MERIVOIMIEN UUDEN MONITOIMIALUKSEN KASTETILAISUUS UUDESSAKAUPUNGISSA 8.3.2011 YMPÄRISTÖVAHINKOJEN TORJUNTAVALMIUDEN KEHITTÄMINEN

Samankaltaiset tiedostot
ÖLJYONNETTOMUUKSIA TORJUTAAN YHTEISTYÖLLÄ. Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskus

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

WWF:n seminaari , Turku Energia, Turku Kimmo Pakarinen Varsinais-Suomen ELY-keskus

Öljyntorjuntavalmius merellä

Suomen öljyntorjuntavalmius

Öljyntorjunta Suomessa

ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAVALMIUDEN KEHITTÄMINEN Kokonaisselvityksen 1 tavoitteiden saavuttaminen ja rahoitustarve vuoteen 2018

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen

Öljyntorjunta avomerellä

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Rannikkoalueen öljyntorjunta myös valtiovallan vastuulla. Kotkan Höyrypanimo 6. maaliskuuta 2007

Öljyntorjunnan perusteet: öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

LUONNOS KRISTIINA HAKKALA

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa?

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

Versio (12) ÖLJY- JA ALUSKEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNNAN JOHTAMISEN PERUSTEET

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta.

Öljyntorjunnan iltapäivätilaisuus ympäristöministeriön puheenvuoro

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

MITEN PALVELUNÄKYMIEN PALVELUMUOTOILU EDISTYY?

SISÄASIAINMINISTERIÖ OHJE SM /Tu julkinen PELASTUSTOIMINNAN JÄRJESTELYT SISÄVESIALUEILLA. 1 Yleistä

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman

Valtioneuvoston asetus

Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta

MONITOIMIALUS LOUHEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET ÖLJYNTORJUNTATEHTÄVÄSSÄ

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet


Vapaaehtoiset öljyntorjuntaresurssina

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Alukset, Lasse Kämäräinen

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Saaristomeren alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Raakapuun käyttö 2010

LIIKENNEVIRASTON. Merikarttaohjelma. elokuu 2011

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi


Alusöljypäästöjen lento- ja satelliittivalvontayheistyö. Kati Tahvonen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen


Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut

"MONIALAISIIN MERIONNETTOMUUKSIIN VARAUTUMINEN"

Rahjan saaristoluonto

Vuokraveneiden katsastukset

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki

Pohjanlahden alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelman liitteet

Raportti kuntaliitosinvestointien toteutuksesta / Kerimäki / Punkaharju / Rakennukset

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen

Pyhäranta meni hyvin onko kaikki silti hyvin? Metsäpaloseminaari

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät

Puun energiakäyttö 2011

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta

HE 189/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta

Arktisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan osaamiskeskus Suomeen?

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

RAKENNUSKONEALAN ENNAKOINTI & RAKENTAMISEN SUHDANTEET

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus

TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN ALUEEN ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTASUUNNITELMAN KUSTANNUSSELVITYS VUOSILLE

Väestömuutokset - Tammi-toukokuu 2015 Tilastotiedote 9/2015

Havaintoja kotimaanliikenteen matkustaja-alusten turvallisuudesta. Esa Pasanen Erityisasiantuntija Merikapteeni

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Talous ja kehittäminen/oka TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI 1/2007

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

/ Miina Mäki

BORIStilannekuvajärjestelmä

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

LAUSUNTO Meritaito Oy lausuu hallituksen esitykseen eduskunnalle seuraavaa. Otsikot viittaavat alkuperäiseen HE luonnokseen.

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016

Tampereen raitiotiehanke

Laki rakennuksen energiatodistuksesta : Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf. Valmiuspäällikkö Jori Nordström

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Urhea-toiminta Vantaalla. Urhea-seminaari, , Jyväskylä Ilkka Kalo Perusopetuksen johtaja

Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tilastossa selvitetään, paljonko kiinteää puupolttoainetta

REKISTERIOTTEEN TIEDOT

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat

TURVIS verkosto. VALTAKUNNALLINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN TURVALLISUUSVERKOSTO Perustettu

VUODEN 2011 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS

III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016

Väestötilastoja ja -ennusteita. Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste.

