KESKUSTAKIRJASTO TARVESELVITYS 2006

KESKUSTAKIRJASTO TARVESELVITYS 2006 1 HANKKEEN TAUSTA...2 2 KESKUSTAKIRJASTON TARVE...3 2.1 Mitä kaupunginkirjasto tarjoaa kaupungille ja helsinkiläisille?...3 2.2 Asiakaslähtöistä peruspalvelua kaikille...5 2.3 Kirjastoverkko kehittyy kaupungin mukana...6 2.3.1 Pääkirjasto ja kaupunginkirjaston keskeiset toimipisteet kantakaupungissa...7 2.4 Kirjasto ajassa mukana...9 2.4.1 Uudenlaiset käyttötavat itse tekevä asiakas...9 2.4.2 Tehokasta toimintaa asiakkaiden parhaaksi...10 2.4.3 Kaupunginkirjaston verkon kehittäminen...11 2.5 Keskustakirjaston vertailukohtia muualla...12 2.6 Kaupunginkirjaston yhteistyökumppanit...13 2.6.1 Kaupungin muut hallintokunnat...13 2.6.2 Valtio yhteistyökumppanina...13 2.6.3 Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot yhteistyökumppanina...13 2.6.4 Muut yhteistyökumppanit...14 2.7 Keskustakirjasto toteuttaa kaupungin yhteisstrategioita ja pääkaupunkiseudun visiota...14 2.8 Keskustakirjasto perheiden ja nuorten paikka keskustassa...14 2.9 Keskustakirjasto lisää kaupungin keskustan elinvoimaa...15 2.10 Keskustakirjasto suomalaisen osaamisen näyteikkuna...16 3 KESKUSTAKIRJASTON TOIMINTA JA TILAT...17 3.1 Keskustakirjasto rakennuksena ja toimintapaikkana...17 3.2 Elämysten tila ja kokoelma...18 3.2.1 Tarjottavat aineistot...18 3.2.2 Keskustakirjaston toiminta...19 3.3. Keskustakirjasto on osa kulttuurista tietoyhteiskuntaa...20 3.4 Keskustakirjasto on perhekirjasto...20 3.5 Sijainti ja saavutettavuus...22 3.6 Henkilökunta...22 3.7 Käyttöennuste...22 3.8 Pinta-alatavoite ja tilaohjelma...22 3.9 Vapautuvat tilat...23 3.10 Tiivistelmä tavoitteiksi ja päämääräksi...23 4 LAATUTASO...24 4.1 Määritysperusteet...24 4.2 Erityiset ominaisuudet...24 5 RAKENNUS JA TONTTI...25 6 KUSTANNUKSET...25 6.1 Rakennuskustannukset...25 6.2 Keskustakirjaston toiminnan käynnistämisen kustannukset...25 6.3 Toistuvat käyttökustannukset...26 7 TAVOITEAIKATAULU JA RAHOITUSTARVE...26 8 PÄÄTÖSEHDOTUS...26

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 1 LIITTEET Liite 1 Kaupunginkirjasto 1882 2006 Liite 2 Kaupunginkirjasto 1910 2005 Liite 3 Kaupunginkirjaston käyttötilasto suurpiireittäin 1996 2005 Liite 4 Metropolitan Libraries Statistics 2005 Liite 5 Kävijät Helsingin kulttuurilaitoksissa 2005 Liite 6 Alustava kustannusarvio

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 2 1 HANKKEEN TAUSTA Uudenlaisen, suuren kirjaston, kirjallisuuden ja lukemisen talon tarve kaupungin keskustaan ajankohtaistui Kamppi Töölönlahti alueen kehittämisen voimakkaassa käyntiin lähdössä 1990-luvun loppupuoliskolla. Asiasta nousi runsaasti kansalaisaloitteita, lehtikirjoituksia ja valtuustoaloitteita. Myös kolme neljästä Kampin suunnittelun kutsukilpailun arkkitehdeista sisällytti spontaanisti keskustakirjaston ehdotuksiinsa, vaikka hanke ei ollut Kampin suunnitteluohjelmassa. Yleisessä keskustelussa kävi ilmi laajojen kansalaispiirien näkemys, että Helsingistä puuttuu kaupungin mittasuhteisiin sopiva kirjasto, meille suomalaisille niin merkityksellisen lukemiskulttuurin ja kirjallisuuden paikka. Tähän keskusteluun kulttuuri- ja kirjastolautakunta vastasi Helsingin kulttuurikaupunkivuoden, vuoden 2000, lopussa hyväksymällä omalta osaltaan kaupunginkirjastossa laaditun alustavan hankesuunnitelman ja ehdottamalla hanketta edelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Keskustakirjaston alustavassa hankesuunnitelmassa esitettiin keskustakirjaston tarve, toiminnallinen suunnitelma, tilaohjelman tavoitteet ja kirjaston sijaintiehdotus keskustan alueella kirjaston paikan ja tontin myöhemmin tapahtuvaa tarkempaa määrittelyä varten. Lautakunta esitti, että kaupunginhallitus antaisi kaupunkisuunnitteluvirastolle tehtäväksi suunnitella yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa Töölönlahden asemakaavoituksen yhteydessä keskustakirjastolle tontti tai selvittää keskustakirjaston mahdollista sijoittamista Kamppiin tai vanhemman liikekeskustan uutta käyttöä odottaviin tiloihin. Vuonna 2002 valtuutetut ottivat Töölönlahden asemakaavan valtuustokäsittelyn yhteydessä uudestaan kantaa keskustakirjaston rakentamisen puolesta. Ajatus keskustakirjaston ja valtiollisen kansalliskirjaston rakentamisesta yhdessä ja samalla toive valtion osallistumisesta rakennettavan kirjaston rahoitukseen nousi esille Töölönlahden asemakaavan valtuustokäsittelyn yhteydessä 27.2.2002, jolloin valtuusto hyväksyi toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin valtion kanssa ryhdytään sopimaan valtion kiintiöön tulevista tonteista, selvitetään yhteistyössä kaupungin ja valtion kanssa mahdollisuudet rakentaa alueelle kansalliskirjasto ja Helsingin keskustakirjasto yhteishankkeena. Valtuusto hyväksyi 13.3.2002 keskustakirjaston toteuttamista ja Töölönlahden asemakaavan jatkosuunnittelua koskevan aloitteen, että kaupunki ryhtyisi toimiin keskustakirjaston toteuttamiseksi kaupungin omia Töölönlahden alueen rakennusaloja hyödyntäen. Vastauksessaan valtuutetuille 25.9.2002 kaupunginhallitus totesi saatuaan asiaa koskevat lausunnot kiinteistölautakunnalta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta ja kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta, että asemakaavan kaavamääräykset eivät ole esteenä kirjaston sijoittamiselle Töölönlahden alueelle, mikäli taloudelliset ja muut edellytykset täyttyvät. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on vuosittain sisällyttänyt keskustakirjastohankkeen taloussuunnitelmaehdotuksensa pääomatalouden rakennushankkeisiin sen viimeisille vuosille. Vuoden 2005 alussa keskustakirjaston asia nousi kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa uudestaan esille. 8.3.2005 kokouksessaan lautakunta päätti antaa kaupunginkirjastolle

