Öljyntorjunta avomerellä

Transkriptio

1 Öljyntorjunta avomerellä ENSACO Seminaari Öljykuljetukset ja öljyntorjuntavalmiudet Itämerellä Jorma Rytkönen Suomen ympäristökeskus/ympäristövahinkojen torjunta

2 Esityksen Sisältö Öljyntorjunnan vastuu Avomeriöljyntorjunnan rakenne Torjuntaorganisaatio Suunnitelmat ja sopimukset Kalustosta ja menetelmistä Satelliitti- ja lentovalvonta Onnettomuusskenaariot Onnettomuusstatistiikka Riskeistä Riskipohjaiset analyysit - case Suomenlahti

3 Öljyntorjunnan varautumisen lähtökohta Suomi on varautunut suurten alusöljyvahinkojen torjuntaan hankkimalla öljyntorjuntaan soveltuvaa kalustoa ja vastuuttamalla useat eri hallinnonaloilla toimivat viranomaistahot olemaan jatkuvassa öljyntorjuntavalmiudessa SYKE-johtoisena organisaationa. 3

4 Torjunnan toimintalinjoja Öljyvahinkojen torjunnan järjestämiselle Suomessa on ominaista, että toiminta tapahtuu ympäristöviranomaisen johdolla päävastuu torjuntatoimista kuuluu valtion ja kuntien viranomaisille kalustohankintojen ja torjuntatoimien rahoitusta varten on erityinen rahasto kaikki merellä toimivat viranomaiset ovat velvollisia osallistumaan torjuntatyöhön varsinkin merellä toiminta perustuu henkilöstön ja kaluston monikäyttöisyyteen torjuntatöiden johtaja johtaa koko torjuntaorganisaatiota niin rannalla kuin merelläkin. 4

5 ÖTA tehtäväjako perustuu lakiin Eri viranomaisten tehtävät on määritetty öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009). Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta on ympäristöhallinnon tehtävä ja ympäristöministeriölle kuuluu torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen. Lain mukaisia alusöljyvahinkojen torjuntaviranomaisia ovat Suomen ympäristökeskus ja sen asettama torjuntatöiden johtaja, alueen pelastustoimen pelastusviranomainen ja torjuntatöitä johtava muu pelastustoiminnan johtaja, Liikenteen turvallisuusvirasto, puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos ryhdyttyään alusöljyvahingon torjuntaan, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä jälkitorjunnan osalta kunta. 5

6 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) asema ympäristövahinkojen torjunnassa merellä Suomen ympäristökeskus (SYKE) on vastuuviranomainen avomeritorjunnassa Bilateraaliset sopimukset Venäjän (SMPCSA ja Baltic BASU) - ja Viron kanssa (Piirivalve) Suomenlahdella HELCOM, CEPCO, BALEX, sub-regional co-operation EU, EMSA (European Maritime Safety Agency) IMO, International Maritime Organisation Rannikolla ja sisävesistössä ympäristövahinkojen torjunta on 22 pelastusorganisaation vastuulla Jokaisella oma torjuntasuunnitelmansa, alueelliset erot, johtovastuu isoissa torjuntahankkeissa SYKEellä Yhteistyö saumatonta Merivartioston ja muiden merellisten toimijoiden kanssa 6

7 Torjuntasuunnitelmat Öljyntorjunnan alueellinen suunnittelu dokumentoidaan lakisääteisissä torjuntasuunnitelmissa. Suunnitelmatasoja on kaksi: alueen pelastustoimen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma ja alusöljyvahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma. Yhteistyösuunnitelmat on tehty Pohjanlahtea, Saaristomerta, Suomenlahtea sekä Saimaata varten ja ne koskevat aavalla selällä tai usean pelastustoimen alueella tapahtuvan suuren vahingon torjuntatyötä. Varautuminen öljyvahinkojen torjuntaan merellä perustuu suurelta osin monitoimialuksiin. 7

8 Torjuntaorganisaatio - esimerkki 8

9 Ympäristovahinkojen torjunta Alushavereissa ensisijaisena tavoitteena on ihmishenkien pelastus (merivartiosto), Sitten ympäristövahingon estäminen, öljy/kemikaalin leviämisen estäminen SYKEellä on 16 suurta torjuntaalusta käytössään Kymmenellä on jääluokka Merivoimat, Merivartiosto,Meritaito Oy, EMSA Mekaaninen öljyntorjunta, puomitukset, nuottaus. 9

10 Torjunnan toimintalinjoja Toiminnan kokonaistavoite on vahinkojen minimointiperiaate Torjunta on yleensä tehokkainta ja tulee ensisijaisesti suorittaa vahinkojen lähteellä. Vahinkojen kaukokulkeutuminen on estettävä. Torjuntaan tulee osallistua jo Suomen rajojen ulkopuolella, milloin kaukokulkeutuminen tänne on mahdollista Tehokkuus on torjunnan tärkeä arvosteluperuste. Käytettävät menetelmät tulee valita siten, että ne ovat järkevässä suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn eli ympäristövahinkojen vähenemiseen nähden. Öljy poistetaan ympäristöstä niin perusteellisesti kuin se on ympäristölle turhaa lisävahinkoa aiheuttamatta mahdollista. Likaaja maksaa kustannukset. 10

