Jyväskylän yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2006 2009 Jyväskylän yliopisto hyväksytty yliopiston hallituksessa 14.6.2006 1
Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTA JA TARKOITUS 3 3. YLEISET TAVOITTEET 4 4. TASA-ARVON EDISTÄMINEN 4 4.1. SUKUPUOLTEN TASA-ARVO 4 4.2. SUKUPUOLISEN AHDISTELUN JA HÄIRINNÄN EHKÄISY 5 5. YHDENVERTAISUUDEN EDUSTÄMINEN 5 5.1. SYRJINTÄ 5 5.2. SUKUPUOLI JA SEKSUAALINEN SUUNTAUTUMINEN 5 5.3. IKÄ 6 5.4. VAMMAISUUS, TERVEYDENTILA JA TOIMINTAKYKY 6 5.5. ETNISYYS, KANSALLISUUS, KIELI JA VAKAUMUS 6 6. TASA-ARVO OPETUKSESSA JA OPISKELIJOIDEN TASA- ARVOINEN JA YHDENVERTAINEN KOHTELU 7 7. TASA-ARVOTILANNE VUOSINA 2003-2005 7 8. TOIMENPITEET VUOSINA 2006-2009 8 9. TASA-ARVOTOIMIKUNTA 9 LIITE 1 10 LIITE 2 11 2
1. JOHDANTO Tasa-arvotoimikunta on valmistellut yliopiston tasa-arvosuunnitelman uudistusta yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa uudistuneen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Suunnitelmaan on sisällytetty myös tilastomateriaalia. Tasa-arvolain tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Yhdenvertaisuuslain tavoitteena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. 2. TAUSTA JA TARKOITUS Jyväskylän yliopiston tehtävänä on tutkimukseen perustuen etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Laaja-alaisena, monitieteisenä tiedeyhteisönä yliopisto edistää korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen perustuvaa ihmisen, luonnon, kulttuurin, talouden ja teknologian suotuisaa kehitystä. Jyväskylän yliopisto vaikuttaa sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen koko elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, luonnon ja teknologian tasapainoista vuorovaikutusta sekä hyvää elämää. Toiminnassa painottuvat laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Perustuksena on eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikäs, laaja-alainen humanistinen arvopohja. Kaikissa toimissaan yliopisto noudattaa ja vaalii eettisiä arvoja ja edistää kestävää kehitystä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ekologisesti. Jyväskylän yliopiston strategian mukaisesti yliopisto on tavoiteltu, toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa koetaan tyydytystä työstä ja ylpeyttä yliopistoyhteisön jäsenyydestä. Jokainen Jyväskylän yliopistossa työskentelevä ja opiskeleva saa kokea olevansa yhteisölleen arvokas. Tämän suunnitelman tarkoituksena on sitouttaa yliopiston henkilökunta ja opiskelijat yhteiseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden edistämiseen ja toteuttamiseen sekä viestiä sidosryhmille yliopiston tavoitteista ja toiminnasta. Samalla se tarkentaa omalta osaltaan yliopiston henkilöstöstrategiaa, henkilöstöpoliittista ohjelmaa ja yksikkö- 3