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 3 tehtäväksi laatia ja tuoda lautakunnan käsittelyyn kaupungin 2004 muutettujen tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukainen uudistettu tarveselvitys. 2 KESKUSTAKIRJASTON TARVE Keskustakirjaston tarvetta perusteltiin laajasti ja seikkaperäisesti alustavassa hankesuunnitelmassa vuonna 2000. Siinä todettiin, että Keskustakirjaston tarpeen keskeiset perusteet lähtevät Helsingin kaupungin, erityisesti sen urbaanin keskustan kehittymisestä ja kaupungin pyrkimyksestä toimia korkean teknologian tietoyhteiskuntana. Keskustakirjaston tekee ajankohtaiseksi kirjastotoiminnan muutos, joka heijastelee ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvaa kulttuurista muutosta. Muutostarvetta vahvistaa Pasilan pääkirjaston ja kaupunginkirjaston muidenkin suurimpien kirjastojen ahtaus. Keskustakirjasto on kirjastohankkeen työnimi, joka viittaa uuden kirjaston toivottuun keskeiseen sijaintiin aivan kaupungin ydinkeskustassa. Kamppi Töölönlahti -alueen rakentamisessa tulevat varatuiksi kaupungin keskustan arvokkaat tontit. Kaupunkilaiset, asukkaat ovat olleet kiinnostuneet saamaan osan suunnittelualueesta oman toimintansa alueeksi. Alueiden rakentamisella on tilaisuus vahvistaa keskustan eläviä piirteitä, rakentaa tilaa ihmisille. Samalla, kun uudella rakentamisella täsmennetään liikenteelle annettavaa alaa ja monipuolistetaan kaupalliselle liike-elämälle varattua osuutta, voidaan rakentaa kaikille kaupunkilaisille yhteistä tilaa ja julkista yhteisöä. Keskustakirjaston elävä ja runsaasti kaupunkilaisia puoleensa vetävä toiminta on erinomainen torjumaan alueen autioitumista ja illaksi tyhjenevän, syrjäytyneen keskustan laajentumista. Kaupunki haluaa kansainvälisessä kaupunkien ja alueiden välisessä kilpailussa kehittyä osaamisen ja luovuusklusterin avulla erottuvaksi ja kiinnostavaksi paikaksi. Mielenkiintoinen ja muista erottuva paikka tarvitsee omaleimaisuutta. Helsinki ei voi eurooppalaisten kaupunkien joukossa kilpailla runsaita muistomerkkejä jättäneellä menneisyydellään, vaan Helsingin on nuorena kaupunkina kilpailtava hyvällä nykyisyydellä ja tulevaisuudella. Keskustakirjasto on tulevaisuuden paikka, jotakin sellaista, mitä missään ei vielä valmiina ole. Keskustakirjasto voi olla innovatiivinen miljöö, konkreettinen osa luovan kaupungin vision toteuttamisessa. 2.1 Mitä kaupunginkirjasto tarjoaa kaupungille ja helsinkiläisille? Helsingin kaupunginkirjasto on yleinen kirjasto. Yleisten kirjastojen toiminnan lähtökohta näiden koko olemassa olon ajan ovat olleet kirjaston käyttäjien vapaus, tasa-arvo, avoimuus ja omatoimisen kansalaisen itsekasvatus. Kirjaston perimmäinen tarkoitus on tukea aktiivista kansalaisuutta ja sen edellyttämiä taitoja sekä tarjota ihmisille mahdollisuus virkistymiseen. Unescon vuoden 1994 Yleisten kirjastojen julistuksessa todetaan, että yleinen kirjasto on portti tiedon ääreen. Sen mukaan vapaus, hyvinvointi sekä yhteiskunnan ja yksilön kehitys ovat inhimillisiä perusarvoja. Ne saavutetaan vain siten, että hyvin asioista perillä olevat kansalaiset käyttävät demokraattisia oikeuksiaan ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnan toimintoihin. Rakentava osallistuminen ja demokratian kehittyminen riippuvat riittävästä koulutuksesta ja vapaasta esteettömästä pääsystä tietojen, ajatusten, kulttuurin

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 4 ja informaation käyttöön. - - Yleinen kirjasto, joka on läheisin portti tiedon ääreen, luo perusedellytykset elinikäiselle oppimiselle, itsenäiselle päätöksenteolle ja yksilöiden ja sosiaalisten ryhmien kulttuurikehitykselle. Yleinen kirjastotoiminta on Suomessa lakisääteistä. Kaupunginkirjaston toiminta perustuu kirjastolakiin (904/1998) ja asetukseen (1078/1998). Lain mukaan kirjaston perustehtäviin kuuluu tarjota ihmisille yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen sekä jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnan tavoitteena on myös edistää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittämistä. Helsingin kaupunginkirjasto toimii lisäksi valtakunnallisena yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja ulkomaalaiskirjastona. Näitä tehtäviä varten kaupunki ja kirjasto saavat erillistä valtionosuutta ja -avustusta. Kaupunginkirjaston toimintaa ohjaavat toiminta-ajatus, visio 2010 ja arvot, jotka on laadittu kirjastolain sekä kaupungin toimintaa ohjaavien strategioiden hengen mukaisesti. Kaupunginkirjaston vuonna 1996 hyväksytty toiminta-ajatus on: Helsingin kaupunginkirjasto on kansalaisten peruspalveluna avoin kaikille. Osana maailmanlaajuista kirjastoverkkoa tarjoamme asiakkaillemme esteettömän pääsyn kulttuurin ja tiedon lähteille. Kehitämme vuorovaikutteisesti kirjastopalveluja, joita helsinkiläiset tarvitsevat toimiakseen yhteiskunnan aktiivisina jäseninä ja saadakseen iloa elämäänsä. Kaupunginkirjaston uudistetut arvot ovat asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus, moniarvoisuus, moniulotteisuus, taloudellisuus ja tasa-arvo. Kaupunginkirjaston arvoissa on otettu huomioon sekä kirjastolain henki että hallitusmuodon 13 :n 2 momentissa ilmaistu periaate, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeittensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Kaupunginkirjaston visio vuoteen 2010 on: Rajaton kirjasto, sivistyksen ja elämysten lähde elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Visio korostaa kirjaston erilaista rajoja ylittävää toimintaa. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-yhteistyö ylittää kuntarajat. Vireillä oleva, kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston toimialan ja tehtävien laajentaminen koskemaan yleisiä kirjastoja yhtä hyvin kuin ammattikorkeakoulujen kirjastoja ja erikoiskirjastoja lisää kirjastoverkon yhteistyötä yli uusien rajojen. Kirjastotoiminta ulottuu myös entistä enemmän kirjastotilojen ulkopuolelle, kun verkko- ja mobiilipalvelujen tarjonta ja käyttö lisääntyvät. Kaupunginkirjasto on osa kirjastojen muodostamaa maailmanlaajuista yhteistä verkostoa. Visio korostaa kirjastotoiminnan sisällöllistä merkitystä monipuolisena sivistyksen ja elämysten tarjoajana ja kytkee toiminnan edellä esitettyihin kirjastolain määrittelemiin tehtäviin. Kirjasto ei keskity vain tietoon ja kirjallisuuteen, vaan se tukee oman toimintatapansa mukaan laajasti koko kulttuurin kenttää ja tarjoaa erilaisia väyliä

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 5 sivistyksen ja elämysten lähteille pääsemiseksi. Kirjasto tarjoaa mahdollisimman esteettömän pääsyn erilaisiin kulttuurin ja tiedon lähteisiin. Tällöin ei aineiston pakkausmuoto, esim. kirja, levy tai verkkojulkaisu, ole ratkaiseva, vaan sisältö ja sen tärkeys. 2.2 Asiakaslähtöistä peruspalvelua kaikille Kaupunginkirjasto antaa peruspalvelua, jota kaikki voivat käyttää. Se saavuttaa palvelullaan laajat väestöryhmät. Vaikka kirjastopalvelut ovat kaikkien käytettävissä, niitä kehitetään palvelujen kustantajien, helsinkiläisten veronmaksajien hyväksi, heitä kuullen. Toimintaa ohjaavat ympäröivän yhteiskunnan havainnointi ja asukkaiden tarpeisiin vastaaminen. Kaupunginkirjaston palvelujen perustan muodostavat kirjastoverkko, verkkokirjasto, kokoelma sekä henkilöstö. Kirjastopalvelujen saatavuudessa keskeinen asia ovat tilat ja aukioloaikojen määrä. Kaupunginkirjasto on 36 kirjaston verkko. Tavoitteena on, että kaupunginkirjaston toimipisteet sijaitsevat lähellä asukasta keskeisillä paikoilla eri puolilla kaupunkia. Kaupunginkirjaston kaksi kirjastoautoa kiertää eri puolilla kaupunkia ennen muuta kiinteiden kirjastojen verkon katvealueilla. Lisäksi sairaaloissa, erilaisissa hoitolaitoksissa ja vanhusten palvelukeskuksissa on 11 kirjastopalveluja tarjoavaa laitoskirjastoa tai toimintapistettä. Kaupunginkirjaston kotipalvelu kierrättää kokoelmia useissa yksityisissä hoitolaitoksissa yksittäisten kotipalveluasiakkaiden lisäksi. Kotipalvelun avulla kaupunginkirjasto tavoittaa henkilöitä, jotka eivät itse pysty asioimaan kirjastossa. Suurin osa kaupunginkirjaston nykyisistä toimitiloista on kirjastotilaksi suunniteltua tilaa, joka on kaupungin omassa omistuksessa. Kaupunginkirjaston palvelu fyysisissä toimipisteissä eri kaupunginosissa on lähtökohdiltaan alueellista. Kaupunkilaisten kirjaston käyttö on kuitenkin vapaata ja asuinpaikasta riippumatonta. Keskustassa sijaitsevat toimipisteet palvelevat kaikkia. Kaupunginkirjaston tilat ovat pääosin kaupunkilaisten käytössä olevaa asiakastilaa. Pitkillä aukioloajoilla pyritään järjestämään mahdollisimman monille mahdollisuus käyttää kirjaston palveluja. Kaupunginkirjaston tavoitteena on kaupunkilaisten henkisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen. Kirjastot tarjoavat peruspalvelua selviytymisen tueksi. Ne tuovat kulttuurin osaksi jokapäiväistä elämää. Kirjasto mahdollistaa vapaa-ajan käytön ja harrastusten aktivoinnin. Se tukee opiskelua ja elinikäistä oppimista. Toiminnan keskeinen periaate on kirjastolaissakin päätetty peruspalvelujen maksuttomuusperiaate. Kirjasto tarjoaa vaihtoehdon kaupalliselle tarjonnalle. Se sallii asiakkaidensa erilaiset elämäntavat ja antaa tilaisuuden erilaisten näkemysten esille tuomiselle. Kaupunginkirjasto on yleisten kirjastojen periaatteiden mukaan portti vapaan tiedon saantiin ja turvaa näin omalta osaltaan demokratian edellytyksiä. Kaupunginkirjastolla on myös valtakunnallisia kehittämis- ja ylläpitotehtäviä; yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja ulkomaalaiskirjaston tehtävät. Kaupunginkirjaston keskeisimmät palvelut ja tuotteet ovat tarjottavat kokoelmat ja pääsy digitaalisiin tietovarantoihin. Kaupunginkirjasto rakentaa ja ylläpitää yhdessä

