KESKUSTAKIRJASTO TARVESELVITYS 2006 1 HANKKEEN TAUSTA...2 2 KESKUSTAKIRJASTON TARVE...3 2.1 Mitä kaupunginkirjasto tarjoaa kaupungille ja helsinkiläisille?...3 2.2 Asiakaslähtöistä peruspalvelua kaikille...5 2.3 Kirjastoverkko kehittyy kaupungin mukana...6 2.3.1 Pääkirjasto ja kaupunginkirjaston keskeiset toimipisteet kantakaupungissa...7 2.4 Kirjasto ajassa mukana...9 2.4.1 Uudenlaiset käyttötavat itse tekevä asiakas...9 2.4.2 Tehokasta toimintaa asiakkaiden parhaaksi...10 2.4.3 Kaupunginkirjaston verkon kehittäminen...11 2.5 Keskustakirjaston vertailukohtia muualla...12 2.6 Kaupunginkirjaston yhteistyökumppanit...13 2.6.1 Kaupungin muut hallintokunnat...13 2.6.2 Valtio yhteistyökumppanina...13 2.6.3 Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot yhteistyökumppanina...13 2.6.4 Muut yhteistyökumppanit...14 2.7 Keskustakirjasto toteuttaa kaupungin yhteisstrategioita ja pääkaupunkiseudun visiota...14 2.8 Keskustakirjasto perheiden ja nuorten paikka keskustassa...14 2.9 Keskustakirjasto lisää kaupungin keskustan elinvoimaa...15 2.10 Keskustakirjasto suomalaisen osaamisen näyteikkuna...16 3 KESKUSTAKIRJASTON TOIMINTA JA TILAT...17 3.1 Keskustakirjasto rakennuksena ja toimintapaikkana...17 3.2 Elämysten tila ja kokoelma...18 3.2.1 Tarjottavat aineistot...18 3.2.2 Keskustakirjaston toiminta...19 3.3. Keskustakirjasto on osa kulttuurista tietoyhteiskuntaa...20 3.4 Keskustakirjasto on perhekirjasto...20 3.5 Sijainti ja saavutettavuus...22 3.6 Henkilökunta...22 3.7 Käyttöennuste...22 3.8 Pinta-alatavoite ja tilaohjelma...22 3.9 Vapautuvat tilat...23 3.10 Tiivistelmä tavoitteiksi ja päämääräksi...23 4 LAATUTASO...24 4.1 Määritysperusteet...24 4.2 Erityiset ominaisuudet...24 5 RAKENNUS JA TONTTI...25 6 KUSTANNUKSET...25 6.1 Rakennuskustannukset...25 6.2 Keskustakirjaston toiminnan käynnistämisen kustannukset...25 6.3 Toistuvat käyttökustannukset...26 7 TAVOITEAIKATAULU JA RAHOITUSTARVE...26 8 PÄÄTÖSEHDOTUS...26
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 1 LIITTEET Liite 1 Kaupunginkirjasto 1882 2006 Liite 2 Kaupunginkirjasto 1910 2005 Liite 3 Kaupunginkirjaston käyttötilasto suurpiireittäin 1996 2005 Liite 4 Metropolitan Libraries Statistics 2005 Liite 5 Kävijät Helsingin kulttuurilaitoksissa 2005 Liite 6 Alustava kustannusarvio
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 2 1 HANKKEEN TAUSTA Uudenlaisen, suuren kirjaston, kirjallisuuden ja lukemisen talon tarve kaupungin keskustaan ajankohtaistui Kamppi Töölönlahti alueen kehittämisen voimakkaassa käyntiin lähdössä 1990-luvun loppupuoliskolla. Asiasta nousi runsaasti kansalaisaloitteita, lehtikirjoituksia ja valtuustoaloitteita. Myös kolme neljästä Kampin suunnittelun kutsukilpailun arkkitehdeista sisällytti spontaanisti keskustakirjaston ehdotuksiinsa, vaikka hanke ei ollut Kampin suunnitteluohjelmassa. Yleisessä keskustelussa kävi ilmi laajojen kansalaispiirien näkemys, että Helsingistä puuttuu kaupungin mittasuhteisiin sopiva kirjasto, meille suomalaisille niin merkityksellisen lukemiskulttuurin ja kirjallisuuden paikka. Tähän keskusteluun kulttuuri- ja kirjastolautakunta vastasi Helsingin kulttuurikaupunkivuoden, vuoden 2000, lopussa hyväksymällä omalta osaltaan kaupunginkirjastossa laaditun alustavan hankesuunnitelman ja ehdottamalla hanketta edelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Keskustakirjaston alustavassa hankesuunnitelmassa esitettiin keskustakirjaston tarve, toiminnallinen suunnitelma, tilaohjelman tavoitteet ja kirjaston sijaintiehdotus keskustan alueella kirjaston paikan ja tontin myöhemmin tapahtuvaa tarkempaa määrittelyä varten. Lautakunta esitti, että kaupunginhallitus antaisi kaupunkisuunnitteluvirastolle tehtäväksi suunnitella yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa Töölönlahden asemakaavoituksen yhteydessä keskustakirjastolle tontti tai selvittää keskustakirjaston mahdollista sijoittamista Kamppiin tai vanhemman liikekeskustan uutta käyttöä odottaviin tiloihin. Vuonna 2002 valtuutetut ottivat Töölönlahden asemakaavan valtuustokäsittelyn yhteydessä uudestaan kantaa keskustakirjaston rakentamisen puolesta. Ajatus keskustakirjaston ja valtiollisen kansalliskirjaston rakentamisesta yhdessä ja samalla toive valtion osallistumisesta rakennettavan kirjaston rahoitukseen nousi esille Töölönlahden asemakaavan valtuustokäsittelyn yhteydessä 27.2.2002, jolloin valtuusto hyväksyi toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin valtion kanssa ryhdytään sopimaan valtion kiintiöön tulevista tonteista, selvitetään yhteistyössä kaupungin ja valtion kanssa mahdollisuudet rakentaa alueelle kansalliskirjasto ja Helsingin keskustakirjasto yhteishankkeena. Valtuusto hyväksyi 13.3.2002 keskustakirjaston toteuttamista ja Töölönlahden asemakaavan jatkosuunnittelua koskevan aloitteen, että kaupunki ryhtyisi toimiin keskustakirjaston toteuttamiseksi kaupungin omia Töölönlahden alueen rakennusaloja hyödyntäen. Vastauksessaan valtuutetuille 25.9.2002 kaupunginhallitus totesi saatuaan asiaa koskevat lausunnot kiinteistölautakunnalta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta ja kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta, että asemakaavan kaavamääräykset eivät ole esteenä kirjaston sijoittamiselle Töölönlahden alueelle, mikäli taloudelliset ja muut edellytykset täyttyvät. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on vuosittain sisällyttänyt keskustakirjastohankkeen taloussuunnitelmaehdotuksensa pääomatalouden rakennushankkeisiin sen viimeisille vuosille. Vuoden 2005 alussa keskustakirjaston asia nousi kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa uudestaan esille. 8.3.2005 kokouksessaan lautakunta päätti antaa kaupunginkirjastolle
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 3 tehtäväksi laatia ja tuoda lautakunnan käsittelyyn kaupungin 2004 muutettujen tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukainen uudistettu tarveselvitys. 2 KESKUSTAKIRJASTON TARVE Keskustakirjaston tarvetta perusteltiin laajasti ja seikkaperäisesti alustavassa hankesuunnitelmassa vuonna 2000. Siinä todettiin, että Keskustakirjaston tarpeen keskeiset perusteet lähtevät Helsingin kaupungin, erityisesti sen urbaanin keskustan kehittymisestä ja kaupungin pyrkimyksestä toimia korkean teknologian tietoyhteiskuntana. Keskustakirjaston tekee ajankohtaiseksi kirjastotoiminnan muutos, joka heijastelee ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvaa kulttuurista muutosta. Muutostarvetta vahvistaa Pasilan pääkirjaston ja kaupunginkirjaston muidenkin suurimpien kirjastojen ahtaus. Keskustakirjasto on kirjastohankkeen työnimi, joka viittaa uuden kirjaston toivottuun keskeiseen sijaintiin aivan kaupungin ydinkeskustassa. Kamppi Töölönlahti -alueen rakentamisessa tulevat varatuiksi kaupungin keskustan arvokkaat tontit. Kaupunkilaiset, asukkaat ovat olleet kiinnostuneet saamaan osan suunnittelualueesta oman toimintansa alueeksi. Alueiden rakentamisella on tilaisuus vahvistaa keskustan eläviä piirteitä, rakentaa tilaa ihmisille. Samalla, kun uudella rakentamisella täsmennetään liikenteelle annettavaa alaa ja monipuolistetaan kaupalliselle liike-elämälle varattua osuutta, voidaan rakentaa kaikille kaupunkilaisille yhteistä tilaa ja julkista yhteisöä. Keskustakirjaston elävä ja runsaasti kaupunkilaisia puoleensa vetävä toiminta on erinomainen torjumaan alueen autioitumista ja illaksi tyhjenevän, syrjäytyneen keskustan laajentumista. Kaupunki haluaa kansainvälisessä kaupunkien ja alueiden välisessä kilpailussa kehittyä osaamisen ja luovuusklusterin avulla erottuvaksi ja kiinnostavaksi paikaksi. Mielenkiintoinen ja muista erottuva paikka tarvitsee omaleimaisuutta. Helsinki ei voi eurooppalaisten kaupunkien joukossa kilpailla runsaita muistomerkkejä jättäneellä menneisyydellään, vaan Helsingin on nuorena kaupunkina kilpailtava hyvällä nykyisyydellä ja tulevaisuudella. Keskustakirjasto on tulevaisuuden paikka, jotakin sellaista, mitä missään ei vielä valmiina ole. Keskustakirjasto voi olla innovatiivinen miljöö, konkreettinen osa luovan kaupungin vision toteuttamisessa. 2.1 Mitä kaupunginkirjasto tarjoaa kaupungille ja helsinkiläisille? Helsingin kaupunginkirjasto on yleinen kirjasto. Yleisten kirjastojen toiminnan lähtökohta näiden koko olemassa olon ajan ovat olleet kirjaston käyttäjien vapaus, tasa-arvo, avoimuus ja omatoimisen kansalaisen itsekasvatus. Kirjaston perimmäinen tarkoitus on tukea aktiivista kansalaisuutta ja sen edellyttämiä taitoja sekä tarjota ihmisille mahdollisuus virkistymiseen. Unescon vuoden 1994 Yleisten kirjastojen julistuksessa todetaan, että yleinen kirjasto on portti tiedon ääreen. Sen mukaan vapaus, hyvinvointi sekä yhteiskunnan ja yksilön kehitys ovat inhimillisiä perusarvoja. Ne saavutetaan vain siten, että hyvin asioista perillä olevat kansalaiset käyttävät demokraattisia oikeuksiaan ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnan toimintoihin. Rakentava osallistuminen ja demokratian kehittyminen riippuvat riittävästä koulutuksesta ja vapaasta esteettömästä pääsystä tietojen, ajatusten, kulttuurin
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 4 ja informaation käyttöön. - - Yleinen kirjasto, joka on läheisin portti tiedon ääreen, luo perusedellytykset elinikäiselle oppimiselle, itsenäiselle päätöksenteolle ja yksilöiden ja sosiaalisten ryhmien kulttuurikehitykselle. Yleinen kirjastotoiminta on Suomessa lakisääteistä. Kaupunginkirjaston toiminta perustuu kirjastolakiin (904/1998) ja asetukseen (1078/1998). Lain mukaan kirjaston perustehtäviin kuuluu tarjota ihmisille yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen sekä jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnan tavoitteena on myös edistää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittämistä. Helsingin kaupunginkirjasto toimii lisäksi valtakunnallisena yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja ulkomaalaiskirjastona. Näitä tehtäviä varten kaupunki ja kirjasto saavat erillistä valtionosuutta ja -avustusta. Kaupunginkirjaston toimintaa ohjaavat toiminta-ajatus, visio 2010 ja arvot, jotka on laadittu kirjastolain sekä kaupungin toimintaa ohjaavien strategioiden hengen mukaisesti. Kaupunginkirjaston vuonna 1996 hyväksytty toiminta-ajatus on: Helsingin kaupunginkirjasto on kansalaisten peruspalveluna avoin kaikille. Osana maailmanlaajuista kirjastoverkkoa tarjoamme asiakkaillemme esteettömän pääsyn kulttuurin ja tiedon lähteille. Kehitämme vuorovaikutteisesti kirjastopalveluja, joita helsinkiläiset tarvitsevat toimiakseen yhteiskunnan aktiivisina jäseninä ja saadakseen iloa elämäänsä. Kaupunginkirjaston uudistetut arvot ovat asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus, moniarvoisuus, moniulotteisuus, taloudellisuus ja tasa-arvo. Kaupunginkirjaston arvoissa on otettu huomioon sekä kirjastolain henki että hallitusmuodon 13 :n 2 momentissa ilmaistu periaate, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeittensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Kaupunginkirjaston visio vuoteen 2010 on: Rajaton kirjasto, sivistyksen ja elämysten lähde elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Visio korostaa kirjaston erilaista rajoja ylittävää toimintaa. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-yhteistyö ylittää kuntarajat. Vireillä oleva, kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston toimialan ja tehtävien laajentaminen koskemaan yleisiä kirjastoja yhtä hyvin kuin ammattikorkeakoulujen kirjastoja ja erikoiskirjastoja lisää kirjastoverkon yhteistyötä yli uusien rajojen. Kirjastotoiminta ulottuu myös entistä enemmän kirjastotilojen ulkopuolelle, kun verkko- ja mobiilipalvelujen tarjonta ja käyttö lisääntyvät. Kaupunginkirjasto on osa kirjastojen muodostamaa maailmanlaajuista yhteistä verkostoa. Visio korostaa kirjastotoiminnan sisällöllistä merkitystä monipuolisena sivistyksen ja elämysten tarjoajana ja kytkee toiminnan edellä esitettyihin kirjastolain määrittelemiin tehtäviin. Kirjasto ei keskity vain tietoon ja kirjallisuuteen, vaan se tukee oman toimintatapansa mukaan laajasti koko kulttuurin kenttää ja tarjoaa erilaisia väyliä
