LYTO hankkeiden satoa: Vasikoiden ja lehmien olosuhteet ja terveys Kristiina Sarjokari Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Oy, Alkutuotanto Eläinlääkäripäivät 4.12.2014 9.1.2015 Hankkeet lyhykäisesti Kirjallisuusselvitykset Tilatutkimus LYTO1 - mitoitus (2004-2007) 40-90 le pihatot 100 tilaa; 92 asema, 8 robotti lehmiä med. 50, tuotos ka 8964 kg 4145 lehmän havaintoja LYTO2 -ryhmittely (2010-2013) 100-400 le 82 tilaa; 50 asema, 32 robotit (2+) lehmiä med. 116, tuotos ka 9200 kg 10 907 lehmän, 802 vasikan havainnot Asiantuntijoiden ryhmätyöskentely MTT Tapani Kivinen Timo Hurme Kim Kaustell HY Kristiina Sarjokari Mari Hovinen Marianna Norring Leena Seppä-Lassila Timo Soveri Hannu Saloniemi TTS Veli-Matti Tuure Markku Lätti Janne Karttunen Opinnäyteet Anna Sorsa Johanna Seppänen Virpi Ryhänen Siri Siltasalmi Tarja Kujala Mira Tenhunen Marika Virtanen Salla Perkkiö Nina Eloranta Valio Laura Kulkas Osk. tuotantoneuvojat ELKE, InnoNauta Risto Kauppinen Jaakko Mononen Veikko Tuovinen Kaisa Hartikainen 1
paljon on muuttunut! erillisruokinta, koneellinen ilmanvaihto 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 3 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari seosrehuruokinta, enemmän tilaa 4 2
moni asia on meillä hyvin, paljon on menty parempaan suuntaan tätä ei pidä unohtaa! 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 5 mutta vielä riittää tehtävää Vasikoiden olosuhteet ja hoito poikimakarsinat, ternimaito, ryhmittely, ripulit, yskät, kuolleisuus Lehmien olosuhteet ja hoito poikimakarsinat, ryhmittely, siirtymävaiheen (transition cows) olosuhteet ja ruokinta, makuumukavuus, lannanpoisto, lehmäkuolleisuus, ylitäyttö, kinnervauriot, ontuminen, Terveydenhuolto motivaatio, suunnitelmallisuus yhteistyö, avoin dialogi resurssitehokkuus 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 6 3
Vasikat 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 7 Poikimakarsinat ja poikiminen 23 %:n vasikoista kerrottiin syntyvän muualla kuin poikimakarsinassa Ryhmäpoikimakarsinoita käytössä 59 %:lla tutkimustiloista Vasikoiden kerrottiin saavan ensimmäisen ternimaitoannoksensa yleensä 6 tunnin sisällä poikimisesta, tosin poikimisen sattuessa yöllä juotto saattoi tapahtua myöhemminkin 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 8 4
9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 9 33 % ryhmäkarsinaan syntyneistä joi muista kuin omasta emästään (Edwards ym., 1983) 29%:lla vasikoista alhaiset vasta-ainetasot (LYTO2, Tenhunen ym., julkaisematon) 5
vasikoiden ryhmittely, sairastavuus 46 %:lla tiloista vasikat olivat samassa ilmatilassa lehmien kanssa ja 30 %:lla vasikoilla oli kosketusyhteys vanhempiin ikäryhmiin tutkituista 13 % ripuloi 11 % yski vasikoita/karsina (Tenhunen, ym. julkaisematon) 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 11 vasikkakuolleisuus kpl tiloja 0 2 4 6 8 4 7 6 7 8 Vasikkakuolleisuus tutkimustiloilla 5 kuolleena syntyneet + alle 6kk iässä kuolleet kuolleena syntyneet + elävänä syntyneet 3 1 1 1 5 10 15 20 25 30 vasikkakuolleisuusprosentti 2 1 2 1 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 12 6
