VAALIJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN VAALITUTKIMUKSEN TULOSTEN VALOSSA

Transkriptio

1 VAALIJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN VAALITUTKIMUKSEN TULOSTEN VALOSSA Heikki Paloheimo Tampereen yliopiston alumnikansanedustajien kokous

2 Eduskuntavaaleissa käytettävän vaalitavan ongelmia 1. Pulmat suhteellisuuden toteutumisessa Puolueittain valtakunnallisella tasolla Vaalipiirien väliset erot suhteellisuuden toteutumisessa ja efektiivisessä äänikynnyksessä 2. Edustuksellisuuden selkeys ja sen toteutuminen 3. Alueellinen edustavuus

3 Maalaisliitto/Keskustan osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä %

4 Kokoomuksen osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä %

5 SDP:n osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä %

6 Kommunistien ja vasemmistososialistien osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä % 1922 STP; 1924 ja 1927 KTP; 1929 ja 193 STPP; SKDL; 1987 SKDL ja DEVA; VAS

7 RKP:n osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä % Ahvenanmaan vaalipiiristä valitut kansanedustajat (1948 alkaen) on laskettu RKP:n kansanedustajiksi ja vastaavan vaaliliiton äänet RKP:n ääniksi

8 Vihreiden osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä %

9 SKL/KD:n osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä %

10 SPP / SMP / PS:n osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä %

11 Eduskuntapuolueiden paikkamäärän keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama eduskuntavaaleissa , 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, KESK KOK SDP RKP KD VAS PS VIHR -1,5-2, Suhteellisuuspoikkeama = Prosenttiosuus paikoista prosenttiosuus äänistä

12 Piilevä äänikynnys eri vaalipiireissä vuosien1962 ja 27 eduskuntavaaleissa Piilevä äänikynnys % Uusimaa Helsinki Pirkanmaa Oulu Varsinais-Suomi Vaasa Häme Kymi Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala

13 Eduskuntaan kansanedustajanpaikkoja saaneiden puolueiden keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama vaalipiireittäin vuosien 1962, 1975, 1991 ja 27 vaaleissa Keskiarvo Etelä-Savo 5,6 4,3 7,1 9,8 6,7 Pohjois-Karjala 4,1 4,4 4,9 4,2 4,4 Lappi 3,3 4,6 6,5 2,3 4,2 Pohjois-Savo 3,7 3,5 5,1 3,6 4, Keski-Suomi 2,9 4, 3,1 4,4 3,6 Satakunta 2,2 3,3 2,6 3,5 2,9 Kymi 3,1 2,1 3,8 2,2 2,8 Helsinki 2, 2,6 1,9 3,3 2,5 Pirkanmaa 3, 2,6 2,1 1,9 2,4 Oulu 3,5 2,4 1,1 2,5 2,4 Häme 1,8 1,9 2,4 1,4 1,9 Vaasa 1,8 2,5 1,3 1,9 1,9 Uusimaa 2,1 2,1 1,2 1 1,6 Varsinais-Suomi 1,2 2,3 1,2 1,6 1,6 Koko maa 1,5 1,3 1,1 1,3 1,3

14 Vaalipiirin koon vaikutus äänestysaktiivisuuteen Rho =,6 Rho =,67 Va Hki Äänestysaktiivisuus % Äänestysaktiivisuus % La Hä Tu po po K-S Ku Mi P-K Ou Va Hä Tu et et Kymi Uu Hki P-K La Sat E-Savo K-S Ky Var P-Savo Pir Häme Ou Uu Vaalipiirin koko Vaalipiirin koko

15 Naiskansanedustajien osuus vaalipiireittäin vuosina 1962 ja Rho = -,27 Rho =,33 E-S Hki Naiskansanedustajien osuus % Naiskansanedustajien osuus % 5 5 K-S Uu Hä Var Ou 25 Mi La P-K Tet Hpoh Ku Ky K-S Tpoh Het Hki Uu Ou Va 25 Ky La P-S Sat P-K Pi Vaalipiirin koko Vaalipiirin koko

16 Naisten karsiutuminen vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 1962 ja Naiskansanedustajien karsiutuminen Naiskansanedustajien karsiutuminen Mi Tet Ky K-S Ku Hpoh La Hki Tpoh P-K Ou Het Uu Va Rho = -,35 Rho =, E-S K-S Hä Ky La P-S Sat P-K Va Ou Var Pi Hki Uu Vaalipiirin koko Vaalipiirin koko Naiskansanedustajien karsiutuminen = Naisten %-osuus kansanedustajista naisten %-osuus ehdokkaista

