Maa- ja metsätalousministeriön asetus kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvista kalastusluvista

Transkriptio

1 1 LUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvista kalastusluvista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain (176/2017) nojalla: 1 Kalastuslupien hinnoittelu Suomen ja Norjan välillä kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen (SopS /2017, jäljempänä sopimus) kalastussäännön 4 :n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista Suomen kalastuslupakiintiöön kuuluvista kalastusluvista peritään seuraavat maksut kalastusvuorokautta kohti: 1) Venekalastusluvat, luvan hinta euroina Jakso Nuorgam Vetsikko Utsjoki Outakoski ja Inarijoki ) Rantakalastusluvat, luvan hinta euroina Jakso Nuorgam Vetsikko Utsjoki Outakoski pääuoma Inarijoki

2 2 2 Erityinen kalastuslupakiintiö Sopimuksen kalastussäännön 5:n 4 momentissa ja kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kassa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain (176/2017) 12 :ssä tarkoitetun erityisen kalastuslupakiintiön määrä on 1660 kalastusvuorokautta venekalastuslupiin ja 1660 kalastusvuorokautta rantakalastuslupiin. Erityiseen kalastuslupakiintiöön kuuluvat luvat jakautuvat tasaisesti koko kalastuskaudelle ja eri kalastusvyöhykkeille. Lupakiintiö koskee koko rajajokialuetta. Erityiseen kalastuslupakiintiöön kuuluva lupa on lunastettava kalastusta edeltävän viikon lauantaihin klo 19 mennessä. Tämän jälkeen lunastamatta olevat erityiseen lupakiintiöön varatut luvat vapautuvat matkailukalastuslupakiintiössä varattaviksi. Erityisen kalastuslupakiintiön lupien myöntämistä varten luvan myynnistä vastaava taho voi käyttää Tenojoen valuma-alueen kiinteistöjen omistusta koskevia rekisteritietoja lupaan oikeuttavan kalastusoikeuden tarkistamista varten. Mikäli kiinteistön omistajan tietoja ei löydy luvanmyynnin käytössä olevista rekisteristiedoista tai tiedoissa on epäselvyyksiä, on luvan ostaja velvollinen osoittamaan omistusosuutensa tai vesialueen omistuksensa määrän. 3 Kalastuslupatulojen tilittäminen valtiolle Luvan myynnistä vastaavan tahon on tilitettävä myymistään ja lukuunsa myydyistä kalastusluvista kertyneet varat sekä niiden osalta kertynyt korko maa- ja metsätalousministeriölle kuukausittain ministeriön antaman ohjeistuksen mukaisesti. 4 Kalastuslupatulojen käytön perusteet Kalastuskaudelta 2017 kalastusluvista kertyneet varat jaetaan kalastusoikeuden omistajille noudattaen kumotun sopimuksen nojalla kertyneiden varojen jaossa sovellettua käytäntöä ja jakoperiaatteita. Jakoperiaatteet määrätään kuitenkin niin, että matkailukalastajien kalastusvuorokausien lukumäärän sijasta perusteena on eri lupa-alueille myytyjen vene- ja rantakalastuslupien määrä. Valtiolle kuuluvaa osaa vuoden 2017 kalastuslupatuloista käytetään osaltaan valtiolle aiheutuneiden kalastuksenvalvontakulujen sekä tutkimus- ja seurantakulujen kattamiseen. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2017 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Helsingissä päivänä huhtikuuta 2017