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 5 sivistyksen ja elämysten lähteille pääsemiseksi. Kirjasto tarjoaa mahdollisimman esteettömän pääsyn erilaisiin kulttuurin ja tiedon lähteisiin. Tällöin ei aineiston pakkausmuoto, esim. kirja, levy tai verkkojulkaisu, ole ratkaiseva, vaan sisältö ja sen tärkeys. 2.2 Asiakaslähtöistä peruspalvelua kaikille Kaupunginkirjasto antaa peruspalvelua, jota kaikki voivat käyttää. Se saavuttaa palvelullaan laajat väestöryhmät. Vaikka kirjastopalvelut ovat kaikkien käytettävissä, niitä kehitetään palvelujen kustantajien, helsinkiläisten veronmaksajien hyväksi, heitä kuullen. Toimintaa ohjaavat ympäröivän yhteiskunnan havainnointi ja asukkaiden tarpeisiin vastaaminen. Kaupunginkirjaston palvelujen perustan muodostavat kirjastoverkko, verkkokirjasto, kokoelma sekä henkilöstö. Kirjastopalvelujen saatavuudessa keskeinen asia ovat tilat ja aukioloaikojen määrä. Kaupunginkirjasto on 36 kirjaston verkko. Tavoitteena on, että kaupunginkirjaston toimipisteet sijaitsevat lähellä asukasta keskeisillä paikoilla eri puolilla kaupunkia. Kaupunginkirjaston kaksi kirjastoautoa kiertää eri puolilla kaupunkia ennen muuta kiinteiden kirjastojen verkon katvealueilla. Lisäksi sairaaloissa, erilaisissa hoitolaitoksissa ja vanhusten palvelukeskuksissa on 11 kirjastopalveluja tarjoavaa laitoskirjastoa tai toimintapistettä. Kaupunginkirjaston kotipalvelu kierrättää kokoelmia useissa yksityisissä hoitolaitoksissa yksittäisten kotipalveluasiakkaiden lisäksi. Kotipalvelun avulla kaupunginkirjasto tavoittaa henkilöitä, jotka eivät itse pysty asioimaan kirjastossa. Suurin osa kaupunginkirjaston nykyisistä toimitiloista on kirjastotilaksi suunniteltua tilaa, joka on kaupungin omassa omistuksessa. Kaupunginkirjaston palvelu fyysisissä toimipisteissä eri kaupunginosissa on lähtökohdiltaan alueellista. Kaupunkilaisten kirjaston käyttö on kuitenkin vapaata ja asuinpaikasta riippumatonta. Keskustassa sijaitsevat toimipisteet palvelevat kaikkia. Kaupunginkirjaston tilat ovat pääosin kaupunkilaisten käytössä olevaa asiakastilaa. Pitkillä aukioloajoilla pyritään järjestämään mahdollisimman monille mahdollisuus käyttää kirjaston palveluja. Kaupunginkirjaston tavoitteena on kaupunkilaisten henkisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen. Kirjastot tarjoavat peruspalvelua selviytymisen tueksi. Ne tuovat kulttuurin osaksi jokapäiväistä elämää. Kirjasto mahdollistaa vapaa-ajan käytön ja harrastusten aktivoinnin. Se tukee opiskelua ja elinikäistä oppimista. Toiminnan keskeinen periaate on kirjastolaissakin päätetty peruspalvelujen maksuttomuusperiaate. Kirjasto tarjoaa vaihtoehdon kaupalliselle tarjonnalle. Se sallii asiakkaidensa erilaiset elämäntavat ja antaa tilaisuuden erilaisten näkemysten esille tuomiselle. Kaupunginkirjasto on yleisten kirjastojen periaatteiden mukaan portti vapaan tiedon saantiin ja turvaa näin omalta osaltaan demokratian edellytyksiä. Kaupunginkirjastolla on myös valtakunnallisia kehittämis- ja ylläpitotehtäviä; yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja ulkomaalaiskirjaston tehtävät. Kaupunginkirjaston keskeisimmät palvelut ja tuotteet ovat tarjottavat kokoelmat ja pääsy digitaalisiin tietovarantoihin. Kaupunginkirjasto rakentaa ja ylläpitää yhdessä
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 6 pääkaupunginseudun kaupunginkirjastojen kanssa sähköistä kirjastoa ja kehittää tietojärjestelmiä ja antaa niiden käytön ja sähköisten palvelujen ja sähköisen asioinnin opastusta, samoin kuin opastusta perinteisempään kirjastonkäyttöön ja fyysisiin aineistoihin. Tilat ovat sähköistenkin palvelujen aikana tärkeä osa palvelua. Fyysiset kokoelmat ovat tilassa. Myös käytön opastus tapahtuu pääosin kirjaston tiloissa. Asiakkaat käyttävät kirjaston tiloja erittäin monipuolisesti, viipyvät entistä pidempään, työskentelevät kirjastossa ja käyttävät kirjastossa langatonta verkkoa. Yhteinen julkinen, ei-kaupallinen, virikkeinen tila on osoittautunut palveluksi sinänsä. Kaupunginkirjaston monikäyttöiset tilat tuleekin nähdä koko kaupungin voimavarana. 2.3 Kirjastoverkko kehittyy kaupungin mukana Helsinkiin perustettiin kansankirjasto vuonna 1860. Vuonna 1876 kirjasto siirtyi kaupungin hallintaan. Helsinki sai ensimmäisenä Pohjoismaissa yleisen kirjaston rakennuksen, kun lahjoitusvaroin Rikhardinkadulle rakennettu kirjastorakennus valmistui 1881. Kaupunginkirjaston kirjastoverkko alkoi muodostua vuosisadan vaihteessa, kun kaupunginkirjasto sai ensimmäiset sivukirjastonsa. Kirjastoverkko on kasvanut ja kehittynyt kaupungin laajentumisen ja tiivistymisen myötä keskustasta lähiöihin: Vuonna 1946 alueliitoksen yhteydessä kirjastoverkko kasvoi kerralla 12 toimipisteellä. Liitosten mukana Helsinki sai Haagan, Herttoniemen, Kulosaaren, Lauttasaaren, Malmin, Munkkiniemen, Oulunkylän, Pakilan, Pitäjänmäen, Puistolan, Tapanilan ja Vartiokylän (nykyisin Itäkeskus) kirjastot. 1950 ja 1960 -luvuilla toiminta laajeni tasaisemmin uusien kaupunginosien ja lähiöiden rakentumiseen liittyen. Kahden vuosikymmenen aikana perustettiin kahdeksan uutta toimipistettä ja kolme kirjastoa sai uudet tilat. 1970- ja 1980 luvuilla Helsingin koillisten, luoteisten ja itäisten osien asuma-alueiden tiivistyttyä niihin rakennettiin myös kirjastot. 1970-luvulla Pihlajamäki (nykyisin Viikki), Kontula ja Laajasalo saivat omat kirjastot. 1980-luvulla toteutettiin 1960-luvulla viritettyjä suunnitelmia lähiöiden kulttuuritiloiksi. Kirjasto alettiin mieltää peruspalveluksi, joka tarjoaa paikalliselle väestölle kohtauspaikan, asukkaiden yhteisen tietoa ja virkistystä jakavan olohuoneen. 1980-luvun mittaan toteutettiin kaikkiaan 14 kirjastorakennushanketta, joista viisi oli täysin uusia toimipisteitä. 1980-luvulla merkittävintä kaupunginkirjaston kehittämisessä oli uuden hallinnollisen ja koko kaupungin kirjastoverkon tukipalvelut tarjoavan pääkirjaston suunnittelu ja toteuttaminen Itä-Pasilaan. Kirjastolautakunnan 21.10.1980 hyväksymään pitkän tähtäimen suunnitelmaan (PTS -82) Kirjastohankkeet vuoteen 2000 kuului yhteensä 28 tilahanketta, joista 10 oli uusia toimipisteitä. Myllypuron ja Mellunmäen kirjastoja lukuunottamatta suunnitelmaan kuuluneet lähiöiden kirjastohankkeet ovat vuoteen 2006 mennessä toteutuneet. Eräät PTS-kauden hankkeista ovat jo vilkkaan käytön kuluttamina ja toiminnallisten muutosten vuoksi kokeneet uudestaan muutoksia.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 7 Kaupunginkirjaston toimipisteiden verkko on historiallisen muotoutumisen tulos. Kaupunginkirjaston kutakin toimipistettä kohden laskettu keskimääräinen asukaspohja on noin 15 500 asukasta. Historiallisista syistä ja osin kaupungin topografiasta johtuen tosiasiallinen kirjastokohtainen asukaspohja kuitenkin vaihtelee Suomenlinnan vajaasta 800 asukkaasta Vuosaaren yli 30 000 asukkaaseen. Helsingin kaupungilla on arvokkaita kirjastorakennuksia. Kaupunginkirjastolla on kolme vanhaa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta alun perin kirjastoksi rakennettua toimitilaa: Rikhardinkadun, Kallion ja Käpylän kirjastot. Roihuvuoren kirjastossa on viimeinen lähes alkuperäisenä säilynyt 1950-luvun Aallon arkkitehtuurista virikkeensä saanut kirjastointeriööri. Useat nuoremmatkin kaupunginkirjaston tiloista ovat myös arkkitehtonisesti merkittäviä; alueellisten kulttuurikeskusten, Stoan, Kanneltalon, Malmitalon ja Vuotalon lisäksi mm. Töölön kirjastotalo, Kulosaaren ja Vallilan kirjastot sekä Viikin kirjasto. Kirjastot ovat arvokkaita kaupunkilaisten yhteisiä tiloja. Helsinki on ainutlaatuinen kirjastokaupunki siinä suhteessa, että sillä on esittää monia eri aikakausia edustavia ja arkkitehtonisesti korkeatasoisia yleisten kirjastojen rakennuksia ja tiloja. Toisaalta Helsinki on erikoislaatuinen siinä suhteessa, että sillä on laaja kirjastoverkko, mutta ei kaupungin keskustassa sijaitsevaa suurta kirjastoa. (Ks. Liite 1). 2.3.1 Pääkirjasto ja kaupunginkirjaston keskeiset toimipisteet kantakaupungissa Pääkirjasto Pasilassa Pääkirjasto muutti 1986 Itä-Pasilaan, johon oli kaavailtu Helsingin uutta kulttuurikeskittymää ja kakkoskeskustaa. Kauan kaivattua uutta pääkirjastoa tarvittiin erityisesti hallinnolliseksi ja kirjastojen verkkoa asiakastyön taustalla palvelevaksi keskukseksi. Pasilassa saatiin hyvä sijainti ja riittävästi tilaa logistisille toiminnoille ja hallinnolle. Yleisöntilat suunniteltiin suhteellisen pieniksi, hyötypinta-alaltaan vain 3373 m 2 :n kokoisiksi, koska otettiin huomioon uuden pääkirjaston välittömän asiakaspalvelun kannalta erikoinen sijainti melko kaukana kaupungin keskustasta. Kun lisäksi uusi keskusta ei toteutunut, sijaitsee myös pääkirjasto asiakkaan kannalta lähiössä. Pääkirjaston suunnitteluajoista monipuolistunut kirjastotoiminnan tarjonta ja entistä monimuotoisemmat kokoelmat vaativat aiempaa enemmän tilaa ja kirjaston suhteellisen pienet yleisönpalvelutilat ja avokokoelmien tilat ovat jääneet ahtaiksi. Koko kirjastoverkon resurssikeskuksena pääkirjasto on kuitenkin palvellut hyvin. Uuden tietotekniikan ja Internetin myötä pääkirjaston hierarkkinen asema varsinaisessa yleisönpalveluverkossa on hävinnyt. Kirjasto jatkaa toimintaansa Pasilan alueen kirjastona. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkadulla sijainnut vanha pääkirjasto oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa suuri kirjasto, joka sijaitsi silloisessa Helsingissä keskeisesti. Sen yleisöpalvelutilat olivat nykyhetken tarkastelunäkökulmasta katsottuna kovin pienet. Vuosikymmenten aikana toteutettujen monien muutosten ja laajennusten jälkeenkin yleisötilojen hyötypinta-ala oli 1980-luvulla ennen rakennuksen saneerausta vain
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 8 1300 m 2. Kirjaston yleisönpalvelutilat olivat osoittautuneet ahtaaksi jo 1910-luvulla. Uuden pääkirjastotalon tarve nostettiin esille ensimmäisen kerran vuonna 1912. Kirjaston sijainti suhteessa kaupungin vilkkaimpaan keskustaan on muuttunut. Keskustan painopiste, alue, jossa suuret ihmisvirrat liikkuvat, on viime vuosikymmeninä siirtynyt pohjoisemmaksi. Rikhardinkadun kirjaston yleisöpalvelutilojen hyötypinta-ala nykyisin on noin 1800 m 2. Näissä tiloissa voidaan tarjota kirjaston hyvät peruspalvelut eteläisten kaupunginosien asukkaille. Kallio Kallion kirjasto sijaitsee arvokkaassa, ensimmäisessä kaupungin omin varoin rakennetussa, vuonna 1912 valmistuneessa kirjastotalossa osoitteessa Viides linja 11. Kirjastossa tehty suuri perusparannus ja ullakkolaajennus valmistui vuonna 1990. Rakennuksessa on hyötyalaa 1403 m 2. Kirjaston vaikutusalueella asuu tiheästi lähes 25 000 asukasta. Kirjasto on erittäin vilkkaassa käytössä. Keskustakirjaston valmistumisen jälkeen Kallion kirjasto jatkaa itäisen kantakaupungin asukkaiden kirjastona. Töölö Töölön kirjasto sijaitsee niin ikään rakennustaiteellisesti arvokkaassa, vuonna 1970 valmistuneessa omassa kirjastorakennuksessaan osoitteessa Topeliuksenkatu 6. Kirjastorakennuksessa tehtiin osittainen perusparannus 1990. Kirjaston vuokranmaksun perusteena oleva huoneistoala on 2358 m 2. Kirjasto sijaitsee eteläisen ja läntisen suurpiirin rajalla. Kirjaston laskennallisella vaikutusalueella asuu reilut 25 000 asukasta. Töölön kirjasto on erittäin vilkkaassa käytössä. Keskustakirjaston valmistuttua kirjasto jatkaa läntisen kantakaupungin asukkaita palvelevana kirjastona. Keskustakirjasto tulee helpottamaan sekä Kallion, Rikhardinkadun että Töölön kirjastoihin kohdistuvia suuria paineita, jotka johtuvat noin puolen miljoonan vuosittaisen kävijän määrästä kussakin kirjastossa. Näiden kirjastojen käyttö on niin vilkasta, että tilat kuluvat kohtuuttoman nopeasti. Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka Lasipalatsissa noin 300 m 2 :n tiloissa aiemmin toiminut Kirjakaapeli kärsi ahtaudesta. Kävijöitä tiloissa oli keskimäärin lähes 1000 päivässä. Vuonna 2005 Pääpostitalossa avatussa uudessa kirjastossa, Pasilan musiikkiaseman ja Kirjakaapelin toimintojen yhdistämisessä syntyneessä Kirjasto 10:ssä on huoneistoalaa yhteensä 994 m 2. Edelleen suhteellisen pienen tilan vuoksi aineistot on rajattu lähinnä vain musiikkiin ja musiikkikirjallisuuteen, pieneen kokoelmaan matka- ja muuta opaskirjallisuutta sekä sarjakuvia. Asiakkaat toivovat, että Kirjasto 10:ssä olisi laajemmin kirjallisuutta sekä kirjallisuutta ja toimintaa myös lapsille. Kävijöitä on noin 2000 päivässä. Patoutunutta tarvetta keskustassa sijaitsevalle suurelle palvelupisteelle on runsaasti. Kirjasto10:n toiminta siirtyy Keskustakirjastoon sen valmistuttua. Kirjakaapelin entisissä tiloissa toimii 1.6.2005 lähtien uusi toimipiste Kohtaamispaikka@lasipalatsi, jossa eri alojen asiantuntijat opastavat kaikkia
