Vetsikon kalakorvaustoimitus
Tenon kalakorvauslaki (laki 501/91) jos Norjan kanssa Tenojoen kalastussäännöstä v. 1989 tehdyssä sopimuksessa (SopS 94/89) tai siihen liittyvässä kalastussäännössä oleva määräys estää tai huomattavasti rajoittaa kalastusoikeuden käyttömahdollisuuksia, suoritetaan kalastusoikeuden haltijalle tällaisesta menetyksestä täysi korvaus (1.1 ). 1 mom:n säännöstä sovelletaan myös vuosien 1972, 1979 ja 1982 sopimuksiin ja kalastussääntöihin (1.2 ). Korvausta ei kuitenkaan suoriteta pyydysten rakennetta, käyttöaikaa tai käyttötapaa koskevista rajoituksista, jos kalastusoikeuden haltija voi tai on voinut rajoituksesta huolimatta käyttää omaisuuttaa normaalilla, kohtuullisella ja järkevällä tavalla (1.3 ).
Tenon kalakorvauslaki (laki 501/91), 2 Korvaus maksetaan valtion varoista Korvausvelvollisuus ja korvauksen määrä ratkaistaan toimituksessa, johon sovelletaan, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/77) säädetään lunastustoimituksesta (ns. lunastuslaki). Toimitusmääräys on annettava kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta tai aluetta koskevan vesipiirirajankäyntitoimituksen lainvoimaiseksi tulosta. Toimitusmääräys on annettu 30.4.1992. Utsjoen vesipiirirajankäyntitoimitus on tullut lainvoimaiseksi 30.10.1997. Toimituksesta aiheutuneet kustannukset maksetaan valtion varoista.
Minkä ajankohdan mukaisista kalastussäännöistä korvaus määrätään? Tenon kalakorvauslain 1.1 :n mukaan, jos Norjan kanssa Tenojoen kalastussäännöstä v. 1989 tehdyssä sopimuksessa (SopS 94/89) tai siihen liittyvässä kalastussäännössä oleva määräys estää tai huomattavasti rajoittaa kalastusoikeuden käyttömahdollisuuksia, suoritetaan kalastusoikeuden haltijalle tällaisesta menetyksestä täysi korvaus. Tenon kalakorvauslain" (laki 501/91) 1.2 :n mukaan 1 mom:n säännöstä sovelletaan myös vuosien 1972, 1979 ja 1982 sopimuksiin ja kalastussääntöihin. Kulkki&Vitikainen (Maanmittaus 84:2,2009) toteavat, että Tenojoen kalastussopimuksesta ja säännöistä ennen vuotta 1972 aiheutuneita menetyksiä ei korvata. Näitä ovat mm. poikkipadon rakentamiskielto, useamman kuin kahden padon käyttökielto ja Levajoen pohjoispuolella olevaa Tenojoen osaa koskeva nuottauskielto.
Kalakorvaustoimitus Vetsikon osalta Kalakorvaustoimituksen alkukokous on pidetty 26.11.2001. Toimitusta ei voitu suorittaa loppuun, koska Vesipiirirajankäynnissä vahvistettiin oman lohkokunnan ulkopuolelle talokohtaiset erityiset etuudet, mutta ei niiden osakasluetteloita. Erillisissä kiinteistönmääritystoimituksissa vahvistettiin erityisten etuuksien osakasluettelot. Nämä lainvoimaistuivat oikeuskäsittelyjen jälkeen 22.12.2007. Oman lohkokunnan alueen erityiset etuudet käsiteltiin kiinteistönmääritystoimituksessa, joka lopetettiin 19.8.2010 ja jonka MO määräsi uuteen käsittelyyn 3.10.2014 verkko-, kulkutus- ja nuottapaikkojen osalta. KKO epäsi muutoksenhakuluvan 26.5.2015.
Kalakorvaustoimitus Vetsikon osalta Korvaustoimitusta ei voida suorittaa loppuun ennen em. oikeuksien ja niiden osakasluetteloiden vahvistamista, koska ei tiedetä, miten korvaukset jakaantuvat. Lohipatojen osalta osakasluettelot ovat lainvoimaisia, koska uusi käsittely ei niitä koske. Tässä kokouksessa selvitetään mahdollisuuksia suorittaa toimitus loppuun lohipatojen osalta, jolloin muut korvaukset siirretään toiseen toimitukseen odottamaan näiden oikeuksien laillistumista. Asianosaisille varataan määräaika kirjallisten lausuntojen esittämiseksi toimituksen jatkamisesta sekä korvausperusteasioista.