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 6 pääkaupunginseudun kaupunginkirjastojen kanssa sähköistä kirjastoa ja kehittää tietojärjestelmiä ja antaa niiden käytön ja sähköisten palvelujen ja sähköisen asioinnin opastusta, samoin kuin opastusta perinteisempään kirjastonkäyttöön ja fyysisiin aineistoihin. Tilat ovat sähköistenkin palvelujen aikana tärkeä osa palvelua. Fyysiset kokoelmat ovat tilassa. Myös käytön opastus tapahtuu pääosin kirjaston tiloissa. Asiakkaat käyttävät kirjaston tiloja erittäin monipuolisesti, viipyvät entistä pidempään, työskentelevät kirjastossa ja käyttävät kirjastossa langatonta verkkoa. Yhteinen julkinen, ei-kaupallinen, virikkeinen tila on osoittautunut palveluksi sinänsä. Kaupunginkirjaston monikäyttöiset tilat tuleekin nähdä koko kaupungin voimavarana. 2.3 Kirjastoverkko kehittyy kaupungin mukana Helsinkiin perustettiin kansankirjasto vuonna 1860. Vuonna 1876 kirjasto siirtyi kaupungin hallintaan. Helsinki sai ensimmäisenä Pohjoismaissa yleisen kirjaston rakennuksen, kun lahjoitusvaroin Rikhardinkadulle rakennettu kirjastorakennus valmistui 1881. Kaupunginkirjaston kirjastoverkko alkoi muodostua vuosisadan vaihteessa, kun kaupunginkirjasto sai ensimmäiset sivukirjastonsa. Kirjastoverkko on kasvanut ja kehittynyt kaupungin laajentumisen ja tiivistymisen myötä keskustasta lähiöihin: Vuonna 1946 alueliitoksen yhteydessä kirjastoverkko kasvoi kerralla 12 toimipisteellä. Liitosten mukana Helsinki sai Haagan, Herttoniemen, Kulosaaren, Lauttasaaren, Malmin, Munkkiniemen, Oulunkylän, Pakilan, Pitäjänmäen, Puistolan, Tapanilan ja Vartiokylän (nykyisin Itäkeskus) kirjastot. 1950 ja 1960 -luvuilla toiminta laajeni tasaisemmin uusien kaupunginosien ja lähiöiden rakentumiseen liittyen. Kahden vuosikymmenen aikana perustettiin kahdeksan uutta toimipistettä ja kolme kirjastoa sai uudet tilat. 1970- ja 1980 luvuilla Helsingin koillisten, luoteisten ja itäisten osien asuma-alueiden tiivistyttyä niihin rakennettiin myös kirjastot. 1970-luvulla Pihlajamäki (nykyisin Viikki), Kontula ja Laajasalo saivat omat kirjastot. 1980-luvulla toteutettiin 1960-luvulla viritettyjä suunnitelmia lähiöiden kulttuuritiloiksi. Kirjasto alettiin mieltää peruspalveluksi, joka tarjoaa paikalliselle väestölle kohtauspaikan, asukkaiden yhteisen tietoa ja virkistystä jakavan olohuoneen. 1980-luvun mittaan toteutettiin kaikkiaan 14 kirjastorakennushanketta, joista viisi oli täysin uusia toimipisteitä. 1980-luvulla merkittävintä kaupunginkirjaston kehittämisessä oli uuden hallinnollisen ja koko kaupungin kirjastoverkon tukipalvelut tarjoavan pääkirjaston suunnittelu ja toteuttaminen Itä-Pasilaan. Kirjastolautakunnan 21.10.1980 hyväksymään pitkän tähtäimen suunnitelmaan (PTS -82) Kirjastohankkeet vuoteen 2000 kuului yhteensä 28 tilahanketta, joista 10 oli uusia toimipisteitä. Myllypuron ja Mellunmäen kirjastoja lukuunottamatta suunnitelmaan kuuluneet lähiöiden kirjastohankkeet ovat vuoteen 2006 mennessä toteutuneet. Eräät PTS-kauden hankkeista ovat jo vilkkaan käytön kuluttamina ja toiminnallisten muutosten vuoksi kokeneet uudestaan muutoksia.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 7 Kaupunginkirjaston toimipisteiden verkko on historiallisen muotoutumisen tulos. Kaupunginkirjaston kutakin toimipistettä kohden laskettu keskimääräinen asukaspohja on noin 15 500 asukasta. Historiallisista syistä ja osin kaupungin topografiasta johtuen tosiasiallinen kirjastokohtainen asukaspohja kuitenkin vaihtelee Suomenlinnan vajaasta 800 asukkaasta Vuosaaren yli 30 000 asukkaaseen. Helsingin kaupungilla on arvokkaita kirjastorakennuksia. Kaupunginkirjastolla on kolme vanhaa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta alun perin kirjastoksi rakennettua toimitilaa: Rikhardinkadun, Kallion ja Käpylän kirjastot. Roihuvuoren kirjastossa on viimeinen lähes alkuperäisenä säilynyt 1950-luvun Aallon arkkitehtuurista virikkeensä saanut kirjastointeriööri. Useat nuoremmatkin kaupunginkirjaston tiloista ovat myös arkkitehtonisesti merkittäviä; alueellisten kulttuurikeskusten, Stoan, Kanneltalon, Malmitalon ja Vuotalon lisäksi mm. Töölön kirjastotalo, Kulosaaren ja Vallilan kirjastot sekä Viikin kirjasto. Kirjastot ovat arvokkaita kaupunkilaisten yhteisiä tiloja. Helsinki on ainutlaatuinen kirjastokaupunki siinä suhteessa, että sillä on esittää monia eri aikakausia edustavia ja arkkitehtonisesti korkeatasoisia yleisten kirjastojen rakennuksia ja tiloja. Toisaalta Helsinki on erikoislaatuinen siinä suhteessa, että sillä on laaja kirjastoverkko, mutta ei kaupungin keskustassa sijaitsevaa suurta kirjastoa. (Ks. Liite 1). 2.3.1 Pääkirjasto ja kaupunginkirjaston keskeiset toimipisteet kantakaupungissa Pääkirjasto Pasilassa Pääkirjasto muutti 1986 Itä-Pasilaan, johon oli kaavailtu Helsingin uutta kulttuurikeskittymää ja kakkoskeskustaa. Kauan kaivattua uutta pääkirjastoa tarvittiin erityisesti hallinnolliseksi ja kirjastojen verkkoa asiakastyön taustalla palvelevaksi keskukseksi. Pasilassa saatiin hyvä sijainti ja riittävästi tilaa logistisille toiminnoille ja hallinnolle. Yleisöntilat suunniteltiin suhteellisen pieniksi, hyötypinta-alaltaan vain 3373 m 2 :n kokoisiksi, koska otettiin huomioon uuden pääkirjaston välittömän asiakaspalvelun kannalta erikoinen sijainti melko kaukana kaupungin keskustasta. Kun lisäksi uusi keskusta ei toteutunut, sijaitsee myös pääkirjasto asiakkaan kannalta lähiössä. Pääkirjaston suunnitteluajoista monipuolistunut kirjastotoiminnan tarjonta ja entistä monimuotoisemmat kokoelmat vaativat aiempaa enemmän tilaa ja kirjaston suhteellisen pienet yleisönpalvelutilat ja avokokoelmien tilat ovat jääneet ahtaiksi. Koko kirjastoverkon resurssikeskuksena pääkirjasto on kuitenkin palvellut hyvin. Uuden tietotekniikan ja Internetin myötä pääkirjaston hierarkkinen asema varsinaisessa yleisönpalveluverkossa on hävinnyt. Kirjasto jatkaa toimintaansa Pasilan alueen kirjastona. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkadulla sijainnut vanha pääkirjasto oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa suuri kirjasto, joka sijaitsi silloisessa Helsingissä keskeisesti. Sen yleisöpalvelutilat olivat nykyhetken tarkastelunäkökulmasta katsottuna kovin pienet. Vuosikymmenten aikana toteutettujen monien muutosten ja laajennusten jälkeenkin yleisötilojen hyötypinta-ala oli 1980-luvulla ennen rakennuksen saneerausta vain