jen henkilöstöohjelmia. Suunnitelma antaa myös pohjan ja suuntaviivat tasa-arvotoimikunnan työlle. 3. YLEISET TAVOITTEET Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla pyritään siihen, että tasa-arvotavoite sekä ajatus tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sisällytetään luontevasti kaikkeen toimintaan, erityisesti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Eettisesti tasa-arvossa on kyse ihmisyydestä, ihmisarvosta sekä jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta. Työpaikalla ja opiskelijayhteisössä arvostetaan kaikkien osaamista ja työtä tasavertaisesti ja annetaan erilaisille lahjakkuuksille mahdollisuus ilmaista itseään. Avoin keskusteluilmapiiri ja kaikkien osapuolten sitoutuminen suunnitelmaan ovat edellytyksiä tavoitteiden toteutumiselle ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden sisäistämiselle yliopiston toiminnassa. 4. TASA-ARVON EDISTÄMINEN 4.1. Sukupuolten tasa-arvo Jyväskylän yliopistossa tehtävän tasa-arvotyön tarkoituksena on tasa-arvolain mukaisesti estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tästä näkökulmasta parantaa naisten asemaa työelämässä. Tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttajana yliopisto on edelläkävijä tasa-arvokysymyksissä ja luo tasa-arvoisia käytäntöjä ja suvaitsevaa ilmapiiriä. Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Päätöksenteon ja sen valmistelun läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääminen kaikilla tasoilla on tasa-arvokehityksen tärkeä kulmakivi. Tavoitteena on myös tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, jonka mukaisesti esimiehet ottavat tasa-arvon huomioon osana työn suunnittelua, työnjakoa, palautetta ja kannustamista. Tavoitteena on varmistaa, että koko henkilöstö yliopistossa kokee, että sitä arvostetaan ja kohdellaan tasavertaisesti sukupuolesta riippumatta. Jyväskylän yliopistossa tehtävän tasa-arvotyön tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan hallinnon rakenteiden ja käytäntöjen kehittämistä siten, että sukupuolten tasa-arvotavoite voidaan sisällyttää kaikkeen päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Jyväskylän yliopisto työnantajana helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja pyrkii ennakkoluulottomasti siihen, että sekä naiset että miehet voivat tasavertaisesti toteuttaa vanhemmuuttaan. 4
4.2. Sukupuolisen ahdistelun ja häirinnän ehkäisy Yliopistoyhteisö ei hyväksy henkilökuntaan tai opiskelijoihin kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa häirintää tai ahdistelua. Yliopistolla on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Yliopiston tasa-arvoyhdyshenkilö toimii henkilökunnan ja ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilönä. Opiskelijoiden ja henkilökunnan välisissä tasa-arvo- ja häirintätilanteissa asia hoidetaan yhteistyössä yliopiston ja ylioppilaskunnan edustajien kanssa. 5. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN 5.1. Syrjintä Jokaisen työyhteisön työntekijöiden elämänkatsomus, kulttuuri, kielenkäyttö, mielipiteet, käytös, ulkonäkö tai muut ominaisuudet eroavat toisistaan. Ihmisten väliseen kanssakäymiseen kuuluu moninaisuuden kohtaaminen ja monenlaiset näkökulmat. Yliopistoyhteisö ei suvaitse syrjintää eikä työpaikkakiusaamista. Jyväskylän yliopiston työyhteisössä tuetaan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista monin eri tavoin. Jyväskylän yliopiston tavoitteena on palvelujen, tilojen ja toimintojen kehittäminen sellaisiksi, että ne soveltuvat kaikille. Yliopistossa toteutetaan yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä inkluusion periaatetta. Inkluusio tarkoittaa kaikkien itsestään selvää mukaan ottamista ja moninaisuuteen sopeutumista niin, että kaikki voivat tasa-arvoisesti ja täysivaltaisesti osallistua toimintaan iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta sellaisesta riippumatta. 