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 9 tiedonhaluisia verkossa olevien sähköisten palveluiden, mobiilipalveluiden ja digi-tv:n käytössä. Kohtaamispaikan toiminta on tarkoitus siirtää Keskustakirjastoon. 2.4 Kirjasto ajassa mukana Yleisen kirjaston toiminnan tarkoitus on ollut levittää ennen muuta lukemiseen, mutta myös muiden taidemuotojen vastaanottotapoihin perustuvaa sivistystä. Sivistys on Suomen yleisissä kirjastoissa nähty hyvin laajasti ihmisten omaehtoisena itsensä kehittämisenä tai harrastuksena. Yleinen kirjasto on ollut joustava omaksumaan sivistysvälitystehtäväänsä erilaisia medioita. Näin kirjastotoiminta on vähitellen muuttunut ottaen mutkattomasti uudet tallennemuodot ja mediat käyttöön. Yleisillä kirjastoilla on ollut koulun ohella tärkeä asema lukemisen tukena. Kirjaston erityinen vahvuus on paitsi sen laaja sivistyskäsitys, myös sen puolueettomuus ja erottelemattomuus, mihin olennaisena osana on liittynyt peruspalvelujen käytön maksuttomuus. Suomesta on rakennettu tietoyhteiskuntaa. Yleiset kirjastot on otettu tietoyhteiskunnan levitysalustoiksi valtiollisissa tietoyhteiskunnan edistämisohjelmissa. Informaatiotekniikan murroksen myötä on syntynyt valtavasti tietolähteitä ja aineistoja, jotka ovat vain virtuaalisesti olemassa ja sähköisesti käytettävissä. Fyysisen kirjaston oheen on muodostunut verkkokirjasto. Tiedonhaussa on tarjolla laajalti ja nopeasti hakevia hakurobotteja. Kirjastot ovat omaksuneet omakseen myös virtuaalisuuden. Ne pyrkivät järjestämään Internetin informaatiotulvaa, ovat järjestäneet luettelonsa Internetissä käytettäväksi ja tarjoavat sähköisiä etäpalveluja. Kirjastot ovat hankkineet asiakkaidensa käyttöön erityisiä tietokantoja ja sähköisiä aineistoja. 2.4.1 Uudenlaiset käyttötavat itse tekevä asiakas Kirjasto on paitsi lainaus- ja tiedonhakupaikka, myös yhteinen julkinen olohuone. Kirjaston tila on osa palvelua. Keskeisellä paikalla oleva kirjasto on kohtaamispaikka. Se on paikka, jossa voi kiireen keskellä rauhoittua kulttuurin, tiedon ja ajatusten ääreen. Kirjasto tarjoaa myös työskentely- ja opiskelutilaa. Moderni kirjasto antaa mahdollisuuden asiakkaiden omalle luovuudelle. Asiakkaiden työskentely kirjastossa vaatii kokoelmatilojen lisäksi työtilaa. Langattoman verkon ja lainattavien lisälaitteiden avulla käyttäjät voivat rakentaa irrallisista kalusteista ja varusteista oman työpisteen. Asiakkaat voivat varata luovaan toimintaansa sekä äänitysettä kuvankäsittelystudiota. Asiakkaiden tai asiakasryhmien esitysten käyttöön on varattu myös esitystilaa ja asiakkaat voivat jättää toisten käyttäjien kuultaviksi ja arvioitaviksi omia musiikkituotoksiaan. Amerikkalainen sosiologi Ray Oldenburg on todennut, että kodin ja työpaikan jatkumoksi yhteiskunnassa tarvitaan kolmas paikka, joka on epämuodollisen julkisen elämän keskus. Fyysisesti kolmas paikka on julkinen paikka, jossa ihmisten on mahdollisuus tavata, kohdata satunnaisesti. Kolmannen paikan syvin merkitys on sosiaalisessa kanssakäymisessä ja vuorovaikutuksessa. Kolmas paikka palvelee parhaiten yhteisöä
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 10 silloin, kun se yhdistää ja on paikallinen. Oldenburg katsoo, että kolmas paikka on edellytys hyvin toimivalle yhteisölle ja hyvinvoiville kansalaisille. Nykyaikaiseen yleiseen kirjastoon sopivat Oldenburgin hahmottamat kolmannen paikan keskeiset ominaisuudet: se on kaikille avoin, tasa-arvoa ja vuorovaikutusta luova, jatkuvuutta omaava, älyllinen, puolueeton, kodikas ja mukava paikka. 2.4.2 Tehokasta toimintaa asiakkaiden parhaaksi Internetistä ja etäkäytöstä huolimatta kirjastoon tullaan edelleen. Kun tieto pääkaupunginseudun yhteiseen kirjastojärjestelmään - HelMet-järjestelmään - kuuluvista kokoelmista on Internetissä helposti saatavissa on aineiston lainaksi saaminen entistä helpompaa ja kokoelmat ovat entistä tehokkaammassa käytössä. Kirjaston käyttö Internetin kautta mahdollistaa täsmäasioinnin kirjastossa: kotoa voi uusia lainoja sekä tehdä varauksia ja noutamisen yhteydessä poimia kirjaston hyllyiltä herätteitä. Tehokasta käyttöä on auttanut kaupunginkirjaston logistinen palvelu. Koko maan kattava kirjastojen hakuportaali tehostaa edelleen aineistojen saatavuutta ja käyttöä. Internetin myötä kirjastoalan ja kirjasto-organisaatioiden sisäinen hierarkia on purkautunut ja menettänyt merkityksensä. Kaikki ovat mukana yhteisessä verkossa. Kirjasto on koko maassa ylivoimaisesti eniten käytetty kulttuuripalvelu. Jokainen suomalainen käy keskimäärin kerran kuukaudessa kirjastossa. Näin myös helsinkiläiset. (Ks. liite 5 Helsingin kulttuuritilasto.) Suomessa kirjastotoiminta on onnistuttu järjestämään kansainvälisesti verraten erittäin kustannustehokkaasti. Helsingin kirjastopalvelu on muihin kuntiin verrattuna myös kustannuksiltaan tehokkaasti järjestetty. Kirjaston käytön valtava kasvu viime vuosikymmeninä on aiheuttanut toiminnan järjestämiselle ja tiloille erittäin suuret paineet. Kirjastopalvelujen kysynnän kasvu liittyy yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen, koulutustason nousuun ja vapaa-ajan lisääntymiseen. Vuodesta 1990 lainausten määrä on kaupunginkirjastossa lisääntynyt lähes kahdella kolmasosalla ja kirjastossa käyntien määrä on samassa ajassa lähes kaksinkertaistunut. (Ks. Liitteet 2 ja 3.) Myös kansainvälisessä vertailussa Helsingin lainausluvut ovat huippuluokkaa. Maailmanlaajuisessa suurten kaupunkien tilastovertailussa vuodelta 2005 lainaus helsinkiläistä kohden on 17,9. Seuraavina asukaskohtaisessa lainaustilastossa ovat Vancouver (16,8) ja Kööpenhamina (15,3), lisäksi tilaston mukaan viidessä muussa kaupungissa on yli 10 lainaa per asukas. Muissa tilaston yli 20 kaupungissa lainaus asukasta kohden on alle kymmenen. (Liite 4) Kaupunginkirjaston tilat ovat erittäin tehokkaassa käytössä. Valtakunnallisessa VTT:n toteuttamassa tutkimuksessa (Kuntalehti 2/2006, 38-39), jossa mukana oli kirjastotilojen lisäksi liikunta-, jää- ja uimahallit, nuorisotilat, museot ja teatterit sekä muut kulttuuritilat, kirjastotilat olivat kaikkein eniten käytettyjä siten, että muiden tilojen käyttöaste oli 6-50 kävijän välillä neliötä kohden vuodessa, kun taas kirjastojen käyttöaste oli pääkirjastoissa 124 kävijää ja sivukirjastoissa 148 kävijää neliötä kohden vuodessa. Helsingin kaupunginkirjastossa kävijöitä on neliötä kohti vuodessa 178. Kaupunginkirjasto ylittää reilusti valtakunnalliset tilankäytön teholuvut.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 11 2.4.3 Kaupunginkirjaston verkon kehittäminen Helsingin vuosikymmenten kuluessa rakentama kirjastoverkko on kattava. Lähiöiden kirjastoja on vuosien varrella ajanmukaistettu. Olemassa olevissa tiloissa tehdään jatkuvasti kohennuksia ja niitä uudistetaan kirjastotoiminnassa tapahtuneiden muutosten myötä. Kortistot on korvattu asiakaspäätteillä ja viimeisin muutos ovat lainaus- ja palautusautomaattien käyttöönotto sekä palvelualueuudistukset. Kirjojen lisäksi kirjastoaineistoksi tulleiden uusien aineistotyyppien sijoittaminen kirjastoon on vaatinut entistä enemmän tilaa. Tietoteknisen mullistuksen myötä 1990-luvulta alkaen tilojen muunneltavuudelle ja joustavuudelle on asettunut uudenlaisia vaatimuksia. Asiakkaiden työasemat ja muuttuneet kirjaston käyttötavat; aktiivinen tilan käyttö, työskentely kirjastossa ja viipyminen pidempään, ovat asettaneet kasvupaineita tilaohjelmille. Kaupunginkirjaston toimipisteille on tyypillistä, että ne ovat pinta-alaltaan pieniä. Käytöltään erittäin suuretkin kirjastot, kuten Itäkeskuksen, Rikhardinkadun, Kallion ja Töölön kirjastot ovat huoneistoalaltaan vaatimattomia; suurinkin on vain 2358 neliötä. Myös pääkirjasto on yleisötiloiltaan pieni, kun otetaan huomioon aineiston monipuolistunut koostumus. Kirjastotilojen suunnittelussa on ollut vuodesta 1980 käytössä kirjastolautakunnan hyväksymä tilamitoitusohje, jonka mukaan hyötyalaa on varattu 50 neliömetriä 1000 asukasta kohti. 1990-luvulla opetusministeriö on suositellut kirjastotilojen pintaalatavoitteeksi 100 m 2 hyötypinta-alaa 1000 asukasta kohti. Suosituksessa arvioidaan vaikutusalueeksi noin kahden kilometrin säteellä kirjastosta asuvien piiri. Suosituksen mukaan 10 000 asukkaan taajamassa tulisi olla kirjasto. Kaupunginkirjastolla on tällä hetkellä käytössään vuokranmaksun perusteena olevaa huoneistoalaa yhteensä 37 065 m 2. Tuhatta asukasta kohden kirjastotilojen huoneistoalaa on 66,32 m 2. Tilojen ahtaus on johtanut siihen, ettei missään kaupunginkirjaston olemassa olevassa yksikössä ole voitu laajamittaisesti lähteä tarjoamaan monipuolisia uusia toimintoja ja palveluita. Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka ovat uutta toimintaa tarjoavia yksiköitä, mutta niistä kummassakin on tilanpuutteen takia keskitytty vain toiminnan joihinkin osa-alueisiin. Esimerkiksi Kirjasto 10:ssä on ulkopuolelle rajattu kirjastotoimintaan olennaisesti kuuluva kirja-aineisto ja tärkeä asiakasryhmä, lapset. Toisaalta Kirjasto 10:n tilat ovat jo nykyisellekin toiminnalle ahtaat ja todellinen tilantarve tällekin toiminnan osalle on vähintään kaksinkertainen. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyi kokouksessaan 23.11.2005 kaupunginkirjaston toimipisteverkkoa ja sen kehittämistä vuosina 2006-2011 koskevan raportin toimenpideehdotukset olemassa olevan kirjastoverkon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelun perustaksi otettiin seuraavat periaatteet: - olemassa olevaa kirjastoverkkoa ylläpidetään ja kehitetään - suunnitelmakaudelle ehdotettuja uusia kirjastoja ovat Mellunmäen kirjasto ja Keskustakirjasto
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 12 - nykyistä kirjastoverkkoa johdetaan 20 000 30 000 asukkaan palvelukokonaisuuksina, jolloin kahdella tai useammalla kirjastolla voi olla yksi johtaja ja yhteinen henkilökunta - uusien perustettavien kirjastojen palvelualueen väestöpohjatavoitteeksi määritellään noin 20 000 asukasta, mikä noudattaa sekä kuntarakenneuudistuksessa ja kaupungin palvelurakenteessa esille otettua väkilukua - uusien ja uudistettavien tilojen suunnittelussa pinta-ala mitoitetaan käyttäen mitoitusperusteena joustavasti olosuhteet huomioon ottaen 50-100 m 2 /1000 asukas - kaikissa tapauksissa kirjaston tulee sijaita keskeisesti siellä, missä ihmiset liikkuvat. Kirjastotoiminta on tyypillinen keskustapalvelu, jonka tehokas käyttö vaatii keskeisen sijainnin. Sijainnin tulee olla hyvä sekä lähiössä että kaupungin keskustassa. 2.5 Keskustakirjaston vertailukohtia muualla Samaan aikaan kun verkkokirjaston käyttö lisääntyy, rakennetaan ja suunnitellaan eri maissa suuria, kaupunkien keskustoihin sijoittuvia kirjastoja. Pohjoismaista Reykjavikissa uusi kirjasto on jo valmistunut vanhaan makasiinirakennukseen. Oslossa ja Kööpenhaminassa hankkeet ovat vireillä. Tukholmassa on meneillään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu joka on herättänyt suurta kiinnostusta. Määräaikaan mennessä lokakuussa 2006 kilpailuun oli jätetty yli 1 100 ehdotusta. Maaliskuussa 2007 esitellään viisi jatkoonpäässyttä ehdotusta. Voittaja julistetaan joulukuussa 2007. Uusi kirjasto avataan suunnitelmien mukaan 31.3.2013. Maailmanlaajuisesti tunnetuin uusi kirjasto on vuonna 2004 avattu Seattlessa. Rakennuksen arkkitehti on hollantilainen Rem Kolhaas ja kirjastoa on esitelty laajasti kansainvälisissä lehdissä. Kirjasto on pinta-alaltaan 30 000 m 2 ja on jo kolmas samalla tontille rakennettu yleinen kirjasto. Kirjastossa on monia mielenkiintoisia ja esteettisiä ratkaisuja, suurin osa tilasta on kuitenkin varattu noin miljoonan kirjan kokoelmalle, joka on sijoitettu kirjatorniin. Toinen suuri, uusi kirjasto on keväällä 2005 avattu Montrealin Grande Bibliotheque, joka on pinta-alaltaan 33 000 m 2. Sekin on arkkitehtonisesti huomattava, mutta toiminnoiltaan perinteinen kirjasto. Merkittävää kuitenkin on, että kummassakin tapauksessa, kirjastojen kävijämäärät ovat ylittäneet kaikki odotukset. Seattlessa, joka on asukasluvultaan suunnilleen Helsingin kokoinen kaupunki kävijöitä on päivittäin 5 500. 1,6 miljoonan asukkaan Montrealissa päivittäisiä kävijöitä on vaihdellen 8 000-12 000. Muita suunnitteilla ja valmistuvassa olevia kirjastoja ovat Amsterdamin ydinkeskustaan sijoittuva suuri kirjasto, joka avataan vuonna 7.7.2007, sekä Utrechtissa Hollannissa ja Århusissa Tanskassa. Utrechtissa kirjastotilaan suunnitellaan sijoitettavaksi perinteisten kirjastotoimintojen lisäksi muun muassa kaupungin oppimis- ja e-keskus, uuden median itlaboratorio, kirjaston teatter, Utrechtin kaupungin tiedotuspiste sekä kokoustiloja. Århusissa taas suunnitelmissa on rakentaa uudenlainen Mediahuset, joka valmistuu 2012. Verrattuna maailmalla vireillä oleviin tai jo valmistuneisiin kirjastoihin ajatus Helsingin uudesta keskustakirjastosta on lähempänä Utrechtin ja Århusin suunnitelmia, kuin massiivisia kirjakokoelmia sisältäviä Seattlen ja Montrealin kirjastoja.