lehmävasikoiden kuolleisuus LYTO2 (Tenhunen, ym. julkaisematon) 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 13 Poikimista odottavat ryhmäkarsinassa -poikiva omaan karsinaansa! (LYTO2, von Keyserlingk, ym.) Kuva: Tapani Kivinen 7
Ternimaito on vasikan henkivakuutus! puhtaus on puoli ruokaa mittaa laatu anna mahdollisimman pian niin paljon kuin juo vähintään 100 g IgG/ kerta ensimmäiset 2 juottoa varmimmin tutista jos ei juo, niin letkuta 9.1.2015 Alkutuotanto 15 Ternimaidon laadun varmistus Brix refraktiometri > 22% käytä pian jäähdytä myöhemmin käytettävä nopeasti pakasta litteästi pusseihin 13.10.2014 Alkutuotanto 16 8
kuvat: Mervi Yli-Hynnilä 9.1.2015 Alkutuotanto 17 Runsas ruokinta Juomamäärä 12-15% elopainosta Minimi on (6 /) 8 litraa/vrk ja maksimi vapaasti +2 % jokaista +5 C asteen alle olevaa lämpöastetta kohden älä titraa mieluummin harvemmin, mutta maha täyteen! Vasikat haluavat juoda yhtä aikaa => tutti kaikille Vapaasti vettä aina tarjolla Vasikkarehua, hienojakoista korsirehua 1-2 viikon iästä Vieroitus pikkuhiljaa 1-2 viikon aikana toinen juotto normaalisti, toinen vettä tavoite että syövät silloin väkirehua noin 1,5 kg/vrk/vasikka Kasvutavoite (0,8-) 1,0 kg/pv (rinnanympärysmitta käy!) 9.1.2015 Alkutuotanto 18 9
9.1.2015 kuvat: Tuomo Linnakallio 19 9.1.2015 kuvat: Tuomo Linnakallio 20 10
9.1.2015 kuvat: Tuomo Linnakallio 21 9.1.2015 kuva: Tuomo Linnakallio 22 11
Kuivittamisen tärkeys Ken Nordlund, Wisconsinin Yliopisto Kaivautumisarvo = 1 Jalat täysin näkyvillä kun vasikka makaa Kaivautumisarvo = 2 jalat osittain näkyvillä kun vasikka makaa Ken Nordlund, Wisconsinin Yliopisto 12
Kaivautumisarvo = 3 Jalat yleisesti eivät näkyvillä kun vasikka makaa Ken Nordlund, Wisconsinin Yliopisto Hmmmmmmmm. 13
Hyvä vasikkalan ryhmäkarsina: 3 m² tai enemmän on kuivikealuetta. Eläinsuojelulain minimitila alle 150-kiloista vasikkaa kohden on 1,5 m². Ammattitaitoisessa kasvatuksessa minimirajat ylitetään selkeästi. Väljissä tiloissa eläinten on turvallista opetella sosiaalista käyttäytymistä. yksin ei oo kiva olla Ryhmittely kaksin aina kaunihimpi kuva: Tapani Kivinen 9.1.2015 Alkutuotanto 28 14
sama periaate parsinavetoihin / pieniin pihatoihinpienemmässä mittakaavassa Kapea ja pitkä rakennusmalli, 3 robotin vasikoille Yksinkertainen rakenne, ilmanvaihto hallittavissa, laajennusvara joka suuntaan NUOREMMAT OMASSA ILMATILASSA VANHEMMAT OMASSA väliseinä Pinta-ala 487 m2 / 78 paikkaa = 6,25 m2/ep Tingittävissä 434 m2 / 78 = 5,5 m2/ep modifioitu Tapani Kivisen diasta 4 robotin vasikkala dia: Tapani Kivinen 15
vasikkatilojen ilmanvaihto 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 31 Vasikkala 16
Vanhaan navettaan tehtiin vasikkatilat (käy muuten parsinavettaankin) Laajentavan tilan kesäkasvattamo 9.1.2015 34 17
Lantalasta on tullut vasikkala Hyvin näppärästi nousivat rappusia. 35 Iglut ja verhoseinät Kuivitus Kuivitus Kuivitus Työtä Työtä Työtä 1. Ei laiskan hoitajan menetelmä 2. Hyvälle hoitajalle hyvät vasikat 18