5.2. Sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen Sukupuolten välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että ihmiset voivat kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia rajoituksia ja että naisten ja miesten erilaiset käyttäytymistavat, pyrkimykset ja tarpeet ovat yhtä arvostettuja ja samassa asemassa. Sukupuoleen perustuva syrjintä on laitonta ja kiellettyä. Vastuu tasa-arvosta on sekä miehillä että naisilla. Motivoituneet ja asiantuntevat toimijat, naiset ja miehet, ovat yliopiston voimavara. Naisten ja miesten näkökulma päätettäviin asioihin voi olla erilainen. Kun naisten ja miesten näkökulmat yhdistetään henkilökohtaiseen kokemukseen ja asiantuntemukseen, saadaan käyttöön enemmän voimavaroja sekä kyetään paremmin ottamaan 5
huomioon eri ihmisten tarpeet verrattuna siihen, että päätöksenteko olisi vain yhden sukupuolen hoidossa. Laki velvoittaa oppilaitokset huolehtimaan siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen, tutkimuksen ja oppiaineiston on tuettava tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista. 5.3. Ikä Nuoret ja ikääntyvät työskentelevät usein yhdessä ja usein se koetaan rikkautena. Eri-ikäisten henkilöiden työkulttuurien erilaisuuden takia tämä saattaa aiheuttaa kuitenkin myös ongelmia. Ikäsyrjintä on usein epäsuoraa, ja sen tunnistaminen syrjinnäksi on usein vaikeampaa kuin muun syrjinnän. Ikään liittyy paljon ennakkoluuloja ja asenteita, joista on vaikea päästä eroon. Ikäsyrjintää saattavat kohdata sekä miehet että naiset, mutta tyypillisesti se koskettaa useammin naisia kuin miehiä. Jyväskylän yliopistossa eri ikäryhmien asiantuntemista ja erikoisosaamista arvostetaan tasapuolisesti ja ammatillista kehittymistä tuetaan työuran loppuun saakka. Henkilöstöpolitiikan kehittämisessä otetaan huomioon ikääntyvien sekä nuorten työntekijöiden erilaisen kokemuksen ja osaamisen vaihtaminen. 5.4. Vammaisuus, terveydentila ja toimintakyky Vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Esteettömyys kuvaa yliopiston ympäristöjen ja käytäntöjen sopivuutta kaikille opiskelijoille, työntekijöille sekä vierailijoille. Opiskeluympäristön esteettömyyden toteuttaminen edellyttää fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten esteiden tunnistamista ja poistamista sekä ympäristöjen ja käytäntöjen suunnittelemista mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle sopiviksi. Ympäristön ja yksilön suhde on vuorovaikutteinen, joten esteettömyyden suunnitteleminen ja toteuttaminen edellyttävät jatkuvaa työtä ja yhteistoimintaa asianosaisryhmien edustajien kanssa eri näkökulmien huomioon ottamiseksi. 5.5. Etnisyys, kansallisuus, kieli ja vakaumus Syrjintä saa erilaisia muotoja kohdehenkilöiden taustan mukaan. Lain mukaan ketään ei saa syrjiä etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen perusteella. Jyväskylän yliopistossa kehitetään Suomessa olevien omien kieli- ja kulttuuriryhmien edustajien kanssa näihin ryhmiin kuuluvien työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. 6