Fintrip - verkostoanalyysi

Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi

ELA1 ja Liite II ilma-alusten lentokelpoisuus Savonsolmu

IV/2018 III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017

Tilaajavastuulain muutokset

Osaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisut

Globaalit haasteet metropolialueen koulutukselle

Muutoksen tarpeet ja mahdollisuudet pelastustoimessa. Simo Weckstén Pelastuskomentaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Transkriptio:

MERIVOIMIEN UUDEN MONITOIMIALUKSEN KASTETILAISUUS UUDESSAKAUPUNGISSA 8.3.2011 YMPÄRISTÖVAHINKOJEN TORJUNTAVALMIUDEN KEHITTÄMINEN Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskus

3.3.2011

22.6.2010 Ympäristöministeriö / Öljyntorjunta Öljyntorjunnan tavoitetaso Vesialue Vahingon koko m 3 Pohjanlahti 5 000 Saaristomeri 20 000 Ahvenanmeri 20 000 Suomenlahti 30 000 Saimaa 300 Yhden kesävuorokauden liikenne(26.6.2007) ja öljyntorjunnan tavoitetaso 5 000 m 3 Polttoainetankin rikkoutuminen 5 000 m 3 300 m 3 Kahden lastitankin repeäminen 20 000 m 3 30 000 m 3

22.6.2010 Ympäristöministeriö / Öljyntorjunta Suomen öljyntorjunnan toimintaperiaateita SYKE on kansallinen vastuuviranomainen Kaikki 15 torjunta-alusta on varustettu öljynkeräyslaittein Kaikki alukset ovat monitoimialuksia Merivoimien huoltoaluksia Rajavartiolaitoksen partioaluksia Meritaito Oy:n väyläaluksia Ahvenanmaan maakuntahallituksen alus SYKEllä on sopimukset laivojen käytöstä normaalisti omistajiensa käytössä tarvittaessa SYKEn käytössä Pelastuslaitokset vastaavat alueillaan torjunnasta

22.6.2010 Ympäristöministeriö / Öljyntorjunta Nykyinen toimintavalmius Merivoimien aluksista toinen 4 tunnin lähtövalmiudessa ja toinen 12 tunnin valmiudessa. RVL:n kolmesta aluksesta yksi Suomenlahdella ja yksi Saaristomerellä partiossa lähes jatkuvasti. RVL:n lentokoneista tai helikoptereista yksi tunnin lähtövalmiudessa. Meritaito Oy:n yhdeksästä aluksesta kolme 6 tunnin lähtövalmiudessa 7 päivää viikossa työaikana (klo 8-16) ja kaikki alukset torjuntaan kahden vuorokauden aikana. Pelastustoimen alueet niiden normaalissa valmiudessa. EMSA:n aluksista JM Kontio 24 tunnin lähtövalmiudessa EMSA:lla 24h varallaolopäivystys. Ennalta määrätyt satelliittikuvat käytössä alle tunnin ottamisesta. SYKEllä 24h varallaolopäivystys

22.6.2010 Ympäristöministeriö / Öljyntorjunta Öljyntorjunta-alusten keräyskapasiteetteja 2010 kahden solmun ajonopeudella ja millin öljykerroksella kaikkien alusten kapasiteetti yhteensä noin 1500 kuutiometriä tunnissa

3.3.2011 Keräyskyvyn puute 2010 Vesialue Keräyskyvyn puute m 3 Pohjanlahti 500-2 500 Saaristomeri 2 500 Ahvenanmeri 2 500 Suomenlahti 10 000 20 000 Saimaa - 500 2 500 m 3 2 500 m 3 Seitsemän suuren torjunta-aluksen tarve 10 000 20 000 m 3