Iglukasvatus ryhmäiglut ryhmäkarsinat, jossa palava peti talvella ruokintapaikka Kova pohja = betoni tai asvaltti koskettelumahdollisuus mutta vielä riittää tehtävää Vasikoiden olosuhteet ja hoito poikimakarsinat, ternimaito, ryhmittely, ripulit, yskät, kuolleisuus Lehmien olosuhteet ja hoito poikimakarsinat, ryhmittely, siirtymävaiheen (transition cows) olosuhteet ja ruokinta, makuumukavuus, lannanpoisto, lehmäkuolleisuus, ylitäyttö, kinnervauriot, ontuminen, Terveydenhuolto motivaatio, suunnitelmallisuus yhteistyö, avoin dialogi resurssitehokkuus 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 38 19
Lehmät 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 39 ylitäyttö ylitäyttö on eläinsuojelulain vastaista 34 % LYTO1, 40 % LYTO2, valtaosalla lievää mitä me teemme tälle? 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 40 20
poistot, LYTO2 Lehmien (ml. ensikot) poisto% 2011 kpl 0 5 10 15 14 11 11 9 8 5 5 3 3 3 3 3 2 1 1 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Poisto% lehmät 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 41 Ensikoiden poisto% 2011 kpl 0 5 10 15 14 13 11 10 10 7 5 3 3 2 1 1 1 1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Poisto% hiehot 21
lehmäkuolleisuus, LYTO2 6% vuonna 2011 poikineista lehmistä kuoli tilalla (tavoite max 2 %) 10% kuoli päivään 2 25 % päivään 8 50% päivään 33 mennessä poikimisesta On farm death of cows regarding to days after calving number of cows 0 50 100 150 unassisted euthanased 0 100 200 300 0 100 200 300 days from calving 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 43 poiston hinta riippuu ajankohdasta (poikimakerta, lypsykauden vaihe) Lifetime milk yield per day of life of the study cows by parity and the status in the end of the study period in herd slaughtered death euthanasia in herd slaughtered death euthanasia in herd slaughtered death euthanasia kg 0 10 20 30 parity 1 parity 2 3+ parities 9.1.2015 Sarjokari ym., unpublished 44 22
Reported reasons of death of the study cows graphs by parity and the way of death unassisted, 1st parity unassisted, 2nd parity unassisted, 3+ parities number of cows 0 10 20 30 40 0 10 20 30 40 euthanasia, 1st parity euthanasia, 2nd parity euthanasia, 3+ parities 0 2 4 6 0 2 4 6 0 2 4 6 1 = calving difficulty, 2 = milk fever, 3 = alimentary disease, 4 = mastitis, 5 = feet or claw disease, 6 = accident Synnytysapu ja karjassa säilyminen Poikimahalvaus ja karjassa säilyminen Krisse 23
Ontuvien lehmien %-osuus tutkituista, LYTO1 ja LYTO2 0 20 40 60 LYTO1: med. 21% (2-62) LYTO2: med. 12% (0-28) 12345678910112131415161718192021223242526272829303132334353637383940414243445464748495051525354556575859606162636465667686970717273747576778798081828384858687 LYTO1 LYTO2 2005 2012 DD 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 47 kinnervauriot LYTO1 LYTO2 % tutkitu ista Kiinervaurioiden esiintyminen tutkituilla lehmillä 60 50 40 30 20 10 0 kinnervauriota ei lehmillä lievä vaurio vakava vaurio 70 60 50 40 30 20 10 0 13 ei 58 lievä vaurio 29 vakava vaurio 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 48 24