Korvausperustekysymyksiä Milloin korvaus määrätään? "Tenon kalakorvauslain" (laki 501/91) 1.1 :n mukaan, jos Tenon kalastussäännössä oleva määräys estää kalastusoikeuden haltijaa käyttämästä hänelle kuuluvaa kalastusoikeutta tai huomattavasti rajoittaa tämän oikeuden käyttömahdollisuutta, suoritetaan kalastusoikeuden haltijalle tällaisesta menetyksestä täysi korvaus. korvaus on siis määrättävä, jos sääntö kokonaan estää tai huomattavasti rajoittaa kalastusoikeutta. Tästä seuraa, että toimituksessa on määrättävä korvauskynnys, jolloin katsotaan, että kalastusta huomattavasti rajoitetaan.
Korvauskynnys Relatiivinen haittakynnys Kulkki ja Vitikainen ovat päätyneet siihen, että Tenojoen kalastussäännön määräys rajoittaa kalastusta rajoittaa kalastusoikeuden käyttöä huomattavasti silloin, kun oikeuden käyttömahdollisuus on alentunut 15 % tai enemmän. (Kulkki&Vitikainen:Tenojoen kalastusoikeuksista sekä niihin liittyvien rajoitusten korvaamisesta, Maanmittaus 84:2, 2009) Absoluuttinen korvauskynnys Huomattavan haitan korvauskynnyksen absoluuttiseksi tasoksi Tenojoella Kulkki&Vitikainen ovat määrittäneet noin 2500-3000 katsoen, että korvauskynnys asettuu lunastuslain ja ympäristölainsäädännön korvauskäytännön välimaastoon. Korvausvelvollisuuden laukeaminen Korvausvelvollisuus laukeaisi tunnusmerkistön täyttyessä jommankumman, relatiivisen tai absoluuttisen mittarin osalta.
Esimerkki korvauskynnyksen laukeamisesta Esimerkki 1 jos tilan korvaus olisi 3000 ja suhteellinen korvaus olisi 10%, niin korvaus, 3000, määrättäisiin, koska absoluuttinen korvauskynnys ylittyy, Esimerkki 2 jos tilan korvaus olisi 500 ja suhteellinen korvaus olisi 18%, niin korvaus, 500, maksettaisiin, koska relatiivinen korvauskynnys ylittyy. Esimerkki 3 jos tilan korvaus olisi 2000 ja suhteellinen korvaus olisi 12%, niin korvausta ei makseta, koska kumpikaan korvauskynnys ei ylity.
Korvauskynnyksen ylittyminen kalastustavoittain/tiloittain Määrätäänkö korvaus, jos tilan jonkun kalastustavan mukainen kalastus (esim. patopyynti) ylittää relatiivisen korvauskynnyksen, mutta tilan koko kalastus ei? Esim. tilan patopyynnin mukainen korvaus on 18%, mutta tilan kokonaiskalastus (pato, verkko, vapa, kulkutus) heikkeni yhteensä 12 %, niin tilan kokonaiskalastuksen heikkenemiskynnys ei ylity, vaikka se patokalastuksen osalta ylittyykin. Kuitenkin korvaus määrätään, jos absoluuttinen korvauskynnys ylittyy omistajan osalta (jos omistusajan korvaus ei ylitä absoluuttista korvauskynnystä korvausta ei määrätä.) Tilakohtaisuuden voitaneen katsoa olevan peruste korvauksen määräämiselle.
Perintösaannon ja asuinpaikan merkitys ei asuinpaikkarajoitusta 1.1.1973-31.3.1979 kaikkia ulkopaikkakuntalaisia (myös perijöitä) koskeva asuinpaikkarajoitus 1.4.1979-31.12.1982 muita kuin perijöitä koskeva asuinpaikkarajoitus 1.1.1983-31.12.1989, ei kuitenkaan saa nuotata, muita kuin perijöitä koskeva asuinpaikkarajoitus 1.1.1990-, saa nuotata.