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 13 2.6 Kaupunginkirjaston yhteistyökumppanit Keskustakirjasto on osa kaupunkilaisten yhteisöjä ja se itse muodostaa yhteisöjä. Se saattaa käyttäjät keskinäiseen vuorovaikutukseen ja tukeutuu näihin ja monipuolisesti erilaisiin yhteistyökumppaneihin. Kirjastotoiminnalla on jo perinteisesti ollut monenlaisia yhteistyökumppaneita. Edellä mainituista ulkomaisista esimerkeistä Århusissa on päädytty kirjaston ja erilaisten instituutioiden ja yritysten yhteishankkeeseen siten, että kaupunki on päättänyt rakentaa vuonna 2012 valmistuvaksi suunnitellun 21 000 m2:n suuruisen Multimediatalon, josta noin 3000 neliötä on tarkoitus vuokrata näille yhteistyökumppaneille. Helsingissä Keskustakirjaston osalta yhteistyö voi koskea paitsi erilaisten toimintojen järjestämistä myös tilojen hankintaa. 2.6.1 Kaupungin muut hallintokunnat Keskustakirjastoon sijoitetaan aktiivinen osa kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaa, Helsinki-kokoelma. Yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien kanssa keskustakirjastosta voidaan kehittää kaupungin näyteikkuna sekä koti- että ulkomaalaisille turisteille. Lisäksi siitä on mahdollisuus kehittää kaikkien hallintokuntien keskitetty asiakaspiste, contact center, jossa voidaan järjestää vastaavia yhteiskampanjoita kuin nykyisin järjestetään Lasipalatsin Kohtaamispaikalla. Myös erilaisten aktiviteettien suunnittelussa ja toteuttamisessa pyritään yhteistyöhön kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. 2.6.2 Valtio yhteistyökumppanina Helsingin kaupunginkirjastolla on kaksi valtakunnallista tehtävää: yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja ulkomaalaiskirjastona toimiminen. Keskuskirjastotehtävä kuuluu koko kaupunginkirjastolle ja painottuu erityisesti keskitettyjen palvelujen organisointiin koko Suomen yleisten kirjastojen verkolle. Kaukolainojen välityksellä koko Helsingin kaupunginkirjaston kokoelma on kaikkien maan kirjastojen käytettävissä. Ulkomaalaiskirjasto tarjoaa kirjastoille suunnatun palvelun lisäksi palvelua suoraan asiakkaille. Pasilan kirjastossa oleva ulkomaalaiskirjaston kokoelma on tarkoitus siirtää keskustakirjastoon. Opetusministeriön projektirahoitus on ollut erityisen tärkeää maan yleisten kirjastojen palvelujen kehittämisessä. Näiden hankkeiden, kuten kirjastot.fi palvelun järjestämisessä on kaupunginkirjastolla jatkuvaa yhteistyötä valtiovallan edustajien kanssa. 2.6.3 Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot yhteistyökumppanina Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteistyö on jatkunut jo 30 vuoden ajan. Yhteistyön tavoitteena on ollut tarjota kirjastopalveluja yli kuntarajojen asiakkaan asuinpaikasta riippumatta ja samalla on pyritty mahdollisimman tehokkaaseen resurssien käyttöön. Pääkaupunkiseudun kirjastojen muodostama HelMet-kirjasto kuuluu 18 miljoonan vuosilainauksellaan maailman suuriin kirjastojärjestelmiin. Yhteistyö on tähän asti perustunut verkostomaiseen toimintatapaan. Vaikka tavoitteena on entistä tiiviimpi yhteistyö kirjastojen välillä, ei kirjastotasolla ole valmiita suunnitelmia
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 14 näiden hallinnolliseksi yhdistämiseksi. Näin ollen jokainen kirjasto suunnittelee edelleen esimerkiksi kirjastoverkkoaan omista lähtökohdistaan ja kunkin kaupungin päätöksin. Kirjastojen keskinäisten yhteistyöseminaarien tulevaisuuden visioinnissa on kuitenkin todettu, että pääkaupunkiseudulla tarvitaan suuri Helsingin keskustassa sijaitseva kirjasto. Pääkaupunkiseudun suurin kirjasto sekä pinta-alaltaan että lainaukseltaan on tällä hetkellä Sello kirjasto Leppävaarassa. Sen pinta-ala on 5 800 m 2 ja vuosilainaus 1,3 miljoonaa, kävijöitä 823 000. Tikkurilan kirjaston vastaavat luvut ovat 3 500 m 2 ja 1,2 miljoonaa, kävijöitä 614 000. 2.6.4 Muut yhteistyökumppanit Kaupunginkirjasto on keskustakirjaston suunnittelun yhteydessä avoin työskentelemään erilaisten yhteistyökumppanien kanssa jo edellä mainittujen lisäksi. Kaupunginkirjasto on kehittänyt uudenlaisia toimintamalleja kaupallisten yritysten kanssa Lasipalatsin Kohtaamispaikalla tavoitteena julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta. Näitä kokemuksia on tarkoitus hyödyntää Keskustakirjastossa. Mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat erilaiset kulttuurisektorin instituutiot ja asiantuntijat, mediayritykset, kustantajat, kirjakaupat, tietotekniikkayritykset. Yhteistyötapoja on monia. Yksi esimerkki on Tukholmasta, jossa Åhlensin tavaratalo on kustantanut Sergelin torin varrella olevassa Kulturhusetissa sijaitsevan 1300 m 2 :n perhekirjaston sisustuksen. 2.7 Keskustakirjasto toteuttaa kaupungin yhteisstrategioita ja pääkaupunkiseudun visiota Pääkaupunginseudun kaupunkien yhteisessä visiossa seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Visiota toteuttaviksi strategisiksi alueiksi on valittu hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky sekä kaupunkirakenne ja asuminen. Keskustakirjasto toteuttaa monia kaupungin yhteisstrategioissa ja pääkaupunkiseudun visiossa ilmaistuja tavoitteita, kuten kaupungin palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisesti, syrjäytymisen ehkäisyä ja yhteistyön kehittämistä, seudun innovatiivisuuden ja helsinkiläisten osaamisen vahvistamista ja keskusten elinvoiman lisäämistä. Kansalaisten tiedonsaannin turvaaminen ja osaamisen vahvistaminen on kirjaston toiminnan ydintä. Kirjasto osana sivistys- ja kulttuuripalveluja vahvistaa kaupunkia kilpailussa menestyvistä yrityksistä ja asukkaista. Keskustakirjasto on laajasti nähtynä osa kaupungissa toimivien kirjastojen muodostamaa yhteistä innovaatioiden kehitysalustaa ja erinomainen lisä kaupungin ydinkeskustan elinvoimaan. 2.8 Keskustakirjasto perheiden ja nuorten paikka keskustassa Kaupungnkirjaston käyttäjätilaston perusteella näyttäisi siltä, että runsaasta käytöstä huolimatta kaupunginkirjasto perinteisine toimipisteineen ei enää tavoita laajasti nuorisoa.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 15 Juuri kulttuurimme perustaan, lukemiseen ja kirjallisuuteen pohjautuvaan sivistykseen osallistaminen on yleisen kirjaston ydintehtävä. Tilastossa orastava muutos on haaste kaupunginkirjastolle ja nyt päättävässä asemassa olevalle sukupolvelle. Kirjastolla ja kirjallisuudella on nykyisin lukuisia kilpailijoita koululaisten ja nuorten ajankäytöstä. Tämä haastaa kirjaston toimintatavat ja koko lukemiseen ja kirjalliseen kulttuuriin sidotun perinnön välittämistavat. Lapset ja nuoret tarvitsevat nykyään erilaisia lukutaitoja. Keskeisin taito on perinteinen lukutaito eli lukeminen ja kirjoittaminen, mutta nyttemmin tarvitaan myös medialukutaitoa eli kykyä saada, arvioida ja välittää viestejä eri muodoissa. Lisäksi on tarpeen myös informaatiolukutaito eli taito tunnistaa, milloin tietoa tarvitaan ja kyky arvioida sitä. Uudenlaiset lukutaidot ovat edellytys täysipainoiselle yhteiskuntaan osallistumiselle tai ylipäätään osallisuudelle siinä. Näiden taitojen kehittämistä tukemalla kirjasto tukee kansalaisuutta ja elinikäistä oppimista. Kirjasto tekee sen nimenomaan kaupunkilaisten omilla ehdoilla ja heidän omien tarpeidensa mukaan. Helsingin keskustassa ei lapsille ja perheille nykyisin ole tarjolla paikkaa, joka tarjoaa mahdollisuuden vapaaseen oleskeluun, opiskeluun tai tiedonsaantiin. Hyvien kulkuyhteyksien päässä oleva keskustakirjasto palvelee myös kaupungin kaikkia lapsiasukkaita ja heidän perheitään sekä tarjoaa mahdollisuuden eikaupalliseen lastenkulttuuriin. 2.9 Keskustakirjasto lisää kaupungin keskustan elinvoimaa Keskustakirjasto rikastaa kaupungin keskustan rakennetun ympäristön toiminnallista monimuotoisuutta, luo kaupungille identiteettiä ja postitiivista ilmapiiriä sekä vahvistaa sen kykyä tuottaa ainutlaatuisia elämyksiä. Keskustakirjasto tulee olemaan osa luovaa ympäristöä, jossa on läsnä laaja kulttuurin ja taiteiden kirjo: musiikkia, elokuvaa, kuvataidetta, historiaa ja keskustakirjaston mukana sanataidetta ja kirjallisuutta. Keskustakirjasto muodostaa olennaisen osan eloisan kaupungin kulttuuritilojen jatkumoa. Sen viihtyisässä, tyylikkäässä ja korkealaatuisessa tilassa on paitsi aktiivinen tapahtumien kuhina, kolmannen paikan rösöisyyttä ja särmää, myös paikkoja hiljaisuudelle ja tilaisuuksia löytää syvällisiä merkityksiä. Keskustakirjasto tarjoaa paikan, jossa kaupunki palveluineen voi esittäytyä sekä helsinkiläisille että heidän vierailleen. Se on kaikille avoin kansalaiskeskus ja kohtaamispaikka Helsingin uudistuvassa urbaanissa keskustassa. Keskustakirjasto on koko kaupunkia ja eri puolilla kaupunkia asuvia helsinkiläisiä palveleva kirjasto, johon kerätään keskeisten peruspalvelujen lisäksi kaikki sellaiset erikoispalvelut, joita ei joko ole tarkoituksenmukaista sijoittaa lähikirjastoihin tai joihin ei näissä kirjastoissa ole tilaa. Keskustakirjasto tarjoaa jotain enemmän kuin muut kirjastot. Siinä yhdistetään perinteinen tuttu kirjakirjasto, Kirjasto 10:n ja Lasipalatsin Kohtaamispaikan tarjoama palvelu sekä uusi kokeellinen toiminta, jota samalla testataan mahdollisesti levitettäväksi muihin kirjastoihin.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 16 Helsinkiläisten ja kirjastoverkon muiden kirjastojen kannalta keskustakirjaston tulee sijaita aivan Helsingin kehittyvässä ydinkeskustassa muiden alueelle sijoittuvien kulttuurilaitosten rinnalla. Keskustakirjaston on oltava helposti saavutettavissa ja sen on sijaittava eikenenkään maalla, koska kaikkien on tunnettava se omakseen. Kirjastotoimen kehittämisen kannalta keskustakirjasto on olennainen hanke. Kaupunginkirjaston kokemukset Lasipalatsista ja Kirjasto 10:stä Pääpostitalossa ovat osoittaneet, että keskustassa tarvitaan paremmat ja laajemmat kirjastopalvelut. 2.10 Keskustakirjasto suomalaisen osaamisen näyteikkuna Suomen ja pohjoismaiden valtti on kaikille, koko kansalle opetettu lukutaito. Nyt on uutena haasteena saada jokaiselle medialukutaito ja näin turvata edelleen yhteiset luovuuden välineet. Keskustakirjasto on maamerkki, keskustassa sijaitseva näyttävä ja näkyvä sanataiteen ja uuden median maamerkki. Se on symbolirakennus, jonka tehtävänä on viestiä sitä, kuinka välttämätöntä lukutaito ja sitä edistävän ja ylläpitävän sanataiteen merkityksen ymmärtäminen ja kirjallisuuden vapaa saatavuus ovat Suomen ja minkä tahansa yhteiskunnan kehitykselle. Historiamme asiassa on lyhyt, mutta menestyksekäs. Agricolasta alkaen, jatkuen Lönnrotista, Runebergista, Snellmanista, Kivestä, Canthista, Jotunista, Sillanpäästä ja Linnasta edelleen nykypäivän kirjailijoihin. Tätä hienoa perintöä tulee vaalia, jatkaa ja tukea. Osoituksena siitä, että tämän perinnön merkitys ymmärretään ja sitä kunnioitetaan, pääkaupungin keskustaan rakennetaan hieno, arvokas ja nykyaikainen kirjasto, joka viestii koko maailmalle, mistä olemme tehdyt ja mikä on auttanut meitä saavuttamaan nykyisen korkean elintason ja hyvinvoinnin. Lukematon kirja on lukijalleen arvoitus, joka voi sen tultua luetuksi, olla suurenmoinen innoittaja, teos, joka antaa eväitä ja ohjenuoran koko elämään. Keskustakirjasto voi samaan tapaan olla arvoituksellinen rakennus. Se voi olla ajatuksia ja kysymyksiä herättävä vertauskuvallinen luomus. Keskustakirjaston rakennus kertoo myös Suomen kyvystä kehittää ja hyödyntää uutta teknologiaa. Lukutaidon ja uuden teknologian ajallinen syntyhierarkia todistaa, että hienojen saavutusten niin tekniikan kuin minkä tahansa muunkin tieteen saralla ehdoton edellytys on lukutaito. Tämä hierarkia voisi toteutua myös rakennuksen arkkitehtuurissa, sen sisäisessä rakenteessa. Sen osat voivat muodostaa ikään kuin kaanonin, järjestyksen, jossa yhden asian ymmärretään sysänneen liikkeelle toisen. Rakennuksen osien yhteinen kaanon saa aikaan harmonisen moniäänisen kokonaisuuden. Näin Keskustakirjastosta tulee helmi Töölönlahden reunamilla olevien ja sinne rakennettavien kulttuurirakennusten edustavaan ketjuun, jonka kaanon vuorostaan toistaa nykyaikaista kansallista sanomaa. Suuret massiiviset nimekkäiden arkkitehtien luomukset voivat onnistua tai epäonnistua. Kun rakennus kytketään yhteisön todellisiin tarpeisiin ja alueen kulttuurihistoriaan ja sen elävöittämiseen, hankkeella on mahdollisuus onnistua (vrt. esim. Bilbaon Guggenheim-