LYTO2 Täysin ehjäkintereisten lehmien osuus tiloilla, % tutkituista 0 10 20 30 40 50 Umpilehmät ja vastapoikineet = Very very very important persons! siirtymävaihe transition cows Valtaosa lehmien sairastumisesta tapahtuu 30 päivän kuluessa poikimisesta suuri osa sairauksista saa alkunsa umpikaudella sorkkasairaudet utaretulehdus ketoosi 25
The main biological driver of body condition score loss and negative energy balance in dairy cows is BCS at calving rather than compositionof the freshcowdiet. Hayton et. Al., in Dairy Herd Health, ed. M. Green. CAB International 2012. Ummessaolokausi, tavoitteet tässä on haasteita! säilyttää sopiva lihavuuskunto, Suunniteltava kunnolla Hfr3--3+ (ensikko2,5 3), Fr (Ay?) 3-3,5 välttää poikimavaikeuksia säilyttää syöntikyky aloittaa lypsy maltillisesti välttää liiallinen laihtuminen poikimisen jälkeen lieventää ketoosia, ehkäistä rasvamaksa ehkäistä tulehdussairauksien esiintyvyyttä ehkäistä hedelmällisyyshäiriöiden esiintyvyyttä oikea hiven- ja kivennäisainekoostumus lieventää hypokalsemiaa ehkäistä seleenin puute 26
The intercalving profile of BCS is a mirror image of the milk lactation profile. Management and feeding have little effect on early postcalving BCS loss Figure 6 The range in acceptable profiles that allow cows to produce near maximum milk production for their genetics and production system, while ensuring reproduction, health, and animal welfare are not compromised. J.R. Roche, N.C. Friggens, J.K. Kay, M.W. Fisher, K.J. Stafford, D.P. Berry. Body condition score and its association with dairy cow productivity, health, and welfare Journal of Dairy Science Volume 92, Issue 12 2009 5769 5801. http://dx.doi.org/10.3168/jds.2009-2431 Ummessa olevat ja lopputiineet Ovat leveitä ja painavia Makaavat lyhyempiä aikoja kerrallaan, nousevat useammin makuulta, käyvät useammin makuulle Ovat nälkäisiä Poikivat Tarvitsevat seurantaa, ja joskus synnytysapua Ovat alttiita tapaturmille ja sairauksille Vastapoikineet Tarvitsevat VAPAASTI ruokaa ja vettä = AINA halutessaan Laihtuvat silti => NEB, sorkkapatjakin laihtuu LEPO = sorkkien verenkierto + utareen verenkierto + kasvuhormoni = TUOTOS 27
9.1.2015 Tilaa! Pehmeetä! VIP! Olkee! Katsotaanpa tarkemmin Kumia! Havuja..rkele! poikimapaikka Ryhmäkarsina, Riittävästi parsia (ajoissa umpiosastoon!) kestokuivikepohjalla luxusparsia; 1/1 minimi, leveät, pehmeät, 11m2/le minimi (25 oikein säädetyt niskapuomit, m2/le suositus Dairy Herd Pöytätilaa 1/1 minimi, 90 cm/le, lukittuva Health -kirjassa) Valio Oy ruokintaeste, 2 vesiallasta, Ei umpipusseja Lukittuva ruokintaeste 28
Oma pieni ryhmä Ei umpipussia Syöntitilaa 1/1minimi Luxus-parret 1/1 minimi kumimattokäytävä Tarkkailu! Missä poikimista odottelevat hiehot? Lypsyosastossa? stressi tartuntavaara sotkevat paikat aiheuttavat ylitäyttöä oppivat lypsyllä käynnin ja utareet tarkkailussa Umpiosastossa? stressi tartuntavaara sotkevat paikat aiheuttavat ylitäyttöä Köyhä rehustus Poikimakarsinassa? stressi tartuntavaara (jos ryhmäkarsina) vie tilaa poikivilta lehmiltä oppivat/eivät opi lypsyä Mari 29
