Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpano Suomessa Heikki Väisänen Energiaosasto 12.11.2012
EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman 20 % energiansäästötavoitteen saavuttamista Energiansäästötavoite on yksi EU:n 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen vähentämistavoite ja uusiutuvan energian lisäämistavoite Jäsenvaltiot eivät halunneet kolmatta sitovaa tavoitetta. Komission ehdotuksessa direktiiviksi oli sen vuoksi joukko sitovia toimia (sisään leivottuna se tavoitekin) Energiatehokkuusdirektiivi (EED) korvaa energiapalveludirektiivin (ESD) ja CHPdirektiivin sekä muutaman kohdan julkisia hankintoja koskevasta direktiivistä Komissio arvioi jäsenvaltioiden asettamien kansallisten tavoitteiden pohjalta syksyyn 2015 mennessä vuodelle 2020 asetetun EU:n 20 % säästötavoitteen toteutumista Viimeistään 30.6.2016 komissio antaa parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin 7 artiklan täytäntöönpanosta ja liittää siihen tarvittaessa ehdotukset tavoitevuoden muuttamisesta (2020->) ja säästötavoitteen tasosta (%:n nosto)
EU:n -20 % energiatehokkuustavoite 2000 1500 1000 500 0 2005 2010 2015 2020 Source: DG ENER data
Aikatauluista Komission esitys uudeksi energiatehokkuusdirektiiviksi 22.6.2011 Poliittinen yhteisymmärrys Neuvosto-KOM-EP kesäkuussa 2012 Kieliversiot ja alkuperäisen (en) stilisointi heinäkuu-elokuu 2012 Parlamentin ensimmäinen lukeminen 11.9.2012 Neuvoston äänestys 4.10.2012 Direktiivi voimaan joulukuussa 2012 Ensimmäinen (suppea) vuosiraportointi 30.4.2013 Ensimmäiset suunnitelmat (mm. 7 artikla) toimitettava marraskuussa 2013 Ensimmäinen kattava raportointi 30.4.2014 ( 3rd NEEAP ) Kansallisen toimeenpanon takaraja ~toukokuu 2014 EED tulkintakokoukset aloitettu syyskuussa (5 kpl syksyllä), ohjeet 6/2013 mennessä
EED:n sisältö artikloittain
Energiatehokkuusdirektiivin artiklat Ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite vuodelle 2020 (Art. 3) Sitova valtion keskushallintoa koskeva peruskorjaus/säästötavoite 2014-2020 (Art. 5) Sitova kansallinen kumulatiivisen energiansäästön tavoite jaksolle 2014-2020 (Art. 7) Pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta (Art. 4) Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa hankinnoissa (Art. 6) Energiakatselmusohjelmat ja -velvoitteet (Art. 8) Energiankulutuksen mittaamiseen ja laskutukseen liittyvät toimet (Art. 9, 10 ja 11) Kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistäminen (Art. 14) Energiatehokkuus sähkö- ja maakaasuverkoissa ja tariffeissa (Art. 15) Muita toimia energiatehokkuuden edistämiseksi (Art. 12, 16, 17, 18 ja 19) Lisäksi sanktiot (Art. 13), rahoitus ja rahastot (Art. 20) ja raportoinnit (Art. 24)
Energiansäästötavoitteet (Art. 3, 5 ja 7) Ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite vuodelle 2020 (Art. 3) Viisi tapaa asettaa: (1) primäärienergian tai (2) energian loppukulutuksen tasolle (3) primäärienergian tai (4) loppukulutuksen säästölle (5) energiaintensiteetille Ilmoitettava sen vaikutus vuoden 2020 primäärienergian ja energian loppukulutuksen tasoon. Kansalliset erityispiirteet saa ottaa huomioon, mutta myös EU:n 20 % tulee huomioida Tavoite asetetaan energia- ja ilmastostrategian päivityksen yhteydessä. Tavoite ja vaikutus primääri- ja loppukulutukseen ilmoitettava 30.4.2013. Edistymisestä tämän tavoitteen osalta on raportoitava vuosittain.