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 8 1300 m 2. Kirjaston yleisönpalvelutilat olivat osoittautuneet ahtaaksi jo 1910-luvulla. Uuden pääkirjastotalon tarve nostettiin esille ensimmäisen kerran vuonna 1912. Kirjaston sijainti suhteessa kaupungin vilkkaimpaan keskustaan on muuttunut. Keskustan painopiste, alue, jossa suuret ihmisvirrat liikkuvat, on viime vuosikymmeninä siirtynyt pohjoisemmaksi. Rikhardinkadun kirjaston yleisöpalvelutilojen hyötypinta-ala nykyisin on noin 1800 m 2. Näissä tiloissa voidaan tarjota kirjaston hyvät peruspalvelut eteläisten kaupunginosien asukkaille. Kallio Kallion kirjasto sijaitsee arvokkaassa, ensimmäisessä kaupungin omin varoin rakennetussa, vuonna 1912 valmistuneessa kirjastotalossa osoitteessa Viides linja 11. Kirjastossa tehty suuri perusparannus ja ullakkolaajennus valmistui vuonna 1990. Rakennuksessa on hyötyalaa 1403 m 2. Kirjaston vaikutusalueella asuu tiheästi lähes 25 000 asukasta. Kirjasto on erittäin vilkkaassa käytössä. Keskustakirjaston valmistumisen jälkeen Kallion kirjasto jatkaa itäisen kantakaupungin asukkaiden kirjastona. Töölö Töölön kirjasto sijaitsee niin ikään rakennustaiteellisesti arvokkaassa, vuonna 1970 valmistuneessa omassa kirjastorakennuksessaan osoitteessa Topeliuksenkatu 6. Kirjastorakennuksessa tehtiin osittainen perusparannus 1990. Kirjaston vuokranmaksun perusteena oleva huoneistoala on 2358 m 2. Kirjasto sijaitsee eteläisen ja läntisen suurpiirin rajalla. Kirjaston laskennallisella vaikutusalueella asuu reilut 25 000 asukasta. Töölön kirjasto on erittäin vilkkaassa käytössä. Keskustakirjaston valmistuttua kirjasto jatkaa läntisen kantakaupungin asukkaita palvelevana kirjastona. Keskustakirjasto tulee helpottamaan sekä Kallion, Rikhardinkadun että Töölön kirjastoihin kohdistuvia suuria paineita, jotka johtuvat noin puolen miljoonan vuosittaisen kävijän määrästä kussakin kirjastossa. Näiden kirjastojen käyttö on niin vilkasta, että tilat kuluvat kohtuuttoman nopeasti. Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka Lasipalatsissa noin 300 m 2 :n tiloissa aiemmin toiminut Kirjakaapeli kärsi ahtaudesta. Kävijöitä tiloissa oli keskimäärin lähes 1000 päivässä. Vuonna 2005 Pääpostitalossa avatussa uudessa kirjastossa, Pasilan musiikkiaseman ja Kirjakaapelin toimintojen yhdistämisessä syntyneessä Kirjasto 10:ssä on huoneistoalaa yhteensä 994 m 2. Edelleen suhteellisen pienen tilan vuoksi aineistot on rajattu lähinnä vain musiikkiin ja musiikkikirjallisuuteen, pieneen kokoelmaan matka- ja muuta opaskirjallisuutta sekä sarjakuvia. Asiakkaat toivovat, että Kirjasto 10:ssä olisi laajemmin kirjallisuutta sekä kirjallisuutta ja toimintaa myös lapsille. Kävijöitä on noin 2000 päivässä. Patoutunutta tarvetta keskustassa sijaitsevalle suurelle palvelupisteelle on runsaasti. Kirjasto10:n toiminta siirtyy Keskustakirjastoon sen valmistuttua. Kirjakaapelin entisissä tiloissa toimii 1.6.2005 lähtien uusi toimipiste Kohtaamispaikka@lasipalatsi, jossa eri alojen asiantuntijat opastavat kaikkia

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 9 tiedonhaluisia verkossa olevien sähköisten palveluiden, mobiilipalveluiden ja digi-tv:n käytössä. Kohtaamispaikan toiminta on tarkoitus siirtää Keskustakirjastoon. 2.4 Kirjasto ajassa mukana Yleisen kirjaston toiminnan tarkoitus on ollut levittää ennen muuta lukemiseen, mutta myös muiden taidemuotojen vastaanottotapoihin perustuvaa sivistystä. Sivistys on Suomen yleisissä kirjastoissa nähty hyvin laajasti ihmisten omaehtoisena itsensä kehittämisenä tai harrastuksena. Yleinen kirjasto on ollut joustava omaksumaan sivistysvälitystehtäväänsä erilaisia medioita. Näin kirjastotoiminta on vähitellen muuttunut ottaen mutkattomasti uudet tallennemuodot ja mediat käyttöön. Yleisillä kirjastoilla on ollut koulun ohella tärkeä asema lukemisen tukena. Kirjaston erityinen vahvuus on paitsi sen laaja sivistyskäsitys, myös sen puolueettomuus ja erottelemattomuus, mihin olennaisena osana on liittynyt peruspalvelujen käytön maksuttomuus. Suomesta on rakennettu tietoyhteiskuntaa. Yleiset kirjastot on otettu tietoyhteiskunnan levitysalustoiksi valtiollisissa tietoyhteiskunnan edistämisohjelmissa. Informaatiotekniikan murroksen myötä on syntynyt valtavasti tietolähteitä ja aineistoja, jotka ovat vain virtuaalisesti olemassa ja sähköisesti käytettävissä. Fyysisen kirjaston oheen on muodostunut verkkokirjasto. Tiedonhaussa on tarjolla laajalti ja nopeasti hakevia hakurobotteja. Kirjastot ovat omaksuneet omakseen myös virtuaalisuuden. Ne pyrkivät järjestämään Internetin informaatiotulvaa, ovat järjestäneet luettelonsa Internetissä käytettäväksi ja tarjoavat sähköisiä etäpalveluja. Kirjastot ovat hankkineet asiakkaidensa käyttöön erityisiä tietokantoja ja sähköisiä aineistoja. 2.4.1 Uudenlaiset käyttötavat itse tekevä asiakas Kirjasto on paitsi lainaus- ja tiedonhakupaikka, myös yhteinen julkinen olohuone. Kirjaston tila on osa palvelua. Keskeisellä paikalla oleva kirjasto on kohtaamispaikka. Se on paikka, jossa voi kiireen keskellä rauhoittua kulttuurin, tiedon ja ajatusten ääreen. Kirjasto tarjoaa myös työskentely- ja opiskelutilaa. Moderni kirjasto antaa mahdollisuuden asiakkaiden omalle luovuudelle. Asiakkaiden työskentely kirjastossa vaatii kokoelmatilojen lisäksi työtilaa. Langattoman verkon ja lainattavien lisälaitteiden avulla käyttäjät voivat rakentaa irrallisista kalusteista ja varusteista oman työpisteen. Asiakkaat voivat varata luovaan toimintaansa sekä äänitysettä kuvankäsittelystudiota. Asiakkaiden tai asiakasryhmien esitysten käyttöön on varattu myös esitystilaa ja asiakkaat voivat jättää toisten käyttäjien kuultaviksi ja arvioitaviksi omia musiikkituotoksiaan. Amerikkalainen sosiologi Ray Oldenburg on todennut, että kodin ja työpaikan jatkumoksi yhteiskunnassa tarvitaan kolmas paikka, joka on epämuodollisen julkisen elämän keskus. Fyysisesti kolmas paikka on julkinen paikka, jossa ihmisten on mahdollisuus tavata, kohdata satunnaisesti. Kolmannen paikan syvin merkitys on sosiaalisessa kanssakäymisessä ja vuorovaikutuksessa. Kolmas paikka palvelee parhaiten yhteisöä

