Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos OHTY / TAO Alustus TAO-seminaarissa 29.4.2011
Tutkimuskohteena opiskelijoiden oppiminen työssä - Harjoittelukäytännöt - Korkea-aste: - Käytännöt vaihtelevat laidasta laitaan: irrallisia harjoittelukokonaisuuksia vs. integroituja käytännön jaksoja teorian kanssa vuorotellen - Ammatillinen peruskoulutus: - Systemaattinen ja pakollinen työssäoppimisen järjestelmä (vähintään yksi kuudesosa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työskennellen) - Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua oppimista työssä. - Opiskelijat oppivat työssäoppimisjaksojensa aikana monipuolisesti erilaisia tietoja ja taitoja, samoin he kokevat kehittyvänsä jaksojen aikana ammatillisesti (ammatilliselta identiteetiltään) (Virtanen, Tynjälä & Collin 2009; Virtanen, Tynjälä & Stenström 2008).
Selittäjiä opiskelijoiden työssä tapahtuvalle oppimiselle etsittiin kolmesta kokonaisuudesta (Virtanen, Tynjälä & Eteläpelto 2011 artikkelin käsikirjoitus) - Opiskelijoihin liittyvistä yksilöllisistä tekijöistä (mm. motivaationaaliset seikat/orientaatiot, aikaisempi työkokemus, oman työn arviointi) - Työpaikkaan liittyvistä rakenteellisista ja sosiaalisista tekijöistä (mm. opiskelijoiden työyhteisökokemukset, keskustelut työssä, ohjauskeskustelujen sisällöt, työpaikan koko) - Koulutuksellisista käytännöistä (mm. koulussa ja työssä tapahtuvan oppimisen yhteys/integraatio, erilaiset ohjauksen muodot, suoritettujen työssäoppimisjaksojen pituus, tavoitteiden asettaminen työssäoppimisjaksoille)
Opiskelijoiden työssä oppimista selittävät tekijät (Virtanen, Tynjälä & Eteläpelto 2011 artikkelin käsikirjoitus) - Aktiivinen työyhteisöjäsenyys - Kouluoppimisen ja työssä oppimisen integraatio - Keksimisorientaatio - Oppimisorientaatio - Oman työn arviointi - Yksilöllisen ohjauksen saatavuus - Ohjaus(puhe) liittyen opiskelijan kehittymiseen ja arviointiin
Opiskelijoiden työssä oppimista selittävät tekijät sosiaali- ja terveysalalla (Virtanen, Tynjälä & Eteläpelto 2011 artikkelin käsikirjoitus) - Yksilöllisen ohjauksen saatavuus - Integraatio kouluoppimisen ja työssä oppimisen välillä - Aktiivinen työyhteisöjäsenyys - Keksimisorientaatio - Keskustelut työntekijöiden kanssa - Tavoitteiden asettaminen työssäoppimisjaksoille - Keskustelut opettajien kanssa
YHTEENVETO: Mihin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota, kun suunnitellaan opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? 1/2 - TYÖPAIKALLA: - Mahdollisuus aktiiviseen toimijuuteen työpaikalla saatavilla olevassa ohjaussuhteessa OPISKELIJANA - KOULUSSA / KOULUN JA TYÖELÄMÄN VÄLILLÄ: - Integroitava koulussa ja työssä tapahtuvaa oppimista (ks. Tynjälän kirjallisuus) - Tässä tutkimuksessa esille nousevat seuraavat linkittäjät: - Tavoitteiden asettaminen oppimiselle työssä - Ohjaukselliset elementit: - Oppimispäiväkirjat tai koulusta annetut tehtävät eivät tule tässä tutkimuksessa keskeisinä oppimista työssä tukevina elementteinä esille - Tärkeämpiä oppimista työssä tukevia ohjauksellisia elementtejä ovat KESKUSTELUT (työpaikkaohjaajan, muiden työntekijöiden sekä myös opettajan kanssa) sekä myös opiskelijan kyky/taito ARVIOIDA OMAA TYÖTÄÄN - Keskustelujen sisältö: mm. opiskelijan kehittymiseen ja arviointiin liittyvä puhe - Opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittäminen myös korkeaasteella?
YHTEENVETO: Mihin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota, kun suunnitellaan opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? 2/2 - OPISKELIJAN TUKEMISESSA: - Opiskelijaa rohkaistava kokeilemaan ja olemaan aloitteellinen! - Sosiaali- ja terveysalan esimerkki osoittaa: kun harjoittelujärjestelmä on sinällään rakennettu aidosti koulun ja työelämän rajapinnalle, opiskelijan oppiminen ei ole enää yksinomaan hänen oman motivaationsa varassa järjestelmä tuottaa tulosta
Kirjallisuutta INTEGRATIIVISESTA PEDAGOGIIKASTA: Tynjälä, P. 2007. Integratiivinen pedagogiikka osaamisen kehittämisessä. Teoksessa H. Kotila, A. Mutanen, M. V. Volanen (toim.) Taidon tieto. Helsinki: Edita, 11-36. Tynjälä, P. 2008. Perspectives into learning at the workplace. Educational Research Review 3 (2), 130-154. Tynjälä, P. 2010. Asiantuntijuuden kehittämisen pedagogiikka. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, P. Tynjälä & H. Rasku-Puttonen (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Koulutuksen ja työelämän näkökulmia. Helsinki: WSOYpro Oy, 79-95. Tynjälä, P., Heikkinen, H. L. T. & Kiviniemi, U. 2011. Integratiivinen pedagogiikka opetusharjoittelussa. Hyväksytty julkaistavaksi Kasvatus lehdessä. OPISKELIJOIDEN TAITOJEN OPPIMISESTA JA AMMATILLISEN IDENTITEETIN KEHITTYMISESTÄ TYÖSSÄ / KOULUTUKSEN AIKANA Kalliomäki, A. 2010. Ammatillinen identiteetti korkeakouluopiskelijoilla. Tarkastelussa sosiaali-, hoito- ja terveysalat. Kasvatustieteen pro gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Virtanen, A., Tynjälä, P. & Collin, K. 2009. Characteristics of workplace learning among Finnish vocational students. Vocations and Learning 2 (3), 153-175. Virtanen, A., Tynjälä, P. & Stenström, M-L. 2008. Field-specific educational practices as a source for students' vocational identity formation. Teoksessa S. Billett, C. Harteis & A. Eteläpelto (toim.) Emerging perspectives of workplace learning. Rotterdam: Sense Publishers, 19-34. ks. myös internet-sivut: http://www.peda.net/veraja/tuvako/tuopro/tl2/ohty3/tyoelama/tyoelamataidot
Yhteystiedot - Tutkija Anne Virtanen - Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos - Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella (OHTY) - Sähköposti: anne.virtanen@jyu.fi - Puhelin: 014-2603218