3 3 Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste

4 4 1 Yleistä Eduskunta hyväksyi uuden kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen (EV 16/2017 vp, HE 239/2016 vp), joka kumoaa voimassa olevan kalastussopimuksen (SopS 91/1989). Sopimuksen hyväksymisen yhteydessä hyväksyttiin myös laki Tenojoen vesistössä Norjan kassa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta (176/2017, jäljempänä voimaansaattamislaki). Tällä asetuksella on tarkoitus antaa tarkempia säännöksiä ns. matkailukalastuslupien hinnoittelusta, Tenojokilaaksojen ulkopuolella asuvia kalastusoikeuden haltijoita koskevan erityisen lupakiintiön käytöstä, kalastuslupatulojen tilittämisestä valtiolle sekä kalastuslupatulojen käytöstä voimaansaattamislain 8 :n 4 momentissa, 10 :n 2 momentissa, 11 :n 3 momentissa ja 12 :n 4 momentissa maa- ja metsätalousministeriölle on säädettyjen asetuksenantovaltuuksien nojalla. Kalastuslupien lupatyypit ja hinnoitteluperusteet muuttuvat toukokuussa voimaantulevan uuden Tenon kalastussopimuksen myötä. Muun muassa kalastuslupien lupatyypeissä sekä hinnoitteluperusteissa tapahtuu muutoksia. Kalastusmatkailuun tarkoitettujen kalastuslupien hinnoittelu on tarkoitus toteuttaa voimaansaattamislain mukaisesti niin, että hinta on kilpailukykyinen vastaavanlaisiin kalastuspaikkoihin verrattuna muualla ja että hinnoittelu tukisi paikallista elinkeinotoimintaa. Tenon valuma-alueen ulkopuolella asuville kalastusoikeuden omistajille voidaan varata erityinen lupakiintiö, jonka määrää ja käyttöä on tarpeen tarkentaa maa- ja metsätalousministeriön määräyksillä. Kalastuslupatulojen tilittämiseen valtiolle liittyy käytännön yksityiskohtia, joita on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmin asetuksessa. Voimaansaattamislaki sisältää myös valtuuden säätää tarkemmin kalastuslupatulojen käytön perusteista ja varojen jaon menettelystä. 2. Pykäläkohtaiset perustelut 1 Kalastuslupien hinnoittelu Pykälässä esitettäisiin taulukkomuodossa Tenojoen kalastussopimuksen kalastussäännön 4 :n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista Suomen kalastuslupakiintiöön kuuluvista kalastusluvista perittävät maksut kalastusvuorokautta kohti. Maksut esitettäisiin erikseen eri kalastusvyöhykkeille sekä kalastuskauden eri viikoille. Kalastuslupien hinnoittelusta säädetään voimaansaattamislain 10 :ssä. Niin sanotut matkailukalastusluvat eli venekalastus- ja rantakalastusluvat ovat kaikkien saatavilla ja niiden hinta tulisi voida asettaa sellaiseksi, että se on kilpailukykyinen vastaavantyyppisiin kalastuspaikkoihin nähden muualla sekä tukisi myös paikallista elinkeinotoimintaa. Hinnoittelussa on mahdollista ottaa huomioon myös lupien kysynnän alueellinen ja ajankohdasta riippuva vaihtelu. Hinnoittelussa voidaan huomioida myös Inarinjoen yläosan ja Kietsimäjoen rajoitetummat kalastusmahdollisuudet. Voimaansaattamislaissa Tenojoen kalastussopimuksen kalastussäännön 4 :n 3 ja 4 kohdan mukaisille vene- ja rantakalastusluville on määritelty hintojen vaihteluväli, jonka sisällä hinnoittelu tapahtuu. Voimaansaattamislain 10 :n 2 momentin mukaan venekalastusluvan hinta voi olla euroa kalastusvuorokaudelta ja rantakalastusluvan hinta euroa kalastusvuorokaudelta. Inarijoessa Matinkönkään yläpuolella ja Kietsimäjoessa molempien lupatyyppien hinta voidaan asettaa jopa 10 euroon. Muiden kalastuslupatyyppien hinnat on määrätty voimaansaattamislain 10 :n 1 momentissa.

