MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009
KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus (1984) Informaatio, tieto ja yhteiskunta (1989) Totuuden rakastaminen (2003) A. KUUSELA & I.N. Tieto hyvän elämän perusta (1989) M. LAMMENRANTA: Tietoteoria (1993)
USKOMUKSET arkikokemus havainto tapa, perinne myytit, tarinat propaganda, media okkultismi, magia: salatut voimat uskonnot: yliluonnollinen tiede: tutkimus
LUULO arkielämän uskomukset vaihtelevat tilanteiden, henkilöiden, perinteiden ja kulttuurien suhteen luulo (kr. doxa, lat. opinio): uskomus ilman perustelua vakaumukset: varmat uskomukset SOFISTIT, SKEPTIKOT: kaikki uskomukset ovat pelkkää luuloa, arvauksia ja mielipiteitä, varmuus on petollista FILOSOFIT: on olemassa oikeita uskomuksia eli tietoa (kr. episteme, lat. scientia) tieto-oppi, epistemologia
PLATON: Theaitetos - tieto on havaintoa? - tieto on tosi uskomus? - tieto on tosi uskomus johon liittyy selitys - tarvitaan ymmärrystä ja käsittämistä (tiedon haltuunotto ) - tieto on oikeutettu totuudenmukainen käsitys (justifikaatio, evidenssi)
KLASSINEN TIEDON KÄSITE X tietää että p jos ja vain jos (1) X uskoo että p (2) p on tosi (3) X:llä on perusteita sille että p (1) erottaa tiedon satunnaisista arvauksista, (2) erheestä ja (3) luulosta
ARISTOTELES Ensimmäinen analytiikka: syllogismit, looginen päättely Toinen analytiikka: tieteelliset selitykset tietää että vs. tietää miksi miksi-kysymyksiin vastaa tieteellinen metodi
TOTUUS korrespondenssi (vastaavuus): uskomus on tosi jos se vastaa todellisuutta, ilmaisee tosiasioita TARSKI: kielen ja maailman suhde koherenssi: ristiriidattomuus konsensus: tiedeyhteisön mielipide REALISMI: totuuden vastaavuusteoria, tiedon määrittely totuuden avulla
PERUSTELUT RATIONALISMI: järki, päättely - geometrian todistukset - metafysiikka: järkeen vetoavat maailmanselitykset EMPIRISMI: havainto, koe - julkinen havaittavuus, toistettavat kokeet - tieteen menetelmä uudella ajalla (GALILEI) LOOGINEN EMPIRISMI - matemaattiset totuudet loogisten todistusten avulla + tieteellisten teorioiden testaaminen havaintojen ja kokeiden avulla - KAILA: Inhimillinen tieto (1939), reaalitiedon koeteltavuus, metafysiikan hylkäys
TIETEEN EDISTYMINEN - vielä keskiajalla scientia oli valmiin tiedon hallussapitoa, järjestämistä ja opettamista - uuden ajan alku: tieteen tehtävä on uuden tiedon etsintä tutkimuksen avulla (BACON, DESCARTES, tieteen vallankumous) - PEIRCE: tiede on itseäänkorjaavaa - POPPER: erehdyksistä oppiminen
FALLIBILISMI - PEIRCE: dogmeja ja ennakkoluuloja vastaan - ihminen on erehtyväinen - kaikki tieteellinenkin tieto on periaatteessa korjattavissa - tutkimus: vuorovaikutus kohteen kanssa, tiedeyhteisön kriittinen keskustelu - skeptisismiä vastaan: tiedolla varmuuden asteita, todennäköisyyksiä - kriittinen realismi: tiede lähestyy totuutta
TIETEEN METODI - tiedon uusiutuminen - myös tieteen menetelmä parantuu - järjestelmällisyys, kriittisyys, objektiivisuus, täsmällisyys - mittaukset, kokeet - kvantitatiiviset metodit, tilastotiede - positivismi ja hermeneutiikka - science wars: antirealismi, relativismi, sosiaalinen konstruktivismi
