muodostuminen on vähäistä. Myös typenoksidipäästöt ovat tehokkaan sekoittumisen ja alhaisen palamislämpötilan takia tyypillisesti alempia kuin pölypoltossa. Palamislämpötila leijukattilassa on 850 1 000 C, jolloin typenoksidien muodostuminen palamisilman typestä ja hapesta on vähäisempää. Palamislämpötila on kuitenkin riittävän korkea, että typenoksidipäästöjä voidaan vähentää SNCRmenetelmällä. Dioksiini- ja furaanipäästöjen muodostumista ehkäisee riittävän korkea palamislämpötila ja tasainen palaminen leijupedissä. Voimalaitoksella on mahdollisuus palamisen edistämiseksi syöttää kattilaan jonkin verran Oy Aga Ab:n Tornion ilmakaasutehtaalla valmistettavaa happikaasua. Puhtaan happikaasun käyttäminen vähentää typenoksidipäästöjä, koska se korvaa ulkoilmaa palamisilmana eikä näin synny ulkoilman sisältämästä typestä muodostuvia typenoksideja. Lisäksi puhtaan happikaasun käyttö huippukuormatilanteissa lykkää huippukuorman tuottamista Outokumpu Stainless Oy:n öljykattiloilla, koska happikaasun syötöllä saadaan leijukattilan tehoa lisättyä noin 14 MW. Näin tuotantoa voidaan jatkaa Outokumpu Stainless Oy:n lämpökeskuksen sijaan Tornion voimalaitoksella, jossa on käytössä modernit päästöjenvähentämistekniikat. Polttotekniikan lisäksi Tornion voimalaitoksen savukaasupäästöjä vähennetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavilla menetelmillä: kalkinsyöttö yhdistettynä biopolttoaineen polttoon, SNCR ja sähkösuodatin. Lisäksi on huomioitava, että hankittavassa leijukattilassa voidaan käyttää rikin sidonnassa tavanomaista hienojakoisempaa, kalkkituotteiden valmistuksessa muodostuvaa sivutuotetta, mikä lisää ko. sivutuotekalkin hyödyntämismahdollisuuksia. Sähkösuodattimella vähennetään tehokkaasti myös raskasmetallipäästöjä. Savukaasun puhdistuksessa ei muodostu jätevesiä. Kattilan huolellisella käytön tarkkailulla ja kunnossapidolla voidaan vaikuttaa kattilan päästöihin merkittävästi. Laitosta ja sen puhdistinlaitteita käytetään parhaan käytännön mukaisesti. Kattilalaitosta ohjaa automaatiojärjestelmä, jonka avulla prosessia ja savukaasun puhdistusta käytetään, ohjataan ja tarkkaillaan voimalaitoksen valvomosta ympäri vuorokauden. Käyttötarkkailu kohdistuu prosessinhallinnan lisäksi myös päästöjen kannalta 11
merkittäviin tekijöihin, kuten polttoaineiden, kattilan ja puhdistinlaitteiden käyttöön sekä palamisen hyvyyteen, puhdistinlaitteiden toimintaan, käyttövaihteluihin ja käyttöhäiriöihin. Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt. Palamisen hyvyyden edistämiseksi myös kattilan puhdistuksesta huolehditaan. Voimalaitoksen päästöjen tarkkailu on pääosin jatkuvaa, LCP-asetuksen (tai jätteenpolttoasetuksen, jos poltetaan kierrätyspolttoainetta) vaatimusten mukaista. Automaatiojärjestelmä ohjaa päästötarkkailua, tekee päästölaskennan ja raja-arvoihin vertaamisen. Tiedot tallentuvat järjestelmään. Turvetta ja biopolttoainetta käyttävien lauhdelaitosten (kiertoleijupoltto) hyötysuhde jää 35 36 %:iin. Pelkkää sähköntuotantoa selvästi parempaan kokonaishyötysuhteeseen päästään sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Tornion voimalaitoksen hyötysuhde on 88 90 %, mikä on ympäristönsuojelun kannalta myönteistä kun otetaan huomioon luonnonvarojen säästyminen sekä päästöjen määrä. Voimalaitokselle hankitaan seulontalaitteisto, jolla voidaan seuloa hiekka erilleen lentotuhkasta. Seulottu hiekka palautetaan kattilaan. Seulonnan käyttöönotto säästää luonnonvaroja ja vähentää kaatopaikalle läjitettävän jätteen määrää. Vahinkoihin ja onnettomuuksiin varaudutaan teknisin ratkaisuin ja toimintaohjein. Tornion voimalaitoksella käytetään vain vähän ympäristölle vaarallisia kemikaaleja. Typenoksidien vähentämisessä SNCR-menetelmällä käytetään turvallisuussyistä ammoniakkivettä, ei 100 %:sta ammoniakkia. Mahdollisesti öljyyntyvät vedet käsitellään öljynerottimissa. Öljynerottimet varustetaan öljyntunnistimilla, joista tulee hälytys voimalaitoksen valvomoon, jossa on ympärivuorokautinen päivystys. Jätevedet ja sadevedet piha-alueelta