Tapahtumia ja päätettyjä hankkeita Torjuntaa koskeva lainsäädäntö on päivitetty 2009 säätämällä uusi öljyntorjuntalaki. Hallin peruskorjaus (12 M ) valmistui kesäkuussa. Merivoimien uusi monitoimialus (48 M ) valmistuu 2011 alussa. Erillishankintana öljyn keräyslaitteet jääolosuhteisiin (2 M ). Rajavartiolaitoksen tilausvaltuus (57 M ) monitoimialuksen hankkimiseen. Alus tilattaisiin 2011 ja valmistuisi 2012-2013. Kahden valvontalentokoneen ympäristövahinkojen/öljypäästöjen havaintolaitteet on uusittu (5 M ) ja muiden valvontalaitteiden uusiminen päätetty (noin 6 M 2010-2011). Öljysuojamaksu on korotettu kolminkertaiseksi ajalle 2010-2012. Korotus mahdollistaa muiden edellä mainittujen valtion hankintojen osittaisen korvaamisen öljysuojarahastosta lukuun ottamatta rajavartiolaitoksen alusta. Kahden uuden öljyntorjuntalaitteistolla varustetun yhteysaluksenaluksen palvelujen hankkimiseen 10-vuotisvaltuudet (42,6M LVM + 4 M YM) Kotkan saaristoreitille ja Hiittisten alueen reitille 2011-2013. 3.3.2011

3.3.2011 Hallin peruskorjaus (12 M ) valmistui kesäkuussa

Merivoimien monitoimialus 2011 3.3.2011

Öljyn havaintolaitteet Halliin ja uuteen mt-alukseen

Öljynkeräyslaitteet avoveteen 3.3.2011

Öljynkeräyslaitteet aallokkoon 3.3.2011

Uusi öljynkeräyslaitteisto jääolosuhteisiin Merivoimien vuonna 2011 valmistuvaan öljyntorjuntamonitoimialukseen 3.3.2011

22.6.2010 Ympäristöministeriö / Öljyntorjunta ÖLJYNTORJUNTA-ALUSTEN KAPASITEETTI 2011 ALUKSEN NIMI OMISTAJA PITUU S [m] LEVEY S [m] PYYHKÄISY HARJAT - [kpl/cm] LEVEYS [m] HARJ.LE V [cm] TANKKI- TILAVUUS [m³] PYYHKÄISY ALA [m 2 /h] PYYHKÄIS Y ALA [km 2 /12h] KERUU- KAPASITEETT I [m³/h] HARJOJEN MAKSIMI NOSTOKAPASITEET TI [m³/h] Halli MERIV 60.5 12.4 40 18/338 338 1400 148160 1.8 148 108 Hylje MERIV 54.1 12.5 35 16/300 300 800 129640 1.6 130 96 Kummeli Meritaito 28.2 7.9 25 10/188 188 70 92230 1.1 92 60 Letto Meritaito 42.7 12.2 30 2x110 220 43 111120 1.3 111 73 Linja Meritaito 34.9 9 23 2x100 200 77 85192 1.0 85 67 Merikarhu RVL 58 11 32 2x136 272 40 118528 1.4 119 91 MTA MERIV 71.4 14.5 42 30 n/a 1200 155568 1.9 156 180 Oili I Meritaito 24.5 6.6 21 10/188 188 80 77784 0.9 78 60 Oili II Meritaito 24.5 6.6 21 10/188 188 80 77784 0.9 78 60 Oili III Meritaito 24.5 6.6 21 10/188 188 80 77784 0.9 78 60 Oili IV Meritaito 19 6.5 19 10/188 188 30 70376 0.8 70 60 Seili Meritaito 50.5 12.2 30 12/225 225 196 111120 1.3 111 72 Sektori Meritaito 33 7.9 25 10/188 188 108 92230 1.1 92 60 Svärtan ÅLR 24 6.6 21 n/a n/a 52 77784 0.9 78 50 Tursas RVL 61.45 10.2 30 12/225 225 100 111120 1.3 111 72 Uisko RVL 61.45 10.2 30 12/225 225 100 111120 1.3 111 72 YHTEENSÄ 4456 1.65 km²/h 19.8 1648 1241 keruualuksen keskimääräinen nopeus 2 kerättävän öljykerroksen keskipaksuus solmu a 3.704 km/h 1 mm 6 harjan maks. nostokapasitetti, m³/h

