Maahiilen laskenta MELA2012:ssa. Kari Härkönen MELA ryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

4.3 Metsien hiilitaseet

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Onko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY

Metsätuotannon elinkaariarviointi

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Kioton pöytäkirjan artiklan 3.4 metsänhoitotoimenpiteen määrällinen vaikutus päivitys vuoden 2004 raportista

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

METLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Maaperähiilen mittaaminen Hannu Ilvesniemi

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Ilmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

Maanparannusaineet maaperän hiilitasetta nostamassa

Hakkuumahdollisuusarviot

KUNTIEN HIILITASEKARTOITUS OSA 1:

Aiheet. Orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden typen mineralisaatio. Kasvinjätteet. Orgaanisen aineksen hajoamisen malli

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK)

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Soiden hiilivarastojen kehitys

Riittääkö puu VMI-tulokset

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta

Rio de Janeirossa vuonna 1992 allekirjoitetun ilmastosopimuksen

Maaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon. Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsähallituksen hallinnoimien metsien hiilitaseet

Suomen metsien inventointi

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet

Hiilen kierto ojitetuilla turv la

Maanparannus mahtava mahdollisuus?

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Korko Mela-laskelmissa

LUONNIKAS laskentatyökalu kunnille nielujen ja lähteiden arviointiin. Tiina Haaspuro

Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa millainen käyttö on ilmaston kannalta järkevää. Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY

Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin?

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Maatalousmaan hiilivarannot Suomessa

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Puuraaka-aineen saatavuus

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera

Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

LIITTEET. asiakirjaan. ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

ARVIOLAUSUNTO METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie Lieksa

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus

Matematiikan tukikurssi

Transkriptio:

Maahiilen laskenta MELA2012:ssa Kari Härkönen MELA ryhmä Vantaa 27.11.2012

Sisällys Maahiilen laskenta Hiilen virrat ja varastot MELA:ssa Yasso07 vuokaavio Maahiilen tulosmuuttujat Maahiilen laskennan ohjaus Esimerkki

Maahiilen laskenta Mallina Yasso07 kangasmailla Laskenta maahiilen osalta yhteneväinen kasvihuonekaasujen kansallisen raportoinnin kanssa Maahiili lasketaan jokaiselle simuloidulle kehitys ja käsittelyvaihtoehdolle Maahiilen muuttujia mahdollista käyttää optimoinnissa

Maahiilen laskenta Turvemailla ei varastojen laskentaa, Yasso07 poiskytketty Lasketaan pelkästään maanalaisen karikkeen kertymistä ja turpeen hajoamista Laskenta myös turvemailla yhteneväinen kasvihuonekaasujen kansallisen raportoinnin kanssa

Hiilen virrat ja varastot MELAssa MELASIM Puuston kehitys ja toimenpiteet Elävän puuston hiili (varasto) poistuma Kokonaispoistuman hiili Luonnonpoistuma Ainespuu Energiapuu Hakkuutähde Maahiilen laskenta Karikesadon laskenta Yasso07 maahiili (varasto) karike Metsikkö ja puustotiedot Maahiilen alkuvarasto

Yasso07 vuokaavio Yasso07 oletukset (kangasmailla) 1. Karike koostuu neljästä ositteesta (AWEN). Kunkin ositteen hajoamisnopeus on riippumaton toisista ositteista ja karikkeen alkuperästä. 2. Hajoamisnopeus riippuu lämpötilasta ja kosteudesta (sadanta). 3. Ositteen hajoamisesta seuraa hiilen virtoja 1) ulos systeemistä, 2) toiseen AWEN ositteeseen tai 3) humukseen. 4. Puumaisen karikkeen hajoaminen on hitaampaa kuin ei puumaisen ja riippuu kappaleiden läpimitoista. Lähde: Liski ym. 2009. Yasso07 soil carbon model and user-interface.

Maahiilen tulosmuuttujat Yasso07 kutsutaan ja maahiili lasketaan kun kehitys ja käsittelyvaihtoehto on simuloitu valmiiksi Tulosmuuttujia voidaan tästä syystä luokitella vain metsikkötason muuttujilla, ei esim. puulajeittain