johdetaan selkeytysaltaaseen, jossa on myös öljypuomit. Talousjätevedet johdetaan biologis-kemialliselle puhdistamolle. Päivittäisillä tarkastuskierroksilla tarkastetaan polttoainevarastot mahdollisten tulipalojen havaitsemiseksi. Tornion voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapito, sähkön ja lämmön yhteistuotanto, savukaasujen puhdistus ja vahinkotilanteisiin varautuminen tulee edustamaan tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa poltettaessa pelkästään tavanomaisia polttoaineita sekä rinnakkaispoltossa. Lisäksi uusi, nykyaikainen voimalaitos korvaa vanhojen raskasöljykäyttöisten kattiloiden peruskuormatuotannon. 12 Energiatehokkuus Energiantuotannossa energian taloudellinen ja tehokas käyttö on keskeinen toiminnan talouteen vaikuttava tekijä. Polttoaineiden sisältämä energia käytetään Tornion voimalaitoksella erittäin tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Laitosta pyritään ajamaan parhaalla hyötysuhteella kussakin tilanteessa. Kiertoleijukattilan höyryntuotannon hyötysuhde on 91,5 %. Kunnossapito seuraa ja ylläpitää laitteiden kuntoa, jolloin vältetään ylösajoja, joissa energiaa kuluu muuhun kuin varsinaiseen tuotantoon. Outokumpu Stainless Oy on liittynyt Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (nykyisin Elinkeinoelämän keskusliitto EK) ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen sopimukseen energiansäästön edistämisestä teollisuudessa. Tornion voimalaitos liitetään osaksi Outokumpu Stainless Oy:n
energiansäästösuunnitelmaa ja energiansäästötoimenpiteet raportoidaan osana Outokumpu Stainless Oy:n vuosiraporttia. 13 Ympäristöjohtamisjärjestelmä Tornion voimalaitoksen ympäristöasioiden hallinta toteutetaan standardin ISO 14 001 vaatimukset täyttäen. Tornion voimalaitoksen toiminta tullaan sisällyttämään Outokumpu Stainless Oy:n ympäristöjärjestelmään. Outokumpu Stainless Oy:lle on myönnetty ISO 14 001 -standardin mukainen sertifikaatti vuonna 1999 ja viimeisin auditointi on tehty tammikuussa 2005. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt ilmaan Arvio voimalaitoksen tyypillisestä vuositason polttoainejakaumasta (energiaosuuksina) on turvetta 70 % ja haketta 30 %. Jos ryhdytään käyttämään kierrätyspolttoainetta, arvioidaan tyypillisen vuositason polttoainejakauman olevan vastaavasti turvetta 70 %, haketta 20 % ja kierrätyspolttoainetta 10 %. Seuraavassa on laskennallisesti arvioitu Tornion voimalaitoksen päästöt ilmaan edellä mainituilla tyypillisillä vuositason polttoainejakaumilla. Häkäkaasua ei ole huomioitu voimalaitoksen kokonaispäästöjen määrien laskennassa, vaikka sen osuus polttoaineiden kulutuksesta vuositasolla on noin 5 %, koska suurimman osan vuotta häkäkaasua ei voimalaitoksella käytetä. Voimalaitoksella käytettävään häkäkaasun määrään ei voimalaitoksella pystytä vaikuttamaan, koska voimalaitos on tehdasalueella häkäkaasun tasaava käyttäjä. Näin ollen suurin osa vuosikäytöstä kulutetaan yhden kuukauden aikana kun tuotanto-osastoilla on vuosiseisokit. Häkäkaasu ei sisällä rikkiä eikä sen poltosta aiheudu hiukkaspäästöjä, joten häkäkaasun käyttö vähentää rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Rikkidioksidipäästöt Rikkidioksidipäästön määrään vaikuttaa polttoaineen rikkipitoisuus, joten vähärikkisellä polttoaineella voidaan tehokkaasti vähentää rikkipäästöjä. Tornion voimalaitoksella käytettävä hake ja häkäkaasu ovat käytännössä rikittömiä. Lisäksi rikkidioksidipäästöjä vähennetään syöttämällä kattilaan petimateriaalin joukkoon rikkiä sitovaa kalkkikiveä. Voimalaitoksen polttoaineiden (turve, hake) keskimääräisen vuosikulutuksen sekä LCPasetuksen mukaisesti monipolttoaineyksikölle määritetyn raja-arvon perusteella arvioidut rikkidioksidipäästöt ovat noin 310 t/a. Jos kierrätyspolttoaineen käyttöön ryhdytään, ovat voimalaitoksen polttoaineiden keskimääräisen vuosikulutuksen, polttoaineiden laadun sekä jätteenpolttoasetuksen sekoitussäännön mukaan määritettyjen päästörajojen perusteella arvioidut rikkidioksidipäästöt noin 480 t/a.