Energiansäästötavoitteet (Art. 3, 5 ja 7) Sitova valtion keskushallinnon peruskorjaus/energiansäästötavoite 2014-20 A) peruskorjattava vuosittain 3 % valtion keskushallinnon rakennuksista tai B) saavutettava vastaava säästö muilla toimilla (suunnitelma vaikutusarvioineen komissiolle) Tässä oli alun perin 3 % per vuosi peruskorjausvelvoite myös kunnille Selvitys 6/2013 mennessä vaihtoehdoista a) 3 % peruskorjaukset tai b) vastaava säästö muilla toimilla. Jos a) -> laadittava julkinen inventaario rakennuksista 31.12.2013 mennessä Jos b) -> esitettävä toimista suunnitelma vaikutusarvioineen komissiolle 1.1.2014 Luodaan prosessi vuosittain raportoitavien (30.4.) tietojen kokoamiseksi Jäsenvaltioiden tulee rohkaista kuntia ottamaan käyttöön energiatehokkuussuunnitelman, jossa on säästötavoitteet ja toimet energianhallintajärjestelmän, jossa on mukana energiakatselmukset käyttämään tarvittaessa ESCO-palvelua
Energiansäästötavoitteet (Art. 3, 5 ja 7) Sitova kansallinen kumulatiivisen energiansäästön tavoite jaksolle 2014-2020 Säästötavoite on 1,5 % per vuosi uutta säästöä (1,5-3 - 4,5-6 - 7,5-9 -10,5) Lasketaan vähittäismyyntiyritysten myymästä energiasta (vuosien 2010-12 ka) kumulatiivinen = 2014-2020 saavutettavien vuosisäästöjen summa eli 42 TWh Mahdollisuus käyttää neljää ns. joustomekanismia (vaikutus max. -25 %) Säästön kumulatiivinen laskenta vuosisäästö x säästön voimassaolo vuosina Tiukat ns. lisäisyysvaatimukset ja raskaat seuranta- ja todentamisvaatimukset Säästövelvoite voidaan kohdistaa A) energiayhtiöille tai B) ottaa käyttöön muita politiikkatoimia edellyttäen, että niillä saavutetaan vastaava säästö Molemmat vaihtoehdot suuritöisiä rakentaa ja hallinnollinen rasite on pysyvästi iso Velvoiteohjelmasta olisi säädettävä oma laki -> todella iso muutos markkinoille Energiansäästöohjelma olisi laadittava syksy 2013 mennessä -> iso työ ja ministeriöille kohdistuvat säästöjen todentamisvelvoitteet ovat raskaat Analyysi toimeenpanosta syksyn aikana, päätökset loppuvuodesta Selvitystyö käynnissä säästötavoitteen kantaluvun määrittämiseksi
Muutoksia sopimustoimintaan? Jos ei oteta käyttöön energiayhtiöiden velvoiteohjelmaa -> joulukuussa 2013 toimitettava komissiolle kansallinen energiansäästöohjelma Osoitettava tietyn ns. kumulatiivista energiansäästön saavuttaminen 2014-2020 Ei lopullista päätöstä valinnasta, mutta jos ei velvoiteohjelmaa niin Sopimussisältöjen uusimisprosessi 1-6/2013 Neuvoteltavia sopimusaloja on kymmenkunta eli isohko työ tulossa Tavoitteen muoto ja taso mietittävä tässä yhteydessä erikseen, vaihtoehtoja on, mutta jotenkin vuosi 2020 tulee mukaan joka tapauksessa Kysymys on nimenomaan sopimussisällöstä, joka on hyväksytettävä komissiolla ja jolle on arvioitava säästövaikutukset Sanktioinnit uusi mielenkiintoinen vaatimus, mitä sanktioidaan ja mikä olisi sanktio Iso kysymys on kattavuuden varmistaminen ja vapaamatkustuksen estäminen Toinen iso kysymys on säästöjen laskennan ohjeistus (ns. lisäisyysvaatimukset) Uuteen sopimukseen siirtyminen? a) Vaihtoehto asap eli 1.1.2014 (ei ole todennäköistä, tuskin ehdittäisiin) b) Ajetaan nykyinen loppuun saakka eli 1.1.2017 (voi olla vähän pitkä aika) c) Tässä välissä on sitten vuodet 2015 ja 2016
Deep renovation strategia (Art. 4) Pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta Koskee asuinrakennuksia sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelurakennuksia, sisältäen (1) yleiskatsaus rakennuskantaan, (2) toimenpiteiden tunnistaminen rakennustyypeittäin, (3) politiikkatoimet deep renovation (-75 %) investointien stimuloimiseksi, (4) näkymät kuluttajien, rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten opastustoimista ja (5) todellisiin esimerkkeihin perustuen arviot säästöistä ja muista hyödyistä Julkaistava 30.4.2014 mennessä ja päivitettävä kolmen vuoden välein (NEEAPprosessissa) Strategia tulee julkaista 30.4.2014 mennessä ja päivittää se 3 vuoden välein Strategia toimitettava komissiolle osana NEEAP-raportointia (2014, 2017, 2020) Sisältövaatimukset esitetty 4 artiklassa, strategia laadittava vuoden 2013 aikana Suomessa deep renovation = demolition
Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa (Art. 6) Valtion keskushallintoviranomaiset voivat hankkia vain energiatehokkaita tuotteita, palveluja ja rakennuksia, siinä määrin kun se on johdonmukaista ottaen huomioon kustannustehokkuus, taloudellinen toteutettavuus, tekninen soveltuvuus ja riittävä kilpailu Vaatimuksia (liite III) on sovellettava silloin, kun hankinnassa ylitetään kynnysarvot laitteet lähtökohtaisesti vain korkeimman energialuokan laitteita, toimistolaitteet Energy Star tasoa ajoneuvojen renkaille vaatimus korkeimmasta energiatehokkuusluokasta palveluita tilattaessa asetettava vaatimus edellä olevista hankinnoista myös palveluntuottajalle Rakennukset saa hankkia ja vuokrata vain energiatehokkuuden minimivaatimukset täyttäviä, paitsi jos ostaa purkaakseen Oli alun perin pakollisena myös kunnille, nyt jäsenvaltioiden rohkaistava Toimeenpano keskushallinnon osalta joko a) uudella tai päivitetyllä VNp:llä tai b) konsernitason hankintaohjeistuksella. Yksityiskohdat käytävä läpi valtion hankinnoista vastaavien tahojen kanssa
Energiakatselmustoiminta (Art. 8) Kaikkien loppukäyttäjien saatavilla on oltava kustannustehokkaita katselmuksia, erityinen kohderyhmä pk-yritykset, päteviä/riippumattomia katselmoijia, koulutusohjelmia edistettävä Suurille yrityksille pakolliset energiakatselmukset: ensimmäinen viimeistään 2015 ja uusittava 4 vuoden välein Pakolliset katselmukset voidaan toteuttaa myös vapaaehtoisten sopimusten puitteissa Yritykset, joilla on sertifioitu CEN/ISO energiahallintajärjestelmä, joka sisältää vastaavan energiakatselmuksen, voidaan vapauttaa pakollisista katselmuksista Energiakatselmuksille on asetettu vähimmäisvaatimukset liitteessä VI Nykyinen energiakatselmustoiminta on pääosin riittävä, mutta Suurten yritysten pakolliset energiakatselmukset on erillisongelma. Edellyttää säädöstä, mahdollisesti takalaudaksi energiatehokkuussopimuksiin ja sertifioituihin energia- ja ympäristöhallintajärjestelmiin Syksyn aikana selvitetään katselmusohjelmaan 8 artiklasta tulevat sovittamistarpeet
Energiankulutuksen mittaamiseen ja laskutukseen liittyvät toimet (Art. 9, 10 ja 11) Kulutuksen mittaaminen Sähkö, maakaasu, kaukolämmitys ja jäähdytys sekä kotitalouksien lämmin käyttövesi: etäluettavat mittarit tarjottava aina kun a) mittari vaihdetaan (reunaehtona tekninen toteutettavuus ja kustannustehokkuus), b) tehdään uusi liittymä uuteen rakennukseen tai olemassa olevaan rakennukseen tehdään laajamittaisia korjaustöitä (2010/31/EU) Vaatimuksia mittareille, mittaustietojen antamiselle ja neuvonnalle mittaria asennettaessa Kaukolämpöön liitetyt rivi- ja kerrostalot sekä usean käyttäjän palvelurakennukset: vaatimus huoneistokohtaisesta mittarista lämmitykselle/jäähdytykselle. Jos teknisesti mahdotonta, on asennettava patterikohtaiset lämmityskustannusten jakolaitteet, ellei jäsenvaltio osoita kustannustehottomaksi Vaatimuksia on pitkä lista, ainoa todella iso muutos olisi huoneistokohtainen lämmityksen ja jäähdytyksen mittaamisvaatimus Syksyn aikana tarkempi analyysi vaatimuksista suhteessa nykyisiin säädöksiin Laaditaan vuoden 2013 aikana selvitys patterikohtaisista lämmityskustannusten jakolaitteista. Niitä ei tarvitse ottaa käyttöön, jos jäsenvaltio voi osoittaa ettei se ole kustannustehokasta.
