LAPPAJÄRVI Lappajärven hoitokalastus 21-24 Vesistökunnostuspäivät 11.6.215 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten 15.6.215 1
Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä-hanke 21-23 (24) Taustaa Hankkeen toteutus Saaliit Vaikutukset Mitä hankkeen jälkeen? 2
Suuri Humusjärvi (Sh) Ekologinen tila tyydyttävä 28 213 Vedenlaatu T T Kasviplankton T H Pohjalevät T Pohjaeläimet lit H Pohjaeläimet prof V H Vesikasvillisuus E H Kalasto E T 3
Lappajärvi Etelä-Pohjanmaan merkittävin järvi Meteorikraatteri Pinta-ala 145 km 2 Max.syvyys 38 m Keskisyvyys 7,4 m Viipymä 2,8 v. Lähtövirtaama luusuassa 12,7 m 3 /s Valuma-alue 1527 km 2 Ruskeavetinen, näkösyvyys < 2 m 4
Hankkeen taustaa Kalastajien määrä vähentynyt, ennen hanketta 15 kpl ammattikalastajaa Rehevöitynyt hiljalleen, leväkukintoja, kalastonmuutoksia Kalasto vajaakäytössä 35 3 25 2 15 1 5 Fosforipitoisuus μg/l 1965 1968 1971 1974 1977 198 1983 1986 1989 1992 1995 1998 21 199 198 197 196 195 194 193 192 191 19 Benthic Quality Index 1 2 3 4 5 Etelä Pohjoinen 5
Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä Toteuttaja Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin (myöh. Järviseudun) kalastusalue Kalatalouden ohjausrahasto (KOR) ja omarahoitus (Entiset) Pohjanmaan TE-keskus ja Länsi-Suomen ympäristökeskus Budjetti 1 M Aikataulu 21-23 (jatkettiin 24) + jälkiseuranta 25-26 Hanketta edelsi hoitokalastushanke v.1996-1999, jonka saalis Lappajärvi 344 tn (n. 6 kg/ha*v), Alajärvi 135 tn 6
Hankkeen tavoitteet Ammattikalastuksen edellytysten parantaminen ja kalastajien määrän lisääminen Koulutus, pyydysten rakentaminen, uudet menetelmät ml. trooli, tiedotus 2,1 milj.kg, josta 1,1 milj. kg hankkeen kautta ja ½ 1. vuosi Pyyntivälineinä trooli, rysät, paunetit ja mm. katiskat Saalis ruokakalaksi tai rehuksi Oheishankkeita (mm. kalasatama perkaus- ja jäädytyslaitteineen) 7
Hankkeen seurannan tavoitteet Hankkeen aikainen (21-24) ja jälkeinen (25-26) Vaikutus järven kalastoon, ekosysteemiin ja veden laatuun Ravintoketjukunnostuksen onnistuminen Rehevöitymisen vaikutus Lappajärven kalastoon Kalaston merkitys Lappajärven veden laadulle Saalisnäytteet (ikä, kasvu, VPA), kalastustiedustelut, koeverkkopyynnit, kaikuluotaus, ravinto, eläinplankton, vedenlaatu 26 jälkeen osa ympäristöhallinnon seurantaa ja erilaista velvoitetarkkailua ml. biologiaa osana VHS-seurantaa 8
Saavutukset hankkeen aikana Kalastus lisääntyi selvästi Trooli uutena pyyntimuotona järvelle (yleisvesialue) Paunetti ja katiskapyynti lisääntyi, nuottaus ei Koulutus onnistui pääosin 5 ammattikalastajaa Saalistavoite toteutui hankkeen osalta melkein (mutta ei muun pyynnin) 1. vuoden saalistavoite jäi vajaaksi 9
Mitä hankkeen jälkeen? Troolaus jatkui v. 26 asti, jonka jälkeen loppui Palaamassa järvelle 215 syksyllä Ammattikalastajia nyk. n. 2 kalastajaa (vrt. 15 ennen hanketta) Vapaa-ajankalastus edelleen runsasta Solmuvälirajoituksia ym. ei saatu, mutta nyt tulossa (v. 217) Vesienhoito: Lappajärvi tyydyttävässä ekologisessa tilassa, kalastus huomioitu toimenpiteissä 1
Saaliit: kokonaissaalis Yht. 1655 tn Vuosisaalis 23-32 kg/ha 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kokonaissaalis tonnia 35 3 25 2 15 1 5 21 22 23 24 hoitokalastus ammattikalastus vapaa-ajankalastus kg/ha 15.6.215
Hoitopyynnin saalis Yht. 977 tn Kuore tärkein Myöhemmin (pieni) ahven Särkeä aluksi enemmän 3 25 2 15 1 5 Hankkeen saalis tonnia 21 22 23 24 ahven kuore lahna muikku särki kiiski salakka lajittelematon 12