14 Typenoksidipäästöt Leijukattilan typenoksidipäästöihin vaikuttaa polttotekniikka. Leijupoltossa typenoksidien päästöt ovat pääasiassa peräisin polttoaineen sisältämästä typestä. NO x -päästön määrään vaikuttava polttolämpötila on leijupoltossa niin matala, että termisen NO x -päästön muodostuminen polttoilman typestä on vähäistä. Eri polttoaineiden typpipitoisuudet vaihtelevat, mikä osaltaan vaikuttaa päästömäärään. Hakkeen ja kierrätyspolttoaineen typpipitoisuus (0,3 0,6 %) on pienempi kuin turpeen (typpipitoisuus 2,5 %) tai häkäkaasun, joten typenoksidipäästöihin vaikuttaa hakkeen ja kierrätyspolttoaineen käyttö polttoaineena turpeen sijasta. Polttotekniikan lisäksi Tornion voimalaitoksen typenoksidipäästöjä voidaan tarvittaessa vähentää ns. SNCR-menetelmällä (selektiivinen, eikatalyyttinen järjestelmä). Ammoniakkia ruiskutetaan 25 % vesiliuoksena tulipesään, missä se sekoittuu kuumien savukaasujen kanssa. Ammoniakki reagoi korkeassa lämpötilassa (optimaalinen reaktiolämpötila on 900 1 100 C) savukaasun typpioksidin kanssa. Reaktion seurauksena syntyy puhdasta vettä ja typpeä, jota troposfäärin ilmassa on noin 78 %. Voimalaitoksen polttoaineiden (turve, hake) keskimääräisen vuosikulutuksen sekä LCP-asetuksen mukaisesti monipolttoaineyksikölle määritetyn raja-arvon perusteella arvioidut typenoksidipäästöt ovat noin 355 t/a. Jos kierrätyspolttoaineen käyttöön ryhdytään, ovat voimalaitoksen polttoaineiden keskimääräisen kulutuksen, polttoaineiden laadun sekä jätteenpolttoasetuksen sekoitussäännön mukaan määritettyjen päästörajojen perusteella arvioidut typenoksidipäästöt 354 t/a. Hiukkaspäästöt Hiukkaspäästöt aiheutuvat kiinteän polttoaineen poltosta ja kattilaan syötetystä kalkista. Häkäkaasun poltosta hiukkaspäästöjä ei aiheudu. Savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella, jonka erotusaste normaaliajolla on vähintään 99,5 %. Erotettu pöly johdetaan siiloon. Voimalaitoksen polttoaineiden (turve, hake) keskimääräisen vuosikulutuksen sekä LCP-asetuksen mukaisesti monipolttoaineyksikölle määritetyn raja-arvon perusteella arvioidut hiukkaspäästöt ovat noin 46 t/a. Jos poltetaan kierrätyspolttoainetta, ovat voimalaitoksen hiukkaspäästöt polttoaineiden keskimääräisen kulutuksen ja jätteenpolttoasetuksen sekoitussäännön mukaan määritettyjen päästörajojen perusteella arvioituna noin 46 t/a. Metallipäästöt Valtaosa metalleista sitoutuu pölyhiukkasiin ja poistuu tehokkaasti savukaasuista hiukkasten erotuksen myötä. Jotkut metallit höyrystyvät (As, Hg, Pb, Cd) palamisen yhteydessä ja joko läpäisevät hiukkassuodattimen höyryfaasissa (Hg) tai absorboituvat hiukkasten pinnalle ja tulevat kerätyiksi suodattimessa. Metallipäästöjen arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Kun päästöt lasketaan annettujen päästökertoimien ja polttoaineiden tyypillisten vuosiosuuksien avulla, vaihtelevat voimalaitoksen eri metallien keskimääräiset vuosi-
päästöt vajaasta kilosta noin kahteenkymmeneen kiloon. Eniten ilmaan pääsee sinkkiä ja lyijyä. Rinnakkaispolton metallien vuosipäästöt on arvioitu jätteenpolttoasetuksessa esitettyjen kokonaispäästöjen raja-arvojen sekä Tornion voimalaitoksen polttoaineiden keskimääräisen kulutuksen perusteella, ja esitetty seuraavassa taulukossa. 15 Raskasmetalli Päästö (kg/a) Cd ja Tl, yhteensä 77 Hg 77 Sb, As, Pb, Cr, Co, Mn, Ni ja V, yhteensä 769 Hiilidioksidipäästöt Hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää polttoainevalinnoilla sekä vaikuttamalla polttoaineen kulutukseen. Puupolttoaineesta poltossa vapautuva hiili vapautuisi luonnossa puun hajoamisen seurauksena joka tapauksessa, joten puun poltto ei siten lisää hiilidioksidipäästöjä. Tornion voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt on laskettu polttoaineiden keskimääräisen vuosikulutuksen ja viranomaisten antamien ominaispäästökertoimien avulla. Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat noin 284 000 t/a. Puuperäisen polttoaineen polton hiilidioksidipäästöt ovat noin 125 800 t/a. Yhteensä voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt ovat noin 409 800 t/a. Jos kierrätyspolttoaineen käyttöön ryhdytään, ovat voimalaitoksen polttoaineiden keskimääräisen vuosikulutuksen sekä viranomaisten antamien ominaispäästökertoimien perusteella arvioidut hiilidioksidipäästöt yhteensä noin 408 410 t/a, josta puuperäisen polttoaineen polton hiilidioksidipäästöt ovat noin 121 600 t/a. Muut päästöt ilmaan Dioksiini- ja furaanipäästöt on arvioitu Tornion voimalaitoksen polttoaineiden keskimääräisen kulutuksen ja jätteenpolttoasetuksessa asetetun rajaarvon perusteella. TOC-, HCl-, HF- ja CO-päästöt on arvioitu Tornion voimalaitoksen poltto-aineiden keskimääräisen vuosikulutuksen ja jätteenpolttoasetuksen sekoitussäännön mukaan määritettyjen raja-arvojen perusteella. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Epäpuhtaus Päästömäärä Dioksiinit ja furaanit 0,00015 kg/a TOC 85 t/a HCl 184 t/a HF 18 t/a CO 369 t/a Päästöt vesiin Tornion Voima Oy:n ja Outokumpu Stainless Oy:n välisen sopimuksen mukaisesti Tornion Voima Oy:llä on oikeus käyttää Outokumpu Stainless
Oy:n vesijohto- ja viemäriverkkoa. Outokumpu Stainless Oy:lle on myönnetty lupa jäähdytysveden johtamiseen Röyttän satama-altaaseen. 16 Jäähdytysvesi Voimalaitoksella käytetään merivettä jäähdytysvetenä lauhduttimessa. Jäähdytysvesi hankitaan Outokumpu Stainless Oy:ltä. Jäähdytysvesi lämpenee noin 10 C, mutta muuten veden laatu jäähdytyksessä ei muutu. Mereen palautettavan jäähdytysveden lämpötila on 10 35 C ollen kesällä lämpimämpi kuin talvella. Lämmennyt jäähdytysvesi johdetaan Outokumpu Stainless Oy:n jäähdytysvesiviemäriin ja edelleen Röyttän satamaaltaaseen, jossa lämmennyt jäähdytysvesi hyödynnetään sataman talviliikenteen helpottamisessa. Lauhdesähkön maksimituotannolla jäähdytysvettä tarvitaan noin 17,3 milj.m 3 /a (4 300 m 3 /h). Suuremman jäähdytystarpeen omaavan lauhdesähkön tuotannon määrä on kuitenkin pieni, mikä vähentää myös jäähdytysveden tarvetta. Vesistöön johdettava lämpömäärä, noin 720 TJ/a, on vähäinen verrattuna lauhdelaitoksilta vesistöön johdettuihin lämpömääriin. Jätevedet Talousjätevedet (noin 5 000 m 3 /a) johdetaan Outokumpu Stainless Oy:n saniteettijätevesiviemäriä pitkin biologiskemialliseen puhdistamoon ja edelleen mereen. Jätevesiä voimalaitoksella syntyy suhteellisen vähän, sillä voimalaitoksella ei tehdä vedenkäsittelyä. Voimalaitoksen höyryprosessin tarvitsema suolaton vesi hankitaan Outokumpu Stainless Oy:ltä. Muita jätevesiä, yhteensä noin 20 000 m 3 /a, muodostuu normaalin käytön aikana seuraavista toiminnoista: höyryprosessista (ulospuhallusvedet, vuotovedet) lattiavesistä (vuotovedet, pesuvedet ym.) turpeenkäsittelylaitteiden ja -alueiden pesuvedet Kattilan vesihöyrypiiristä peräisin oleva jätevesi sisältää kattilavedessä käytettäviä kemikaaleja. Jätevedet johdetaan öljynerotuksen ja tarvittaessa lietteen erotuksen jälkeen Outokumpu Stainless Oy:n jätevesiviemäriä pitkin selkeytysaltaaseen ja edelleen mereen. Selkeytysaltaassa on öljynkeräyspuomit. Ennen kattilalaitoksen käyttöönottoa tehtävän kemiallisen puhdistuksen (peittaus) jäteveden käsittelystä ja johtamisesta sovitaan erikseen viemäriverkon omistajan, Outokumpu Stainless Oy:n kanssa ja raportoidaan Lapin ympäristökeskukselle. Sade- ja perusvedet Voimalaitoksen piha-alueen sadevedet ja perusvedet johdetaan öljynerotuksen, ja turvetta sisältävät vedet lietteen erotuksen jälkeen ja selkeytysaltaan kautta mereen.
