Toimialarakenteen muutos Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.9.2013
VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan tietokantaan Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkinen sektori noudattaa politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Malli mahdollistaa myös hyvinvointitarkastelun
VATTAGE-malli Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti Mallilla voidaan tarkastella politiikan vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen, talouskasvuun ja julkiseen sektoriin itseensä Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille Keskeisenä tietoaineistona kansantalouden tilinpito
Skenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Väestö, työvoima, työllisyys(aste) Stedy-state: pääomasuhde K/L vakio sektorikohtaiset tuottavuuserot sallittuja Tuotantorakenteen ajurit Investoinnit sektorispesifejä, samoin A ja K/L Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset Vientinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen Politiikka muuttaa kasvun mahdollisuuksia, uusi tasapaino hintamekanismin toiminnan kautta
Ilmastopolitiikka Pitkän tähtäimen ilmastostrategia Ilmastotavoitteiden rooli: Kaya-yhtälö GDP ENERGY CO2 CO2 POP POP GDP ENERGY OECD-maissa heikko de-coupling 1990 jälkeen päästöt omasta energiankäytöstä kasvavat hitaammin kuin BKT Tuonti mukaan lukien päästöt kasvavat lähes samaa vauhtia päästöt on ulkoistettu Tarvitaan aito de-coupling! Haasteet teknologialle ja taloudelliselle ohjaukselle valtavat Tuotantorakenne Suomen rooli maailmantaloudessa? Globaalit päästöjen rajoittamistoimet -> Globaali työnjako -> raakaainepohjainen tuotanto siellä missä energia- ja materiaalitehokkainta Tilaa omalle valinnanvaralle
VATT-mallin tietolähteistä eri tarkasteluissa Historical Ennuste VATTAGE VATTAGE VERM EKSOGEENINEN 1995-2004 2005-2010 skenaario dialogi skenaario OSITTAIN EKSOGEENINEN Makrotaso EKSOGEENINEN TAI ENDOGEENINEN Yksityinen kulutus Dekomp. ENDOGEENINEN Säästämisaste Eksog. 2016-> Eksog. 2016-> Eksog. 2016-> ENDOGEENINEN 2015-2025 Investoinnit (yksityinen ja julkinen) Dekomp. ENDOGEENINEN MAAKUNTATASOLLA Julkinen kulutus (valtio ja kunnat) Dekomp. Vienti Dekomp. Tuonti Dekomp. Kokonaistyöllisyys Dekomp. Tuloverotus Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Tulonsiirrot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Väestö Työvoiman tarjonta Toimiala- ja maakuntataso Työllisyys KT-tiedot Investoinnit KT-tiedot Kokonaistuottavuutta kuvaavat parametrit Työn ja pääoman suhdetta kuvaavat parametrit Materiaalitehokkuutta kuvaavat parametrit Tuotantosuuntaa kuvaavat parametrit Tuotantoverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Hyödykkeet Hyödykeverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Viennin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Tuonnin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Kulutusrakennetta kuvaavat parametrit Julkisen kulutuksen rakenneparametrit 6
Skenaarioiden päivitys Makrot KO:n ennusteet Lama, huoltotase 2014 asti -> 2016 (2013) Toipuminen huomattavasti aiemmin ennakoitua hitaampaa AWG (2060 asti) Ei suuria muutoksia (2012) Historiatieto Tuottavuus ja tuotantorakenteen muutostrendit Osittain hitaampaa uusien toimialatietojen valossa (2012) Kysynnän rakenteen muutokset (kotim., vienti) Vienti elpyy hitaammin eikä välttämättä ennalleen (2012) Muut lähteet Energiaintensiivinen teollisuus VTT/TEM (2013) Low Carbon hanke (vähähiilitiekartta) Julkiset palvelut SOME/STM tuottavuusohjelma - kehykset