Mikä luetaan perintösaannoksi? Perintö (perittävä kuollut) Ennakkoperintö (luovutuskirjassa mainittu, että kyseessä on ennakkoperintö)? Lahja vanhemmilta lapsille? Lahjan luonteinen kauppa (kauppahinta vain muodollinen)? Onko sillä merkitystä, millaisia lupia em. saannon omaaville on myyty? Perintösaannon omaavilla on laajemmat kalastusoikeudet kuin muilla toispaikkakuntalaisilla eli heidän kalastustaan on rajoitettu vähemmän.
Verkkojen lukumäärän rajoittaminen ei useampaa kuin kahta patoa tai kahta seisovaa verkkoa tai yhtä kumpaakin 1.1.1973-. enemmän kuin kahden padon käyttö kielletty jo vuoden 1960 kalastussäännössä. Miten määritetään lähtötaso, josta verkkomäärän vähentyminen lasketaan?
Kudottujen pyydysten käyttökielto sivujokien kohdalla 200 m sivujokien alapuolella Merkitystä, jos erityinen etuus ko. paikassa. Onko näitä Vetsikossa? Rajoitus alkanut 1.1.1983.
Rauhoitusaikojen pidentyminen (pato ja verkko) Viikkorauhoitus 1.4.1979 alkaen viikkorauhoituksen pidentyminen vuorokaudella, Viikkorauhoituksen historia v.1960-sääntö: rauhoitusaika: pe klo 18 - ma klo 18, ei koske onkimista eikä uistelua, 1972-sääntö: rauhoitusaika: pe klo 19 - ma klo 19, ei koske vapaa ja viehettä, 1979 sääntö: rauhoitusaika: rauhoitusaika to klo 19 - ma klo 19, vapa ja viehe rauhoitettu su klo 19- ma klo 19; viikkorauhoitus kasvoi vuorokaudella ja mukaan tuli vapa ja viehe 1 vrk:lla, 1982-sääntö: ei muutoksia, 1989-sääntö: rauhoitusaika : to klo 19 - ma klo 19, vapa ja viehe rauhoitettu su klo 19 - ma klo 19 eli ei muutoksia v. 1979 sääntöön.
Rauhoitusaikojen pidentyminen (pato ja verkko) Vuosirauhoitus 1960-säännössä Kalastus kielletty 1.9-30.4 välisenä aikana Vuosien 1972 ja 1979 säännöissä vuosirauhoitus pysyi ennallaan Vuoden 1989 säännössä Kalastus kielletty 1.9-19.5 välisenä aikana eli vuosirauhoitusta pidennettiin keväästä 19 vuorokaudella(onko merkitystä patopyyntiin?)
Saalistilastot RKTL on kerännyt saalistietoja Tenojoesta vuosittain kalastustavoittain (pato, verkko, kulkutus, vapa) jo vuosikymmenten ajan. Saalistietojen tuloksia Vetsikon osalta on julkaistu Maija Länsmanin raportissa: Lohenkalastus Vetsikon lohkokunnassa Tenojoen korvauslain näkökulmasta (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014, työrapotti 42/2014). Korvausten laskenta perustuu saalistietoihin
Lupatulopalautusten vaikutus korvauksiin? Maija Länsman kysyy raportissaan (Lohenkalastus Vetsikon lohkokunnassa Tenojoen korvauslain näkökulmasta) : Voidaanko osakkaiden saamat vuotuiset kalastuslupapalautukset katsoa Tenojoen korvauslain mukaisiksi korvauksiksi tapauksissa, jos he ulkopaikkakuntalaisina eivät ole voineet käyttää lainkaan verkkokalastusoikeuttaan? Voidaanko myös paikkakuntalaisten osakkaiden mahdolliset saalisvähenemät katsoa lupatuloilla korvatuksi, jos korvaus perustuu ko. alueelta kalastusmatkailijoiden viemään lohisaaliiseen? Lupatuloja kertynyt vuodesta 1973 lähtien Mikä osa lupatulorahoista on käytetty kalakannan hoitoon ja kalastuksen valvontaan ja mikä osa on jaettu osakkaille?