17 Melupäästöt Tornion voimalaitoksen ympäristömelu muodostuu jatkuvasta käyntiäänestä sekä lyhytkestoisesta melusta mm. varoventtiilin toimiessa ja ulospuhalluksissa. Varoventtiilit toimivat pelkästään häiriötilanteissa, yleensä vain kymmeniä sekunteja, eikä toiminta ole etukäteen ennustettavissa. Kymmeniä minuutteja kestäviä ulospuhalluksia tapahtuu käynnistysten yhteydessä. Lisäksi alueelle suuntautuva liikenne aiheuttaa melua. Nykyisen Tornion tehdasalueen lämpökeskuksen aiheuttama äänitehotaso on 106 db. Tornion voimalaitoksen toiminnan luonteen ja hankittavien laitteistojen melutasolle asetetun melutasovaatimuksen perusteella Tornion voimalaitoksen äänitehotasoksi on arvioitu 115 db. Voimalaitoksen tuottama äänitehotaso on 2,7 % Tornion tehtaiden, suunnitellut laajennukset mukaan lukien, yhteensä tuottamasta melutasosta. Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvan ympäristömelun vähentäminen otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Hankittaville laitteistoille on asetettu melutasovaatimus. Lähes kaikki laitteet, mukaan lukien voimalaitoksen merkittävimmät melulähteet pumput ja puhaltimet, sijaitsevat sisätiloissa. Näin seinärakenteet estävät melun leviämisen. Kattilan varoventtiilien ulospuhallusputkiin asennetaan äänenvaimentimet niin että melutaso varoventtiilin toiminnan tai ulospuhalluksen aikana ei ylitä 70 db(a) mitattuna 100 m etäisyydellä äänenvaimentimesta. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Tornion voimalaitoksella muodostuvat tavanomaiset ja ongelmajätteet kerätään erikseen. Jätteistä eniten voimalaitoksella muodostuu tuhkaa. Keskimäärin tuhkaa muodostuu 24 000 t/a, enimmillään noin 30 000 t/a. Tuhkasta noin 90 % on lentotuhkaa ja noin 10 % petihiekkaan sekoittunutta arinatuhkaa. Tuhkan määrään vaikuttaa se, miten paljon tuotannossa käytetään kiinteitä polttoaineita. Palamisen ollessa tehokasta polttoaineen sisältämä orgaaninen aines palaa käytännössä kokonaan ja epäorgaanisesta aineksesta syntyy tuhkaa, joka fysikaaliselta ja kemialliselta koostumukseltaan vastaa luonnon materiaaleja, kuten silttiä, hiekkaa ja soraa. Koska mahdollisen kierrätyspolttoaineen osuus voimalaitoksen polttoaineista on pieni, vaikuttaa se vain hieman tuhkan laatuun. Jäteperäisissä polttoaineissa on tyypillisesti raskasmetalleja enemmän kuin esimerkiksi turpeessa ja puussa, mikä heijastuu myös jätteistä muodostuvaan tuhkaan. Tuhkan vesiliuoksen ph on kuitenkin emäksinen, jolloin raskasmetallit ovat tuhkassa niukkaliukoisia. Ammoniakkivesiliuoksesta saattaa, käyttömäärästä riippuen, jäädä jäämiä tuhkaan niin, ettei sen hyötykäyttö ole enää mahdollista. Tuhkien hyödyntämisen edellytyksenä muissa yrityksissä tai maarakentamisessa on, että tuhkan saatavuus ja laatu vastaavat tarvetta ja että hyödyntäminen tapahtuu säädösten mukaisesti. Hyötykäyttöön toimitettavan tuhkan ominaisuudet tutkitaan niin, että tuhkan soveltuvuus hyötykäyttökohteeseen selviää. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle toimitettavasta tuhkasta tutkitaan sen kaatopaikkakelpoisuus. Kaatopaikkakelpoisuuslausunnot uusitaan tarvittaessa. Tuhkien lisäksi toiminnassa muodostuu tavanomaisia yhdyskuntajätteitä, kuten romua, jäteöljyä, paristoja, akkuja jne.
