Kuinka suomalainen terveydenhuolto hyödyntää informaatioteknologiaa



Samankaltaiset tiedostot
Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Kansalaisille suunnattujen palvelujen leviäminen. Prof. Jarmo Reponen, FinnTelemedicum /MIPT Oulun yliopisto

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla?

ehealth-indikaattorit kansallisten terveydenhuollon ratkaisujen seurannassa

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Julkiset hyvinvointimenot

Faktoja Kanta-palveluista nyt ja tulevaisuudessa Yksikön johtaja Marina Lindgren, Kela

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät Markku Pekurinen 1

KANSAINVÄLISET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT. Janne Aaltonen

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Liite I. Luettelo nimistä, lääkemuoto, lääkevalmisteen vahvuudet, antoreitti, hakija jäsenvaltioissa

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Mitä Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia tarkoittaa rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen näkökulmasta?

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Korvaako teknologia palveluosaamisen

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela

Katsaus sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehitykseen ja Suomen sijoittumiseen kansainvälisessä vertailussa

KanTa-palvelut sähköinen resepti ja potilastiedon arkisto Vakuutusyhtiöpäivä Henna Koli, Kela

muutos *) %-yks. % 2017*)

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

ESSHP:n toimintaympäristö

*) %-yks. % 2018*)

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA - ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Janne Aaltonen, HUS-konserni

Lataa Sähköinen potilaskertomus - pomosta piiaksi! Lataa

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset

muutos *) %-yks. % 2016

Alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Suosituimmat kohdemaat

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS

PKI- ja hakemistotarpeet pacsissa

Harvaanasuttujen alueiden terveyspalvelut kokemuksia pilottihankkeesta

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela

RAHOITUSPOLIITTINEN TUTKIMUS SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSTA

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot

JARI PORRASMAA

Pth-yksikön toiminta, järjestämissuunnitelma ja etäpalveluiden mahdollisuudet Päivi Hirsso, yleislääkäri, LT Pth-yks.

Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna 2007

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusneuvos Päivi Salo Lääkintöneuvos Jukka Mattila

PSSHP Tietohallintostrategia

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Terveyttä tilastoissa Stakesin tapaan. Kehittämispäällikkö, dosentti Mika Gissler STAKES Sosiaali- ja terveystilastot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

Terveystiedot Omakannassa

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Arkistolaitoksen sähköisen aineiston vastaanotto- ja palvelujärjestelmähanke VAPA

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Tulisijojen testaaminen

Kanta-palvelut ja palautteiden jakelukäytäntö. Silja Iltanen Palvelupäällikkö, tietosuojavastaava Tietohallinto, Satasairaala

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Suomi työn verottajana 2008

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Perustulokokeilu

Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana

Omien tietojen katselu. Terveydenhuollon ATK-päivät

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

X-road ja e-health seka valinnanvapaus- ja kapitaatiokokemukset Viron perusterveydenhuollossa. mitä voimme oppia Virosta.

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Populismi ja puoluejärjestelmä Heikki Paloheimo Muutosvaalit 2011 kirjan julkistamisseminaari

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Transkriptio:

Kuinka suomalainen terveydenhuolto hyödyntää informaatioteknologiaa To be or Well be 17.11.2006 Ilkka Winblad Lääkintöneuvos, dosentti FinnTelemedicum/Oulun yliopisto

FinnTelemedicum Lääketieteen tekniikan laitoksen hankeyksikkö Teleterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus 2003 - Tieteellinen tutkimus Opetus Työtapa: verkostoituminen Johtaja: ilkka.winblad@oulu.fi Tutkimuspäällikkö: jarmo.reponen@oulu.fi POB 5000 c/o KTTYL 90014 Oulu University

Kuinka suomalainen terveydenhuolto hyödyntää informaatioteknologiaa Esityksen rakenne Terveydenhuollon ICT:n nuotitusta epotilaskertomus epotilaskertomuksen lisäpalvelut (muut) ehealth palvelut Suomi ehealth-kartalla? Yhteenveto

ICT STM:n strateginen valinta VVM 1995: Suomi tietoyhteiskunnaksi STM 1996, 1998: Terveyspalveluiden saatavuus, laatu, tehokkuus Alueelliset ja valtakunnalliset saumattomat palveluprosessit Asiakkaan omatoimisuuden, osallistumisen ja terveystietoisuuden lisääminen

ICT:n nuotitusta Makropilotti 1998- Potilas- ja asiakaskeskeiset saumattomat palveluketjut Itsenäisen suoriutumisen tuki, sähköinen asiakaskortti, tietosuoja, tietoturva VNp 2002 Kansallinen terveysprojekti Valtakunnallinen sähköinen sairauskertomus STM 2003, 2004, 2005 Valtakunnallinen sähköisten potilasasiakirjojen toteuttaminen STM 2006 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin periaatteet Useita muita asiantuntijatyöryhmiä VN 2006 Kela kansalliseksi toimijaksi

ICT:n tiekartta tarkistuspiste 2005 Stakesin raportteja 7/2006 Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Päivi Hämäläinen, Maarit Kangas Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna 2005 Tilanne ja kehityksen suunta FinnTelemedicum ja Stakes Valopaino Oy, Helsinki 2006 http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/r7-2006-verkko.pdf

Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa v 2005 Aineisto ja kattavuus: Sairaanhoitopiirit 21/21 Terveyskeskukset 179/251 (251/251) väestökattavuus 88,1 % Menetelmä Web-lomake XI-XII/2005

Sähköinen potilaskertomus Terveyskeskukset 1999-2005 1999 2001 2003 6 2005 4 47 53 37 63 94 96 Lähteet: Hartikainen K ym 1999, 2002 Kiviaho ym 2004, Winblad ym 2006

Sähköinen potilaskertomus Terveyskeskusten tuotantokäytön aste % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 91 8,4 0 0,5 0 alle 10 % 10-24 % 25-49 % 50-90 % >90 %

Sähköinen potilaskertomus sairaanhoitopiirit 1999-2005 1999 4 2001 8 7 2003 2005 1 13 13 17 20 Lähteet: Hartikainen K ym 1999, 2002 Kiviaho ym 2004, Winblad ym 2006

Sähköinen potilaskertomus Sairaanhoitopiirien tuotantokäytön aste 20 N 17 15 10 5 0 8 3 2 2 1 0 0 0 0 alle 10 % 10-24 % 25-49 % 50-90 % >90 % 2003 2005

Sähköinen lähete-palaute vuonna 2005 Sairaanhoitopiirit Terveyskeskukset Lähde: Winblad ym 2006

Teleradiologinen järjestelmä vuonna 2005 Sairaanhoitopiirit Terveyskeskukset Lähde: Winblad ym 2006

Telelaboratoriojärjestelmä vuonna 2005 Sairaanhoitopiirit Terveyskeskukset Lähde: Winblad ym 2006

Potilaskertomusteksti alueellisesti vuonna 2005 Sairaanhoitopiirit Terveyskeskukset Lähde: Winblad ym 2006

Sähköiset työvälineet Sairaanhoitopiirit % 16 14 12 10 8 6 4 2 0 15 3 1 1 1 0 0 0 0 0 n 10% n 20% n 30% n 40% n 50% n 60% n 70% n 80% n 90% n100%

Sähköiset työvälineet Terveyskeskukset 60 50 51 40 30 20 10 0 22 6 8 7 0 1 1 3 0 n 10% n 20% n 30% n 40% n 50% n 60% n 70% n 80% n 90% n100%

Are European hospitals ready for ehealth? Lähde: Veronique Lessens/HINE % # 4 3 2 1 Levels of sophistication Decision support, eprescribing Clinical orders, results, Advanced medical library Common MPI / integration around patient number PAS # = total number of installations across Europe Total population considered for forecasts is 5032 hospitals across 15 European countries (acute hospitals larger than 100 beds) 2,13% 18,70% 87,34% 98,87% 107 941 4395 4975

Suomi ehealth-kartalla? Lähde: Veronique Lessens/HINE 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Saksa Ranska Britannia Italia Espanja Belgia Hollanti Itävalta Sveitsi Norja Ruotsi Tanska Suomi EUROOPPA Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Tasot: 1 PAS etc departmental systems 2 1+common master/patient index+integration 3 Advanced medical records +clinical ordering 4 eprescription+decision support

Main storage medium in medical records library 16,0% Lähde: Veronique Lessens/HINE Media for storage/archiving - 2004 14,1% 4,2% 65,7% Paper-based Microfiche Scanned / Digitized Fully computerized 66% of medical records still held on paper

Suomi ja pohjoismaat Palvelujen tiekartat saman veroiset Ruotsi edellä ereseptissä Infrastruktuuri Alueelliset järjestelmät Suomi kansallinen arkisto Valtakunnallinen high way Ruotsi: Sjunet Tanska Medcom Norja: Norwegian Health Net Islanti: kansallinen verkko (2006)

Kehittämistarpeet käyttäjien näkemykset Lähde: Winblad ym (toim): Pomosta piiaksi seminaari 2006 e-kertomuksesta i-kertomukseen 1 päätöksenteon tuki potilaan historiatiedot lääkeinteraktiot, allergiat, muut vasta-aiheet, bakteeriresistenssi oireiden/työdiagnoosin hoito-ohje lääkeannoksen tarkistus

Kehittämistarpeet käyttäjien näkemykset Lähde: Winblad ym (toim): Pomosta piiaksi seminaari 2006 e-kertomuksesta i-kertomukseen 2 muistuttajat ilmoitusvelvollisuus tartuntataudit, lääkehaittavaikutus, tapaturma, ammattitauti lausunnot B-, C-, E-todistukset potilaalle kontrolleista kirjatun tiedon hallinta hoidon laadun hallinta hoitotavoitteiden saavuttaminen lähetteen saapuminen

Kuinka suomalainen terveydenhuolto hyödyntää informaatioteknologiaa Ammattilaisten väliset toiminnat Organisaatioiden sisäinen ekertomuksen kattavuus korkea ESH ja PTH ekertomuksen käyttöaste korkea ESH ja PTH Organisaatioiden välinen Ripeä kehitys alueellisesti Siirtyminen kansalliselle tasolle ovella Varmentaminen, todentaminen, suostumuksen hallinta alkuvaiheessa Ammattilaiselta asiakkaalle Organisaatioilla kotisivut Muu tiedonvaihto vasta oraalla

Suomen terveydenhuollon ICT Perusinfrastruktuuri on rakentunut valtakunnallisesti kattavaksi Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto edenneet rinta rinnan Tuloksena hyvä perusta sähköisille palveluille suoraan kansalaisille