Skenaarioiden päivitys Energia- ja ilmastopolitiikka Päästökauppa Ilmaisjaosta huutokauppaan Energiaverouudistus 2012 Uusiutuvan energian tuet Sopeutumistuki kehitysmaille Ydinvoima Energiansäästö Liikenne Talouspolitiikka Vuosien 2012 ja 2013 kehyksien säästötoimet Tulo- ja yhteisöverotus, julkisen kysynnän leikkaukset Lisätoimet seuraavilla hallituskausilla tarpeen, jotta velkasuhde ei räjähdä tarkastelujaksolla
Suomen väestönkasvu ennusteiden mukaan hidasta Vuoteen 2050 väestö kasvaa 6 + miljoonaan Huoltosuhteen haasteet tasaantuvat 2030-luvulla 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 Employment Population Population under 15 Population 15-64 Population 65-74 Population 75-1000000 0 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049
Väestö 5-vuotisikäluokittain -> työllisyysennusteet+some 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 21 AG105 20 AG100 19 AG95 18 AG90 17 AG85 16 AG80 15 AG75 14 AG70 13 AG65 12 AG60 11 AG55 10 AG50 9 AG45 8 AG40 7 AG35 6 AG30 5 AG25 4 AG20 3 AG15 2 AG10 1 AG05 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Skenaarioissa nousee esille julkisen talouden tasapaino vaikka alijäämän bkt-suhde vakiintuu, velkasuhde voi nousta ongelmaksi tasolle (tässä 2020 päästövoite) 100.00 Kansantalouden ulkoinen tasapaino 80.00 60.00 40.00 20.00 0.00-20.00 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 Akselin otsikko Vaihtotase/Kansantuote Kauppatase/Kansantuote Julkinen velka/kansantuote Alijäämä/Kansantuote
Skenaarioissa nousee esille julkisen talouden tasapaino alijäämäsuhdetta rajoitettava pian, jotta velkasuhde stabiloituu 0.7 Kansantalouden pitkän aikavälin tasapaino 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0-0.1 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Kauppatase/Kansantuote Vaihtotase/Kansantuote Budjettivaje/Kansantuote Primäärivaje/Kansantuote Julkinen velka/kansantuote
Suomen talouden huoltotase vuosina 2013-2030 6 5 4 3 2 1 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030-1 -2-3 Bruttokansantuote Tavaroiden ja palveluiden vienti Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Investoinnit
2,5 Tuotannontekijöiden vaikutus talouskasvuun vuosina 2013-2030 2 1,5 1 0,5 Pääoma Työvoima Hyödykeverot Tuottavuus 0-0,5 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030-1
Talouskasvun jakautuminen kysyntäerittäin 2013-2030 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030-0,5-1 -1,5 Yksityinen kulutus (kysyntä) Investoinnit (kysyntä) Julkinen kulutus (kysyntä) Vienti (kysyntä) Tuonti (kysyntä)
Väestön, ikääntyneen väestön, työvoiman ja työllisten määrän kasvu vuosina 2013-2030 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030-0,5-1 Väestön kasvu (prosenttia) Yli 65-vuotiaan väestön kasvu (prosenttia) Työllisten määrän kasvu Työvoiman määrän kasvu
Työllisyysrakenne vuosina 1980-2011 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alkutuotanto Jalostus Palvelut
Työllisyysrakenne vuosina 2011-2030 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alkutuotanto Jalostus Palvelut
Työllisyysrakenne vuosina 2011-2030 100 % 90 % 80 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus 70 % Muut yksityiset palvelut 60 % Rahoitus- ja liike-elämänpalvelut 50 % Informaatio- ja viestintäpalvelut 40 % Kuljetus ja varastointi Kauppa, hotelli- ja rahvintola-ala 30 % Energia, lämpö- ja vesihuolto 20 % Rakentaminen 10 % Teollisuus 0 % 2011 2 012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alkutuotanto