Outokumpu Stainless Oy vastaa koko tehdasalueen jätehuollon järjestämisestä. Myös Tornion voimalaitoksen jätehuolto hoidetaan osana tehdasalueen jätehuoltoa kattaen tavanomaiset ja ongelmajätteet, jotka kerätään erikseen. Voimalaitoksella muodostuneista jätteistä pidetään kirjaa lajittelun tarkkuudella punnitukseen sekä kuorma- ja siirtoasiakirjoihin perustuen. Keskimääräiset vuodessa muodostuvat jätemäärät on seuraavassa (suluissa numerotunnus) arvioitu laitoksen vuotuisen käyttöajan, polttoaineiden kulutuksen ja toiminnan laadun perusteella. 18 TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI Tornion Voima Oy on esittänyt, että Tornion voimalaitoksen savukaasupäästöille asetettaisiin raja-arvot sekä valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 että asetuksen 362/2003 mukaisesti, koska lopullisia päätöksiä kierrätyspolttoaineen käytöstä ei vielä ole tehty. Jos yhtiö päättää ryhtyä käyttämään kierrätyspolttoainetta yhtenä voimalaitoksen polttoaineista, noudatettaisiin laitoksen toiminnassa jatkuvasti valtioneuvoston asetuksen 362/2003 mukaan annettuja raja-arvoja. Muussa tapauksessa noudettaisiin valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaan asetettuja raja-arvoja. Lupaehtojen osalta hakija on esittänyt siten ympäristölupaviraston ottavan huomioon seuraavat ehdotukset. Ehdotus valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaisiksi raja-arvoiksi Tornion Voima Oy esittää, että kiertoleijukattilan päästöjen raja-arvot asetettaisiin valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 19 :n mukaisesti voimalaitoksen tyypillisen vuositason polttoainejakauman perusteella. Tyypillinen polttoainejakauma on seuraava (energiaosuus kattilaan syötetystä kokonaisenergiasta vuoden aikana): turvetta 70 % ja haketta 30 %. Voimalaitoksella käytettävään häkäkaasun määrään ei voimalaitoksella pystytä vaikuttamaan, koska voimalaitos on tehdasalueella häkäkaasun tasaava käyttäjä. Suurin osa vuosikäytöstä kulutetaan yhden kuukauden aikana kun Outokumpu Stainless Oy:n tuotanto-osastoilla on vuosiseisokit. Voimalaitoskattilan normaalia ajoa kuvaa parhaiten (suurin osa vuodesta) tilanne, jossa häkäkaasun käyttö on 0 %. Tällä perusteella häkäkaasun energiaosuutta ei tulisi huomioida määritettäessä raja-arvoja. Hakija esittää, että Tornion voimalaitoksen päästörajat vuorokausikeskiarvoina asetetaan seuraavasti: 200 mg SO 2 /m 3 (n), 6 % O 2 230 mg NO 2 /m 3 (n), 6 % O 2 hiukkaset 30 mg/m 3 (n), 6 % O 2 Ehdotus valtioneuvoston asetuksen 362/2003 mukaisiksi raja-arvoiksi Tornion Voima Oy harkitsee kierrätyspolttoaineen käyttöä yhtenä laitoksen polttoaineista. Jos kierrätyspolttoaineen käyttöön ryhdytään, on Tornion voimalaitos valtioneuvoston asetuksen 362/2003 mukainen rinnakkaispolttolaitos. Tällöin jätteenpolttoasetuksen mukaisia raja-arvoja noudatettaisiin laitoksen toiminnassa jatkuvasti, vaikka kierrätyspolttoaineen osuus polttoaineseoksessa olisi ajoittain 0 %.