17 Keinoja suhteellisuuden lisäämiseksi 1. Vaalipiirin koon kasvattaminen 2. Laskentamenetelmän muuttaminen St. Laguën menetelmä Suurimman jäännöksen menetelmä (kvoottimenetelmä) Tasauspaikat Vaalialueet

18 Keinoja edustuksellisuuden parantamiseksi 1. Vaalipiirin koon pienentäminen 2. Vaaliliittojen kieltäminen

19 Vaalitavan uudistus hallitusohjelmassa Hallitus uudistaa eduskuntavaalien vaalijärjestelmää siten, että suhteellinen vaalitapa voi toteutua mahdollisimman hyvin ja yhtäläisesti eri puolilla maata ja että myös eduskunnan alueellinen edustavuus voidaan mahdollisimman hyvin turvata. Vaalijärjestelmää uudistetaan nykyisen vaalipiirijaon pohjalta. Uudistuksen perustana on vaalialuejärjestelmä, joka kattaa koko Suomen ja pitää sisällään vaaliliittokiellon eduskuntavaaleissa. Työtä valmistelemaan perustetaan parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys vaalikauden aikana siten, että uudistus on voimassa viimeistään vuoden 215 eduskuntavaaleissa. Eduskuntavaalit siirretään pidettäväksi huhtikuun kolmantena viikonloppuna. Pääsiäisen osalta toteutetaan tarvittavat erityisjärjestelyt.

20 Puolueiden valtakunnallisiin äänimääriin perustuva paikkajako suurimman jäännöksen menetelmällä Paikkoja Vertailu KESK 46-5 KOK 45-5 SDP 43-2 VAS 18 1 VIHR 17 2 KD 1 3 RKP 9 PS 8 3 SKP 2 2 SSP 1 1 Yhteensä 199 Keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama,12

21 Puolueiden valtakunnallisiin äänimääriin perustuva paikkajako suurimman jäännöksen menetelmällä 2 prosentin äänikynnys Paikkoja Vertailu KESK 47-4 KOK 46-4 SDP 44-1 VAS 18 1 VIHR 17 2 KD 1 3 RKP 9 PS 8 3 Yhteensä 199 Keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama,27

22 Paikkojen jako nykyisissä vaalipiireissä St. Laguën menetelmällä Paikkoja Vertailu KESK 49-2 KOK 44-6 SDP 43-2 VAS 17 VIHR 18 5 KD 1 3 RKP 9 PS 8 3 SSP 1 1 Yhteensä 199 Keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama,3

23 Paikkojen jako vaalialuemallilla Koko maa yhtenä vaalialueena Paikat jaetaan d Hondtin menetelmällä Paikkoja Vertailu KESK 47-4 KOK 45-5 SDP 44-1 VAS 18 1 VIHR 17 2 KD 9 2 RKP 9 PS 8 3 SKP 1 1 SSP 1 1 Yhteensä 199 Keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama,27

24 Paikkojen jako vaalialuemallilla Koko maa yhtenä vaalialueena; 2 % äänikynnys Paikat jaetaan d Hondtin menetelmällä Paikkoja Vertailu KESK 47-4 KOK 46-4 SDP 44-1 VAS 18 1 VIHR 17 2 KD 1 3 RKP 9 PS 8 3 Yhteensä 199 Keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama,31

25 Paikkojen jako vaalialuemallilla Vaalipiirit ryhmiteltynä neljäksi vaalialueeksi Paikat jaetaan d Hondtin menetelmällä Paikkoja Vertailu KESK 49-2 KOK 46-4 SDP 46 1 VAS 17 VIHR 16 1 KD 1 3 RKP 9 PS 6 1 Yhteensä 199 Keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama,76

26 Nykyinen vaalitapa Vertailutaulukko Vaalialuemalli D'Hondt koko maa yhtenä vaalialueena St. Laguën menetelmä: nykyiset vaalipiirit Suurimman jäännöksen menetelmä valtakunnallisella tasolla 2 % kynnys Suurimman jäännöksen menetelmä valtakunnallisella tasolla KESK KOK SDP VAS VIHR RKP KD PS SKP 1 2 SSP Keskim. 1,29,76,31,27,3,27,12 Vaalialuemalli: maa on jaettu neljäksi vaalialueeksi Vaalialuemalli D'Hondt koko maa yhtenä vaalialueena 2 % kynnys suhteellisuuspoikkeama Piilevä äänikynnys 3-14 % noin 2 % 2 % alle 1 % 1,3-1 % 2 % alle 1 %