Tuotantorakenne (arvonlisäys) vuosina 1980-2011 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alkutuotanto Jalostus Palvelut
Tuotantorakenne (arvonlisäys) vuosina 2011-2030 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alkutuotanto Jalostus Palvelut
Tuotantorakenne (arvonlisäys) vuosina 2011-2030 100 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 90 % Koulutus 80 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus 70 % Muut yksityiset palvelut 60 % Rahoitus- ja liike-elämänpalvelut 50 % Informaatio- ja viestintäpalvelut 40 % Kuljetus ja varastointi Kauppa, hotelli- ja rahvintola-ala 30 % Energia, lämpö- ja vesihuolto 20 % Rakentaminen 10 % Teollisuus 0 % 2011 2 012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alkutuotanto
Toimialojen suhteelliset osuudet Ilmastopolitiikka vaikuttaa toimialarakenteeseen Alkutuotanto Metsäteollisuus Energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Ykstyiset palvelut Hallinto ja julkiset palvelut 21 21 20 19 19 24 24 24 24 25 11 11 11 11 11 12 12 12 12 12 5 5 5 5 5 2 3 3 2 2 10 12 13 13 13 5 5 5 5 5 5 4 4 4 4 4 4 3 3 3 2010 2020 2030 2040 2050
Ilmastopolitiikka vaikuttaa toimialarakenteeseen Palvelujen merkitys kasvaa kaikissa skenaarioissa Energiaintensiivisen teollisuuden ja teknologiateollisuuden osuudet vaihtelevat 120 Arvonlisäosuudet eri skenaarioissa 100 21 19 19 20 18 18 19 17 17 18 80 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut 24 23 23 24 23 23 23 24 24 24 Liikenne Kauppa ja majoitus 60 Rakentaminen 40 11 12 5 10 10 10 13 13 12 5 5 5 10 10 10 10 10 10 13 13 13 14 14 13 5 5 5 5 6 5 Energia Konepaja- ja elektroniika Raskas teollisuus Metsäteollisuus Alkutuotanto 20 10 13 13 12 14 14 13 14 14 13 5 5 5 5 6 6 6 6 6 6 0 5 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2012 BASE 2030 TONNI 2030 POMMI 2030 BASE 2040 TONNI 2040 POMMI 2040 BASE 2050 TONNI 2050 POMMI 2050
Työllisyyden kannalta palveluvaltaistuminen keskeinen muutos Julkisen sektorin osuus pienenee, jos tuottavuushankkeissa onnistutaan 120 Työllisyysosuudet eri skenaarioissa 100 80 29 34 34 35 35 35 36 36 36 36 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Liikenne 60 19 19 19 19 19 19 20 19 19 20 Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia 40 7 13 6 6 7 6 6 6 6 6 6 14 14 13 14 14 14 15 15 15 Konepaja- ja elektroniika Raskas teollisuus Metsäteollisuus Alkutuotanto 9 20 0 10 10 10 11 11 11 11 12 11 11 8 8 8 3 7 7 6 6 6 5 4 2 2 2 2 2 2 3 3 3 2 2 2 3 3 3 3 2 2 2 2 2 2 2012 BASE 2030 TONNI 2030 POMMI 2030 BASE 2040 TONNI 2040 POMMI 2040 BASE 2050 TONNI 2050 POMMI 2050
LOW CARBON-skenaariot (työllisyys) Aluerakenne erilainen Low Carbon skenaarioissa (VTT 2012) Tuotantorakenteen erot skenaarioissa johtavat erilaiseen aluerakenteeseen Kansantuotteen kasvu sallii erilaiset aluerakenteet 20 Ahvenanmaa 19 ItaUusimaa 1 Uusimaa 30.0 20.0 2 VarsinSuomi 3 Satakunta 18 Lappi 17 Kainuu 10.0 0.0-10.0 4 KantaHame 5 Pirkanmaa 2010 2030 BASE 2030 TONNI 16 PohjPohjanm -20.0 6 PaijatHame 2030 INNO 2050 BASE 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 2050 TONNI 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 2050 INNO 13 EtelaPohjanm 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 10 PohjSavo
Kiitos mielenkiinnosta!