Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa politiikkaan ja kansalaisyhteiskuntaan? Alustus RTTL:n seminaarissa 15.10.2008 17.10.2008 täydennetty versio Heikki Paloheimo Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi
Alustuksen aiheet 1. Mitä on viihde mediassa? Miten viestinnän viihteellistyminen ilmenee? 2. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa julkisen keskustelun asialistaan? 3. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa poliittisen päätöksenteon asialistaan? 4. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa kansalaisten poliittiseen lukutaitoon? 5. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa kansalaisten luottamukseen poliitikkoja kohtaan? 6. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa kansalaisten poliittiseen osallistumiseen
1. Mitä on viihde? Viihde Ajanviete, -kuluke, ratto, hupi, huvitus, viihdyke Viihdyttää 1) tyynnyttää, rauhoittaa 2) koettaa saada joku viihtymään, tuntemaan olonsa miellyttäväksi, huvittaa hauskuttaa Viihtyä 1) tuntea olonsa miellyttäväksi, mukavaksi; tuntea olevansa jossakin kuin kotonaan, mielellään, tyytyväisenä kaipaamatta pois sieltä 2) (vanh.) tyyntyä, hiljentyä, rauhoittua Lähde: Nykysuomen sanakirja
Mitä on viihde mediassa? Viihde mediassa: viestintää, jonka tarkoitus on saada yleisö tuntemaan olonsa miellyttäväksi, saada yleisö viihtymään Kuluttajan motiivit viihteen seuraamiseen ovat pikemminkin ekspressiivisiä kuin instrumentaalisia välitön nautinto, välitön mielihyvä, ikävien asioiden unohtaminen Instrumentaalinen viestinnän seuraaminen on aina keino joidenkin tavoitteiden edistämiseksi tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu oppii uusia asioita, oppii ymmärtämään asioita: kansalaislukutaito paranee parantaa edellytyksiään toimi yhteiskunnassa realistiseen harkintaan perustuvilla tavoilla Median viihteellistyminen on viihteen tunnusmerkit täyttävän viestinnän suhteellisen osuuden lisääntymistä viestimissä
Viestinnän seuraamisen tyylit journalismin tyypin ja seurannan motiivin mukaan Viestinnän seurannan motiivi Instrumentaalinen Asiajournalismi tietojen saaminen ajankohtaisista asioista Journalismin tyyppi Viihdejournalismi ikävien asioiden unohtaminen viihdyttämään oppiminen Ekspressiivinen viestinnän seuraaminen tavan vuoksi ei satu olemaan parempaakaan tekemistä itsensä viihdyttäminen
Miten viestinnän viihteellistyminen ilmenee? Viihdejournalismissa viihdejournalismin määrän lisääntyminen Asiajournalismissa Sensaatiohakuisuus Asioiden paketointi entistä lyhyempiin juttuihin: pinnallistuminen Normaalin, rauhallisen kehityksen raportointi TV:ssä, radiossa ja lehdissä vähenee Viihdyttävien elementtien lisääntyminen asiajournalismissa Viihdejournalismin ja asiajournalismin välisen rajan ohentuminen poliitikot viihdeohjelmissa satiiri asia- ja viihdejournalismin yhdistävänä genrenä (ennen poliittinen pakinointi, nyt satiiri)
Läntisten edustuksellisten demokratioiden kolme kehitysvaihetta Identiteetit Mielipiteen muodostus Kansalaisyhteiskunta Viestimet Edustuskäsitykset Poliittinen johtajuus Varhainen parlamentaarinen demokratia - paikallisia - hierarkkisia Puoluevetoinen demokratia - kansallisia - luokkapohjaisia Yleisödemokratia - moninaisia - epäselviä - paikallinen - kansallinen - monikerroksinen - luokkajakoinen - asiakysymykset - sanomalehdistö - sanomalehdistö - kaupallistuminen - radio - radio - tabloidisaatio - televisio - hajautuminen - internet - paikalliset - poliittinen lehdistö - gallupit mielipidejohtajat - hallitus vs. - media areenana - parlamentaariset oppositio - media toimijana debatit - taistelu julkisuudesta - henkilön saama - luokkapohjainen - henkilöiden luottamus - puoluepohjainen imagoihin - arvostetut henkilöt perustuva - patriarkaalinen - ideologinen - imagopohjainen Bernard Manin (1997): The Principles of Representative Government. Cambridge University Press.