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 10 silloin, kun se yhdistää ja on paikallinen. Oldenburg katsoo, että kolmas paikka on edellytys hyvin toimivalle yhteisölle ja hyvinvoiville kansalaisille. Nykyaikaiseen yleiseen kirjastoon sopivat Oldenburgin hahmottamat kolmannen paikan keskeiset ominaisuudet: se on kaikille avoin, tasa-arvoa ja vuorovaikutusta luova, jatkuvuutta omaava, älyllinen, puolueeton, kodikas ja mukava paikka. 2.4.2 Tehokasta toimintaa asiakkaiden parhaaksi Internetistä ja etäkäytöstä huolimatta kirjastoon tullaan edelleen. Kun tieto pääkaupunginseudun yhteiseen kirjastojärjestelmään - HelMet-järjestelmään - kuuluvista kokoelmista on Internetissä helposti saatavissa on aineiston lainaksi saaminen entistä helpompaa ja kokoelmat ovat entistä tehokkaammassa käytössä. Kirjaston käyttö Internetin kautta mahdollistaa täsmäasioinnin kirjastossa: kotoa voi uusia lainoja sekä tehdä varauksia ja noutamisen yhteydessä poimia kirjaston hyllyiltä herätteitä. Tehokasta käyttöä on auttanut kaupunginkirjaston logistinen palvelu. Koko maan kattava kirjastojen hakuportaali tehostaa edelleen aineistojen saatavuutta ja käyttöä. Internetin myötä kirjastoalan ja kirjasto-organisaatioiden sisäinen hierarkia on purkautunut ja menettänyt merkityksensä. Kaikki ovat mukana yhteisessä verkossa. Kirjasto on koko maassa ylivoimaisesti eniten käytetty kulttuuripalvelu. Jokainen suomalainen käy keskimäärin kerran kuukaudessa kirjastossa. Näin myös helsinkiläiset. (Ks. liite 5 Helsingin kulttuuritilasto.) Suomessa kirjastotoiminta on onnistuttu järjestämään kansainvälisesti verraten erittäin kustannustehokkaasti. Helsingin kirjastopalvelu on muihin kuntiin verrattuna myös kustannuksiltaan tehokkaasti järjestetty. Kirjaston käytön valtava kasvu viime vuosikymmeninä on aiheuttanut toiminnan järjestämiselle ja tiloille erittäin suuret paineet. Kirjastopalvelujen kysynnän kasvu liittyy yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen, koulutustason nousuun ja vapaa-ajan lisääntymiseen. Vuodesta 1990 lainausten määrä on kaupunginkirjastossa lisääntynyt lähes kahdella kolmasosalla ja kirjastossa käyntien määrä on samassa ajassa lähes kaksinkertaistunut. (Ks. Liitteet 2 ja 3.) Myös kansainvälisessä vertailussa Helsingin lainausluvut ovat huippuluokkaa. Maailmanlaajuisessa suurten kaupunkien tilastovertailussa vuodelta 2005 lainaus helsinkiläistä kohden on 17,9. Seuraavina asukaskohtaisessa lainaustilastossa ovat Vancouver (16,8) ja Kööpenhamina (15,3), lisäksi tilaston mukaan viidessä muussa kaupungissa on yli 10 lainaa per asukas. Muissa tilaston yli 20 kaupungissa lainaus asukasta kohden on alle kymmenen. (Liite 4) Kaupunginkirjaston tilat ovat erittäin tehokkaassa käytössä. Valtakunnallisessa VTT:n toteuttamassa tutkimuksessa (Kuntalehti 2/2006, 38-39), jossa mukana oli kirjastotilojen lisäksi liikunta-, jää- ja uimahallit, nuorisotilat, museot ja teatterit sekä muut kulttuuritilat, kirjastotilat olivat kaikkein eniten käytettyjä siten, että muiden tilojen käyttöaste oli 6-50 kävijän välillä neliötä kohden vuodessa, kun taas kirjastojen käyttöaste oli pääkirjastoissa 124 kävijää ja sivukirjastoissa 148 kävijää neliötä kohden vuodessa. Helsingin kaupunginkirjastossa kävijöitä on neliötä kohti vuodessa 178. Kaupunginkirjasto ylittää reilusti valtakunnalliset tilankäytön teholuvut.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 11 2.4.3 Kaupunginkirjaston verkon kehittäminen Helsingin vuosikymmenten kuluessa rakentama kirjastoverkko on kattava. Lähiöiden kirjastoja on vuosien varrella ajanmukaistettu. Olemassa olevissa tiloissa tehdään jatkuvasti kohennuksia ja niitä uudistetaan kirjastotoiminnassa tapahtuneiden muutosten myötä. Kortistot on korvattu asiakaspäätteillä ja viimeisin muutos ovat lainaus- ja palautusautomaattien käyttöönotto sekä palvelualueuudistukset. Kirjojen lisäksi kirjastoaineistoksi tulleiden uusien aineistotyyppien sijoittaminen kirjastoon on vaatinut entistä enemmän tilaa. Tietoteknisen mullistuksen myötä 1990-luvulta alkaen tilojen muunneltavuudelle ja joustavuudelle on asettunut uudenlaisia vaatimuksia. Asiakkaiden työasemat ja muuttuneet kirjaston käyttötavat; aktiivinen tilan käyttö, työskentely kirjastossa ja viipyminen pidempään, ovat asettaneet kasvupaineita tilaohjelmille. Kaupunginkirjaston toimipisteille on tyypillistä, että ne ovat pinta-alaltaan pieniä. Käytöltään erittäin suuretkin kirjastot, kuten Itäkeskuksen, Rikhardinkadun, Kallion ja Töölön kirjastot ovat huoneistoalaltaan vaatimattomia; suurinkin on vain 2358 neliötä. Myös pääkirjasto on yleisötiloiltaan pieni, kun otetaan huomioon aineiston monipuolistunut koostumus. Kirjastotilojen suunnittelussa on ollut vuodesta 1980 käytössä kirjastolautakunnan hyväksymä tilamitoitusohje, jonka mukaan hyötyalaa on varattu 50 neliömetriä 1000 asukasta kohti. 1990-luvulla opetusministeriö on suositellut kirjastotilojen pintaalatavoitteeksi 100 m 2 hyötypinta-alaa 1000 asukasta kohti. Suosituksessa arvioidaan vaikutusalueeksi noin kahden kilometrin säteellä kirjastosta asuvien piiri. Suosituksen mukaan 10 000 asukkaan taajamassa tulisi olla kirjasto. Kaupunginkirjastolla on tällä hetkellä käytössään vuokranmaksun perusteena olevaa huoneistoalaa yhteensä 37 065 m 2. Tuhatta asukasta kohden kirjastotilojen huoneistoalaa on 66,32 m 2. Tilojen ahtaus on johtanut siihen, ettei missään kaupunginkirjaston olemassa olevassa yksikössä ole voitu laajamittaisesti lähteä tarjoamaan monipuolisia uusia toimintoja ja palveluita. Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka ovat uutta toimintaa tarjoavia yksiköitä, mutta niistä kummassakin on tilanpuutteen takia keskitytty vain toiminnan joihinkin osa-alueisiin. Esimerkiksi Kirjasto 10:ssä on ulkopuolelle rajattu kirjastotoimintaan olennaisesti kuuluva kirja-aineisto ja tärkeä asiakasryhmä, lapset. Toisaalta Kirjasto 10:n tilat ovat jo nykyisellekin toiminnalle ahtaat ja todellinen tilantarve tällekin toiminnan osalle on vähintään kaksinkertainen. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyi kokouksessaan 23.11.2005 kaupunginkirjaston toimipisteverkkoa ja sen kehittämistä vuosina 2006-2011 koskevan raportin toimenpideehdotukset olemassa olevan kirjastoverkon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelun perustaksi otettiin seuraavat periaatteet: - olemassa olevaa kirjastoverkkoa ylläpidetään ja kehitetään - suunnitelmakaudelle ehdotettuja uusia kirjastoja ovat Mellunmäen kirjasto ja Keskustakirjasto