Raja-arvot hiukkasten, typenoksidien, rikkidioksidin, orgaanisten aineiden hiilen kokonaismäärän (TOC), suolahapon (HCl), fluorivedyn (HF) ja hiilimonoksidin (CO) rinnakkaispolttolaitoksen päästöille lasketaan jätteenpolttoasetuksen sekoitussäännön mukaisesti. Hakijan esityksen mukaan raja-arvot tulisi määrätä voimalaitoksen tyypillisen vuositason polttoainejakauman mukaan, joka on seuraava (energiaosuus kattilaan syötetystä kokonaisenergiasta): turve 70 %, hake 20 % ja kierrätyspolttoaine 10 %. Voimalaitoksella käytettävään häkäkaasun määrään ei voimalaitoksella pystytä vaikuttamaan, koska voimalaitos on tehdasalueella häkäkaasun tasaava käyttäjä. Suurin osa vuosikäytöstä kulutetaan yhden kuukauden aikana kun tuotanto-osastoilla on vuosiseisokit. Voimalaitoskattilan normaalia ajoa kuvaa parhaiten (suurin osa vuodesta) tilanne, jossa häkäkaasun käyttö on 0 %. Tällä perusteella häkäkaasun energiaosuutta ei seuraavassa ole huomioitu määritettäessä raja-arvoja. Hakija esittää, että Tornion voimalaitoksen päästörajat asetetaan seuraavan taulukon mukaisesti. 19 Epäpuhtaus Raja-arvo mg/m 3 (n), 6 % O 2 Hiukkaset 30 Typenoksidit 230 Rikkidioksidi 310 TOC 55 HCl 120 HF 12 CO 240 Cd ja Tl 0,05 Hg 0,05 Sb+As+Pb+Cr+Co+Mn+Ni+V 0,5 Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m 3 (n) VOIMALAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Asutus ja rakennettu ympäristö Tornion voimalaitos sijaitsee Tornion tehtaiden tehdasalueella Röyttässä, Selleen saarella Perämeren rannalla, noin 8-11 km päässä Tornion ja Ruotsin puolella sijaitsevan Haaparannan kaupunkien keskustoista. Tehdasalue on noin 740 hehtaaria, jonne sijoittuvat ferrokormi- ja terästehtaat ja niitä palvelevat tukitoiminnot (kuten voimalaitos myös on), raakaainevarastoja sekä kaatopaikka-alueita. Asutusta tehdasalueella ei ole. Saaren eteläkärjessä sijaitsee satama. Lähin asutusalue on Puuluoto, noin 2 km tehdasalueelta ja voimalaitokselta noin 3 km koilliseen. Voimalaitosta lähin loma-asutus sijaitsee noin 700 metrin päässä Prännärinniemessä voimalaitoksesta pohjoiseen. Lähin päiväkoti (Kokkokankaan päiväkoti) ja koulut (Pirkkiön ja Näätsaaren koulut) sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä voimalaitoksesta pohjoiseen. Tehdasalueen itäpuolella Koivuluodossa on loma-asutusta noin 0,5 km päässä. Lisäksi alle kahden kilometrin säteellä tehdasalueesta loma-
asutusta on Koivuluodonletossa, Prännärinniemessä, Leppikarissa, Sikosaaressa, Mustanlahden pohjukassa ja Ruotsin puolella Tirrossa. Alle kahden kilometrin päässä tehdasalueesta olevia virkistysalueita ovat kaksi venesatamaa, yksi kalasatama Koivuluodonletossa, uimarannat Prännärinniemen kärjessä ja Mustanlahdessa ja Alkunkarin luontoalue. Voimalaitoksen eteläpuolella sijaitseva Röyttän entinen koulu on suojeltu rakennushistoriallisesti arvokkaana. Röyttän alueen muinaisjäännöskanta on inventoitu 1990-luvulla. Voimalaitoksen sijaintipaikalla ei sijaitse muinaismuistoja. 20 Ympäristöolosuhteet Kallio- ja maaperä sekä pohjavesi Röyttän ja pohjoispuolisen Alatornion kallioperä on dioriittia ja osaksi gabroa. Maaperä Röyttässä on pääasiassa hiekkamoreenia, mutta tehdasalueella, etenkin sen eteläosassa, on laajoja täyttömaakerroksia. Muutoinkin tehdasalueen pinta-alasta on suuri osa päällystettyä tai rakennusten alla. Voimalaitoksen sijaintipaikalla perusmaa on moreenia, joka pintaosastaan on paljon kiviä sisältävää silttistä hiekkamoreenia. Sen alla on löyhempi silttimoreenikerros, jonka paksuus vaihtelee välillä 1,5 3,0 m. Silttimoreenikerroksen syvyys maanpinnasta on lähimmillään 4,0 metriä. Silttimoreenin alla on tiivis lohkareinen hiekkamoreenikerrostuma, joka ulottuu kallion pintaan asti. Voimalaitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä tehdasalueen pohjavedellä ole hydraulista yhteyttä tehdasalueen ulkopuolella sijaitseviin pohjavesialueisiin (Puuluoto 1,5 km päässä tehtaista, Mustalahti, Uksei, Kokkokangas), sillä Selleen pohjoispuolella kiertää Tornionjoen sivu-uoma (Niemenjuova). Puuluodon eteläpäässä on kaivo, jonka vettä käytetään talousvetenä jonkin verran. Tehdasalueella pohjaveden pinnan korkeus