Energiankulutuksen mittaamiseen ja laskutukseen liittyvät toimet (Art. 9, 10 ja 11) Laskutustiedot (Art. 10) ja Mittaus- ja laskutustietojen saatavuus (Art. 11) Niiden asiakkaiden osalta, joilla ei ole etäluettavia mittareita, on 31.12.2014 mennessä varmistettava, että laskutustiedot ovat täsmällisiä ja todelliseen kulutukseen perustuvia. Voidaan toteuttaa siten, että asiakkaat lukevat itse omat mittarinsa. Sähkön ja maakaasun sisämarkkinadirektiivien mukaisesti asennettujen mittarien on mahdollistettava tosiasialliseen kulutukseen perustuvat täsmälliset laskutustiedot Mahdollisuus saada täydentäviä tietoja pvä-, vko-, kuukausitasolla 3 vuoden ajalta Asiakkaan pyynnöstä tiedot kolmannen osapuolen saataville, tarjottava sähköistä laskutusta, tarjottava asiakkaan pyynnöstä joustavia maksuehtoja (käytännössä vaihtoehto todelliseen kulutukseen perustuvalle laskutukselle) Kaikki laskut ja laskutustiedot saatava veloituksetta Vaatimuksia on pitkä lista, ei pitäisi olla mitään dramaattista Syksyn aikana tarkempi analyysi vaatimuksista suhteessa nykyisiin säädöksiin
Energiatoimitusten tehokkuus (Art. 14 ja 15) Kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistäminen Laadittava 31.12.2015 mennessä kattava arviointi tehokkaan yhteistuotannon ja tehokkaan kaukolämmön ja jäähdytyksen hyödyntämismahdollisuuksista Edistettävä tehokkaita lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä ja yhteistuotantoa Suoritettava arviointia varten kustannus-hyötyanalyysi liitteen IX mukaisesti Jos em. analyysin tulos positiivinen, on toteutettava riittävät toimenpiteet infrastruktuurin kehittämiseksi ja/tai varmistettava, että kustannus-hyötyanalyysi toteutetaan suunniteltaessa uutta tai uudistettaessa merkittävästi nykyistä - lauhdevoimalaitosta tai merkittävästi hukkalämpöä tuottavaa teollisuuslaitosta - kaukolämmitys- ja jäähdytysverkkoa tai sen energiatuotantolaitosta - kustannus-hyötyanalyysin laatimiseen on velvoitettava laitoksen luvituksen yhteydessä Vaatimukset eivät koske ydinvoimalaitoksia, huippukuorma- eikä varavoimalaitoksia. Tietyin edellytyksin velvoitteesta voidaan vapauttaa muitakin laitoksia Syksyn aikana tarkempi analyysi artiklan toimeenpanoon liittyvistä yksityiskohdista ja tulkinnoista artikla liitteineen sekava ja monimutkainen Komission ja DK:n tavoite on ollut kustannus-hyötyanalyysin kautta laukeava investointipakko yhteistuotannon ja teollisuuden hukkalämmön hyödyntämiseen
Energiatoimitusten tehokkuus (Art. 14 ja 15) Energiatehokkuus sähkö- ja maakaasuverkoissa ja tariffeissa Joukko valvontaviranomaiselle kohdistettuja verkkoihin ja tariffeihin liittyvät velvoitteita Kaasu- ja sähköinfrastruktuurin energiatehokkuuden parantamisesta tehtävä selvitys Syksyn aikana tarkempi analyysi (TEM/EMA ja EMV) velvoitteista, jotka kohdistuvat lähinnä verkonhaltijoille sekä tariffeihin