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 12 - nykyistä kirjastoverkkoa johdetaan 20 000 30 000 asukkaan palvelukokonaisuuksina, jolloin kahdella tai useammalla kirjastolla voi olla yksi johtaja ja yhteinen henkilökunta - uusien perustettavien kirjastojen palvelualueen väestöpohjatavoitteeksi määritellään noin 20 000 asukasta, mikä noudattaa sekä kuntarakenneuudistuksessa ja kaupungin palvelurakenteessa esille otettua väkilukua - uusien ja uudistettavien tilojen suunnittelussa pinta-ala mitoitetaan käyttäen mitoitusperusteena joustavasti olosuhteet huomioon ottaen 50-100 m 2 /1000 asukas - kaikissa tapauksissa kirjaston tulee sijaita keskeisesti siellä, missä ihmiset liikkuvat. Kirjastotoiminta on tyypillinen keskustapalvelu, jonka tehokas käyttö vaatii keskeisen sijainnin. Sijainnin tulee olla hyvä sekä lähiössä että kaupungin keskustassa. 2.5 Keskustakirjaston vertailukohtia muualla Samaan aikaan kun verkkokirjaston käyttö lisääntyy, rakennetaan ja suunnitellaan eri maissa suuria, kaupunkien keskustoihin sijoittuvia kirjastoja. Pohjoismaista Reykjavikissa uusi kirjasto on jo valmistunut vanhaan makasiinirakennukseen. Oslossa ja Kööpenhaminassa hankkeet ovat vireillä. Tukholmassa on meneillään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu joka on herättänyt suurta kiinnostusta. Määräaikaan mennessä lokakuussa 2006 kilpailuun oli jätetty yli 1 100 ehdotusta. Maaliskuussa 2007 esitellään viisi jatkoonpäässyttä ehdotusta. Voittaja julistetaan joulukuussa 2007. Uusi kirjasto avataan suunnitelmien mukaan 31.3.2013. Maailmanlaajuisesti tunnetuin uusi kirjasto on vuonna 2004 avattu Seattlessa. Rakennuksen arkkitehti on hollantilainen Rem Kolhaas ja kirjastoa on esitelty laajasti kansainvälisissä lehdissä. Kirjasto on pinta-alaltaan 30 000 m 2 ja on jo kolmas samalla tontille rakennettu yleinen kirjasto. Kirjastossa on monia mielenkiintoisia ja esteettisiä ratkaisuja, suurin osa tilasta on kuitenkin varattu noin miljoonan kirjan kokoelmalle, joka on sijoitettu kirjatorniin. Toinen suuri, uusi kirjasto on keväällä 2005 avattu Montrealin Grande Bibliotheque, joka on pinta-alaltaan 33 000 m 2. Sekin on arkkitehtonisesti huomattava, mutta toiminnoiltaan perinteinen kirjasto. Merkittävää kuitenkin on, että kummassakin tapauksessa, kirjastojen kävijämäärät ovat ylittäneet kaikki odotukset. Seattlessa, joka on asukasluvultaan suunnilleen Helsingin kokoinen kaupunki kävijöitä on päivittäin 5 500. 1,6 miljoonan asukkaan Montrealissa päivittäisiä kävijöitä on vaihdellen 8 000-12 000. Muita suunnitteilla ja valmistuvassa olevia kirjastoja ovat Amsterdamin ydinkeskustaan sijoittuva suuri kirjasto, joka avataan vuonna 7.7.2007, sekä Utrechtissa Hollannissa ja Århusissa Tanskassa. Utrechtissa kirjastotilaan suunnitellaan sijoitettavaksi perinteisten kirjastotoimintojen lisäksi muun muassa kaupungin oppimis- ja e-keskus, uuden median itlaboratorio, kirjaston teatter, Utrechtin kaupungin tiedotuspiste sekä kokoustiloja. Århusissa taas suunnitelmissa on rakentaa uudenlainen Mediahuset, joka valmistuu 2012. Verrattuna maailmalla vireillä oleviin tai jo valmistuneisiin kirjastoihin ajatus Helsingin uudesta keskustakirjastosta on lähempänä Utrechtin ja Århusin suunnitelmia, kuin massiivisia kirjakokoelmia sisältäviä Seattlen ja Montrealin kirjastoja.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 13 2.6 Kaupunginkirjaston yhteistyökumppanit Keskustakirjasto on osa kaupunkilaisten yhteisöjä ja se itse muodostaa yhteisöjä. Se saattaa käyttäjät keskinäiseen vuorovaikutukseen ja tukeutuu näihin ja monipuolisesti erilaisiin yhteistyökumppaneihin. Kirjastotoiminnalla on jo perinteisesti ollut monenlaisia yhteistyökumppaneita. Edellä mainituista ulkomaisista esimerkeistä Århusissa on päädytty kirjaston ja erilaisten instituutioiden ja yritysten yhteishankkeeseen siten, että kaupunki on päättänyt rakentaa vuonna 2012 valmistuvaksi suunnitellun 21 000 m2:n suuruisen Multimediatalon, josta noin 3000 neliötä on tarkoitus vuokrata näille yhteistyökumppaneille. Helsingissä Keskustakirjaston osalta yhteistyö voi koskea paitsi erilaisten toimintojen järjestämistä myös tilojen hankintaa. 2.6.1 Kaupungin muut hallintokunnat Keskustakirjastoon sijoitetaan aktiivinen osa kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaa, Helsinki-kokoelma. Yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien kanssa keskustakirjastosta voidaan kehittää kaupungin näyteikkuna sekä koti- että ulkomaalaisille turisteille. Lisäksi siitä on mahdollisuus kehittää kaikkien hallintokuntien keskitetty asiakaspiste, contact center, jossa voidaan järjestää vastaavia yhteiskampanjoita kuin nykyisin järjestetään Lasipalatsin Kohtaamispaikalla. Myös erilaisten aktiviteettien suunnittelussa ja toteuttamisessa pyritään yhteistyöhön kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. 2.6.2 Valtio yhteistyökumppanina Helsingin kaupunginkirjastolla on kaksi valtakunnallista tehtävää: yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja ulkomaalaiskirjastona toimiminen. Keskuskirjastotehtävä kuuluu koko kaupunginkirjastolle ja painottuu erityisesti keskitettyjen palvelujen organisointiin koko Suomen yleisten kirjastojen verkolle. Kaukolainojen välityksellä koko Helsingin kaupunginkirjaston kokoelma on kaikkien maan kirjastojen käytettävissä. Ulkomaalaiskirjasto tarjoaa kirjastoille suunnatun palvelun lisäksi palvelua suoraan asiakkaille. Pasilan kirjastossa oleva ulkomaalaiskirjaston kokoelma on tarkoitus siirtää keskustakirjastoon. Opetusministeriön projektirahoitus on ollut erityisen tärkeää maan yleisten kirjastojen palvelujen kehittämisessä. Näiden hankkeiden, kuten kirjastot.fi palvelun järjestämisessä on kaupunginkirjastolla jatkuvaa yhteistyötä valtiovallan edustajien kanssa. 2.6.3 Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot yhteistyökumppanina Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteistyö on jatkunut jo 30 vuoden ajan. Yhteistyön tavoitteena on ollut tarjota kirjastopalveluja yli kuntarajojen asiakkaan asuinpaikasta riippumatta ja samalla on pyritty mahdollisimman tehokkaaseen resurssien käyttöön. Pääkaupunkiseudun kirjastojen muodostama HelMet-kirjasto kuuluu 18 miljoonan vuosilainauksellaan maailman suuriin kirjastojärjestelmiin. Yhteistyö on tähän asti perustunut verkostomaiseen toimintatapaan. Vaikka tavoitteena on entistä tiiviimpi yhteistyö kirjastojen välillä, ei kirjastotasolla ole valmiita suunnitelmia