5 5 Esitetty hinnoittelu noudattaa hyvin pitkälle maa- ja metsätalousministeriön alueen osakaskunnilta saamia esityksiä hinnoittelusta. Hinnat esitetään määrättäviksi erikseen kullekin kalastusvyöhykkeelle. Nuorgamin, Vetsikon, Utsjoen kirkonkylän sekä Outakosken osakaskunnat Utsjoelta ovat kukin tehneet ehdotuksen lupien hinnoittelusta, samoin Metsähallitus. Myös Saamelaiskäräjät antoi asiaa koskevan lausunnon. Esityksissä ehdotettiin seuraavia hintoja kalastusvuorokautta kohden: Nuorgamin osakaskunta esitti koko lupakaudelle samaa hintaa. Rantakalastuslupa maksaisi 45 euroa sekä venekalastuslupa 50 euroa. Vetsikon osakaskunta on esittänyt alueelleen luville hinnoittelua, missä hinta vaihtelee kalastuskauden kuluessa. Rantakalastuslupien hinnat vaihtelisivat euron välillä ja venekalastuslupien hinnat euron välillä. Utsjoen Kirkonkylän osakaskunta on esittänyt alueelleen hinnoittelua, missä luville asetettaisiin kaksi hintaryhmää. Alkukaudelle rantakalastuslupa maksaisi 45 euroa ja venekalastuslupa 60 euroa. Loppuajalla kalastuskautta rantakalastuslupa maksaisi 35 euroa ja venekalastukseen 50 euroa. Outakosken osakaskunta on esittänyt koko kalastuskauden käsittäviä hintoja, joissa on huomioitu osakaskunnan alueen eri osat. Inarijoessa Matinkönkäästä ylävirtaan vene- ja rantakalastusluvat maksaisivat 40 euroa ja tästä alavirtaan Tenojoessa ja Inarijoessa vene- ja rantakalastusluvat maksaisivat 60 euroa. Lisäksi Outakosken osakaskunta on esittänyt puolisoluvan hinnaksi Inarijoessa Matinkönkäästä ylävirtaan 20 euroa ja tästä alavirtaan 30 euroa. Saamelaiskäräjät on lausunnossaan painottanut osakaskuntien mielipiteen huomioon ottamista hintoja määrättäessä, koska Saamelaiskäräjien mukaan niillä on paras tietämys lupien hinnoittelusta omalla alueellaan. Metsähallitus on lausunnossaan esittänyt, että lupien hinnoittelussa tulisi alkuvaiheessa olla maltillinen, eikä tehdä äkillisiä ja kovia korotuksia hintoihin. Metsähallitus pitää perusteltuna, että vuonna 2017 sesongin ulkopuolella pidättäydyttäisiin nykyisissä hinnoissa ja sesongin aikana hintoja nostettaisiin 5-15 euroa. Osakaskuntien tekemät ehdotukset mahtuvat sesonkihintojen osalta Metsähallituksen esittämään vaihteluväliin venekalastuksen kohdalla Vetsikon osakaskunnan esittämiä korkeimpia hintoja lukuun ottamatta. Rantakalastuksessa osakaskuntien esittämät hinnat ovat korkeampia kuin metsähallituksen esitys. 2 Erityinen kalastuslupakiintiö Pykälässä määrättäisiin erityisen kalastuslupakiintiön määräksi 1660 venekalastuslupaa ja 1660 rantakalastuslupaa, jotka varataan Suomelle kuuluvasta matkailukalastuslupien osuudesta, joka on esitetty Tenon kalastussopimuksen kalastussäännön 5 :ssä. Samoin määrättäisiin, että luvat jaettaisiin tasaisesti koko kalastuskaudelle ja eri kalastusvyöhykkeille koko rajajokialueelle, koska lupien tarkemmasta jakamisesta eri kalastusvyöhykkeille ei ole tässä vaiheessa riittäviä taustatietoja. Lupien lunastamisesta säädettäisiin, että ne ovat lunastettavissa kalastusta edeltävän viikon lauantaihin klo 18 saakka. Tämän jälkeen lunastamatta olevat erityiseen lupakiintiöön varatut luvat palautettaisiin matkailukalastuslupakiintiössä tämän asetuksen 1 :ssä säädetyillä hinnoilla myytäviksi. Määräaika on katsottu tarpeelliseksi luvanmyyntijärjestelmän toimivuuden kannalta ja sen varmistamiseksi, että lunastamatta jäävät luvat on mahdollista palauttaa kalastusmatkailulupien lupakiintiöön. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin siitä, että luvan myynnistä vastaava Lapin ELY-keskus voisi käyttää luvanmyynnin tukena kiinteistöjen omistusta koskevia tietoja, josta olisi mahdollista tarkistaa onko lupaa hakeva kiinteistön omistaja oikeutettu lupien lunastamiseen. Menettely olisi tärkeää lupien joustavan lunastamisen varmistamiseksi ja sen välttämiseksi, että kalastusoikeuden omistajille