Muita toimia energiatehokkuuden edistämiseksi (Art. 12, 16, 17, 18 ja 19) Kuluttajille tiedottamista ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskeva ohjelma (12) Vähintään yksi luettelon toimenpiteistä, joilla edistetään kuluttajien käyttäytymisen muutoksia ja kuluttajien ja kuluttajajärjestöjen osallistumista älykkäiden mittarien käyttöönottoon Pätevyys, akreditointi- ja sertifiointiohjelmat (Art. 16) Mikäli jäsenvaltio katsoo, että teknisen pätevyyden, objektiivisuuden ja luotettavuuden taso on riittämätön, on varmistettava, että energiapalvelujen ja katselmusten tarjoajien sekä asentajien (2010/31/EU) saatavilla tulee olemaan tai on sertifiointi/akkreditointi/pätevyysjärjestelmiä Tiedottaminen ja koulutus (Art. 17) Energiatehokkuusjärjestelmistä ja taloudellisista ja oikeudellisista puitteista on tiedotettava avoimesti, tietoa levitettävä laajasti kaikille markkinatoimijoille, näille luotava edellytykset jakaa tietoa, edistettävä sidosryhmien kanssa tiedotus-, valistus- ja koulutusaloitteita Energiapalvelut (Art. 18) Edistettävä markkinoita ja pk-yritysten pääsyä niille, jaettava tietoa sopimuksista ja rahoitusvälineistä, julkaistava luettelo palvelujen tarjoajista, laadittava mallisopimuksia jne. Tuettava markkinoiden toimintaa ja varmistettava, ettei kysyntää estetä tai haitata Muut energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet (Art. 19) Arvioitava esteet (mm. omistaja-vuokralainen case, julkisen sektorin hallinnolliset määräykset) ja toteutettava asianmukaiset toimet niiden poistamiseksi.
Muuta oleellista EED:stä Seuraamukset (Art. 13) Jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista koskien energiatehokkuuden velvoitejärjestelmää (7 artikla), energiakatselmuksia (8 artikla), kulutuksen mittaamista (9 artikla), laskutustietoja (10 artikla), mittaus- ja laskutustietojen saamisen kustannuksia (11 artikla) sekä sellaisia energiayhtiöiden toimia, jotka haittaavat energiapalvelujen markkinoita (18 artikla) Kansallinen energiatehokkuusrahasto, rahoitus ja tekninen tuki (Art. 20) Jäsenvaltioiden on helpotettava rahoitusmekanismien perustamista tai nykyisten käyttöä Kansallisella rahastolla voidaan, edellyttäen, että siihen sijoitettu rahamäärä vastaa kyseisten velvoitteiden täyttämisen edellyttämiä investointeja, täyttää 4 artiklan ja 6 artiklan velvoitteet. Delegoidut säädökset (Art. 22) Komissiolle on siirretty valta antaa delegoituja säädöksiä direktiivin liitteissä esitettyjen arvojen ja laskentamenetelmien mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen Raportoinnit (Art. 24) Jäsenvaltioiden tulee vuodesta 2013 alkaen toimittaa huhtikuun loppuun mennessä vuosiraportti edistymisestään kansallisten energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa Laajempi kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma tulee toimittaa ensimmäisen kerran 30.4.2014 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Komissiolle on käytännössä raportoitava hyvin yksityiskohtaisesti kaikista pienistäkin toimista
EED:n velvoitteiden toimeenpanosta
Yhdysverkko Viestintä ja kuulemistilaisuudet TEM EED-TYÖRYHMÄ TEM (pj), LVM, MMM, VM, YM Kuntaliitto, ET, EK, ÖKL, Rakli, Kuluttajaliitto Säädösryhmä TEM kokoaa Ryhmä 1 Art. 5 VM Senaatti Museovir. Ryhmä 2 Art. 6 VM TEM Hansel Motiva Ryhmä 3 Art. 7 TEM YM MMM Tilastok. ET EK ÖKL Metsät. ry Motiva Ryhmä 4 Art. 8 TEM YM Motiva EK Rakli Ryhmä 5 Art. 9-11 TEM YM EMV ET Art. 3 ja 24 TEM Ryhmä 6 Art. 14 TEM YM ET EK Kuntaliitto Art. 4 YM Ryhmä 7 Art. 15 TEM EMV ET ERILLISVASTUUT Ryhmä 8 Art. 12, 16, 17, 18, 19 TEM Motiva Muut kootaan erikseen Art. 20 TEM/VM