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 14 näiden hallinnolliseksi yhdistämiseksi. Näin ollen jokainen kirjasto suunnittelee edelleen esimerkiksi kirjastoverkkoaan omista lähtökohdistaan ja kunkin kaupungin päätöksin. Kirjastojen keskinäisten yhteistyöseminaarien tulevaisuuden visioinnissa on kuitenkin todettu, että pääkaupunkiseudulla tarvitaan suuri Helsingin keskustassa sijaitseva kirjasto. Pääkaupunkiseudun suurin kirjasto sekä pinta-alaltaan että lainaukseltaan on tällä hetkellä Sello kirjasto Leppävaarassa. Sen pinta-ala on 5 800 m 2 ja vuosilainaus 1,3 miljoonaa, kävijöitä 823 000. Tikkurilan kirjaston vastaavat luvut ovat 3 500 m 2 ja 1,2 miljoonaa, kävijöitä 614 000. 2.6.4 Muut yhteistyökumppanit Kaupunginkirjasto on keskustakirjaston suunnittelun yhteydessä avoin työskentelemään erilaisten yhteistyökumppanien kanssa jo edellä mainittujen lisäksi. Kaupunginkirjasto on kehittänyt uudenlaisia toimintamalleja kaupallisten yritysten kanssa Lasipalatsin Kohtaamispaikalla tavoitteena julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta. Näitä kokemuksia on tarkoitus hyödyntää Keskustakirjastossa. Mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat erilaiset kulttuurisektorin instituutiot ja asiantuntijat, mediayritykset, kustantajat, kirjakaupat, tietotekniikkayritykset. Yhteistyötapoja on monia. Yksi esimerkki on Tukholmasta, jossa Åhlensin tavaratalo on kustantanut Sergelin torin varrella olevassa Kulturhusetissa sijaitsevan 1300 m 2 :n perhekirjaston sisustuksen. 2.7 Keskustakirjasto toteuttaa kaupungin yhteisstrategioita ja pääkaupunkiseudun visiota Pääkaupunginseudun kaupunkien yhteisessä visiossa seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Visiota toteuttaviksi strategisiksi alueiksi on valittu hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky sekä kaupunkirakenne ja asuminen. Keskustakirjasto toteuttaa monia kaupungin yhteisstrategioissa ja pääkaupunkiseudun visiossa ilmaistuja tavoitteita, kuten kaupungin palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisesti, syrjäytymisen ehkäisyä ja yhteistyön kehittämistä, seudun innovatiivisuuden ja helsinkiläisten osaamisen vahvistamista ja keskusten elinvoiman lisäämistä. Kansalaisten tiedonsaannin turvaaminen ja osaamisen vahvistaminen on kirjaston toiminnan ydintä. Kirjasto osana sivistys- ja kulttuuripalveluja vahvistaa kaupunkia kilpailussa menestyvistä yrityksistä ja asukkaista. Keskustakirjasto on laajasti nähtynä osa kaupungissa toimivien kirjastojen muodostamaa yhteistä innovaatioiden kehitysalustaa ja erinomainen lisä kaupungin ydinkeskustan elinvoimaan. 2.8 Keskustakirjasto perheiden ja nuorten paikka keskustassa Kaupungnkirjaston käyttäjätilaston perusteella näyttäisi siltä, että runsaasta käytöstä huolimatta kaupunginkirjasto perinteisine toimipisteineen ei enää tavoita laajasti nuorisoa.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 15 Juuri kulttuurimme perustaan, lukemiseen ja kirjallisuuteen pohjautuvaan sivistykseen osallistaminen on yleisen kirjaston ydintehtävä. Tilastossa orastava muutos on haaste kaupunginkirjastolle ja nyt päättävässä asemassa olevalle sukupolvelle. Kirjastolla ja kirjallisuudella on nykyisin lukuisia kilpailijoita koululaisten ja nuorten ajankäytöstä. Tämä haastaa kirjaston toimintatavat ja koko lukemiseen ja kirjalliseen kulttuuriin sidotun perinnön välittämistavat. Lapset ja nuoret tarvitsevat nykyään erilaisia lukutaitoja. Keskeisin taito on perinteinen lukutaito eli lukeminen ja kirjoittaminen, mutta nyttemmin tarvitaan myös medialukutaitoa eli kykyä saada, arvioida ja välittää viestejä eri muodoissa. Lisäksi on tarpeen myös informaatiolukutaito eli taito tunnistaa, milloin tietoa tarvitaan ja kyky arvioida sitä. Uudenlaiset lukutaidot ovat edellytys täysipainoiselle yhteiskuntaan osallistumiselle tai ylipäätään osallisuudelle siinä. Näiden taitojen kehittämistä tukemalla kirjasto tukee kansalaisuutta ja elinikäistä oppimista. Kirjasto tekee sen nimenomaan kaupunkilaisten omilla ehdoilla ja heidän omien tarpeidensa mukaan. Helsingin keskustassa ei lapsille ja perheille nykyisin ole tarjolla paikkaa, joka tarjoaa mahdollisuuden vapaaseen oleskeluun, opiskeluun tai tiedonsaantiin. Hyvien kulkuyhteyksien päässä oleva keskustakirjasto palvelee myös kaupungin kaikkia lapsiasukkaita ja heidän perheitään sekä tarjoaa mahdollisuuden eikaupalliseen lastenkulttuuriin. 2.9 Keskustakirjasto lisää kaupungin keskustan elinvoimaa Keskustakirjasto rikastaa kaupungin keskustan rakennetun ympäristön toiminnallista monimuotoisuutta, luo kaupungille identiteettiä ja postitiivista ilmapiiriä sekä vahvistaa sen kykyä tuottaa ainutlaatuisia elämyksiä. Keskustakirjasto tulee olemaan osa luovaa ympäristöä, jossa on läsnä laaja kulttuurin ja taiteiden kirjo: musiikkia, elokuvaa, kuvataidetta, historiaa ja keskustakirjaston mukana sanataidetta ja kirjallisuutta. Keskustakirjasto muodostaa olennaisen osan eloisan kaupungin kulttuuritilojen jatkumoa. Sen viihtyisässä, tyylikkäässä ja korkealaatuisessa tilassa on paitsi aktiivinen tapahtumien kuhina, kolmannen paikan rösöisyyttä ja särmää, myös paikkoja hiljaisuudelle ja tilaisuuksia löytää syvällisiä merkityksiä. Keskustakirjasto tarjoaa paikan, jossa kaupunki palveluineen voi esittäytyä sekä helsinkiläisille että heidän vierailleen. Se on kaikille avoin kansalaiskeskus ja kohtaamispaikka Helsingin uudistuvassa urbaanissa keskustassa. Keskustakirjasto on koko kaupunkia ja eri puolilla kaupunkia asuvia helsinkiläisiä palveleva kirjasto, johon kerätään keskeisten peruspalvelujen lisäksi kaikki sellaiset erikoispalvelut, joita ei joko ole tarkoituksenmukaista sijoittaa lähikirjastoihin tai joihin ei näissä kirjastoissa ole tilaa. Keskustakirjasto tarjoaa jotain enemmän kuin muut kirjastot. Siinä yhdistetään perinteinen tuttu kirjakirjasto, Kirjasto 10:n ja Lasipalatsin Kohtaamispaikan tarjoama palvelu sekä uusi kokeellinen toiminta, jota samalla testataan mahdollisesti levitettäväksi muihin kirjastoihin.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 16 Helsinkiläisten ja kirjastoverkon muiden kirjastojen kannalta keskustakirjaston tulee sijaita aivan Helsingin kehittyvässä ydinkeskustassa muiden alueelle sijoittuvien kulttuurilaitosten rinnalla. Keskustakirjaston on oltava helposti saavutettavissa ja sen on sijaittava eikenenkään maalla, koska kaikkien on tunnettava se omakseen. Kirjastotoimen kehittämisen kannalta keskustakirjasto on olennainen hanke. Kaupunginkirjaston kokemukset Lasipalatsista ja Kirjasto 10:stä Pääpostitalossa ovat osoittaneet, että keskustassa tarvitaan paremmat ja laajemmat kirjastopalvelut. 2.10 Keskustakirjasto suomalaisen osaamisen näyteikkuna Suomen ja pohjoismaiden valtti on kaikille, koko kansalle opetettu lukutaito. Nyt on uutena haasteena saada jokaiselle medialukutaito ja näin turvata edelleen yhteiset luovuuden välineet. Keskustakirjasto on maamerkki, keskustassa sijaitseva näyttävä ja näkyvä sanataiteen ja uuden median maamerkki. Se on symbolirakennus, jonka tehtävänä on viestiä sitä, kuinka välttämätöntä lukutaito ja sitä edistävän ja ylläpitävän sanataiteen merkityksen ymmärtäminen ja kirjallisuuden vapaa saatavuus ovat Suomen ja minkä tahansa yhteiskunnan kehitykselle. Historiamme asiassa on lyhyt, mutta menestyksekäs. Agricolasta alkaen, jatkuen Lönnrotista, Runebergista, Snellmanista, Kivestä, Canthista, Jotunista, Sillanpäästä ja Linnasta edelleen nykypäivän kirjailijoihin. Tätä hienoa perintöä tulee vaalia, jatkaa ja tukea. Osoituksena siitä, että tämän perinnön merkitys ymmärretään ja sitä kunnioitetaan, pääkaupungin keskustaan rakennetaan hieno, arvokas ja nykyaikainen kirjasto, joka viestii koko maailmalle, mistä olemme tehdyt ja mikä on auttanut meitä saavuttamaan nykyisen korkean elintason ja hyvinvoinnin. Lukematon kirja on lukijalleen arvoitus, joka voi sen tultua luetuksi, olla suurenmoinen innoittaja, teos, joka antaa eväitä ja ohjenuoran koko elämään. Keskustakirjasto voi samaan tapaan olla arvoituksellinen rakennus. Se voi olla ajatuksia ja kysymyksiä herättävä vertauskuvallinen luomus. Keskustakirjaston rakennus kertoo myös Suomen kyvystä kehittää ja hyödyntää uutta teknologiaa. Lukutaidon ja uuden teknologian ajallinen syntyhierarkia todistaa, että hienojen saavutusten niin tekniikan kuin minkä tahansa muunkin tieteen saralla ehdoton edellytys on lukutaito. Tämä hierarkia voisi toteutua myös rakennuksen arkkitehtuurissa, sen sisäisessä rakenteessa. Sen osat voivat muodostaa ikään kuin kaanonin, järjestyksen, jossa yhden asian ymmärretään sysänneen liikkeelle toisen. Rakennuksen osien yhteinen kaanon saa aikaan harmonisen moniäänisen kokonaisuuden. Näin Keskustakirjastosta tulee helmi Töölönlahden reunamilla olevien ja sinne rakennettavien kulttuurirakennusten edustavaan ketjuun, jonka kaanon vuorostaan toistaa nykyaikaista kansallista sanomaa. Suuret massiiviset nimekkäiden arkkitehtien luomukset voivat onnistua tai epäonnistua. Kun rakennus kytketään yhteisön todellisiin tarpeisiin ja alueen kulttuurihistoriaan ja sen elävöittämiseen, hankkeella on mahdollisuus onnistua (vrt. esim. Bilbaon Guggenheim-

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 17 museo). Näin Helsingin Keskustakirjastosta on mahdollisuus tulla säihkyvä, puoleensa vetävä timantti sekä omien kansalaisten että matkailijoiden iloksi. 3 KESKUSTAKIRJASTON TOIMINTA JA TILAT Keskustakirjasto on Keskustakirjastossa on kulttuurinen kohtaamispaikka, sekä fyysinen että virtuaalinen kaupungin julkiset kasvot, paikka, jossa vuorovaikutteinen demokratia toteutuu ja kaupunki voi esitellä toimintansa eri lohkoja kaupunkilaisten vapaan olemisen, viihtymisen ja yhteen liittymisen paikka koko perheen paikka keskustassa perinteiset kirjastopalvelut kirjoineen ja lehtineen, hyllyineen ja lukupaikkoineen teknologian mahdollistamat sähköiset palvelut ja aineistot sekä verkostot musiikkikirjasto ja muita av-kirjastopalveluja myös studioita ja tilaa tekemiselle lastenkirjasto nuortenkirjasto monikulttuurinen kirjasto kotiseutuaineistokokoelma oma stadi informaatioalue, jossa on tiedonhaun erityispalveluja kommunikaatioalue, jossa on työasemia yhteydenpitoon työskentelyalue, jossa on työasemia yksittäis- ja ryhmäkäyttöön sekä paikkoja oman tietokoneen käyttöön elämysalue, jossa visuaalisuus ja kuva ottavat valta-aseman se pyritään toteuttamaan yhteistyössä alueen taidelaitosten kanssa hiljaisuuden alueet lasten aktiviteettitila, jossa on satu- ja leikkihuone sekä lastenteatteri salonki kirjallisia ja muita tapahtumia varten opetustiloja käyttäjäkoulutukseen, uusien informaatiovälineiden käytön opastukseen, tiedonhaun opetukseen yms. vieraana Helsingissä alue, jossa tarjotaan tietoa ja elämyksiä Helsingistä kahvila- ja ravintolapalveluita: mahdollisuus syödä, juoda ja seurustella 3.1 Keskustakirjasto rakennuksena ja toimintapaikkana Keskustakirjasto on rakennuksena mielenkiintoinen. Kirjaston sisääntulo houkuttaa tutustumaan taloon lähemmin. Keskustakirjasto tarjoaa kaupunkilaisille ja kaikille kävijöille