22.6.2010 Ympäristöministeriö / Öljyntorjunta [m3] 8000 7000 6000 Suomalaisten öljyntorjunta-alusten yhteenlaskettu säiliötilavuus (m3) ja sen kasvu vuosina 1995-2015 5000 4000 3000 2000 1000 0 1995 2000 2005 2010 2015 Halli (MERIV) Hylje (MERIV) Monitoimialus (MERIV) Merikarhu (RVL) Tursas (RVL) Uisko (RVL) Monitoimialus (RVL) Kontio (Arctia Oy) Letto (Meritaito Oy) Seili (Meritaito Oy) Kummeli (Meritaito Oy) Sektori (Meritaito Oy)

3.3.2011 Keräyskyvyn puute 2013 Vesialue Keräyskyvyn puute m 3 Pohjanlahti - Saaristomeri - Ahvenanmeri - Suomenlahti 6 500-7 000 Saimaa - 5-6 suuren torjuntaaluksen tarve 6 500 7 000 m 3

3.3.2011 Tavoitteet vuoteen 2015 mennessä merellä Vuoteen 2015 mennessä pystytään yhdessä naapurivaltioiden kanssa keräämään Suomenlahdella 30 000 tonnia, Saaristomerellä 20 000 tonnia ja Pohjanlahdella 5 000 tonnia öljystä talteen avovesiaikana kolmen vuorokauden ja jääoloissa kymmenen vuorokauden kuluessa. Sitä varten tarvittaisiin vielä noin 5 tankkitilavuudeltaan 1000 kuutiometrin alusta lisää. Ottaen huomioon valtioiden nykyiset ja jo hankittavaksi päätetyt öljyntorjunta-alukset vajauksen täyttäminen olisi mahdollista esimerkiksi, jos Suomi hankkisi RVL:n yhden uuden ulkovartiolaivan lisäksi vielä yhden, Venäjä kahden ja Viro kahden edellä mainittuja aluksia vastaavan aluksen verran keräyskapasiteettia.

3.3.2011 Tavoitteet vuoteen 2015 mennessä rannikolla Saaristo- ja rannikkovesillä vastaavissa suurvahingoissa pystytään estämään öljyn pääsy sisäsaaristoon ja mantereen rannoille ja keräämään öljy talteen yhdessä valtion ja pelastuslaitosten toimin kuukauden kuluessa. Suunnitelmallinen rantojen puhdistustyö tehdään pääosin kolmen kuukauden kuluessa. Tavoitteeseen pääsemiseksi hankitaan avomeren ja ulkosaariston olosuhteisiin soveltuvaa kalustoa (lähinnä avomeripuomia, keräyslaitteita ja välivarastointikalustoa) Suomenlahdella ja Saaristomerellä 4-5 tukikohtaan ja Pohjanlahdella 1-2 paikkaan. Esimerkiksi avomeripuomin määrää lisätään 10 kilometristä 20 kilometriin. Lisäksi hankitaan valtion ja pelastuslaitosten yhteistoimin kymmenkunta isoa työvenettä.

22.6.2010 Ympäristöministeriö / Öljyntorjunta

22.6.2010 Ympäristöministeriö / Öljyntorjunta I luokan työveneitä (15-24 m)

22.6.2010 Ympäristöministeriö / Öljyntorjunta Yhteenveto Merellä ja rannikolla öljykuljetukset ja muun meriliikenteen kasvu lisäävät Suomeen kohdistuvien öljyvahinkojen uhkaa. Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa erityisesti Suomenlahdella on edelleen tehostettava. Öljyntorjuntakykyä on hankittava lisää muun muassa avomeren aallokkoolosuhteisiin, jääolosuhteisiin, rannikon ja saariston mataliin vesiin, huonon näkyvyyden olosuhteisiin sekä uponneen öljyn löytämiseen ja poistamiseen. Öljyn leviämisen estämiseen, öljyn keräämiseen ja kerätyn öljyn välivarastointiin merellä ja rannikolla tarvitaan lisää kapasiteettia, mikä myös vaatii uusien menetelmien kehittämistä. Lisäksi Suomenlahdelta ja koko Itämeren alueelta puuttuu hätähinaus- ja aluspalojen sammutuskapasiteettia.

3.3.2011 Kiitos! Kysymyksiä? Lisätietoja: Miten tavoitteet ovat yksityiskohdissaan toteutumassa, on luettavissa SYKEn internet-sivulta: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=1 20559&lan=fi kalervo.jolma@ymparisto.fi