6 6 aiheutuu suhteellisen suuria kustannuksia oman omistuksensa todistamisesta. Joissain tapauksissa kiinteistöjä koskevat tiedot voivat olla epäselviä, tai esimerkiksi kiinteistöjen kaupat eivät ole päivittyneet ELY-keskuksen hankkimiin rekisterien tietoihin. Viime kädessä luvan ostaja olisi tällöin velvollinen osoittamaan kalastusoikeuden omistuksensa voimaansaattamislain 12 mukaisesti. Voimaansaattamislain 12 :n 2 momentin mukaan lupien myyntiä varten on määriteltävä kerroin, joka oikeuttaa lupien lunastamiseen edellytettävän alarajan täyttymisen tämän jälkeen seuraavan uuden kalastusluvan lunastamiseen. Lupien lunastamiseen oikeutettuja kiinteistöjä koskevien ennakkotietojen perusteella kertoimeksi tulisi asettaa ensimmäisenä niiden myyntivuona luku 11. Voimaansaattamislain 12 :n mukaisesti kertoimen asettaa luvan myynnistä vastaava taho, eli Lapin ELY-keskus, eikä kerrointa siksi aseteta tässä asetuksessa. 3 Kalastuslupatulojen tilittäminen valtiolle Pykälässä säädettäisiin, että lupien myynnistä vastaavan tahon olisi tilitettävä myymistään ja lukuunsa myydyistä kalastusluvista kertyneet varat sekä niiden osalta kertynyt korko maa- ja metsätalousministeriölle kuukausittain. Määräys katsotaan voimaansaattamislain 8 :n 4 momentin mukaisesti riittäväksi luvan myyntiä koskevaksi määrittelyksi niin, että tilityksiä voidaan riittävän tarkasti seurata ja puuttua tarvittaessa epäkohtiin. 4 Kalastuslupatulojen käytön perusteet Pykälässä säädettäisiin, että kalastuskaudelta 2017 kalastusluvista kertyneiden varojen käytössä noudatettaisiin kumotun Tenojoen kalastussopimuksen aikana kertyneiden kalastuslupatulojen jaossa sovellettua käytäntöä ja jakoperiaatteita, jotka on esitetty Tenojoen kalastustoimikunnan II mietinnössä (Komiteamietintö 1986:3). Jakotapaa tulisi kuitenkin soveltaa niin, että aiemmin noudatetussa jakotavassa matkailukalastajien pyyntipainetta kuvaavan kalastusvuorokausien lukumäärän sijasta perusteena käytettäisiin eri lupaalueille myytyjen vene- ja rantakalastuslupien määrää. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että valtiolle jaettavia kalastuslupatuloja voitaisiin käyttää osaltaan valtiolle aiheutuneiden luvanmyyntikulujen, kalastuksenvalvontakulujen sekä tutkimus- ja seurantakulujen kattamiseen, muiden rahoituslähteiden ohella. 5 Voimaantulo Pykälässä säädettäisiin asetuksen voimaantuloajasta. Lisäksi säädettäisiin, että asetus on voimassa ainoastaan vuoden 2017 ajan. Tarkoitus on kuitenkin, että asetuksen 4 :n säännöksiä sovellettaisiin kalastuslupatulojen käytön osalta myös myöhemmin, kunnes kertyneet varat on saatu jaettua. Vuodelle 2018 ja siitä eteenpäin on tarpeen säätää uusi asetus ja ottaa siinä huomioon vuoden 2017 asetuksen soveltamisesta saadut kokemukset.