11 Työkalupakki koostuu useasta laitteesta ja menetelmästä Puomit Skimmerit Sorbentit Dispersantit (Chem agents) Pumput Öljy/vesi separaattorit Öljyn polttaminen Nuottaus Harjakerääjät Keräysvarastot ja -tankit Öljyn ( tn) leviäminen ajan funktiona by Sergey Ovsienko 11

12 12

13 Pumput, lastinkevennys, uponneet alukset/hylyt 13

14 14

15 15

16 Öljyntorjunta jäissä 16

17 17

18

19 OTA alusten hälytyskaavio 19

20 20

21 Lentovalvonnan Dornier/Rajavartiolaitos 1 2 SYKE toimittanut öljynhavaintolaitteistot SLAR, IR/UV etc Etsintätutka SLAR ( side looking air-borne radar) 3. FLIR/LLTV /(lämpökamera) 4. IR/UV scanner(lämpökamera/uv valo)

22 Öljyntorjunnan tavoitetaso Vesialue Vahingon koko m 3 Pohjanlahti Saaristomeri Ahvenanmeri Suomenlahti Saimaa 300 Yhden kesävuorokauden liikenne( ) ja öljyntorjunnan tavoitetaso m 3 Polttoainetankin rikkoutuminen m m 3 Kahden lastitankin repeäminen m m 3

23 Million tonnes OIL TRANSPORTATION IN THE GULF OF FINLAND THROUGH MAIN OIL PORTS Oil transportation in years and estimated development by year th May Oil transported in 2009: over 150 Mtn by year 2010 by year 2015 Others Porvoo Tallinn Sillamäe Ust-Luga St. Petersburg Primorsk Vysotsk

24 Suuronnettomuus vai pieni öljypäästö? 24

25

26 Yhteentörmäykset (vas) ja karilleajot (oik) , lähde HELCOM 26

27 Tankkereita kohdanneet onnettomuudet

28 Jorma Rytkönen BRISK All spills Existing Ship Traffic Existing Response Capacities Existing Navigational Aid 28

29 ITÄMERELLÄ SUORITETTUJA RISKITARKASTELUJA

30 Esimerkkejä suoritetuista riskitarkasteluista Suomenlahden meriliikenteen riskitekijät Esiselvitys, VTT, TKK, 2002 Väylien syvyyskäytäntöä koskeva riskianalyysi, VTT, 2003 Riskianalyysi ROPAX-aluksen karilleajotapahtumasta, TKK, 2003 A preliminary risk analysis of winter navigation in the Baltic Sea, TKK, 2005 Meriliikenteen yhteentörmäys- ja karilleajoriskien mallinnus, TKK, 2007 Safety of vessels traffic bound to Polish ports, Maritime University of Szczecin, Poland, 2007 Collision and grounding frequency analyses in the Gulf of Finland, VTT, 2009 Analysis of the marine traffic safety in the GoF, TKK, 2009 BaSSy Tool Analysis of the Swedish South-East Coast, SSPA, 2009 Accident Probablities in selected areas of the Gulf of Finland, SAFGOF/TKK 2009 Modelling Marine Accident Frequency, TKK, 2010 BRISK 2011 by Helcom PÖK tekeillä Gulf of Bothnia, to be finalized 2012

31

32 BORNHOLM

33 Fu Shan Hai, 2003

34 BaSSY - Baltic Sea Safety Case Sea of Åland FSA UNDERSTEN SIMPNÄSS- KLUBB MÄRKET UTBÅDAN Traffic analysis for FSA based on AISsurveillan ce LÅGSKÄR Passenger ships Tankers Tugs Other vessel types SÖDERARM SVENSKA BJÖRN BOGSKÄR

35 GoF Yhteentörmäyksen todennäköisyys 2015 Port Cargo (M tonnes) 2007 Port Oil (M tonnes) 2007 Oil (M tonnes) 2015 Oil Sköldvik Vysotsk Primorsk St. Petersb urg Cargo (M tonnes) 2015 Helsinki Vysotsk St. Petersb urg Ust-Luga Tallinn Ust-Luga Tallinn Cargo multiplie r multipl ier Growth scenario: - dry gargo: 64 % - oil transport: 50 % Collision type Change of collision probability from 2008 Overtaking +182 % Head-on +69 % Crossing +264 % Merging +318 % Bend +178 % Total +189 %

36 Onnettomuudet Suomenlahdella Lähde: Kujala P, Hänninen M, Arola T, Ylitalo J Analysis of the marine traffic safety in the Gulf of Finland. Reliability Engineering and System Safety 94(8):

37 Tapahtuneet onnettomuudet Lähde: Kujala P, Hänninen M, Arola T, Ylitalo J Analysis of the marine traffic safety in the Gulf of Finland. Reliability Engineering and System Safety 94(8):

38 Onnettomuuksiin johtaneet sayyt Lähde: Kujala P, Hänninen M, Arola T, Ylitalo J Analysis of the marine traffic safety in the Gulf of Finland. Reliability Engineering and System Safety 94(8):

39 More Information: Louhi Balex Delta 2011 harjoituksessa 39