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 17 museo). Näin Helsingin Keskustakirjastosta on mahdollisuus tulla säihkyvä, puoleensa vetävä timantti sekä omien kansalaisten että matkailijoiden iloksi. 3 KESKUSTAKIRJASTON TOIMINTA JA TILAT Keskustakirjasto on Keskustakirjastossa on kulttuurinen kohtaamispaikka, sekä fyysinen että virtuaalinen kaupungin julkiset kasvot, paikka, jossa vuorovaikutteinen demokratia toteutuu ja kaupunki voi esitellä toimintansa eri lohkoja kaupunkilaisten vapaan olemisen, viihtymisen ja yhteen liittymisen paikka koko perheen paikka keskustassa perinteiset kirjastopalvelut kirjoineen ja lehtineen, hyllyineen ja lukupaikkoineen teknologian mahdollistamat sähköiset palvelut ja aineistot sekä verkostot musiikkikirjasto ja muita av-kirjastopalveluja myös studioita ja tilaa tekemiselle lastenkirjasto nuortenkirjasto monikulttuurinen kirjasto kotiseutuaineistokokoelma oma stadi informaatioalue, jossa on tiedonhaun erityispalveluja kommunikaatioalue, jossa on työasemia yhteydenpitoon työskentelyalue, jossa on työasemia yksittäis- ja ryhmäkäyttöön sekä paikkoja oman tietokoneen käyttöön elämysalue, jossa visuaalisuus ja kuva ottavat valta-aseman se pyritään toteuttamaan yhteistyössä alueen taidelaitosten kanssa hiljaisuuden alueet lasten aktiviteettitila, jossa on satu- ja leikkihuone sekä lastenteatteri salonki kirjallisia ja muita tapahtumia varten opetustiloja käyttäjäkoulutukseen, uusien informaatiovälineiden käytön opastukseen, tiedonhaun opetukseen yms. vieraana Helsingissä alue, jossa tarjotaan tietoa ja elämyksiä Helsingistä kahvila- ja ravintolapalveluita: mahdollisuus syödä, juoda ja seurustella 3.1 Keskustakirjasto rakennuksena ja toimintapaikkana Keskustakirjasto on rakennuksena mielenkiintoinen. Kirjaston sisääntulo houkuttaa tutustumaan taloon lähemmin. Keskustakirjasto tarjoaa kaupunkilaisille ja kaikille kävijöille
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 18 aineistojen ja muiden palvelujen lisäksi myös virikkeellisen ja elämyksellisen tilan. Sähköisen asioinnin ja tietoverkkojen aikana yhteiset avoimet julkiset tilat ovat entistä tärkeämpiä kaupunkilaisten yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Keskustakirjasto on talo, johon sisään astuessaan kokee esteettisen elämyksen. Elämyksellisiä asioita voivat olla esimerkiksi kukkivat puutarhat, rauhoittava kivipuutarha tai soliseva veden ääni, elävä tuli; ylipäänsä aisteihin vaikuttavat asiat. Keskustakirjasto kutsuu ulkoisella olemuksellaan sisään ja vastaanottaa tulijat ystävällisesti ja opastavasti. Kirjaston elävyys ulottuu rakennuksen ulkopuolelle muodostettavalle tapahtumien torille, jossa voi joka vuodenaikana olla kiinnostavia tapahtumia kuten konsertteja lapsille ja aikuisille, katuteatteria, jonglöörejä, luistinrata talvella ja vaikkapa rullaluistelurata syksyllä. Keskustakirjastossa yhdistyvät hengen ja ruumiin nautinnot. Kirjastossa on kaunis kahvila, joissa on tilaa myös lapsiperheille. Kahvilassa voi olla myös ulkotarjoilualue, terassi. Vaikka suuri osa palveluista ja asioinnista on muuttumassa sähköiseksi, jolloin asioita voi hoitaa kotoa tai työpaikalta, kaupunkilaiset haluavat edelleenkin toimia sosiaalisessa ympäristössä. Kirjastossa on mahdollisuus kokea kuuluvansa kaupunkilaisten yhteyteen, toimia toisten keskuudessa, nähdä muita ja tulla nähdyksi. Kirjaston päätteillä voi hoitaa asiointeja, varata vaikkapa jumppavuorot, tilata matkaliput ja samalla istahtaa mukavaan tilaan hetkeksi tuttavien kanssa vaihtamaan kuulumisia. Toiminnan puitteet muodostuvat mahdollisimman avoimista ja muunneltavista tiloista, jotka on suunniteltu miellyttäviksi, arvokkaiksi ja hyvin toimiviksi, turvallisuutta tukeviksi ja kestäviksi. Kirjastotoiminnan ja sen logistiikan tekniset ja tilalliset vaatimukset otetaan huomioon. 3.2 Elämysten tila ja kokoelma Keskustakirjastoa ajatellaan sekä elämysten saarena että sanataiteen talona. Keskustakirjasto arvostaa kaupunkilaisia, yleisöään, tarjoamalla sille parasta mahdollista kirjaston nykykeinoin, käyttämällä kulloinkin tarjolla olevaa ajanmukaista tekniikkaa, antamalla käyttöön perinteisiä aineistoja, järjestämällä aineistoja, tekemällä niitä tutuksi, tilaisuuksissa ja kirjaston ja käyttäjien yhteisellä ja käyttäjien keskeisellä toiminnalla, tarjoamalla tilaa ja myös mahdollistamalla hiljaisuuden. Keskustakirjasto on kirjastotoiminnan kaikkien osa-alueiden huippupaikka: Sillä on erinomaiset kokoelmat, monipuoliset tietoainekset ja runsas kaunokirjallisuus. Sen toimintaa ovat mm. aineistojen esittelyt ja näkyville tuomiset, sanataiteen esittely monipuolisin ja modernein menetelmin, ns. metodiset työt: eri käyttäjäryhmien parissa työskentely, vuorovaikutteisuuden ja evolutionaarisen kehittymisen synnyttäminen ja edistäminen sekä aineistoissa että toiminnoissa, tekemisissä, kaikessa sisällössä. 3.2.1 Tarjottavat aineistot Kaunokirjallinen aineisto on kirjastossa erityisen keskeisessä asemassa. Kuitenkin keskustassa sijaitsevasta kirjastosta haetaan laajalti myös tietopalvelua, joten
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 19 tietoaineistojakin on kirjastossa oltava runsaasti. Tietokantojen ja sähköisen tiedonhaun lisäksi kunnon tietopalvelu tarvitsee tuekseen myös kirjallista aineistoa. Elämyslähteiden taustoittajana tarvitaan mm. elokuvan, teatterin, musiikin ja taiteen monografioita sekä hakuteoksia. Laaja uutisalue on eräs talon keskeisistä tiloista, johon siirretään Pasilan nykyisestä lehtiaineistosta suurin osa, yli 700 tilattua lehtivuosikertaa. Uutisalue mitoitetaan 900 lehtivuosikerralle. Ulkomaalaiskirjaston kokoelma, n. 20 000 nidettä siirretään Pasilasta keskustakirjastoon ja sijoitetaan näin entistä paremmin saavutettavaksi. Kokoelman perustana on elämysaineisto: paljon tuoretta modernia kaunokirjallisuutta, runoutta, näytelmiä, äänikirjoja ja elokuvia. Lastenaineistojen koko kirjo on tarjolla. Aineistoja ryhmitellään mm. teemoittain: esimerkiksi kauhugalleria, älykköosasto, tietokonepelien, scifin ja tulevaisuudentutkimuksen huone. Keskustakirjaston kävijämääräksi ennustetaan noin 1,5 miljoonaa kävijää vuodessa. Ottaen huomioon kirjaston keskeisen sijainnin on odotettavaa, että keskustakirjaston aineisto kiertää erittäin tehokkaasti. Ennustettu kävijämäärä edellyttää varautumista 200 000 aineistoyksikön kokoelman tarpeeseen. Keskustakirjastoon siirretään Kirjasto 10:n 57 000 aineistoyksikön kokoelma, joka sisältää jo tulevan keskustakirjaston musiikkikokoelman, yli 37 000 äänitettä ja n. 8000 nuottia. Pasilasta siirretään noin 70 000 nidettä ja useamman kokoelman valmisteluvuoden aikana kartutetaan kokoelmaa 70 000 niteellä tai aineistoyksiköllä uutuushankintana. Keskustakirjasto tulee tarjoamaan perinteisiä fyysisiä kirjastoaineistoja, kirjoja, lehtiä, erilaisia av-tallenteita, kuvaa, musiikkia, multimediaa, tulevaisuuden tallenteita ja sähköisiä verkkoaineistoja. Kirjakokoelma tulee sisältämään yhteensä noin 150 000 nidettä. Lehtivuosikertoja tilataan 900. Musiikkiäänitteiden kokoelma tulee olemaan noin 40 000 äänitettä. Kuva- ja multimediatallenteiden kokoelmaan tulee kuulumaan noin 10 000 tallennetta. Kirjaston uutisalueelta on seurattavissa satelliittikanavien tv-uutiset ympäri maailmaa. 3.2.2 Keskustakirjaston toiminta Keskustakirjaston henkilökunta opastaa asiakkaita kirjaston palvelujen ja teknisten välineiden käytössä, etsii asiakkaille heidän tarvitsemiaan tietoja ja suosittelee heille kirjallisuutta. Tärkeä toimintamuoto on asiakkaiden opastaminen ja koulutus tietotekniikan käytössä. Opastusta tarvitaan jatkuvasti, koska uusia tekniikoita ja sähköisiä palveluita syntyy koko ajan. Kirjasto seuraa tietotekniikan kehitystä ja välittää tavalliselle ihmiselle tietoa uusista välineistä ja aineistoista. Kirjastossa vastataan kansalaisten kysymyksiin: kuinka selvitä tietoyhteiskunnan arjessa. Tietotekniikkaopastuksen tärkeä kohderyhmä ovat seniorit. Kirjasto esittelee myös kaupunkilaisille eri organisaatioiden verkkopalveluja yhteistyössä niiden kanssa. Tämä toiminta, joka sijaitsee nyt Lasipalatsin Kohtaamispaikassa, siirtyy Keskustakirjastoon. Kaikkiaan yleisölle tarkoitettuja työasemia tulisi olemaan noin 200.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 20 Lisäksi käytettävissä on langaton verkko, mikä tarjoaa mahdollisuuden omien laitteiden käyttöön. Sen lisäksi, että Keskustakirjasto antaa puitteet kokoelmille ja perinteiselle tietopalvelulle, se on myös muunlaisen vilkkaan toiminnan keskus. Se on kirjaston yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestämien tapahtumien, lukusalonkien, näyttelyiden, julkistamis- ja esittelytilaisuuksien, nuorten ja lasten tilaisuuksien näyttämö. Kirjastossa tulee olemaan puitteet myös kirjaston ja erilaisten asiakasryhmien vuorovaikutukseen sekä yksittäisten asiakkaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tätä tarkoitusta varten varataan erilaisia ryhmätyö- ja työpaja- sekä kokoontumistiloja. Kirjasto tarjoaa virikkeitä ja elämyksiä paikan päällä aineistoista, tilaisuuksissa, omatoimisessa tekemisessä ja vuorovaikutuksessa toisten kävijöiden kanssa. Se tarjoaa uusinta tekniikkaa kirjaston luonteen mukaiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen. Keskustakirjasto elävöittää ja rikastuttaa kaupunkia olemalla avoin ja toimimalla läpi vuorokauden. Kirjasto vaikuttaa erilaiselta vuorokauden eri aikoina ottaen huomioon eri käyttäjäryhmien erilaiset tarpeet, alakulttuurit ja elämäntavat. Ainakin jotkin osat kirjastorakennusta voidaan pitää avoinna läpi vuorokauden. 3.3. Keskustakirjasto on osa kulttuurista tietoyhteiskuntaa Keskustakirjastossa on mahdollisuus käyttäjien omaehtoiseen julkaisutoimintaan. Asiakkaiden tarve luoda, julkaista ja osallistua lisääntyy koko ajan. Kirjastossa asiakkaat voivat olla sekä kulttuuriin kuluttajia että tuottajia, joiden teokset tulevat osaksi kirjaston kokoelmaa. Kirjastossa asiakas voi tuottaa musiikkia, kuvia, tekstiä ja multimediaa ja kirjasto huolehtii julkaisuiden järjestämisestä ja jakelusta toisille asiakkaille. Kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja muiden ryhmien osallistuminen tiedon ja kultuurin tuottamiseen lisääntyy uusien jakelukanavien myötä. Kirjasto voi toimia näiden ryhmien lähetysstudiona, jossa tuotetaan kansalaismediaa netti- ja digitv-kanaville. Kirjasto huolehtii myös kansalaisten osallistumisvalmiuksista. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelu-työpajoissa asukasyhdistykset voivat visualisoida omia kehitysideoitaan ja erilaisilla kursseilla kehitytään vaikkapa sanankäytössä virtuaaliverkostoissa, esimerkiksi blogi-kurssilla. Näitä toimintoja varten kirjastossa on erilaisia ryhmätyöhuoneita ja studioita. Kirjasto toimii käyttäjien kommunikaation ja viestinnän keskuksena. Asiakkaat voivat kommunikoida erilaisten viestintävälineiden avulla yksin tai yhdessä; vrt. nykyiset skypepuhelut, video-chatit yms. Interaktiiviset ryhmätyötilat mahdollistavat työskentelyyn tai tapaamisiin osallistumisen mistä tahansa. 3.4 Keskustakirjasto on perhekirjasto Aikuisten on nykypäivänä kannettava huolta lasten mielikuvituksesta. Kun lapsen persoonallisuus on muovautumassa, sen on välttämätöntä kokea seikkailua, komiikkaa, yllätyksiä ja inhimillisyyttä, sadun muodossa. Lapsia on inspiroitava käsittämään maailma
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 21 sellaisena paikkana, jossa he itse aikuisina voisivat tuntea tarvetta ja iloa kaikkien kykyjensä ja resurssiensa käyttämisestä. Ilman eläytymiskykyä ja mielikuvitusta ei tiedekään edisty. Jos omena putoaa mielikuvituksettoman ihmisen nenälle, hän vain harmistuu. Jos se osuu ihmiseen, jolla on mielikuvitusta, tämä kysyy: MIKSI? Mitä lakeja painovoima noudattaa? Satu johdattaa maailmaan, jota ei näennäisesti tarvita mihinkään hyödylliseen. Vain leikkiin. Runouteen. Musiikkiin. Teatteriin. Taiteeseen. Kaikkeen sellaiseen jossa on ennemmin kyse inhimillisestä onnesta kuin hyödystä ja tehokkuudesta. (Gianni Rodari, Grammatica della fantasia) Lapsen persoonallisuuden rakennusaineet: seikkailu, komiikka, yllätykset ja inhimillisyys soveltuvat mainiosti myös lasten käyttöön suunnitellun kirjaston teemoiksi. Kirjasto, jossa lapsi kulkee kuin löytöretkeilijä, jää ikuisesti mieleen. Yllätysten kautta se johdattelee lasta eri ikävaiheissa elämysten ja tiedon kiehtovaan maailmaan. Keskustakirjasto on koko perheen kirjasto, jossa koko perhe voi tehdä, etsiä, oppia ja nauttia yhdessä. Monet toiminnot yhdistetään jakamatta niitä erikseen aikuisten- ja lasten osastoihin. Mm. musiikkiosastossa otetaan huomioon sekä lasten että aikuisten käyttö. Lapset voivat viihtyä heille suunnitelluissa kuuntelupisteissä sillä aikaa kun aikuiset esimerkiksi valitsevat musiikkia. Studioiden yhteydessä on lasten soittohuone. Myös muiden toimintojen fyysisessä järjestelyssä otetaan huomioon sekä lasten että aikuisten yhtäaikaiset tarpeet ja lapsille sopivia toimintoja ja aineistoja sijoitetaan limittäin aikuisten palvelujen kanssa. Erityisen tärkeää tämä on työasemien yhteydessä. Kun vanhemmat hoitavat asioitaan kirjastossa, lapsille on jotakin omaa tarjolla samassa näköpiirissä. Avuksi kehitellään lisäksi eri puolilla kirjastoa käytettäviä mobiileja ratkaisuja. Erilaisia interaktiivisia seikkailuympäristöjä sijoitetaan aineistohyllyjen sekaan. Esimerkiksi matkakirja-alueella olevan suuren maapallon sisällä lapset voivat tutustua eri maihin, kaupunkeihin tai luonnonilmiöihini opetuspelien avulla sillä aikaa, kun vanhemmat etsivät vaikkapa tietoa lomakohteista. Lapset tarvitsevat tilan, joka ruokkii mielikuvitusta ja ennen kaikkea he tarvitsevat riittävästi tilaa. Myös nuorison toive on saada omaa tilaa, paikka, jota ei välttämättä ole nimetty määrättyyn tarkoitukseen vaan muuntuu toiminnan mukaan. Lapset käyttävät epätavallisia tiloja lukemiseen, leikkimiseen, työskentelyyn, miettimiseen. Lapsi luo oman tilansa ja muuttaa mieluisasti tilan tarkoitusta, keksii tilalle uuden tarkoituksen ja käyttömahdollisuuden. Joskus hän mahtuu hyvin pieneen tilaan, joskus taas tarvitsee valtavan tilan. Suunnittelussa otetaan huomioon se, että lapset ovat toiminnallisia, liikkuvaisia ja kekseliäitä. Toimintaansa ja ideoihinsa he tarvitsevat tilaa. Tilaa tarvitaan myös siksi, että lapsen mittakaava muuttuu jatkuvasti. Avarat, muuntuvat tilat ovat ratkaisu, joka hyödyttää kaikenikäisiä ja kokoisia kirjaston käyttäjiä. Muuntuvat toiminnat mahdollistavat tilat luovat parhaat puitteet elävälle ja toimivalle kirjastolle. Keskustakirjastossa lapsille tarjotaan kiehtova aineistovalikoima, mediamaailma, hiljaisuuden tila ja yllätyksiä ja seikkailua.