Jyväskylän yliopistossa lisätään ja syvennetään yhteistyötä ulkomaalaisten yliopistojen ja muiden akateemisten instituutioiden kanssa. Tämän vuoksi yliopistoon tulee enenevissä määrin ulkomaisia tai ulkomaisen taustan omaavia työntekijöitä ja opiskelijoita suomalaisten kieli- ja kulttuuriryhmien jäsenten lisäksi. Kansainvälistyvässä yliopistossa suhtaudutaan myönteisesti monikulttuurisuuteen kuuluviin käytäntöihin ja arvostetaan ulkomaille lähtevien sekä tänne tulevien opiskelija- tai henkilöstövaihdon huomioimiseksi tehtyä työtä. 6. TASA-ARVO OPETUKSESSA JA OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOINEN JA YHDENVERTAINEN KOHTELU Suomessa työmarkkinat ovat edelleen vahvasti jakautuneet nais- ja miesaloihin. Opiskelemaan pyrittäessä mielikuvat eri alojen sopivuudesta miehille ja naisille vaikuttavat hakijoihin. Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan pyrkiville jaettavaa informaatiota, kuten opinto- ja valintaoppaita ja oppilaitoksen kotisivuja kehitetään tekstien ja kuvien osalta sellaisiksi, etteivät ne tuota sukupuolisidonnaisia mielikuvia. Myös jatko-opintojen olosuhteita ja houkuttelevuutta kehitetään niin, että jatko-opiskelijaksi hakeutuu molempia sukupuolia. Lisäksi kannustetaan ja rohkaistaan erityisesti alalla vähemmistönä olevan sukupuolen edustajia hakeutumaan opiskelijoiksi. Yliopiston opinto-ohjauksessa opiskelijoita kannustetaan ennakkoluulottomiin suuntautumis- ja uravalintoihin. Valintakokeiden laatijoina ja tarkastajina on mahdollisuuksien mukaan sekä naisia että miehiä. Opiskelijavalinnoista vastaavat huolehtivat siitä, että valintakoekysymykset tai valintakriteerit eivät suosi tai syrji kumpaakaan sukupuolta. Tehtävien ja testien laatija varmistaa, että eri kulttuuritaustaisilla hakijoilla on yhdenvertaiset suoriutumisedellytykset. Opetussuunnitelmia kehitettäessä sekä oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia valittaessa otetaan huomioon molempien sukupuolten näkökulmat. Henkilöstön ja opiskelijoiden välinen tasa-arvoinen suhde perustuu molemminpuoliseen arvostukseen. Jyväskylän yliopiston sivistysarvojen mukainen, toimiva vuorovaikutus toteutuu henkilöstön suhtautuessa opiskelijoihin tulevina kollegoinaan. 7. TASA-ARVOTILANNE vuosina 2003 2005. Seuraavissa taulukoissa on numeroina todettavissa yliopiston tasa-arvotilanne ja sen kehittyminen opiskelija- ja henkilökuntamäärien osalta. Liitteessä 2 on tarkasteltu asiaa yksityiskohtaisemmin sekä opiskelijoiden että henkilökunnan osalta. 7.1. Opiskelijamäärät tiedekunnittain vuosina 2003 2005 7
(varsinaiset opiskelijat). 2003 2004 2005 Tiedekunta M N Yht. M N Yht. M N Yht. Hum.tdk. lkm 879 3148 4027 881 3164 4045 892 3245 4137 % 21,8 78,2 21,8 78,2 21,6 78,4 Inf.tdk. lkm 1481 405 1886 1572 404 1976 1500 367 1867 % 78,5 21,5 79,6 20,4 80,3 19,7 Kasv.tdk. lkm 363 1841 2204 354 1902 2256 360 1906 2266 % 16,5 83,5 15,7 84,3 15,9 84,1 Liik.tdk. lkm 483 906 1389 517 910 1427 542 923 1465 % 34,8 65,2 36,2 63,8 37 63 Matem.tdk. lkm 1256 1347 2603 1317 1362 2679 1359 1319 2678 % 48,3 51,7 49,2 50,8 50,7 49,3 Tal.tdk. lkm 504 626 1130 554 666 1220 601 729 1330 % 44,6 55,4 45,4 54,6 45,2 54,8 Yht.tdk. lkm 501 1385 1886 507 1440 1947 517 1444 1961 % 26,6 73,4 26 74,0 