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 18 aineistojen ja muiden palvelujen lisäksi myös virikkeellisen ja elämyksellisen tilan. Sähköisen asioinnin ja tietoverkkojen aikana yhteiset avoimet julkiset tilat ovat entistä tärkeämpiä kaupunkilaisten yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Keskustakirjasto on talo, johon sisään astuessaan kokee esteettisen elämyksen. Elämyksellisiä asioita voivat olla esimerkiksi kukkivat puutarhat, rauhoittava kivipuutarha tai soliseva veden ääni, elävä tuli; ylipäänsä aisteihin vaikuttavat asiat. Keskustakirjasto kutsuu ulkoisella olemuksellaan sisään ja vastaanottaa tulijat ystävällisesti ja opastavasti. Kirjaston elävyys ulottuu rakennuksen ulkopuolelle muodostettavalle tapahtumien torille, jossa voi joka vuodenaikana olla kiinnostavia tapahtumia kuten konsertteja lapsille ja aikuisille, katuteatteria, jonglöörejä, luistinrata talvella ja vaikkapa rullaluistelurata syksyllä. Keskustakirjastossa yhdistyvät hengen ja ruumiin nautinnot. Kirjastossa on kaunis kahvila, joissa on tilaa myös lapsiperheille. Kahvilassa voi olla myös ulkotarjoilualue, terassi. Vaikka suuri osa palveluista ja asioinnista on muuttumassa sähköiseksi, jolloin asioita voi hoitaa kotoa tai työpaikalta, kaupunkilaiset haluavat edelleenkin toimia sosiaalisessa ympäristössä. Kirjastossa on mahdollisuus kokea kuuluvansa kaupunkilaisten yhteyteen, toimia toisten keskuudessa, nähdä muita ja tulla nähdyksi. Kirjaston päätteillä voi hoitaa asiointeja, varata vaikkapa jumppavuorot, tilata matkaliput ja samalla istahtaa mukavaan tilaan hetkeksi tuttavien kanssa vaihtamaan kuulumisia. Toiminnan puitteet muodostuvat mahdollisimman avoimista ja muunneltavista tiloista, jotka on suunniteltu miellyttäviksi, arvokkaiksi ja hyvin toimiviksi, turvallisuutta tukeviksi ja kestäviksi. Kirjastotoiminnan ja sen logistiikan tekniset ja tilalliset vaatimukset otetaan huomioon. 3.2 Elämysten tila ja kokoelma Keskustakirjastoa ajatellaan sekä elämysten saarena että sanataiteen talona. Keskustakirjasto arvostaa kaupunkilaisia, yleisöään, tarjoamalla sille parasta mahdollista kirjaston nykykeinoin, käyttämällä kulloinkin tarjolla olevaa ajanmukaista tekniikkaa, antamalla käyttöön perinteisiä aineistoja, järjestämällä aineistoja, tekemällä niitä tutuksi, tilaisuuksissa ja kirjaston ja käyttäjien yhteisellä ja käyttäjien keskeisellä toiminnalla, tarjoamalla tilaa ja myös mahdollistamalla hiljaisuuden. Keskustakirjasto on kirjastotoiminnan kaikkien osa-alueiden huippupaikka: Sillä on erinomaiset kokoelmat, monipuoliset tietoainekset ja runsas kaunokirjallisuus. Sen toimintaa ovat mm. aineistojen esittelyt ja näkyville tuomiset, sanataiteen esittely monipuolisin ja modernein menetelmin, ns. metodiset työt: eri käyttäjäryhmien parissa työskentely, vuorovaikutteisuuden ja evolutionaarisen kehittymisen synnyttäminen ja edistäminen sekä aineistoissa että toiminnoissa, tekemisissä, kaikessa sisällössä. 3.2.1 Tarjottavat aineistot Kaunokirjallinen aineisto on kirjastossa erityisen keskeisessä asemassa. Kuitenkin keskustassa sijaitsevasta kirjastosta haetaan laajalti myös tietopalvelua, joten

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 19 tietoaineistojakin on kirjastossa oltava runsaasti. Tietokantojen ja sähköisen tiedonhaun lisäksi kunnon tietopalvelu tarvitsee tuekseen myös kirjallista aineistoa. Elämyslähteiden taustoittajana tarvitaan mm. elokuvan, teatterin, musiikin ja taiteen monografioita sekä hakuteoksia. Laaja uutisalue on eräs talon keskeisistä tiloista, johon siirretään Pasilan nykyisestä lehtiaineistosta suurin osa, yli 700 tilattua lehtivuosikertaa. Uutisalue mitoitetaan 900 lehtivuosikerralle. Ulkomaalaiskirjaston kokoelma, n. 20 000 nidettä siirretään Pasilasta keskustakirjastoon ja sijoitetaan näin entistä paremmin saavutettavaksi. Kokoelman perustana on elämysaineisto: paljon tuoretta modernia kaunokirjallisuutta, runoutta, näytelmiä, äänikirjoja ja elokuvia. Lastenaineistojen koko kirjo on tarjolla. Aineistoja ryhmitellään mm. teemoittain: esimerkiksi kauhugalleria, älykköosasto, tietokonepelien, scifin ja tulevaisuudentutkimuksen huone. Keskustakirjaston kävijämääräksi ennustetaan noin 1,5 miljoonaa kävijää vuodessa. Ottaen huomioon kirjaston keskeisen sijainnin on odotettavaa, että keskustakirjaston aineisto kiertää erittäin tehokkaasti. Ennustettu kävijämäärä edellyttää varautumista 200 000 aineistoyksikön kokoelman tarpeeseen. Keskustakirjastoon siirretään Kirjasto 10:n 57 000 aineistoyksikön kokoelma, joka sisältää jo tulevan keskustakirjaston musiikkikokoelman, yli 37 000 äänitettä ja n. 8000 nuottia. Pasilasta siirretään noin 70 000 nidettä ja useamman kokoelman valmisteluvuoden aikana kartutetaan kokoelmaa 70 000 niteellä tai aineistoyksiköllä uutuushankintana. Keskustakirjasto tulee tarjoamaan perinteisiä fyysisiä kirjastoaineistoja, kirjoja, lehtiä, erilaisia av-tallenteita, kuvaa, musiikkia, multimediaa, tulevaisuuden tallenteita ja sähköisiä verkkoaineistoja. Kirjakokoelma tulee sisältämään yhteensä noin 150 000 nidettä. Lehtivuosikertoja tilataan 900. Musiikkiäänitteiden kokoelma tulee olemaan noin 40 000 äänitettä. Kuva- ja multimediatallenteiden kokoelmaan tulee kuulumaan noin 10 000 tallennetta. Kirjaston uutisalueelta on seurattavissa satelliittikanavien tv-uutiset ympäri maailmaa. 3.2.2 Keskustakirjaston toiminta Keskustakirjaston henkilökunta opastaa asiakkaita kirjaston palvelujen ja teknisten välineiden käytössä, etsii asiakkaille heidän tarvitsemiaan tietoja ja suosittelee heille kirjallisuutta. Tärkeä toimintamuoto on asiakkaiden opastaminen ja koulutus tietotekniikan käytössä. Opastusta tarvitaan jatkuvasti, koska uusia tekniikoita ja sähköisiä palveluita syntyy koko ajan. Kirjasto seuraa tietotekniikan kehitystä ja välittää tavalliselle ihmiselle tietoa uusista välineistä ja aineistoista. Kirjastossa vastataan kansalaisten kysymyksiin: kuinka selvitä tietoyhteiskunnan arjessa. Tietotekniikkaopastuksen tärkeä kohderyhmä ovat seniorit. Kirjasto esittelee myös kaupunkilaisille eri organisaatioiden verkkopalveluja yhteistyössä niiden kanssa. Tämä toiminta, joka sijaitsee nyt Lasipalatsin Kohtaamispaikassa, siirtyy Keskustakirjastoon. Kaikkiaan yleisölle tarkoitettuja työasemia tulisi olemaan noin 200.