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 22 3.5 Sijainti ja saavutettavuus Keskustakirjaston tulee sijaita samalla tavoin kuin kaupallisetkin tilat mahdollisimman vilkkaalla paikalla, hyvien jalankulkureittien varrella. Kirjaston tulee olla myös julkisin liikennevälinein helposti saavutettavissa. Kirjaston on erotuttava ympäristössään helposti ja olla kaupunkilaisten tunnistettava. 3.6 Henkilökunta Keskustakirjaston henkilökunta tulee olemaan 90 henkeä. Näistä noin 65 on kirjastoammatillista henkilökuntaa ja noin 25 muuta henkilökuntaa. Kirjastoammatillista henkilökuntaa siirtyy pääkirjastosta Pasilasta ja muista kirjastoista 30 henkeä ja Kirjasto 10:n sekä Lasipalatsin Kohtaamispaikan koko henkilökunta, 30 henkeä. Uusien vakanssien tarve on 30. Keskustakirjaston henkilöstön tarpeeseen vaikuttaa se, että toimintaa on vuorokauden ympäri. Kysytyimmät osat kirjastosta pidetään auki läpi vuorokauden. Työtilojen järjestelyihin vaikuttaa vaativampiin tehtäviin perehtyneen, mm. kirjallisten tapahtumien tuotantoon ja kirjastoalan ns. metodisiin töihin; erityisesti lasten- ja nuorten palveluihin, ikäihmisille ja muille erityisryhmille suunnattuihin erityispalveluihin yms. suuntautuneen henkilöstön tavanomaista suurempi määrä. 3.7 Käyttöennuste Keskustakirjaston vuotuisen kävijämäärän ennustetaan olevan 1,5 miljoonaa käyntiä. Päivittäinen kävijämäärä tulee olemaan keskimäärin noin 5000 kävijää. Aineiston lainausennuste on 1,5 miljoonaa aineistoyksikköä vuodessa. 3.8 Pinta-alatavoite ja tilaohjelma Koko kaupunkia laajalti palvelevan pääkirjaston tai keskustakirjaston tyyppisen kirjaston pinta-alatavoitteeksi on pohjoismaisissa pääkaupungeissa asetettu 25 %:n osuus koko kirjastoverkon tilasta. Kaupunginkirjaston kiinteiden kirjastotilojen kokonaispinta-ala vuonna 2006 on 37 065 neliömetriä huoneistoalaa eli 66,3 neliömetriä 1000 asukasta kohti. Opetusministeriön suositus kirjastotilasta on 100 neliömetriä hyötypinta-alaa / 1000 asukasta. Opetusministeriön asettamasta tavoitteesta puuttuu Helsingissä näin ollen vähintään 18 935 neliömetriä hyötyalaa. 25 % ministeriön suosituksen mukaisesta 56 000 neliömetrin hyötypinta-alasta on 14 000 neliömetriä. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on taloussuunnitelmaehdotuksissaan ehdottanut keskustakirjaston pinta-alaksi 10 000 neliömetriä hyötyalaa; bruttoalaa noin 14 000 neliömetriä. Alustava tilaohjelma "aula" 3830
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 23 - sisäänkäynti 280 - aulatilat, oleskelu 500 - orientaatio, neuvonta, valvonta 40 - kirjaston palvelupiste 420 - it-palvelut 400 - näyttelytilat 380 - ulkoiset ei-kaupalliset palvelut 120 - ulkoiset kaupalliset palvelut 380 - tapahtuma- ja esitystilat 720 - opetus-, ryhmätyö- ja kokoontumistilat 590 lehdet 690 kaunokirjallisuus 940 tietokirjallisuus 1110 lasten- ja nuortenkirjasto 880 musiikki- ja av-kirjasto 730 työ- ja sosiaalitilat 1100 varastotilat 400 HYÖTYALA YHTEENSÄ 9680 m 2 Vuokralaskelman perusteena olevan huoneistoalan arvio on 12 000 m2. 3.9 Vapautuvat tilat Kaupunginkirjasto yhdistää Pääpostitalossa sijaitsevan Kirjasto 10:n ja Lasipalatsin Kohtaamispaikan toiminnot Keskustakirjastoon ja luopuu näiden nykyisistä 994 m 2 :n ja 347 m 2 :n tiloista. Molemmissa toimipaikoissa on lyhytaikaiset vuokrasopimukset, jotka päättyvät ennen Keskustakirjaston valmistumista. 3.10 Tiivistelmä tavoitteiksi ja päämääräksi Keskustakirjasto on laadukas, aina auki oleva, erittäin keskeisesti ja hyvin saavutettavaksi sijoitettu tilava kirjasto, joka erottuu rakennuksena, on kaupunkilaisten omakseen tuntema, vuorovaikutteisesti toimiva, tuore kirjastotoiminnan innovaatioalusta ja monenlaisen luovuuden lähde. Olennaista siinä on: Erinomainen saavutettavuus ja käytettävyys: keskeinen sijainti, auki 24 t / vrk. Korkea laatu: arvokas, kestävä ja hyvin toimiva, turvallinen, kaupunkilaisista tuttu ja helposti omaksi otettava toimintaympäristö, monipuolinen ja luotettava sisältö.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 24 Helppo erottuvuus / näkyvyys / orientoitavuus: kaupunkilaisten ylpeyden aihe, matkailijoiden kiinnostuksen kohde, kohtaamispaikka, uusi Stockan kello. Avoin vuorovaikutteisuus: olennaista toiminnassa on sen kehittäminen evolutionaarisesti; käyttäjät osallistuvat sisältöjen ja toimintojen tuotantoon. Ajanmukainen tuoreus: sisältää toimintamuotoja, jotka ovat nyt vasta idullaan. Evolutionaarisuudesta ja käyttäjien ja kirjaston vuorovaikutteisesta toiminnasta odotetaan ratkaisumalleja tähän haasteeseen. 4 LAATUTASO 4.1 Määritysperusteet Keskustakirjaston rakennuksen laatutaso vastaa Suomessa viime aikoina toteutettujen kirjastorakennusten laatutasoa. Taso määritellään kaupunginhallituksen päätöksen (27.12.1972 3646) mukaan seuraavasti: ohjeikä yli 70 v, 1. lk; ulkopinnat normaali taso, 2. lk; sisäpinnat normaali taso, 2. lk; ergonomiset ominaisuudet normaali taso, 2. lk; kalusteet normaali taso, 2. lk. 4.2 Erityiset ominaisuudet Rakennuksen ja ulkotilojen suunnittelulla tulee luoda kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja hyvin toimiva julkinen rakennus. Massoittelussa ja tilaratkaisussa on tavoitteena inhimillinen, mittakaavaltaan ympäristöön luontuva arkkitehtuuri. Rakennejärjestelmien ja taloteknisten järjestelmien tulee mahdollistaa tilojen muunneltavuus. Pintamateriaaleissa ja kalustetyypeissä otetaan huomioon kulutuskestävyys, puhdistettavuus ja kunnostettavuus. Liikuntaesteiset tulee ottaa suunnittelussa huomioon Suomen rakentamismääräyskokoelman F1-osan mukaisesti. Suunnittelussa noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta tavoitteena elinkaarikustannuksiltaan edulliset suunnitteluratkaisut. Materiaali- yms. valintoja tehtäessä pyritään käyttökustannuksia alentaviin ratkaisuihin. Sisäilmaston laatuun kiinnitetään erityistä huomiota tavoitteena hallittu sisälämpötila, tarvittaessa työ- ja yleisötiloja varustetaan jäähdytyksellä. Lisäksi materiaalien valinnassa käytetään puhtausluokaltaan M1-luokan materiaaleja silloin, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. Rakennus varustetaan kattavilla sähkö-, tele- ja atk-järjestelmillä. Erityistilojen talotekniikka, av-tekniikka, akustointi, äänieristys, pimennys jne. toteutetaan toiminnan edellyttämällä tavalla. Arkkitehtonisesta ratkaisusta ja runkosyvyydestä riippuen rakennukseen tulee laajahkoja lasiseiniä ja/tai valokatteita. Tietyissä pinnoissa käytetään arkkitehtonisesta ratkaisusta riippuen tavanomaista laadukkaampia materiaaleja (aulatilojen lattiat, julkisivut).
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 25 Kaupunginvaltuuston hyväksymän ponnen mukaan 1 % rakennuskustannuksista käytetään sellaisen kuvataiteen hankintaan, joka soveltuu rakennuksen arkkitehtuuriin ja sen toimintoihin. 5 RAKENNUS JA TONTTI Kirjastorakennuksen tulee sijaita keskeisesti, keskusta-alueen suurten ihmisvirtojen kulkureittien varrella, kaikin liikkumismuodoin hyvin saavutettavissa. Keskustakirjaston lähiympäristön tulee tarjota runsaasti muita palveluja, sekä julkisia että kaupallisia, ja vapaa-ajantoimintoja, jotta saavutettaisiin riittävästi eri toimintojen välisiä synergia- ja integraatioetuja. Rakennuspaikalla tulee olla attraktion herättämismahdollisuudet. Keskeisestä sijainnista johtuen valittavalla rakennusratkaisulla tulee olemaan suuri kaupunkikuvallinen ja symbolinen merkitys. Kirjaston tulee olla myös kaupunkitoimintojen kannalta korkeatasoinen. Kirjastolla tulee olla oma identiteetti. Sen tulee erottua edukseen lähiympäristöstään, mutta silti sopeutua lähtökohtana olevaan kaupunkitilaan. Kirjasto ei välttämättä tarvitse omaa tonttia, vaan se voi olla myös osana suurempaa rakennuskompleksia. Keskustakirjaston tulee toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti elävöittää nykyistä keskustaa. Kirjaston pääsisäänkäynnin vilkkaimmin käytettyine yleisötiloineen tulee sijaita katutasossa. Yleisö tulee houkutella kirjastoon. Käyntikynnyksen tulee olla matala (tai ei kynnystä ollenkaan). Kirjaston toimintojen tulee näkyä ulos ja niiden tulee voida tarpeen mukaan laajentua ajoittain katutilaan. Yleisötilojen tulisi pääasiassa sijaita ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Rakennuksessa on tärkeätä näkyvyys ja suunnistamisen helppous. Kirjaston pääsisäänkäynnistä tulee muodostaa keskustan uusi tapaamispaikka, tyyliin kirjaston kello alla. Ulkotilat ovat suotavia; pienet oleskelutorit, terassi- ja kattopuutarhat yms. 6 KUSTANNUKSET Hankkeen kustannuksiin kuuluvat rakennuskustannukset, kertaluontoiset kalustamisen ja varustamisen kustannukset sekä kirjastotoiminnan jatkuvat käyttökustannukset. 6.1 Rakennuskustannukset Rakennusvirastossa on laskettu Keskustakirjaston alustavat rakennuskustannukset tämän tarveselvityksen tilaohjelman perusteella pitäen perustamiskustannusten lähtökohtana Töölönlahden alueen kaupungin tonttien perustamisoloja. Rakentamisen alustava kustannusarvio on 43 100 000 euroa ilman arvonlisäveroa ja arvonlisäverollisena 52 588 000 euroa (RI 115,3 ja THI 142,5). 6.2 Keskustakirjaston toiminnan käynnistämisen kustannukset
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 26 Tilojen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannukset ovat noin 6 milj. euroa, josta tietoteknisen varustuksen kustannukset ovat noin 1 milj. euroa. Aineistojen hankinnan perustamiskustannukset käsittelykuluineen ovat 1,1 miljoona euroa. 6.3 Toistuvat käyttökustannukset Käyttökustannuksiin kuuluvat huoneistomenot; vuokra, sähkö ja siivous. Kiinteistöviraston tilakeskuksen kustannusarvion perusteella laskema vuokra-arvio Keskustakirjaston huoneistoalaltaan 12 000 m 2 :n kokoiseksi arvioidusta tilasta on pääomavuokran osalta 16,46 euroa ja ylläpitovuokran osalta 12,60 euroa / m 2 / kk, yhteensä 29,06 euroa / m 2 / kk. Arvioitu vuosivuokra on tällöin 4 184 640,00 euroa (alv. 0 %). Muiden huoneistomenojen, sähkön ja siivouksen, kustannusarvio on 350 000 euroa. Henkilöstömenojen lisäys muodostuu 30 uudesta vakanssista, joiden määrärahantarve arvioidaan 1,2 miljoonaksi euroksi. Vuotuinen aineistomäärärahan lisätarve on 360 000 euroa, mikä kohentaa asukaskohtaista aineistomäärärahaa lähemmäksi valtakunnallista tasoa. Jatkuva käyttökustannusten lisäys kaupunginkirjaston talousarvioon on 6,1 miljoonaa euroa. 7 TAVOITEAIKATAULU JA RAHOITUSTARVE Tavoitteena on, että Keskustakirjastosta muodostuu kaupungin yhteinen kärkihanke. Tilakeskuksen tulisi ehdottaa hanketta vuoden 2007 keväällä kaupungin rakentamisohjelmaan kaudelle 2008-2012 toteutettavaksi kauden viimeisinä vuosina 2011 2012. Koska Keskustakirjasto on sekä kulttuurisesti että taloudellisesti suuri ja kaupunkikuvassa merkittävä rakennus, sen suunnittelusta tulisi järjestää arkkitehtuurikilpailu. Vuonna 2008 tilakeskuksessa voidaan laatia hankesuunnitelma ja arkkitehtuurikilpailuohjelma, jonka ratkaisu saadaan vuonna 2009. Hankesuunnitelma on mahdollista hyväksyä valtuustossa vuonna 2009. Rakennusta päästään suunnittelemaan tarkemmin vuonna 2010 ja rakentaminen voi alkaa 2011 ja keskustakirjasto valmistua 2012. Kaupungin rahoitusta tarvitaan hankesuunnitteluun ja alustavaan suunnitteluun jo vuonna 2008 ja arkkitehtuurikilpailuun vuonna 2009. Keskustakirjaston kaupungin koko rahoitustarve ja rahoituksen ajoitus riippuvat hankkeen toteuttamistavasta. 8 PÄÄTÖSEHDOTUS Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee omalta osaltaan hyväksyä Keskustakirjaston tarveselvityksen sisällön ja lähettää sen edelleen tarvittavia toimenpiteitä varten kiinteistöviraston tilakeskukselle.