26,4 73,6 Yhteensä lkm 5467 9658 15125 5702 9848 15550 5771 9933 15704 % 36,1 63,9 36,7 63,3 36,7 63,3 7.2. Henkilökunnan lukumäärä sukupuolen mukaan vuosina 2001 2005. Vuosi Miehet Naiset % % % % lkm muutos osuus lkm muutos osuus 2001 1 098-0,6 47,4 1 218 0,7 52,6 2002 1 121 2,1 46,8 1 272 4,4 53,2 2003 1 141 1,8 46,3 1 321 3,9 53,7 2004 1 165 2,1 46,0 1 366 3,4 54,0 2005 1 132-2,8 44,8 1 397 2,3 55,2 Kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista tehdään sen jälkeen kun yliopisto on siirtynyt uuteen palkkausjärjestelmään, koska nykyinen palkkausjärjestelmä ei anna vertailupohjaa tulevalle uudelle järjestelmälle. 8. TOIMENPITEET vuosille 2006-2009. 1. Seurataan ja arvioidaan yliopistoon pyrkineiden ja valittujen opiskelijoiden määriä tasa-arvonäkökulmasta. 2. Seurataan ja arvioidaan tutkintojen suorittaneiden sukupuolijakaumaa. 3. Seurataan päättävien hallintoelinten, toimikuntien ja työryhmien sukupuolijakaumaa. 4. Seurataan ja arvioidaan henkilöstön ja opiskelijoiden sijoittumista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. 8
5. Seurataan ja arvioidaan uuden palkkausjärjestelmän vaikutuksia tasa-arvon näkökulmasta yliopiston eri tasoilla ja tehtävissä. 6. Seurataan ja arvioidaan tasa-arvokysymysten huomioimista sisäisissä menettelytavoissa ja -ohjeissa. 7. Selvitetään miten äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla oleville tiedotetaan työpaikan toiminnasta ja muutoksista. 8. Järjestetään yhteistyössä henkilöstökoulutuksen, ylioppilaskunnan ja ammattijärjestöjen kanssa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta ao. asioiden edistämiseksi. 9. Edistetään tasa-arvoa sekä opetushenkilöstön kykyä tunnistaa syrjivää käyttäytymistä. 10. Edistetään opiskelun ja työnteon esteettömyyttä. 11. Kehitetään alueiden ja tilojen esteettömyyttä pääsääntöisesti peruskorjausten yhteydessä. 12. Raportoidaan vuosittain havaituista epäkohdista parannusehdotuksineen. 9. TASA-ARVOTOIMIKUNTA Tasa-arvotoimikunta seuraa ja arvioi tasa-arvosuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteutumista ja vastaa vuosille 2006-2009 asetettujen toimenpiteiden toteuttamisesta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Toimikunta vastaa myös vuosittaisen tasa-arvosuunnitelman tarkistamisesta. Selvitys yliopiston tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin ja kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista tehdään kolmen (3) vuoden välein. Tasa-arvotoimikunta edistää tasa-arvoa käsittelevien selvitysten ja tutkimusten tekemistä sekä niistä tiedottamista, tekee koulutuksen osalta yhteistyötä henkilöstökoulutuksen kanssa sekä antaa tarvittavia lausuntoja yliopiston toimintaohjelmista ja menettelytavoista. 9
LIITE 1 Lisätietoa yliopiston www-sivuilta: http://www.jyu.fi/henkilosto.html http://www.jyu.fi/tasa-arvotoimikunta/ Suunnitelman oikeudellinen perusta: - Suomen perustuslaki 731/1999 (laki uudistettu 1.3.2000) sekä sen ilmentämät kansainvälisten sopimusten määrittämät tasa-arvotyön laajat yleiset periaatteet. Naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu sekä syrjinnän torjuminen on kirjattu Euroopan yhteisön perustuslakiin (Amsterdamin sopimus allekirjoitettu 1997). - Tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986, HE 