Arvohetki, korko, indeksikorotus Arvohetki Arvohetki olisi rajoituksen voimaantulopäivämäärä, joka olisi verrattavissa lunastuslain tarkoittamaan haltuunottoon, koska tällöin kalastuksen estäminen tai huomattava rajoittaminen on astunut voimaan. Indeksikorotus Lunastuslain 30.3 :n mukaan "Jos hakija on saanut haltuunotto-oikeuden, oikeuden saamisen tapahtunut omaisuuden arvon muuttuminen on jätettävä huomiotta. Jos yleinen hintataso on sanotun ajankohdan jälkeen kohonnut, suorittamatta oleva korvaus on sovitettava kohonnutta hintatasoa vastaavaksi." Korko Lunastuslain 95.1 :n mukaan "Maksamatta olevalle lunastuskorvukselle on määrättävä suoritettavaksi kuuden prosentin korko siitä päivästä, jolloin hakija on saanut oikeuden lunastettavan alueen haltuunottoon."
Tulevien menetysten korvaaminen Tenojoen vesistön kalastusrajoitukset ovat luonteeltaan pysyviä, joten korvauksia arvioitaessa on otettava huomioon myös tulevaisuudessa aiheutuvat tuoton menetykset. Rajoitusten pysyvästä luonteesta johtuen pääomituksessa sovelletaan päättymättömän vuotuistuoton kaavaa: T= e * (1/(1,0p) n -1) T = vuoden välein syntyvän samansuuruisen tuloerän nykyarvo ( ) 1/(1,0p) n -1 = pääomituskerroin e = vuosittainen tuloerä p = korkoprosentti n = jakson vuosien lukumäärä, kun n=1, on kysymys päättymättömän vuotuisen tuloerän nykyarvosta. Esimerkki: T = e * 1/0,05 = e*20, kun korkoprosentti on 5, eli vuosikorvaus kerrotaan kahdellakymmenellä.
Patokorvauksen laskeminen omistaja ja hänen kotipaikkansa (Utsjoki/ei Utsjoki) on selvitetty vuosittain, koska jokilaaksossa asuminen vaikuttaa korvauksen suuruuteen, jos omistus vaihtuu kesken kalastuskauden, niin korvaus kalastuskauden päivien suhteessa, selvitetty onko kyseessä perintösaanto, koska toispaikkakuntalaisen perijän kalastusoikeuksia ei ole rajoitettu niin paljon kuin ei-perijän, Saalistilastojen mukainen vähentymätön saalis jaettu ensin padoille lukumäärän mukaan ja patokohtainen saalis jaettu padon osakasluettelon mukaan Pitäisikö padot jakaa luokkiin?
Patokorvauksen laskeminen (2) Koska patojen lukumäärä on rajoitettu jo v. 1960 säännössä, niin patojen vähenemistä ei voitane ottaa huomioon korvauksissa. Patokalastuksen saaliiseen vaikuttanee viikkorauhoituksen lisääntyminen; vuoden 1979-säännössä viikkorauhoitus lisääntyi vuorokaudella. Viikkorauhoituksen vaikutusta ei voitane kuitenkaan ottaa suoraan huomioon saaliin vähenemisenä, koska rauhoitus vaikuttaa saaliin lisääntymiseen muina päivinä.
Kannanotot Kannanottoja voi esittää kaikista asioista, mutta erityisesti perusteltuja kannanottoja olisi hyvä saada seuraavista asioista: voidaanko toimitus jakaa siten, että tässä toimituksessa käsiteltäisiin vain absoluuttisen korvauskynnyksen ylittävät patokorvaukset? Absoluuttisen ja relatiivisen korvauskynnyksen suuruus, Mikä luetaan perintösaannoksi? Millä perusteella korvauksia pitäisi maksaa ennen vuoden 1972 kalastussääntöä voimassa olleista rajoituksista? Patojen luokittelu jollain perusteella Korvauksen määrääminen eri aikojen omistajille, ei pelkästään tilan nykyisille omistajille, Lupatulojen vaikutus korvauksiin, Korvauksille määrättävä korko ja indeksikorotus, Lohen hinta eri aikoina Korvauslaskennan perusteet patojen osalta