vaihtelee paikan ja vuodenajan mukaan. Tehdasalueen länsipuolella pohjavesipinta on ollut tasolla +3,0 +7,3. Tehdasalueella muodostuva pohjavesi virtaa mereen tai siihen rajoittuviin jätevesialtaisiin. Pohjaveden päävirtaussuunta on itään ja kaakkoon. Tehdasalueen vanhan kaatopaikan pohjavesissä on havaittu haitta-aineita (kromia, molybdeeniä, nikkeliä) ja pohjavettä kunnostetaan suojapumppauksella. Suojelualueet ja muut luonnonarvoiltaan huomioitavat kohteet Tornion alueella on 14 Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa kohdetta. Tornion tehtaita lähimmät Suomen ja Ruotsin puolella sijaitsevat Natura-alueet ja niiden suojeluperusteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Tehdasaluetta lähimpänä, runsas kilometri alueesta itään sijaitsee Natura-alue Pajukari-Uksei-Alkunkarinlahti (FI1301911). Pajukari-Uksei-Alkunkarinlahden Natura-alueen lisäksi tehdasalueen ja Koivuluodon välinen maatu-va jokiuoma rantoineen kuuluu Suomen kansallisesti tärkeisiin (FINIBA) ja kansain-välisesti tärkeisiin (IBA) lintualueisiin. FINIBA ja IBA eivät ole virallisia suojeluohjelmia. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen Natura-alue (FI1301912) päättyy noin 5 km tehdasalueen pohjoispuolella. Tornionjoen- Muonionjoen vesistö ja sen edustan merialue on vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietinnössä luokiteltu erityis-suojelua vaativaksi vesistöksi (Ympäristöministeriö, 1992a). Ruotsin puolella läheisimmät Natura 2000
verkostoon kuuluvat kohteet ovat noin 3 kilometriä tehdasalueen luoteispuolella sijaitseva Kraaseli (SE0820710) sekä noin 3,5 km luoteeseen sijaitseva Kraaseli-Selkäkari (SE0820703). 21 Natura 2000 -alue Suojeluperuste Pinta-ala ha Etäisyys Tornion tehtaisiin lyhimmillään / km Pajukari-Uksei- Luonto- ja lintudirektiivit 440 1,2 Alkunkarinlahti Tornionjoen-Muonionjoen Luontodirektiivi 32 000 5 vesistöalue Perämeren kansallispuisto Luontodirektiivi 15 890 6,2 Perämeren saaret Luonto- ja lintudirektiivit 7 136 9 Kraaseli Luontodirektiivi 29,4 3 Kraaseli Luontodirektiivi 6,7 3,5 Torne-Furön alue Luontodirektiivi 221 4 Riekkola Luontodirektiivi 10,9 4,7 Riekkola-Välivaara Luontodirektiivi 96,1 4,5 Torne och Kalix älvsystem Luontodirektiivi 175 377 5 Tehdasalueelta on havaittu vuosina 1991 1992 luonnonsuojeluasetuksessa uhanalaiseksi luokitellut ja myös luontodirektiivin liitteisiin II ja IV sisältyvät perämerenmarunan Artemisia campestris subsp. Bottnica ja ruijanesikon Primula nutans var. Jokelae esiintymiä. Perämerenmarunaa esiintyi tehdasalueen pohjoispuolella rautatien varrella sekä Röyttän satamaalueelta rautatien tuntumasta. Tehdasalueen eteläpuolella Röyttän Räyhänlahdessa sijaitsevalla pienellä merenrantaniityllä on havaittu ruijanesikon esiintymä. Esiintymien nykytila ei ole tiedossa. Voimalaitoksen sijaintipaikalta Sahanlahden kasvillisuus kartoitettiin vuonna 2001 eikä sieltä löydetty uhanalaisia putkilokasvilajeja tai suojeltavia luontotyyppejä. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Tornion voimalaitoksen käyttöönoton jälkeen Outokumpu Stainless Oy:n nykyinen lämpökeskus muuttuu huippu- ja varalaitokseksi ja sen tuotanto vähenee oleellisesti. Näin ollen ympäristön kuormitus alueella uuden voimalaitoksen käyttöönoton myötä ei tule merkittävästi lisääntymään. Tornion voimalaitoksen päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun Tornion tehtaiden suunniteltujen laajennushankkeiden, mukaan lukien Tornion voimalaitos, ja Röyttän sataman ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-menettelyn mukaisesti. Arviointitulosten mukaan hankkeiden kokonaispäästöt olisivat lähes kolminkertaiset ja typenoksidipäästöt noin kaksinkertaiset vuoden 2003 päästöihin verrattuna. Päätöksiä muiden laajennushankkeiden kuin voimalaitoksen toteuttamisesta ei toistaiseksi ole tehty. Tornion voimalaitoksen päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun yhdessä suunniteltujen laajennushankkeiden kanssa on arvioitu Ilmatieteen laitoksen tekemällä leviämismallinnuksella. Voimalaitoksen osuus hankkeiden rikkidioksidipäästöistä yhteensä on 67 %. Ulkoilman rikkidioksidipitoisuudelle