Maahiilen tulosmuuttujat Collectible Valid category Explanation variable variables Soil carbon (tons, tons/year) YCa LU,SO,ST,FM Carbon in acid soluble compound of the litter YCw LU,SO,ST,FM Carbon in water soluble compound of the litter YCe LU,SO,ST,FM Carbon in ethanol soluble compound of the litter YCn LU,SO,ST,FM Carbon in insoluble compound of the litter YCh LU,SO,ST,FM Carbon in humus YCtot LU,SO,ST,FM Total soil carbon in litter and in humus YCmaw LU,SO,ST,FM Carbon in woody matter YCman LU,SO,ST,FM Carbon in non-woody matter YCltw LU,SO,ST,FM Carbon in woody litter (tons/year) YClnt LU,SO,ST,FM Carbon in non-woody litter (tons/year) YCltb LU,SO,ST,FM Carbon in belowground litter of trees (tons/year) YCltu LU,SO,ST,FM Carbon in understorey litter (tons/year) YCdrn LU,SO,ST,FM Decomposition rate of nonwoody litter (tons/year) YCdrw LU,SO,ST,FM Decomposition rate of woody litter (tons/year) Yinl LU,SO,ST,FM Input of carbon in living matter (carbon of the growing stock ) Yind LU,SO,ST,FM Input of carbon in dead matter (carbon of the mortality and cutting residues ) (tons/year)

Maahiilen laskennan ohjaus Ohjataan kolmella parametrilla: YASSO_LASKENTA, YASSO_ILMASTO ja YASSO_MAAHIILEN_ALKUARVOT Laskenta aktivoidaan YASSO_LASKENTA parametrilla, oletusarvoisesti ei päällä Maahiilen laskenta raskasta ja vie paljon koneaikaa YASSO_ILMASTO parametrilla annetaan lämpötila ja sadantatietoa

Maahiilen laskennan ohjaus YASSO_MAAHIILEN_ALKUARVOT parametrilla annetaan maahiilen alkuarvot kangasmaalla Parametri antaa kaikille metsiköille samat alkuarvot Käyttäjän antamat alkuarvot soveltuvat lähinnä yksittäisten metsiköiden tarkasteluun tai koko metsäalueen tasetarkasteluun

Maahiilen laskennan ohjaus Parametrien oletusarvot: YASSO_LASKENTA 0 (ei laskentaa) YASSO_ILMASTO 1. 2012. 3. 600. 12. YASSO_MAAHIILEN_ALKUARVOT 0. 0. 0. 0. 0. 0. (ei alkuarvoja) Parametrien yksityiskohtaisemmat kuvaukset Reference Manualissa

Esimerkki maahiilen laskennasta Määrittele YASSO ohjausparametrit ja aktivoi maahiilen laskenta Määrittele laskettavat maahiilimuuttujat parametrilla METSARAPORTTI

Esimerkki METSARAPORTTI parametrista METSARAPORTTI #/TRAILING_NAME 0 #/DECIMAL_POINT ',' #/FIELD_DELIMITER ' ; ' #= #> #= #< # #Kaikki YASSO tulosmuuttujat # Soil carbon AWENH A YCa # Soil carbon AWENH W YCw # Soil carbon AWENH E YCe # Soil carbon AWENH N YCn # Soil carbon AWENH H YCh # Soil carbon AWENH total YCtot #/

Esimerkki METSARAPORTTI parametrista (jatkuu) # Woody matter YCmaw # Non woody matter YCman # Woody litter YCltw # Non woody litter YCltn #Decomposition rate of nonwoody litter YCdrn #Decomposition rate of woody litter YCdrw # Belowground litter of trees YCltb # Understorey litter YCltu #/ # Living input carbon Yinl # Dead input carbon Yind #/ #YASSO MELA muuttujien vastaavuus kangasmaalla #< # MELA elävän puuston hiili BMCst+BMCcr+BMCsr # YASSO living input carbon Yinl #/ # MELA kausisumma lupo + tähde hiili 10*(MBCst+MBCcr+MBCsr+RRCst+RRCcr+RRCsr) # YASSO dead input carbon Yind