Eri viestinten osuudet (%) mediankäytöstä vuonna 2006 ikäryhmittäin Kaikki Ikä 10-24 25-44 45-59 60 - Sanomalehdet 8 3 6 9 13 Kirjat 5 8 5 4 4 Aikakauslehdet 4 4 4 4 6 Ilmais- ja noutolehdet 1 1 1 1 2 Graafiset viestimet yhteensä 19 16 16 19 25 TV 37 36 34 36 42 Radio 28 18 29 34 29 Internet 9 13 12 6 2 Äänitteet 6 12 7 3 1 Video (DVD & VHS) 3 5 3 1 1 Sähköiset ja tallenneviestimet yhteensä 81 84 84 81 75 Yhteensä % 100 100 100 100 100 Yhteensä min/vrk 466 504 461 469 434 Lähde: Tilastokeskus: Kulttuuri- ja viestintätilastot TNS Atlas Intermedia/TNS Gallup Oy
Eri viestinten osuudet mediankäytöstä vuonna 2006 koulutustason mukaan Kaikki yhteensä Kansakoulu, peruskoulun ala-aste Keskikoulu, peruskoulun yläaste Ammattikoulu, ammatillinen opisto Lukio, ylioppilas Ammattikorkeakoulu Sanoma-, talous- ja iltapäivälehdet min/pv 8 8 6 8 6 7 11 Kirjallisuus min/pv 5 5 6 3 8 5 10 Aikakauslehdet min/pv 4 5 4 4 4 4 5 Ilmais- ja noutolehdet min/pv 1 1 1 1 1 2 1 Graafiset viestimet yhteensä 19 19 17 17 18 17 27 Televisio min/pv 37 42 37 37 32 32 30 Radio min/pv 28 27 25 33 22 26 22 Internet min/pv 9 5 10 7 13 15 13 Äänitallenteet min/pv 6 4 8 4 10 7 5 Video/DVD min/pv 3 3 3 2 3 3 2 Sähköiset ja tallenneviestimet yhteensä 81 81 83 83 82 83 73 Yhteensä % 100 100 100 100 100 100 100 Yhteensä min/vrk 465 430 518 484 484 459 397 Yliopisto, korkeakoulu Lähde: Tilastokeskus: Kulttuuri- ja viestintätilastot TNS Atlas Intermedia/TNS Gallup Oy
Ajanvieteaineiston osuus (%) päivälehtien palstatilasta 1992-2004 25 Prosenttiosuus palstatilasta 20 15 10 5 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Vuosi Lähde: Tilastokeskus: Kulttuuri- ja viestintätilastot Perustuu 4-7 kertaa viikossa ilmestyvien päivälehtien tietoihin yhdeltä otosviikolta vuosittain
2. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa julkisen keskustelun asialistaan? Tavanomaisten asioiden raportointi vähenee Raportointi siirtyy nettiin Monimutkaisten asioiden raportointi vähenee Ei keskustelua TO-jäsenyydestä 1994 Niukka keskustelu Suomen EMU-jäsenyydestä 1998 Yllättävien ja hätkähdyttävien asioiden raportointi lisääntyy Kilpailu siitä, mikä media pystyy tehokkaimmin yleisöä hämmästyttämään Poliittisen argumentaation tabloidisaatio Poliitikkojen julkisuuspolitiikka muuttuu taistelu julkisuudesta sound bite tehtailu Yleisö hämmästelee katsomossa Kansalaisten keskustelukanavat gettoutuvat
Iltapäivälehtien etusivun otsikointityyli 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina 1990-luku SAK laati talousohjelman tulevalle hallitukselle (1995) Missi-Susanne viihtyy punaisissa (1995) Raimo Sirkiän tenorissa soi koko keho (1995) 2000-luvun alku Romahduttiko SAK:n mainos SDP:n kannatuksen (2007) Miss Suomi -skandaali Miialla kielletyt silikonit (2006) Oopperatähti Jyrki Niskanen tyrmistyi rikosepäilyistä (2002) Mikko Kuustoselta uusi levy (1996) Katri Helena & Panu Rajala Ero! (2004) Jokerit voittoon, Hifkille tappio (1991) Poliisi pidätti Karalahden (2007) Lähde: Pasi Kivioja (2008): Iltapäivälehdet mediakentän ja yhteiskunnan muutoksessa. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos, Journalismin tutkimusyksikkö, Julkaisuja sarja A 106
3. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa poliittisen päätöksenteon asialistaan? Politiikan henkilöityminen ja viestinnän viihteellistyminen lomittuvat toisiinsa Skandaalien vaikutus yksittäisten poliitikkojen asemaan Suvi Linden (2002) Anneli Jäätteenmäki (2003) Leena Luhtanen (2007) Ilkka Kanerva (2008) Poliitikot saavat rauhassa tehdä päätöksiä monimutkaisista asioista, kun media on kiinnostunut pintajulkisuudesta vai saavatko tehdä rauhassa? Pääministeri Vanhasen tiedotusoppi Susan Kurosen kirjaoikeudenkäynti (helmikuu 2008) Ilkka Kanervan tekstiviestit (maalis-huhtikuu 2008) Pääministeri Vanhasen seksitekstiviestit (huhtikuu 2008)
4. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa kansalaisten poliittiseen lukutaitoon? Viestinten käyttö eriytyy poliittisen lukutaidon mukaan Lähde: Henry Milner (2002): Civic Literacy. How Informed Citicens Make Democracy ork. Tufts University Press.