195/2004) on säädetty sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta sekä viranomaisen velvollisuudesta edistää tasa-arvoa. Huomioon on otettu tasa-arvolain muutoksen (232/2005) tuomat velvoitteet tasa-arvosuunnitelman sisältöön (6 a 2 mom.) sekä tasa-arvolain kohta tasa-arvon edistäminen oppilaitoksissa (6 b ) mukaisesti. - Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21 sisältää säännöksiä viranomaisten velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta, vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantamisesta, syrjinnän kiellosta sekä lain valvonnasta. Lain 6 :n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. - Valtion virkamieslaki (750/94), työsopimuslaki (55/200) sekä vajaavaltaisen työsopimus (998/1993, 442/1999) sisältävät säännöksiä työntekijöiden tasapuolisen kohtelun toteuttamisesta työpaikalla. Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on puolestaan parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä niihin liittyviä ilmiöitä. - Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteissa vaaditaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä asettamalla koulutuksen alalle selkeät tavoitteet, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. - Yliopistolaki (645/1997) määrittää yliopiston tehtävät ja velvoitteet niin opiskelijaa (18 ) kuin yhteiskuntaakin kohtaan, yliopistoasetuksessa (115/1998) määritellään muun muassa virkasuhteeseen nimittämiseen, opiskelijaksi ottamiseen ja opiskeluoikeuteen liittyviä seikkoja. 10
LIITE 2 1. Jyväskylän yliopistoon hyväksytyt opiskelijat koulutusaloittain vuosina 2003 2005 2003 2004 2005 Koulutusala M N Yht. M N Yht. M N Yht. Humanistinen lkm 107 506 613 133 528 661 143 522 665 % 17,5 82,5 20,1 79,9 21,5 78,5 Kasvatustieteet lkm 35 283 318 49 343 392 48 236 284 % 11 89 12,5 87,5 16,9 83,1 Kauppatieteet lkm 186 176 362 225 187 412 213 200 413 % 51,4 48,6 54,6 45,4 51,6 48,4 Liikuntatieteet lkm 59 70 129 81 59 140 103 78 181 % 45,7 54,3 57,9 42,1 56,9 43,1 Luonnontieteet lkm 509 481 990 542 520 1062 536 490 1026 % 51,4 48,6 51 49,0 52,2 47,8 Psykologia lkm 6 62 68 3 65 68 12 62 74 % 8,8 91,2 4,4 95,6 16,2 83,8 Terveystieteet lkm 8 71 79 9 80 89 5 77 82 % 10,1 89,9 10,1 89,9 6,1 93,9 Yhteiskuntatieteetlkm 87 213 300 97 175 272 63 187 250 % 29 71 35,7 64,3 25,2 74,8 Yhteensä lkm 997 1862 2859 1139 1957 3096 1123 1852 2975 % 34,9 65,1 100 36,8 63,2 100 37,7 62,3 100 2. Uudet opiskelijat koulutusaloittain vuosina 2003-2005. 2003 2004 2005 Koulutusala M N Yht. M N Yht. M N Yht. Humanistinen lkm 91 370 461 62 343 405 109 442 551 % 19,7 80,3 15,3 84,7 19,8 80,2 Kasvatustieteet lkm 38 236 274 37 250 287 46 251 297 % 13,9 86,1 12,9 87,1 15,5 84,5 Kauppatieteet lkm 135 101 236 146 104 250 160 139 299 % 57,2 42,8 58,4 41,6 53,5 46,5 Liikuntatieteet lkm 59 70 129 81 59 140 72 62 134 % 45,7 54,3 57,9 42,1 53,7 46,3 Luonnontieteet lkm 285 222 507 292 213 505 259 215 474 % 56,2 43,8 57,8 42,2 54,6 45,4 Psykologia lkm 10 70 80 3 65 68 12 56 68 % 12,5 87,5 4,4 95,6 17,6 82,4 Terveystieteet lkm 8 62 70 8 68 76 5 76 81 % 11,4 88,6 10,5 89,5 6,2 93,8 Yhteiskuntatieteetlkm 60 138 198 64 113 177 49 138 187 % 30,3 69,7 36,2 63,8 26,2 73,8 Yhteensä lkm 686 1269 1955 693 1215 1908 724 1315 2039 % 35,1 64,9 36,3 63,7 35,5 64,5 11