Esimerkkitulostiedosto kangasmaalla 2009 2019 2029 2039 2049 2059 Soil carbon AWENH A 0,0 71,3 67,5 61,8 55,8 52,4 Soil carbon AWENH W 0,0 7,2 7,0 6,4 5,7 5,4 Soil carbon AWENH E 0,0 5,3 5,5 5,5 4,6 4,3 Soil carbon AWENH N 0,0 67,4 72,9 70,9 64,5 60,2 Soil carbon AWENH H 0,0 0,6 1,6 2,5 3,3 4,1 Soil carbon AWENH total 0,0 151,9 154,4 147,1 134,0 126,5 Woody matter 0,0 89,8 84,5 79,3 76,5 71,4 Non woody matter 0,0 62,1 69,9 67,7 57,5 55,1 Woody litter 13,8 6,3 5,6 5,8 5,3 Non woody litter 13,8 12,3 11,2 8,9 8,8 Decomposition rate of nonwoody litter 8,1 9,1 8,5 6,9 6,6 Decomposition rate of woody litter 9,0 7,3 7,1 7,1 6,6 Belowground litter of trees 7,8 4,7 3,9 4,2 3,7 Understorey litter 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Living input carbon 799,8 769,6 741,7 654,5 622,7 620,4 Dead input carbon 157,4 77,6 71,8 73,1 66,7 YASSO MELA muuttujien vastaavuus kangasmaalla 2009 2019 2029 2039 2049 2059 MELA elävän puuston hiili 799,8 769,6 741,7 654,5 622,7 620,4 YASSO living input carbon 799,8 769,6 741,7 654,5 622,7 620,4 MELA kausisumma lupo + tähde hiili 157,4 77,6 71,8 73,1 66,7 YASSO dead input carbon 157,4 77,6 71,8 73,1 66,7

Hiilitase kangasmaalla 2009 2019 2029 2039 2049 2059 Maahiili AWENH yhteensä (YCtot) 0,0 151,9 154,4 147,1 134,0 126,5 Elävän puuston hiili (BMCst+BMCcr+BMCsr) 799,8 769,6 741,7 654,5 622,7 620,4 Kangasmaan hiilitaseen laskemiseksi täytyy METSÄRAPORTTI parametrissa määritellä maahiilen ja elävän puuston hiilivarastot tulostettavaksi kangasmaalle. Kangasmaan maahiili AWENH yhteensä = YCtot[SO=1] Elävän puuston hiili kangasmaalla = BMCst[SO=1] + BMCcr[SO=1] + BMCsr[SO=1] Hiilivarasto kullekin tulostusvuodelle = YCtot[SO=1] + BMCst[SO=1]+BMCcr[SO=1]+BMCsr [SO=1] Hiilitase kullekin kaudelle = hiilivaraston erotus kauden loppu ja alkuvuoden välillä

Esimerkkitulostiedosto turvemaalla 2009 2019 2029 2039 2049 2059 Soil carbon AWENH A 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Soil carbon AWENH W 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Soil carbon AWENH E 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Soil carbon AWENH N 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Soil carbon AWENH H 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Soil carbon AWENH total 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Woody matter 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Non woody matter 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Woody litter 0,1 0,1 0,1 0,3 0,3 Non woody litter 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 Decomposition rate of nonwoody litter 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 Decomposition rate of woody litter 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Belowground litter of trees 0,3 0,3 0,4 0,6 0,6 Understorey litter 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Living input carbon 16,2 19,8 22,9 25,3 26,0 25,6 Dead input carbon 0,5 0,8 1,3 2,5 3,0 MELA elävän puuston hiili 89,8 112,8 133,2 150,0 155,3 153,2

Hiilitase turvemaalla 2009 2019 2029 2039 2049 2059 Woody litter (YCltw) 0,1 0,1 0,1 0,3 0,3 Non woody litter (YCltn) 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 Decomposition rate of nonwoody litter (YCdrn) 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 MELA elävän puuston hiili 89,8 112,8 133,2 150,0 155,3 153,2 Turpeelle ei voi laskea hiilivarastoa mutta turpeen hiilitase kausittain on mahdollista laskea karikesadon ja hajotuksen erotuksena. Turvemaiden hiilitase kausittain saadaan turpeen hiilitaseen ja elävän puuston hiilivarastosta lasketun taseen summana Turvemaan hiilitaseen laskemiseksi täytyy METSÄRAPORTTI parametrissa määritellä hajotuksen ja karikesadon muuttujat sekä elävän puuston hiilivarastot tulostettavaksi turvemaalle. Puumainen karike = YCltw[SO>1] (tonnia/vuosi) Ei puumainen karike = YCltn[SO>1] (tonnia/vuosi) Ei puumaisen karikkeen hajoaminen = YCdrn[SO>1] (tonnia/vuosi) Elävän puuston hiili turvemaalla = BMCst[SO>1] + BMCcr[SO>1] + BMCsr[SO>1] Turpeen hiilitase kullekin kaudelle = kausi * (YCltw[SO>1] + YCltn[SO>1] YCdrn[SO>1]) (kausi on laskelmassa käytettyjen kausien pituus, tässä esimerkissä 10 vuotta) Elävän puuston hiilitase kullekin kaudelle = hiilivaraston erotus kauden loppu ja alkuvuoden välillä Hiilitase kullekin kaudelle = Turpeen ja elävän puuston hiilitaseiden summa

Kiitos