Kansalaisten tiedot politiikasta: oikein vastanneiden prosenttiosuus viiteen kysymykseen vuonna 2007 % Ketkä saavat äänestää Suomen eduskuntavaaleissa? (Kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset) 89 Kuka seuraavista oli vuonna 2006 Suomen hallituksen ulkoasiainministeri? (Tuomioja) Mikä seuraavista on paikkamäärältään juuri valitun eduskunnan toiseksi suurin puolue? (Kokoomus) Mitä mielestänne tarkoitetaan parlamentaarisella hallitusmuodolla? (Sitä että hallitus nauttii eduskunnan luottamusta) Mikä seuraavista maista on Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyväisjäsen? (Venäjä) Lähde: Vuoden 2007 vaalitutkimuksen aineisto, FSD2263 Haastattelut tehty vaalien jälkeen maali-toukokuussa 2007, n = 1422 83 79 42 36
Kansalaisten tiedot politiikasta vuonna 2007: kuinka moneen kysymykseen vastasi oikein 35 30 % vastaajista 25 20 15 10 5 0 Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Neljä Kaikki viisi Lähde: Vuoden 2007 vaalitutkimuksen aineisto, FSD2263
Kansalaisten politiikkaa koskeva tietotaso koulutuksen mukaan vuonna 2007 Koulutus Niiden %-osuus, jotka vastasivat oikein ainakin neljään kysymykseen Perusaste 33 Ammattikoulu tai lyhyt 38 ammattikoulutus Opisto tai 49 ammattikorkeakoulu Yliopisto 72 Lähde: Vuoden 2007 vaalitutkimuksen aineisto, FSD2263
Kansalaisten politiikkaa koskeva tietotaso koulutuksen mukaan vuonna 1991 Koulutus Niiden %-osuus, jotka vastasivat oikein ainakin kolmeen kysymykseen Ammattikurssi 49 Ammattikoulu 54 Ammattiopisto 55 Korkeakoulu 72 Tammikuussa 1991 esitetyt kysymykset: 1. Mikä on eduskunnan suurin puolue (oikea vastaus: SDP) 2. Mikä on eduskunnan toiseksi suurin puolue (oikea vastaus: Kokoomus) 3. Mikä on eduskunnan kolmanneksi suurin puolue (oikea vastaus: Keskusta) 4. Mikä on eduskunnan neljänneksi suurin puolue (oikea vastaus: Vasemmistoliitto) Aineisto: Vuoden 1991 vaalitutkimus
Vuoden 2007 vaalien kampanjaa eri välineistä hyvin tai melko paljon seuranneiden %-osuus vastaajista Paljon seuranneiden %-osuus Sanomalehdet Sanomalehtikirjoitukset 47 Lehtimainokset 42 Radio ja televisio TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat 66 TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien 45 haastattelut TV-mainokset 38 TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli 26 mukana Radio-ohjelmat 16 Internet Vaaleja koskeva uutisointi internetissä 13 Ns. vaalikoneet internetissä 13 Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut internetissä 7 Nettipäiväkirjat ja blogit 3
Eduskuntavaaleja eri välineistä seuraavien tiedot politiikasta ja arvio politiikan vaikeaselkoisuudesta Eduskuntavaaleja hyvin tai melko paljon eri välineistä seuranneet Hyvät tiedot politiikasta: %-osuus ryhmästä 1 Politiikkaa monimutkaisena pitävät: %-osuus ryhmästä 2 Sanomalehdet Sanomalehtikirjoitukset 53 62 Lehtimainokset 50 65 Radio ja televisio TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien haastattelut 52 55 TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat 50 67 TV-mainokset 48 69 TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja 42 75 oli mukana Radio-ohjelmat 42 78 Internet Vaaleja koskeva uutisointi internetissä 56 50 Ns. vaalikoneet internetissä 55 61 Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut 51 53 internetissä Nettipäiväkirjat ja blogit 45 58 1 Niiden osuus, jotka vastasivat oikein ainakin neljään kysymykseen 2 Joskus politiikka vaikuttaa niin monimutkaiselta, että en oikein ymmärrä mistä on kysymys: täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien %-osuus
5. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa kansalaisten luottamukseen poliitikkoja kohtaan? Eduskuntavaaleja hyvin tai melko paljon eri välineistä seuranneet Poliitikot eivät välitä tavallisten ihmisten mielipiteistä 1 Sanomalehdet Sanomalehtikirjoitukset 48 Lehtimainokset 49 Radio ja televisio TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien haastattelut 53 TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat 53 TV-mainokset 49 TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli mukana 57 Radio-ohjelmat 56 Internet Vaaleja koskeva uutisointi internetissä 38 Ns. vaalikoneet internetissä 36 Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut internetissä 45 Nettipäiväkirjat ja blogit 50 1 Väitteestä täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien %-osuus
6. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa kansalaisten poliittiseen osallistumiseen? Heikentää edellytyksiä tehdä relevanttiin informaatioon perustuvia harkittuja päätöksiä Vaalit kauneuskilpailuina? Vrt. Panu Poutvaara ym. Saammeko aikaisempaa enemmän julkkiksia poliitikoiksi? Jääkö asiaosaaminen imago-osaamisen varjoon? Saammeko aikaisempaa enemmän poliitikkoja, joiden politiikantekotaidot ovat heikot? Heikentää konventionaalista osallistumista vaali- ja puolueareenalla Saattaa lisätä uuden tyyppistä vastarintaosallistumista
Viestinnän viihteellistyminen heikentää konventionaalista poliittista osallistumista Äänestystysaktiivisuus 80 70 60 50 SE AUT NOR FIN IRL SVN EST SVK DK DEU NL HUN UKR GBR POL 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 TV-riippuvuus RUS FRA ESP PRT Äänestysaktiivisuus % kansanedustuslaitoksen vaalissa keskimäärin 1990-2001 Lähde: International IDEA TV-riippuvuus TV:n katseluun viikoittain käytetty aika jaettuna sanomalehtien lukemiseen viikoittain käytetyllä ajalla Lähde: European Social Survey 2006
Sanomalehtien, radion ja television käyttömäärän yhteys äänestysaktiivisuuteen Viestimen käyttö tuntia päivässä Äänestysaktiivisuus vuoden 2003 vaaleissa viestimen käyttömäärän mukaan Sanomalehdet Radio Televisio Ei yhtään 58 79 70 Alle tunti 84 85 84 1-2 tuntia 90 85 88 2-3 tuntia 98 85 82 Yli 3 tuntia 100 85 78 Aineisto: European Social Survey 2006. Haastatteluaineistossa 83,6 prosenttia vastaajista ilmoitti äänestäneensä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, mikä on 13,9 prosenttiyksikköä todellista kotimaassa asuvien äänestysprosenttia suurempi.
Yleisödemokratian uusi jakautuminen kansalaisten poliittisen lukutaidon perusteella Asiajournalismi Viihdejournalismi Hyvä poliittinen lukutaito 1 2 Heikko poliittinen lukutaito 3 4 Viestintämaailma hajautuu Viestinten kuluttajakunnat eriytyvät Hyvän poliittisen lukutaidon omaavat kansalaiset seuraavat asiajournalismia (tyyppi 1: myönteinen kehä) ja voivat välillä vaihtaa viihteelle (tyyppi 2) Internetin mahdollisuuksia hyväksi käyttäen osa hyvän poliittisen lukutaidon omaavista kansalaisista harjoittaa kansalaisjournalismia Heikon poliittisen lukutaidon omaavat kansalaiset seuraavat paljon viihdejournalismia (tyyppi 4: noidankehä) Kehityksen seurauksena poliittiseen lukutaitoon ja viestinten seuraamiseen perustuva kuilu syvenee (hyveellinen kehä ja noidankehä) Netin käyttö tiedonhankinnan tai yhteiskunnallisen toiminnan välineenä on sosiaalisesti jakautunutta Sanomalehtien lukemisesta tulee ajan mittaan sosiaalisesti erotteleva tekijä
That s all folks! Viime vuoden eduskuntavaaleista lähtien olen kyllä tiennyt miltei kaikki ministerit, varsinkin juuri hallituspuolueiden. Jasmin Mäntylä Kalevan PeTo-liite 19.9.2008