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 KAUPUNGINKIRJASTO Tilasuunnittelu / 23.11.2006 KIRJASTOT 1882-2006 1882 Pääkirjasto (uusi kirjastorakennus, Rikhardinkatu) aik. Helsingin kansankirjasto, perustettu 1860 1889 Sörnäisten haaraosasto 1898 Töölön haaraosasto 1908 Hermannin myöh. Vallilan haaraosasto 1912 Sörnäisten haaraosastolle uusi kirjastorakennus; nimen muutos: Kallion haaraosasto 1926 Käpylän haaraosasto 1930 Pasilan Haaraosasto (toiminta lopetettiin 1967) 1939 Käpylän haaraosasto (uudet tilat) 1940 Eteläinen haaraosasto; vuodesta 1961 Eteläinen sivukirjasto (uudet tilat; vuodesta 1989 Punavuoren kirjasto, toiminta lopetettiin 2005) 1946 Alueliitosten yhteydessä Helsingin kaupungin hallintaan siirtyivät seuraavat kirjastot: Haaga, Herttoniemi, Kulosaari, Lauttasaari, Malmi, Munkkiniemi, Oulunkylä, Pakila, Pitäjänmäki, Puistola, Tapanila, Vartiokylä 1954 Toukolan sivukirjasto; muutoksia 1978 1956 Pukinmäen sivukirjasto; toim. lopetettiin 1968 1957 Maunulan sivukirjasto; uudet tilat 1995 1957 Suomenlinnan sivukirjasto 1958 Vallisaaren sivukirjasto (toiminta lopetettiin 1981) 1958 Porolahden sivukirjasto; vuodesta 1981 Roihuvuoren kirjasto 1960 Kaarelan sivukirjasto (vuodesta 1982 Kannelmäen) 1964 Etelä-Haagan (ent. Haagan) sivukirjasto (uudet tilat) 1966 Malmin kirjasto (uudet tilat) 1966 Kulosaaren kirjasto (uudet tilat) 1967 Vuosaaren kirjasto 1972 Pihlajamäen sivukirjasto; vuodesta 1999 Viikin kirjasto 1972 Herttoniemen sivukirjasto (uudet tilat) 1975 Kontulan sivukirjasto 1976 Laajasalon sivukirjasto 1978 Tapanilan sivukirjasto (uudet tilat) 1981 Jakomäen sivukirjasto 1981 Pohjois-Haagan sivukirjasto 1982 Suutarilan sivukirjasto 1984 Puotinharjun sivukirjasto; vuodesta 1989 Itäkeskuksen kirjasto 1985 Pukinmäen sivukirjasto 1985 Puistolan sivukirjasto 1986 Malminkartanon sivukirjasto 1986 Tapulikaupungin sivukirjasto; uudet tilat ent. Puistolan 1986 Paloheinän sivukirjasto (uudet tilat), (ent. Pakilan) 1986 Lauttasaaren sivukirjasto (uudet tilat) 1986 uusi pääkirjasto, Pasilan kirjasto 1987 Oulunkylän sivukirjasto (uudet tilat) 1988 Rikhardinkadun sivukirjasto (ent. pääkirjaston perusparannus 1. vaihe) 1989 Suomenlinnan kirjasto (peruskorjaus)
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 KAUPUNGINKIRJASTO Tilasuunnittelu / 23.11.2006 1990 Munkkiniemen kirjasto (uudet tilat) 1990 Kallion kirjasto (peruskorjaus ja laajennus) 1991 Töölön kirjasto (perusparannus) 1991 Pitäjänmäen kirjasto (uudet tilat) 1991 Vallilan kirjasto (uudet tilat) 1992 Kannelmäen kirjasto (uudet tilat Kanneltalossa) 1994 Malmin kirjasto (uudet tilat Malmitalossa) 1994 Kirjakaapeli, vuodesta 2005 Kirjasto 10 1995 Maunulan kirjasto (uudet tilat) 1996 Punavuoren kirjasto (uudet tilat; toiminta lopetettu 2005) 1996 Ruoholahden lastenkirjasto 1997 Etelä-Haagan kirjasto (peruskorjaus ja laajennus) 1997 Myllypuron lehtisali 1997 Pikku-Huopalahden lastenkirjasto 1998 Kirjakaapeli (uudet tilat; vuodesta 2005 Kirjasto 10) 1998 Itäkeskuksen kirjasto (peruskorjaus ja laajennus Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoassa) 1999 Viikin kirjasto (uudet tilat), (ent. Pihlajamäen kirjasto) 2001 Vuosaaren kirjasto (uudet tilat) 2002 Pasilan musiikkiasema (ent. pääkirjaston musiikkiosasto) 2003 Rikhardinkadun kirjasto (peruskorjaus 2. vaihe) 2004 Arabianrannan kirjasto 2005 Kirjasto 10 (Kirjakaapeli ja Pasilan musiikkiasema yhdistettiin) 2005 Suutarilan kirjasto (peruskorjaus ja laajennus) 2005 Kohtaamispaikka@lasipalatsi 2006 Pasilan kirjasto (peruskorjaus ja muutostyöt)
Liite 2 HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTO 1910-2005 1/2 toimi- vuosi lainaus +/- muutos kirjoja asuk- lainaa/ kirjoja/ pisteitä ed.vuosi % kaita asukas asukas pk+3 1910 229 908 49 303 118 736 1,9 0,4 pk+3 1911 244 300 14 392 6,3% 52 713 123 086 2,0 0,4 pk+3 1912 395 186 165 278 67,7% 57 352 129 396 3,1 0,4 pk+3 1913 394 563-623 -0,2% 63 560 145 390 2,7 0,4 pk+3 1914 408 264 13 701 3,5% 69 111 149 809 2,7 0,5 pk+3 1915 414 460 6 196 1,5% 73 850 153 467 2,7 0,5 pk+3 1916 473 085 58 625 14,1% 79 359 169 938 2,8 0,5 pk+3 1917 497 162 24 077 5,1% 85 287 161 911 3,1 0,5 pk+3 1918 325 352-171 810-34,6% 90 378 155 735 2,1 0,6 pk+3 1919 465 002 139 650 42,9% 96 585 144 323 3,2 0,7 pk+3 1920 505 402 40 400 8,7% 99 819 152 200 3,3 0,7 pk+3 1921 602 939 97 537 19,3% 103 599 154 922 3,9 0,7 pk+3 1922 582 943-19 996-3,3% 109 144 154 978 3,8 0,7 pk+3 1923 593 666 10 723 1,8% 115 150 153 981 3,9 0,7 pk+3 1924 634 415 40 749 6,9% 123 395 156 655 4,0 0,8 pk+3 1925 651 498 17 083 2,7% 130 290 162 070 4,0 0,8 pk+4 1926 685 561 34 063 5,2% 141 238 168 605 4,1 0,8 pk+4 1927 704 161 18 600 2,7% 151 588 177 314 4,0 0,9 pk+4 1928 702 948-1 213-0,2% 162 281 188 607 3,7 0,9 pk+4 1929 723 924 20 976 3,0% 171 489 201 480 3,6 0,9 pk+5 1930 804 595 80 671 11,1% 180 757 205 833 3,9 0,9 pk+5 1931 956 601 152 006 18,9% 189 867 209 378 4,6 0,9 pk+5 1932 1 103 676 147 075 15,4% 197 703 214 110 5,2 0,9 pk+5 1933 1 135 984 32 308 2,9% 203 825 217 346 5,2 0,9 pk+5 1934 1 087 649-48 335-4,3% 210 838 221 524 4,9 1,0 pk+5 1935 1 058 506-29 143-2,7% 218 881 225 482 4,7 1,0 pk+5 1936 997 683-60 823-5,7% 224 740 230 394 4,3 1,0 pk+5 1937 899 151-98 532-9,9% 233 408 236 725 3,8 1,0 pk+5 1938 871 381-27 770-3,1% 243 156 246 784 3,5 1,0 pk+5 1939 735 110-136 271-15,6% 251 994 258 117 2,8 1,0 pk+6 1940 788 972 53 862 7,3% 263 965 252 484 3,1 1,0 pk+6 1941 959 618 170 646 21,6% 274 992 277 995 3,5 1,0 pk+6 1942 846 565-113 053-11,8% 282 136 253 890 3,3 1,1 pk+6 1943 819 367-27 198-3,2% 287 584 258 061 3,2 1,1 pk+6 1944 634 298-185 069-22,6% 294 940 265 336 2,4 1,1 pk+6+l 1945 805 427 171 129 27,0% 306 735 276 277 2,9 1,1 pk+18+l 1946 987 750 182 323 22,6% 328 501 341 563 2,9 1,0 pk+18+l 1947 1 038 924 51 174 5,2% 347 669 357 533 2,9 1,0 pk+18+l 1948 1 032 308-6 616-0,6% 361 062 357 139 2,9 1,0 pk+18+l 1949 1 119 438 87 130 8,4% 382 221 359 813 3,1 1,1 pk+18+l 1950 1 114 277-5 161-0,5% 400 676 368 519 3,0 1,1 pk+18+l 1951 1 257 760 143 483 12,9% 446 705 375 981 3,3 1,2 pk+18+l 1952 1 424 552 166 792 13,3% 486 242 384 521 3,7 1,3 pk+18+l 1953 1 623 365 198 813 14,0% 529 605 394 511 4,1 1,3 pk+19+l 1954 1 750 302 126 937 7,8% 557 585 396 343 4,4 1,4 pk+19+l 1955 1 766 557 16 255 0,9% 572 953 403 970 4,4 1,4 pk+20+l 1956 1 856 693 90 136 5,1% 610 773 412 195 4,5 1,5 pk+22+l 1957 2 088 859 232 166 12,5% 656 126 421 160 5,0 1,6 pk+24+l 1958 2 421 478 332 619 15,9% 686 734 431 049 5,6 1,6 pk+24+l 1959 2 479 834 58 356 2,4% 712 333 441 678 5,6 1,6 pk+25+l 1960 2 362 236-117 598-4,7% 749 121 448 315 5,3 1,7
Liite 2 HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTO 1910-2005 2/2 toimi- vuosi lainaus +/- muutos kirjoja asuk- lainaa/ kirjoja/ pisteitä ed.vuosi % kaita asukas asukas pk+25+l 1961 2 368 183 5 947 0,3% 775 500 457 121 5,2 1,7 pk+25+l 1962 2 285 961-82 222-3,5% 804 442 467 371 4,9 1,7 pk+25+l 1963 2 380 660 94 699 4,1% 826 142 477 110 5,0 1,7 pk+25+l 1964 2 512 198 131 538 5,5% 848 475 487 422 5,2 1,7 pk+25+l 1965 2 557 862 45 664 1,8% 873 529 494 796 5,2 1,8 pk+25+l 1966 2 743 947 186 085 7,3% 899 699 507 283 5,4 1,8 pk+26+l+a 1967 3 074 588 330 641 12,0% 954 318 516 472 6,0 1,8 pk+25+l+a 1968 3 520 152 445 564 14,5% 985 590 522 307 6,7 1,9 pk+24+l+a 1969 3 671 657 151 505 4,3% 1 019 446 525 628 7,0 1,9 pk+24+l+a 1970 3 870 215 198 558 5,4% 1 070 989 523 677 7,4 2,0 pk+24+l+a 1971 4 326 570 456 355 11,8% 1 131 284 522 235 8,3 2,2 pk+25+l+a 1972 4 614 856 288 286 6,7% 1 193 542 520 042 8,9 2,3 pk+25+l+a 1973 4 854 670 239 814 5,2% 1 253 396 515 520 9,4 2,4 pk+25+l+a 1974 5 104 141 249 471 5,1% 1 308 077 510 205 10,0 2,6 pk+26+l+a 1975 5 364 221 260 080 5,1% 1 386 825 502 961 10,7 2,8 pk+27+l+a 1976 5 795 866 431 645 8,0% 1 465 026 497 269 11,7 2,9 pk+27+l+a 1977 6 237 608 441 742 7,6% 1 532 286 492 413 12,7 3,1 pk+27+l+a 1978 6 318 019 80 411 1,3% 1 595 348 488 268 12,9 3,3 pk+27+l+a 1979 6 095 829-222 190-3,5% 1 664 228 485 403 12,6 3,4 pk+27+l+a 1980 6 178 667 82 838 1,4% 1 746 426 483 675 12,8 3,6 pk+29+l+a 1981 6 191 949 13 282 0,2% 1 833 243 482 833 12,8 3,8 pk+29+l+a 1982 6 219 900 27 951 0,5% 1 872 186 482 989 12,9 3,9 pk+29+l+a 1983 6 123 623-96 277-1,5% 1 916 797 484 124 12,6 4,0 pk+29+l+a 1984 5 821 825-301 798-4,9% 1 947 140 484 391 12,0 4,0 pk+30+l+a 1985 6 016 577 194 752 3,3% 1 974 337 483 364 12,4 4,1 pk+33+l+a 1986 6 135 746 119 169 2,0% 1 936 348 485 626 12,6 4,0 pk+33+l+a 1987 6 230 941 95 195 1,6% 2 031 111 487 428 12,8 4,2 pk+33+l+a 1988 6 176 240-54 701-0,9% 2 097 417 491 148 12,6 4,3 pk+33+l+a 1989 6 040 684-135 556-2,2% 2 010 085 491 777 12,3 4,1 pk+33+l+a 1990 5 959 644-81 040-1,3% 2 056 314 490 872 12,1 4,2 pk+33+l+a 1991 6 753 256 793 612 13,3% 2 059 690 492 499 13,7 4,2 pk+33+l+a 1992 7 554 586 801 330 11,9% 2 107 916 497 526 15,2 4,2 pk+33+l+a 1993 8 209 055 654 469 8,7% 2 247 192 501 518 16,4 4,5 pk+34+l+a 1994 8 460 026 250 971 3,1% 2 058 057 508 588 16,6 4,0 pk+34+l+a 1995 8 794 637 334 611 4,0% 2 135 805 515 765 17,1 4,1 pk+34+l+a 1996 9 004 437 209 800 2,4% 2 005 856 525 031 17,2 3,8 pk+34+l+a 1997 8 881 658-122 779-1,4% 1 795 214 532 053 16,7 3,4 pk+34+l+a 1998 8 628 027-253 631-2,9% 1 800 404 539 363 16,0 3,3 pk+36+l+a 1999 8 966 933 338 906 3,9% 1 799 953 546 317 16,4 3,3 pk+36+l+a 2000 9 150 598 183 665 2,0% 1 806 255 555 474 16,6 3,3 pk+36+l+a 2001 9 343 700 193 102 2,1% 1 826 176 559 718 16,7 3,3 pk+36+l+a 2002 9 877 608 533 908 5,7% 1 824 969 559 716 17,6 3,3 pk+37+l+a 2003 9 970 197 92 589 0,9% 1 815 313 559 330 17,8 3,2 pk+37+l+a 2004 10 232 092 261 895 2,6% 1 788 711 559 046 18,3 3,2 pk+35+l+a 2005 10 073 766 158 326 1,5% 1 676 268 560 905 18,0 3,0 1999 Ruoholahden ja Pikku-Huopalahden lastenkirjastot on laskettu sivukirjastoiksi pk= pääkirjasto +3 jne = sivukirjastoja l= laitoskirjastot a= kirjastoautot lisäksi kaupunginkirjastolla oli lainauspisteet keskuspoliisiasemalla (1956-1964) ja palolaitoksella (1948-1958) HUOM kirjat sisältävät tässä tilastossa myös nuotit