TIEDE JA EPÄTIEDE tieteen ja epätieteen ero muuttuu historiallisesti - uskonto, kreationismi, ID-oletus - huuhaa: tieteen nimissä esiintyvä hölynpöly, taikausko, rajatieto - astrologia, alkemia, parapsykologia - antroposofia, homeopatia, skientologia
TIETEELLINEN MAAILMANKUVA väitteet tieteellisin menetelmin hankittuja tiedeyhteisön hyväksymiä korjaa arkikokemuksen käsityksiä osa sivistysvaltion koulutusjärjestelmää: osa sivistysvaltion koulutusjärjestelmää: koulut, yliopistot
TEORIA JA TOIMINTA kr. theoria = katselu tiedon subjektin ja objektin erottaminen toiminta, käytäntö: ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus
TIETO JA TAITO toimivat, menestykselliset uskomukset suomi: tieto = tuntea tie, päästä perille taito = osaaminen, toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen PRAGMATISMI: totuus on hyödyllisyyttä realismi: totuus selittää tiedon hyödyllisyyttä, käytännöllisintä on teoria
TEKNIIKKA PLATON: tekijän tieto, suutarin tieto kengistä = taito valmistaa kenkiä ARISTOTELES: praxis (toiminta itsensä vuoksi), poiesis (tekeminen, valmistaminen) tekhne = järkiperäinen pysyvä tekemistaito, osaaminen lat. ars, engl. art, saks. Kunst vrt. suomi : keino, taito, taide
TEKNIIKAN TASOJA tekniikan synty 3 miljoonaa v. sitten työkalut, käden taidot, käsityö, artefaktien valmistus (artesaanit) ruumiilliset taidot (urheilu), poetikka laitteet, koneet, automaatit, teknisten välineiden suunnittelu (insinöörit) taitojen käytön edellyttämä tieto vrt. estetiikka (KANT): taide artefaktit ilman hyötykäyttöä, elämykset
TEKNOLOGIA tekhne + logos = oppi tekniikasta taitojen tietopitoisuus BACON: tekniset tieteet, syiden ja vaikutusten suhteita koskevan tiedon hyödyntäminen suunnittelussa 1800-luku: teknilliset korkeakoulut (tiede ja tekniikka), taideteollisuus (taide ja tekniikka), soveltavat tieteet 1900-luku: tiedepohjainen teknologia, teknotiede, sosiaalinen teknologia
TAITOTIETO taitotieto (know how) vs. propositionaalinen tieto (know that) taitoa koskeva ja tehostava tieto hiljainen tieto (tacit knowledge), kokemuksen kautta hankittu taito tutkimukseen perustuva taito, osaaminen
ICT = TIETOTEKNIIKKA tieto-sanan ylikäyttö suomessa data = annettu, merkki, koodattu aineisto tieto (?) atk = automaattinen tietojenkäsittely computer, dator = tietokone informaatio = viestin sisältö informaatioyhteiskunta, tietoyhteiskunta ICT
MEDISIINA terveyden hoito, tautien parantaminen lääkintätaito, lääkärin ammattitaito, lääkärin etiikka mestari-kisälli-malli sairaaloissa lääketiede yliopistoissa perustutkimus: tautien syntymekanismit, kausaaliset lait X aiheuttaa A:n tilanteessa B kliininen tutkimus: hoidon ja parantamisen menetelmät
VASTUULLISUUS tekniset normit: keinojen ja tavoitteiden suhde Jos haluat parantaa potilaan tyyppiä A tilanteessa B, tee X uskomuslääkintä vs. evidence-based medicine tehokkuus: aiottu vaikutus kontrolli: sivu-, etäis- ja kerrannaisvaikutukset
TIETO JA ARVOT Humen giljotiini: arvot ja tosiasiat arvoja ei voi loogisesti johtaa tosiseikkoja koskevasta tiedosta arvojen järkiperäinen perusteleminen: etiikka tieteen objektiivisuus vs. arvosidonnaisuus tieteen omat episteemiset arvot: totuus ammattien arvot: terveys tutkijan ja lääkärin ammattietiikka