3. Suoritetut maisterin tutkinnot koulutusaloittain vuosina 2003 2005. 2003 2004 2005 Koulutusala M N Yht. M N Yht. M N Yht. Humanistinen lkm 55 256 311 74 259 333 65 242 307 % 17,7 82,3 22,2 77,8 21,2 78,8 Kasvatustieteet lkm 31 204 235 40 216 256 31 203 234 % 13,2 86,8 15,6 84,4 13,2 86,8 Kauppatieteet lkm 72 82 154 95 108 203 71 107 178 % 46,8 53,2 46,8 53,2 39,9 60,1 Liikuntatieteet lkm 37 42 79 55 54 109 46 45 91 % 46,8 53,2 50,5 49,5 50,5 49,5 Luonnontieteet lkm 132 126 258 125 130 255 153 110 263 % 51,2 48,8 49 51,0 58,2 41,8 Psykologia lkm 4 48 52 3 65 68 5 84 89 % 7,7 92,3 4,4 95,6 5,6 94,4 Terveystieteet lkm 6 51 57 4 43 47 2 64 66 % 10,5 89,5 8,5 91,5 3,0 97,0 Yhteiskuntatieteetlkm 30 60 90 33 63 96 26 92 118 % 33,3 66,7 34,4 65,6 22,0 78,0 Yhteensä lkm 367 869 1236 429 938 1367 399 947 1346 % 29,7 70,3 31,4 68,6 29,6 70,4 4. Suoritetut tohtorin tutkinnot koulutusaloittain vuosina 2003 2005. 2003 2004 2005 Koulutusala M N Yht. M N Yht. M N Yht. Humanistinen lkm 7 15 22 14 9 23 9 12 21 % 31,8 68,2 60,9 39,1 42,9 57,1 Kasvatustieteet lkm 7 5 12 2 8 10 3 10 13 % 58,3 41,7 20 80,0 23,1 76,9 Kauppatieteet lkm 5 3 8 8 3 11 6 6 12 % 62,5 37,5 72,7 27,3 50 50,0 Liikuntatieteet lkm 4 3 7 0 3 3 3 2 5 % 57,1 42,9 0 100,0 60 40,0 Luonnontieteet lkm 30 9 39 27 19 46 27 11 38 % 76,9 23,1 58,7 41,3 71,1 28,9 Psykologia lkm 3 2 5 3 3 6 0 7 7 % 60,0 40 50,0 50,0 0,0 100,0 Terveystieteet lkm 1 2 3 0 5 5 2 2 4 % 33,3 66,7 0,0 100,0 50,0 50,0 Yhteiskuntatieteetlkm 4 6 10 1 8 9 6 3 9 % 40 60 11,1 88,9 66,7 33,3 Yhteensä lkm 61 45 106 55 58 113 56 53 109 % 57,5 42,5 48,7 51,3 51,4 48,6 12
5. Vakinaisen henkilökunnan lukumäärä ja prosenttiosuudet sukupuolittain vuosina 2003 2005. Opetushenkil ökunta 2003 2004 2005 M N yht. M N yht. M N yht. lkm 313 266 579 329 272 601 330 276 606 % 54,1 45,9 54,7 45,3 54,5 45,5 professorit lkm 115 34 149 120 37 157 115 38 153 % 77,2 22,8 76,4 23,6 75,2 24,8 assistentit ja yliass. lehtorit ja opettajat Tutkimushenkilök. Muu henkilökunta lkm 67 74 141 79 70 149 81 73 154 % 47,5 52,5 53,0 47,0 52,6 47,4 lkm 131 158 289 130 165 295 134 165 299 % 45,3 54,7 44,1 55,9 44,8 55,2 lkm 33 24 57 27 25 52 26 25 51 % 57,9 42,1 51,9 48,1 51,0 49,0 lkm 215 388 603 219 404 623 221 406 627 % 35,7 64,3 35,2 64,8 35,2 64,8 Yhteensä lkm 561 678 1 239 575 701 1 276 577 707 1 284 % 45,3 54,7 45,1 54,9 44,9 55,1 (m=miehet, n=naiset) 13
6. Määräaikaisen henkilökunnan lukumäärä ja prosenttiosuus sukupuolittain vuosina 2003-2005. Opetushenkil ökunta 2003 2004 2005 M N yht. M N yht. M N yht. lkm 130 165 295 113 177 290 117 168 285 % 44,1 55,9 39,0 61,0 41,1 58,9 professorit lkm 19 7 26 10 9 19 10 12 22 % 73,1 26,9 52,6 47,4 45,5 54,5 assistentit ja yliass. lehtorit ja opettajat Tutkimushenkilök. Muu henkilökunta lkm 57 43 100 51 46 97 54 35 89 % 57,0 43,0 52,6 47,4 60,7 39,3 lkm 54 115 169 52 122 174 53 121 174 % 32,0 68,0 29,9 70,1 30,5 69,5 lkm 254 229 483 272 249 521 278 268 546 % 52,6 47,4 52,2 47,8 50,9 49,1 lkm 196 249 445 205 239 444 160 254 414 % 44,0 56,0 46,2 53,8 38,6 61,4 Yhteensä lkm 580 643 1 223 590 665 1 255 555 690 1 245 % 47,4 52,6 47,0 53,0 44,6 55,4 (m=miehet, n=naiset) 14