Ammattikalastuksen saaliit, muu pyynti Saalis lisääntyi hankkeen aikana Selittyy muikulla Myös kuhan ja siian saaliit kasvoivat Saalisvalikoima monipuolinen 14 12 1 8 6 4 2 Ammattikalastajien saalis tonnia 21 22 23 24 ahven kuha hauki made taimen siika muikku lahna särki 13
Vapaa-ajankalastuksen saaliit Vapaa-ajan kalastus runsasta Ahven ja hauki runsaimmat Kuhasaaliit kasvoivat Kuha nykyisin tärkein laji 16 14 12 1 8 6 4 2 Vapaa-ajankalastajien saalis tonnia 2 22 26 29 213 ahven hauki särki muikku siika kuha lahna made taimen muut 14
1.1.21 1.4.21 1.7.21 1.1.21 1.1.22 1.4.22 1.7.22 1.1.22 1.1.23 1.4.23 1.7.23 1.1.23 1.1.24 1.4.24 1.7.24 1.1.24 biomassa (tonnia) 1.1.21 1.4.21 1.7.21 1.1.21 1.1.22 1.4.22 1.7.22 1.1.22 1.1.23 1.4.23 1.7.23 1.1.23 1.1.24 1.4.24 1.7.24 1.1.24 kanta (1 6 yksilöä) Kuore väheni Troolipyynti tehokasta V. 26 kuitenkin uusi voimakas vuosiluokka.. Kuorekanta uusiutuu nopeasti 1 8 6 4 2 4 3 2 1 aika M M 1,2 1,,8 1,2 1,,8 aika 15
Kpl/ha Kaikuluotaus Syvännealueella Kalaston vähentyminen näkyi 22-23 Troolaus alkoi jo 21 ei tietoa tilanteesta ennen 26 kalaa kuitenkin jälleen paljon 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kaikuluotaus 22 23 26 Päivä Päivä Yö Yö 16
Koeverkkokalastukset Koeverkotukset vuosittain YKverkot Yksikkösaaliit nousivat aluksi, sen jälkeen laskua Ahven ja särki valtalajit Kuha runsastui 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Yksikkösaaliit g/verkkovrk 21 22 23 24 25 26 ahven hauki kiiski kuha kuore lahna muikku salakka siika särki taimen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten, namn och avdelning 17
Yksikkösaaliit, kappaleet Yksilömäärä väheni enemmän kuin massa Keskikoko kasvoi varsinkin ahven 7 6 5 4 3 2 1 Yksikkösaaliit kpl/verkkovrk 21 22 23 24 25 26 ahven hauki kiiski kuha kuore lahna muikku salakka siika särki taimen 18
Osuus saaliista (g) Suhteelliset osuudet Ahven & kuha hieman lisääntyivät, keskikoko kasvoi Särki väheni aluksi Kuore lähes hävisi Siika ja muikku vaihtelua 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 21 22 23 24 25 26 särkikala kuore muikku&siika ahven&kuha 19
CPUE (kpl/verkko/vrk) YPUE (g/verkko/vrk) 8 Saalis pyyntivyöhykkeittäin 6 4 VUOSI 21 22 23 2 24 25 Laskua kaikilla syvyysvyöhykkeillä, paitsi 3-1 m pohja Muikku, vaihtelua, mutta ei muutoksia N = 3 2 15 15 15 15 15 15 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 <3 m 3-1 m pohja 3-1 m pinta >1 m pohja >1 m pinta VYÖHYKE 26 VUOSI 21 22 1 23 24 25 26 N = 15 15 15 15 15 15 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 <3 m 3-1 m pohja 3-1 m pinta >1 m pohja >1 m pinta VYÖHYKE 2
Kehitys hankkeen jälkeen Koeverkotukset, Nordic 28, 211 Menetelmien muutos vaikeuttaa vertailua Ahven ja särki valtalajit Kuoretta paljon v. 28 Kalaluokitus 28: E, 213: T 2 15 1 5 7 6 5 4 3 2 1 Yksikkösaaliit g/verkkovrk 21 22 23 24 25 26 28 211 ahven hauki kiiski kuha kuore lahna Yksikkösaaliit kpl/verkkovrk made muikku salakka siika särki taimen 21 22 23 24 25 26 28 211 ahven hauki kiiski kuha kuore lahna muikku salakka siika särki taimen 21
CPUE g/pyydysvrk CPUE g/pyydysvrk CPUE g/pyydysvrk Vapaa-ajan kalastajien saaliita Kuha nousua, mutta pyydetään liian pienenä Iso ahven nousua Särjen katiskasaaliit laskua 35 3 25 2 15 1 5 Ahven 2 22 26 29 213 >55 mm verkko 34 4 mm verkko 41 55 mm verkko katiska muikkuverkko Kuha Särki 3 18 25 16 14 2 >55 mm verkko 12 >55 mm verkko 15 1 5 34 4 mm verkko 41 55 mm verkko katiska muikkuverkko 1 8 6 4 2 34 4 mm verkko 41 55 mm verkko katiska muikkuverkko 2 22 26 29 213 2 22 26 29 213 22
pituus (cm) Kalojen kasvu 7 Kalojen kasvu nopeaa Ahvenen ja kuoreen kasvu nopeutui Kuhalla ja särjellä ikäryhmäkohtaisia eroja Muikun kasvu nopeaa Ahventen keskikoko kasvoi 6 5 4 3 2 1 ahven kuha muikku särki 1 2 3 4 5 6 7 8 9 ikä (vuotta) 23