Lopputiineet hiehot omaan osastoon? Ei kilpailua vanhempien lehmien kanssa, ei stressiä % Ei tartuntavaaraa vanhemmilta Eivät aiheuta ylitäyttöriskiä muissa ryhmissä Parren hiehosäädöt Voidaan kuljettaa lypsylle takakierron kautta 60 50 40 30 20 10 0 57 000* 98 000* 81 000 86 000 ns Asema Robotti SCC ja uusien soluttavien ensikoiden todennäköisyys p<0,05 Edellytys 1:opetelleet parsiin ja käytävämateriaaliin hiehonavetassa aiemmin Mari Harkittu ryhmittely on yhteydessä pienempään utaretulehdushoitojen todennäköisyyteen Terveenä pysymisen todennäköisyys Ei ryhmittelyä/ ryhmittely satunnaisesti Päiviä Päivää poikimisesta Kokomalli p=0,062 Robomalli p=0,035 Mari 30
Ensikoille oma lypsyryhmä Ensikotpoikimisen jälkeen omassa vastapoikineiden ryhmässä, josta omaan lypsyryhmään (tarvittaessa sekaan terveitä, pieniä, arkoja vanhempia lehmiä) Vähentää ensikoidenkokemaa stressiä (Phillips& Rind, 2001) Mahdollisuuksia parsien mitoitukseen, nännikumin valintaan Vähentää utaretulehduksen ym. tarttumista vanhemmilta nuoremmille Mari Ensikkoryhmä 31
Kunnollinen makuupaikka Jatkuva pääsy rehun ja veden ääreen => lehmät voivat odottaa rauhassa toimenpidettä / siirtoa muihin ryhmiin makuumukavuus navettaseminaari helmikuussa! 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 64 32
65 Ruokarauha kuva: Valio Tapani Oy Kivinen 66 33
liikenteen sujuvuus 67 Lannanpoisto 34
Näin meillä Saksassa elokuussa 2000 Voitaisiinko ottaa oppia muilta ja jättää jotkut turhat vaiheet väliin? kyllä se meille tulee mikä on nyt muualla Alkutuotanto/KSarjokari www.helsinki.fi/yliopisto 9.1.2015 69 Lisätietoa Kansainväliset refereejulkaisut Ontario Ministry of Agriculture and Food Cattle Housing Design Danish Recommendations Dairy Herd Health, ed. M. Green. CAB International 2012 Lehmän mittainen pihatto, Lypsykarjatilan eläinten ryhmittelyopas, MMM asetukset 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 35
mutta vielä riittää tehtävää Vasikoiden olosuhteet ja hoito poikimakarsinat, ternimaito, ryhmittely, ripulit, yskät, kuolleisuus Lehmien olosuhteet ja hoito poikimakarsinat, ryhmittely, siirtymävaiheen (transition cows) olosuhteet ja ruokinta, makuumukavuus, lannanpoisto, lehmäkuolleisuus, ylitäyttö, kinnervauriot, ontuminen, Terveydenhuolto motivaatio, suunnitelmallisuus yhteistyö, avoin dialogi resurssitehokkuus 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 71 Terveydenhuolto v. 2020 keskilehmäluku (ennuste) 52, ka 100+ karja tavallinen potilas motivaatio, yhteistyö tasa-arvoinen dialogi osaaminen suunnitelmallisuus resurssitehokkuus tavoitteellisuus 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 72 36
24 kk ikäisenä poikiva, 9000 kg lypsävä, karjassa pysyvä 9.1.2015 Alkutuotanto 73 tavoitteet ovat: S farm-spesific = tilakohtaisia M measurable = mitattavia A attainable = saavutettavissa R realistic = realistisia T time-based = aikataulullisia 9.1.2015 Alkutuotanto 74 37
vasikkakausi syntymästä vierotukseen tavoitteet vasikoiden syntymäkuolleisuus < 2 % vasikkakuolleisuus 0-24 t (elävänä syntyneistä) < 5% ternimaidon laatu; (refraktometri/kolostrometri) vasikan seerumin IgG(24 48 t syntymästä) > 65 g/l (>22%/> 50 g/l) >10 g/l vasikoitajoilla seerumin IgGalle 10 g/l < 15 % vasikkakuolleisuus (24 t vierotus) < 2-5 % napatulehduksia, syntymä - vieroitus (insidenssi) < 5 % ripulia, syntymä - vieroitus (insidenssi) < 8% hengitystietulehduksia, syntymä - vieroitus (insidenssi) < 5 % päiväkasvu vieroituspaino (6-8 vko iässä) rinnanympärys vieroitettaessa 40 kg + (60 pv x 0,75 kg) = 85 kg 40 kg + (60 pv x 1,00 kg) = 100 kg > 750 g > 70 kg 90 cm ilmatila / karsina-ala / ilmanvaihtokerrat >6 m3 / > 3 m2 / > 4 (Dairy Herd Health, Ed. Martin Green, CAB International, 2012) 75 tarkasteltava asia ensikkokausi, tavoitteet tavoite poikimaikä, kk 24-26 paino poikiessa, kg (80 % aikuispainosta) > 500 kg rinnanympärys poikiessa, cm (Hfr) > 200 säkäkorkeus poikiessa, cm (24 kk ikäisen) > 130 ensikoiden kuntoluokka poikiessa, ka 2,5-3,0 poikima-apua tarvitsevia, % < 20 ensikoista kuolee tilalla, % < 2 jälkeisiä jää, % < 5 kohdusta poikimisen jälkeen tulehduseritettä valuttelevia, % < 10 juoksutusmahasairaus, % < 5 utaretulehdus 30 pv:nkuluessa poikimisesta, % (1. tulehduskerta) > 200 000 solua/ml ensimmäisessä koelypsyssä, % < 10 < 9 76 38
lehmien poistojen tavoitteet (Dairy Herd Health, Ed. Martin Green, CAB International, 2012) tarkasteltava asia poisto % sis. kaikki poistuneet, myös tilalla kuolleet. arv. 1-3 kk välein, sis syiden tarkastelun 30%/syy -> tutkimustarve tilalla kuolleet % (itsestään kuolleet ja lopetetut) poistetut poikimakerroittain ensikot, % 2. kerran poikineet, % 3+ poikimakerrat, % poistuneet lypsykauden vaiheittain poistettuja < 60 pv poikimisesta, % kuolleita < 60 pv poikimisesta, % tavoite 15 22 < jos laajennus > uudiseläimet halpoja 2 10 5 10 5 10 3 1-2 9.1.2015 Alkutuotanto 77 Käyntiasteikko (video 0:25-2:12): http://www.youtube.com/watch?v=w9-lpzi6otk Eläinhavaintojen kirjaaminen! karjanomistaja JA ELL, ym. - jälkeiset - valuttelut - ontuvat kuva: Miia Kontturi 39
tunne tunnuslukusi! esim. vasikkakuolleisuus Tavoitteita (Dairy Herd health) kuolleena syntyneet < 2 %(<2/100 synt; <1/50; ei joka vuosi/20) 0-24 t (elävänä syntyneistä) < 5 %(<5/100 synt; 1/20 jne.) 24 t vieroitus < 2 5% vieroitus 1. poikiminen < 2 % Tunnuslukuja tilakunto: kuolleena syntyneet + alle 3 kk kuolleet 50+ karjat : 2013 mediaani 8,3 %, paras 5 % < 2,5 %! ProTerveys: ko. vuonna yhteensä syntyneitä vasikoita, ja kuolleita vasikoita lukumäärät Valio 9.1.2015 Alkutuotanto 79 kpl tiloja 0 2 4 6 8 4 7 6 perusjoukko tavoitteet johonkin tänne? 7 8 Vasikkakuolleisuus tutkimustiloilla 5 kuolleena syntyneet + alle 6kk iässä kuolleet kuolleena syntyneet + elävänä syntyneet 3 keskiarvo/mediaani ei ole hyvä tavoite! 1 1 1 ongelma 5 10 15 20 25 30 vasikkakuolleisuusprosentti 2 1 2 1 40