Kuhan ravinto Aluksi kuore selvästi tärkein Myöhemmin kiiski Muikku, särki ym. vähäisiä Myös ahven tärkeä peto ulapalla Isokokoista ahventa, suurimmat > 8 g Peto/saalissuhde 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Kuhan ravinto 21 22 23 24 26 Siikakalat Kuore Ahven Kiiski Muut varsin hyvä 24
Eläinplankton 1998-26 Rehevyyttä kuvaava Lämpötila Ei vaikutusta klorofylliin Biomassa ei kasvanut, mutta runsastumista pintavedessä Seuranta päättyi v. 26 mg/m 3 25 2 15 1 5 Biomassa 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Rotatoria Cladocera Copepoda 25
Epl, mg/m3 Epl, mg/m3 Epl, mg/m3 Epl, mg/m3 Eläinplankton Kalastolla kuitenkin vaikutusta tiheyksiin Pyynnin vaikutukset varsin vähäisiä Kalastuspainetta ollut jatkuvasti Muikkukannat vaikuttavat Petokalojen vaikutus planktonsyöjiin 16 14 12 1 8 6 r = -,862 4 2 1 2 3 4 5 Kuore, kpl/verkko/vrk 16 14 12 1 8 r = -,611 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 Särki, kpl/verkko/vrk 16 14 12 1 8 r = -,57 6 4 2,5 1 1,5 2 2,5 Muikku, kpl/verkko/vrk 16 14 12 1 8 r = -,67 6 4 2 2 4 6 8 1 12 14 16 Kuore+muikku+salakka+särki, kpl/verkko/vrk 26
Viikkoa Sinileväkukinnot Kansallisen leväseurannan järvi Merkittävä haitta, käynnistävä tekijä kunnostushankkeissa Esiintymisessä suurta vaihtelua, usein voimakkaita mutta lyhytaikaisia Sinilevää usein syksyllä (ei näy seurannassa) Hankkeen vaikutukset? Eroja vertailujärviin Syksyisin myös koristelevää 6 5 4 3 2 1 2 1 27
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 kok. P µg/l Kokonaisfosfori Ulkoinen kuormitus määrää Ei selkeää vaikutusta Kuitenkin eroja vertailujärviin Hankkeen jälkeen tasaista Sateiset vuodet näkyvät Kuormitus edelleen yli sietorajan 35 3 25 2 15 1 5 28
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 klorofylli µg/l Klorofylli Vaihtelua Hankkeen aikana varsin alhainen Ero selvä 198-199 lukuihin Hankkeen jälkeen selkeä nousu 21-luvulla jälleen vähän laskua 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 29
1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 Fosforitase kesä kg Sisäinen kuormitus Kesäaikainen muutos fosforitaseessa Hankkeen aikana laskua Sen jälkeen vaihtelua 15 1 5-5 -1-15 -2 3
AKSELIN OTSIKKO Klorofylli vs. fosfori Kesä-elokuun havainnot Hanketta ennen rehevyyttä ilmaisevalla tasolla Hankkeen aikana suhde laski selvästi Tämän jälkeen palautunut kohti aiempaa Riippuvuus melko heikko 3 25 2 15 1 5 198-199 1991-2 21-24 25-26 27-214 Lin. (198-199) Lin. (1991-2) Lin. (21-24) Lin. (25-26) Lin. (27-214) 1 2 3 4 5 6 AKSELIN OTSIKKO
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 Klorofylli/Kok.P Klorofylli vs. fosfori Kesäkeskiarvot Hankkeen aikana taso varsin matala Palautumista hankkeen jälkeen V. 26 jälkeen kalakantojen merkitystä ei arvioitu, ei eläinplanktonseurantaa,8,7,6,5,4,3,2,1 32
Yhteenveto Saalistavoitteisiin ei aivan päästy, mutta Hoitokalastuksella myönteinen vaikutus kalatalouteen, kalastoon ja järven tilaan Vaikutukset osin lieviä ja epävarmoja, mutta samansuuntaisia Ollut koko ajan kalastuksen piirissä, hyvä asia järven kannalta Kalastuksen tulisi olla jatkuvaa ja kohdistua kaikkiin lajeihin, varaa lisätä Petokalakantojen hoito tärkeää Ulkoisen kuormituksen vähentäminen tärkeää, kalastus tukee Alueella oli pelkoja ennen hanketta, eivät toteutuneet Myöskään kaikki hankkeeseen liittyneet toiveet eivät toteutuneet 33
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 Näkösyvyys m Uudet uhat? Tummuminen: COD ja Fe vaihtelua, mutta kasvussa vaikutukset ekosysteemiin Kalastuksen tulevaisuus Kunnostus ja hoito jatkossa? 3 2,5 2 1,5 1,5 34
KIITOS! 35