vuodelle asetettuja tavoitteita ei saavuteta seuraamalla niitä kerran vuodessa 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 81 Terveydenhuollon jaksotus Tavoite tilannekatsaus tilannekatsaus tilannekatsaus Terveydenhuollon vuosikatsaus 9.1.2015 Alkutuotanto/KSarjokari 82 41
Ontumisen kustannukset Tuotos alenee 160 570kg/ontuva, tapauksesta riippuen maitotuotoksen alenemisen osuus 27 38% kokonaiskustannuksesta => yhden hinta noin 183 930 euroa => 50 % insid. => 9000 45000 /vuosi/100 le 20 % insid. => 3700 18600 /vuosi/100 le tarvitaan karkeita ja hienostuneempia taloustyökaluja, muuuuun muassa esim. pelkkä nousu alhaisemmasta maidon hinnoitteluluokasta, 100-199 le karjat, med 132 heikoin 10 % 20,1 l/le/pv heikoin 30 % 22,1 l/le/pv keskimm. med. 23,3 l/le/pv paras 30 % 24,7 l/le/pv paras 10 % 26,6 l/le/pv E ->I2snt/l 1 kk 3 kk 12 kk 0,402 /le/pv 1 618 4 855 19 368 0,442 /le/pv 1 779 5 338 21 296 0,466 /le/pv 1 876 5 628 22 452 0,494 /le/pv 1 689 5067 23801 0,532 /le/pv 2 142 6 426 25 632 I ->II 30 snt/l 1 kk 3 kk 12 kk 6,030 /le/pv 24 277 72 830 290 525 6,630 /le/pv 26 692 80 077 319 433 6,990 /le/pv 28 142 84425 336 778 7,410 /le/pv 29 833 89498 357 014 7.980 /le/pv 32 127 96 382 384 476 9.1.2015 Alkutuotanto 84 42
Utaretulehduksien kokonaiskustannukset Utaretulehduksen aiheuttama Lehmiä Lehmistä tuotosmenetys Soluluokat kpl % Lehmäkoht., %* Karjassa, % Solut < 100 55 53 0 0,0 % Solut 101-200 12 12 2,3 0,3 % Solut 201-400 15 15 5,3 0,8 % Solut 401-800 10 10 6,8 0,7 % Solut 801-1000 2 2 7,5 0,1 % Solut 1001-1500 3 3 8,8 0,3 % Solut yli 1500 6 6 9,8 0,6 % Yhteensä 103 100 Yhteensä 2,7 % 5. Anna luvut valkoisiin Tilan maitomäärä meijeriin, l/kk 80000 soluihin Maidon hinta, /l 0,42 Menetetty maitomäärä, l/v 25659 Menetetty maitotulo, /v 10777 Menetetyn maitotulon osuus UT:n kokonaiskustannuksista 38 6. Utaretulehduksien kokonaiskustannukset, /v Osuus kokonaismaitotulosta, % 28360 7 % 9.1.2015 Alkutuotanto 85 3.0 815 60 esimerkki. hiehoprosessin tehostaminen (SimHerd www.simherd.com) 124 lehmän karja, 122 poikimista/vuosi hiehovasikoiden syntymäkuolleisuus 3.4 -> 3.0 % vasikkakuolleisuus 9.2 -> 5 % ensikoiden siemennysikä 17.3 -> 15 kk hiehojen kiimojen havaitseminen 40 -> 60 % tiinehtymisprosentti/siemennys 52 -> 60 % katetuotto +8 454 /vuosi 5 vuotta + 65 /lehmä/vuosi + 0,007 /kg EKM 9.1.2015 Alkutuotanto 86 43
teemme yhdessä! jalostus hoitavat eläinlääkärit rehu tehtaat ETT Valio TTM Valio Artturi yrittäjä ProAgria Valio Kehitys laite toimittajat rakennus suunnittelu sorkka hoitajat osuuskunnat tutkimus valvonta Valio Laatu lainsäädäntö 9.1.2015 87 tiimityötä! C A B D! 9.1.2015 Alkutuotanto 88 44
osat kohdilleen! HYVINVOIVATIHMISET JA ELÄIMET, HYVÄ TALOUDELLINEN TULOS 9.1.2015 Alkutuotanto 89 Hyvä olo. Tilaa männä löntystellä, raikasta rehua murskutella. Tissit terveenä, sorkat tanssikunnossa. Mukava paikka maitokoneen maata. Hyvä olo. Massu maitoa täynnä. Pitävä pohja, kaverin kanssa hypähellä. Vedoton pehmeys, sikiunessa maata möjöttää. Näistä se on tehty. Se hyvä olo. Maisema, jossa silmä lepää. Se on tehty mihin omin voimin pystytään. Ei enempää, eikä juuri vähempää. ks2014 kiitos 45