Kirjaston käyttötilasto suurpiireittäin 1996-2005 Liite 3 KOKONAISLAINAUS SUURPIIREITTÄIN 1996-2005 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 kirjastot 10 073 766 10 232 092 9 970 197 9 877 608 9 343 700 9 150 598 8 966 933 8 628 027 8 881 658 9 004 437 yhteensä Pääkirjasto 845 518 929 158 943 384 1 374 599 1 297 672 1 237 993 1 170 693 1 151 771 1 098 403 1 083 712 musiikkiasema 18 972 386 140 374 767 kaukolainat 0 0 890 10 352 10 367 8 173 7 878 6 698 5 922 5 361 kirjastoautot 241 900 254 964 250 888 251 625 253 257 237 233 237 302 246 116 245 360 258 531 kotipalvelu 36 491 35 605 35 235 56 524 57 786 52 817 50 627 46 684 47 482 49 069 laitoskirjastot 65 470 74 475 82 083 120 723 126 753 129 405 138 183 136 736 143 896 154 271 yhteensä 1 208 351 1 680 342 1 687 247 1 813 823 1 745 835 1 665 621 1 604 683 1 588 005 1 541 063 1 550 944 1.Rikhardinkatu 654 205 649 759 288 523 530 951 581 351 590 270 569 864 583 070 574 253 605 144 Kirjasto10 409 139 Kirjakaapeli 5 512 42 282 39 515 28 890 23 720 27 333 29 373 10 391 6 969 11 430 Lauttasaari 222 081 223 280 223 031 207 153 198 481 186 818 200 808 212 496 219 651 235 550 Punavuori 37 241 84 677 107 296 89 531 88 239 86 755 87 408 111 314 118 686 115 786 Ruoholahti 25 612 19 136 19 379 20 026 18 428 19 536 18 264 Suomenlinna 8 301 7 172 7 642 7 135 6 617 6 415 6 820 6 960 7 965 8 399 Töölö 825 544 831 643 844 870 786 957 740 895 720 252 705 458 690 121 678 767 544 846 yhteensä 2 187 635 1 857 949 1 530 256 1 670 643 1 657 731 1 637 379 1 617 995 1 614 352 1 606 291 1 521 155 2.Kannelmäki 401 177 404 332 403 270 379 735 361 100 359 505 351 329 345 180 369 390 386 509 Etelä-Haaga 197 303 202 828 186 543 172 581 165 665 166 957 163 180 191 946 122 229 97 782 Pikku-Huopalahti 23 145 23 466 23 282 23 035 18 998 21 978 24 331 Malminkartano 69 949 77 125 85 414 89 910 84 621 90 411 93 181 96 544 110 795 120 718 Munkkiniemi 148 912 151 572 147 818 149 172 140 483 141 959 136 923 136 703 138 067 155 360 Pitäjänmäki 124 087 130 127 140 883 135 945 134 537 135 390 137 269 136 671 140 136 145 456 P-Haaga 149 058 152 515 161 845 165 261 160 360 168 968 172 432 183 680 199 725 204 986 yhteensä 1 113 631 1 141 965 1 149 055 1 115 639 1 065 764 1 085 168 1 078 645 1 090 724 1 080 342 1 110 811 3.Kallio 729 591 725 912 721 306 646 194 616 310 620 248 613 708 638 214 640 253 663 324 Käpylä 131 600 133 786 148 208 122 901 121 111 122 611 116 973 126 141 132 911 133 740 Arabianranta 100 822 80 740 5 260 30 755 29 852 29 407 30 550 29 658 31 221 31 182 Vallila 132 789 140 020 153 170 139 867 135 586 136 078 142 237 144 654 111 247 119 366 yhteensä 1 094 802 1 080 458 1 027 944 939 717 902 859 908 344 903 468 938 667 915 632 947 612
Kirjaston käyttötilasto suurpiireittäin 1996-2005 Liite 3 KOKONAISLAINAUS SUURPIIREITTÄIN 1996-2005 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 4.Maunula 96 907 100 468 107 224 439 961 101 866 103 037 106 652 110 298 111 364 115 710 Oulunkylä 467 897 475 520 468 307 439 961 424 599 424 871 419 945 408 241 411 039 421 075 Paloheinä 245 152 237 399 225 736 213 424 198 901 204 247 198 385 209 755 219 552 231 924 yhteensä 809 956 813 387 801 267 764 289 725 366 732 155 724 982 728 294 741 955 768 709 5.Malmi 424 024 420 392 406 474 388 941 367 546 358 286 353 398 349 474 345 378 356 743 Jakomäki 98 068 104 035 107 466 108 683 98 273 94 593 96 877 93 790 98 668 102 129 Puistola 125 392 128 507 135 534 130 317 122 564 126 902 124 381 122 374 131 089 134 351 Pukinmäki 181 693 182 867 178 540 182 849 181 130 174 494 178 626 181 448 195 060 208 527 Suutarila 69 483 141 666 145 028 137 654 134 150 138 879 143 390 148 004 150 941 157 288 Tapanila 136 898 122 125 132 025 123 804 111 941 107 178 103 480 100 702 91 836 96 318 Tapulikaupunki 101 273 95 027 110 423 106 766 106 344 111 265 119 286 122 666 128 361 132 143 Viikki 237 666 227 311 216 829 202 573 181 280 179 243 110 656 121 884 121 122 118 170 yhteensä 1 374 497 1 421 930 1 432 319 1 381 587 1 303 228 1 290 840 1 230 094 1 240 342 1 262 455 1 305 669 6.Herttoniemi 137 843 180 495 189 440 166 438 135 938 117 206 151 452 137 519 132 269 131 400 Kulosaari 44 647 45 975 44 147 36 524 38 106 38 165 37 983 42 122 38 298 44 288 Laajasalo 216 542 225 220 219 910 214 778 188 800 183 888 183 890 183 904 173 064 182 227 Roihuvuori 107 939 113 459 115 221 116 037 108 443 110 752 108 215 122 465 108 670 109 215 yhteensä 506 971 565 149 568 718 533 777 471 287 450 011 481 540 486 010 452 301 467 130 7.Itäkeskus 1 036 411 857 541 998 913 902 864 889 032 861 760 847 377 422 577 815 738 844 663 Kontula 302 069 321 498 308 030 301 458 287 405 294 468 293 683 335 083 306 579 323 843 Vuosaari 439 443 491 873 466 448 453 811 295 193 224 852 184 466 183 973 159 302 163 901 yhteensä 1 777 923 1 670 912 1 773 391 1 658 133 1 471 630 1 381 080 1 325 526 941 633 1 281 619 1 332 407 Huom. Pikku-Huopalahden ja Ruoholahden lastenkirjastojen 1. Eteläinen suurpiiri lainat on 1996-1998 laskettu Etelä-Haagan ja Punavuoren kirjastojen lainauksiin. 2. Läntinen suurpiiri Pihlajamäen kirjasto on 15.9. 1999 alkaen Viikki 3. Keskinen suurpiiri Vuosaari suljettuna 27.12.2000-6.5.2001 muuton takia 4. Pohjoinen suurpiiri Pasilan musiikkasema avattiin 15.11.2002. Vuodesta 2003 pääkirjaston musiikkiosaston kävijät tilastoitu erikseen. 5. Koillinen suurpiiri Rikhardinkatu suljettuna 11.11.2002.-20.8.2003 remontin takia 6. Kaakkoinen suurpiiri Arabianranta ent. Toukola avattiin 19.1.2004 uusissa tiloissa. 7. Itäinen suurpiiri Itäkeskus suljettuna 1.11.2004-9.1.2005 muutostöiden vuoksi, avoinna ainoastaan kirjaston lehtialue. Punavuori suljettiin 30.6.2005. Tapulikaupunki remontin vuoksi suljettuna 27.12.2005-12.2.2006 Pasilan musiikkiasema suljettiin 31.12.2004 ja Kirjakaapeli 13.3.2005. Kirjasto10 avattiin uusissa tiloissa 1.4.2005. Itäkeskus suljettuna 1.11.2004-9.1.2005 muutostöiden vuoksi, avoinna ainoastaan kirjaston lehtialue.
Kirjaston käyttötilasto suurpiireittäin 1996-2005 Liite 3 KIRJASTOKÄYNNIT SUURPIIREITTÄIN 1996-2005 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 kirjastot 6 604 849 7 012 309 7 064 279 7 714 120 7 346 534 7 160 113 7 149 021 6 709 424 6 611 822 6 536 603 yhteensä Pääkirjasto 341 688 390 952 440 328 522 852 490 067 496 316 514 588 552 116 568 313 595 145 musiikkiasema 0 164 190 175 094 kirjastoautot 108 748 134 565 130 663 136 175 140 751 137 697 144 613 140 028 76 504 80 575 laitoskirjastot 29 952 32 950 39 584 52 148 58 912 63 270 68 624 62 315 74 565 81 956 yhteensä 480 388 722 657 785 669 711 175 689 730 697 283 727 825 754 459 719 382 757 676 1.Rikhardinkatu 568 552 561 316 205 184 547 081 636 534 644 716 638 395 663 375 668 642 686 452 Kirjasto10 418 366 Kirjakaapeli 33 818 264 299 290 169 284 788 268 261 276 102 305 890 62 019 31 255 74 376 Lauttasaari 174 297 177 635 189 144 192 240 183 134 146 440 160 071 174 073 179 764 179 916 Punavuori 37 266 89 644 126 287 102 579 91 748 88 721 91 532 121 538 121 192 102 138 Ruoholahti 28 648 35 005 35 463 33 973 32 712 31 979 32 412 Suomenlinna 16 237 16 475 17 330 14 329 13 262 11 576 11 671 9 097 10 122 9 860 Töölö 464 146 497 665 534 271 567 795 503 696 502 370 506 137 510 364 522 903 421 711 yhteensä 1 741 330 1 642 039 1 397 848 1 742 785 1 729 347 1 701 904 1 746 108 1 540 466 1 533 878 1 474 453 2.Kannelmäki 218 647 230 167 240 443 252 530 243 799 236 749 237 228 248 329 249 055 254 348 Etelä-Haaga 124 145 127 125 114 689 134 464 137 388 137 316 137 200 167 355 94 744 46 755 Pikku-Huopalahti 28 593 34 504 32 116 29 730 40 334 39 192 37 269 Malminkartano 52 463 59 723 78 292 89 807 91 630 93 679 93 992 99 854 111 939 110 842 Munkkiniemi 100 160 102 358 111 458 124 556 112 793 110 269 110 273 109 713 107 934 112 104 Pitäjänmäki 74 282 78 058 93 685 101 544 96 799 98 258 96 688 98 461 94 211 91 944 P-Haaga 96 075 102 371 110 024 122 350 113 591 120 825 124 238 121 610 127 325 125 570 yhteensä 694 365 734 306 780 707 854 981 836 334 836 288 836 888 845 322 785 208 741 563 3.Kallio 483 582 501 061 512 570 537 264 517 248 511 425 503 281 514 706 453 910 439 981 Käpylä 95 074 99 828 107 769 113 653 114 074 112 908 123 350 126 332 123 210 131 240 Toukola 93 165 84 045 0 24 309 25 150 24 718 23 570 22 263 22 137 20 893 Vallila 115 811 122 272 135 536 144 562 138 573 135 752 144 976 148 120 109 993 104 011 yhteensä 787 632 807206 755 875 819 788 795 045 784 803 795 177 811 421 709 250 696 125
Kirjaston käyttötilasto suurpiireittäin 1996-2005 Liite 3 KIRJASTOKÄYNNIT SUURPIIREITTÄIN 1996-2005 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 4.Maunula 50 445 60 729 69 504 76 540 70 663 70 589 73 381 76 909 72 657 68 736 Oulunkylä 233 616 253 141 264 883 275 949 263 093 266 770 245 781 232 865 242 177 241 979 Paloheinä 122 832 127 352 126 542 133 377 129 184 132 628 135 001 136 949 139 725 147 524 yhteensä 406 893 441 222 460 929 485 866 462 940 469 987 454 163 446 723 454 559 458 239 5.Malmi 363 658 377 454 377 027 413 124 396 036 375 427 390 619 379 511 318 780 312 319 Jakomäki 71 863 73 156 87 111 98 784 90 061 89 341 99 598 101 766 91 873 89 212 Puistola 96 272 80 834 103 402 111 769 109 566 125 477 119 662 112 941 120 970 129 013 Pukinmäki 110 642 118 883 118 009 136 378 135 255 131 400 137 739 148 571 149 866 159 098 Suutarila 49 274 91 431 105 216 117 863 115 638 118 864 121 594 116 022 117 463 120 326 Tapanila 71 971 71 741 81 213 83 870 76 413 82 258 79 348 76 316 67 791 66 479 Tapulikaupunki 77 032 77 350 114 249 130 306 130 888 125 994 131 869 133 003 116 164 117 149 Viikki 198 157 212 091 215 340 229 998 217 246 204 670 113 442 111 237 116 684 105 616 yhteensä 1 038 869 1 102 940 1 201 567 1 322 092 1 271 103 1 253 431 1 193 871 1 179 367 1 099 591 1 099 212 6.Herttoniemi 84 016 100 146 102 178 108 685 109 262 102 104 106 372 114 891 100 232 100 423 Kulosaari 41 714 46 530 47 840 53 879 46 862 46 849 45 260 49 801 39 479 46 315 Laajasalo 144 604 151 271 147 550 157 120 152 215 152 111 151 081 148 601 137 017 136 635 Roihuvuori 59 633 63 527 77 028 82 838 80 533 78 608 77 408 89 114 72 834 68 054 yhteensä 329 967 361 474 374 596 402 522 388 872 379 672 380 121 402 407 349 562 351 427 7.Itäkeskus 496 248 480 005 603 228 637 306 617 153 602 312 589 852 265 704 573 676 567 769 Myllypuron lehtisali 38 997 46 038 48 521 47 033 41 467 37 966 37 582 32 240 Kontula 231 534 238 984 230 686 243 691 234 925 239 184 245 138 282 171 250 997 253 838 Vuosaari 358 626 435 438 424 653 446 881 279 618 157 283 142 296 149 144 135 719 136 301 yhteensä 1 125 405 1 200 465 1 307 088 1 374 911 1 173 163 1 036 745 1 014 868 729 259 960 392 957 908 Huom. Pikku-Huopalahden ja Ruoholahden lastenkirjastojen lainat on 1996-1998 laskettu Etelä-Haagan j 1. Eteläinen suurpiiri Punavuoren kirjastojen käynteihin 2. Läntinen suurpiiri Pihlajamäen kirjasto 15.9. 1999 alkaen Viikki 3. Keskinen suurpiiri Vuosaari suljettuna 27.12.2000-6.5.2001 muuton takia 4. Pohjoinen suurpiiri Pasilan musiikkasema avattiin 15.11.2002. Vuodesta 2003 pääkirjaston musiikkiosaston kävijät tilastoitu erikseen. 5. Koillinen suurpiiri Rikhardinkatu suljettuna 11.11.2002.-20.8.2003 remontin takia 6. Kaakkoinen suurpiiri Arabianranta ent. Toukola avattiin 19.1.2004 uusissa tiloissa. 7. Itäinen suurpiiri Itäkeskus suljettuna 1.11.2004-9.1.2005 muutostöiden vuoksi, avoinna ainoastaan kirjaston lehtialue. Punavuori suljettiin 30.6.2005. Tapulikaupunki remontin vuoksi suljettuna 27.12.2005-12.2.2006
Kirjaston käyttötilasto suurpiireittäin 1996-2005 Liite 3 Pasilan musiikkiasema suljettiin 31.12.2004 ja Kirjakaapeli 13.3.2005. Kirjasto10 avattiin uusissa tiloissa 1.4.2005. Itäkeskus suljettuna 1.11.2004-9.1.2005 muutostöiden vuoksi, avoinna ainoastaan kirjaston lehtialue.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 5.12.2006 Liite 4 Metropolitan Libraries Section IFLA Statistics 2005 Visits Per Year Population Name of Library System City/Town Country Number of Branch Libraries Loans of All Materials Per Year Loans per Inhabitant Whole System Central Library 560 761 Helsinki City Library Helsinki Finland 35 10 072 480 17,96 6 604 849 341 688 584 601 Vancouver Public Library Vancouver Canada 22 9 848 381 16,85 6 598 419 2 388 955 502 362 Københavns Kommunes Biblioteker - Copenhagen Copenhagen Denmark 19 7 684 405 15,30 4 243 007 889 167 455 054 Toledo-Lucas County Public Library Toledo USA 18 6 309 751 13,87 3 559 569 634 080 304 243 Yarra Plenty Regional Library Melbourne Australia 8 3 787 309 12,45 1 568 816 N/A 2 481 494 Toronto Public Library Toronto Canada 99 30 575 254 12,32 17 049 638 1 060 186 487 199 Städtische Bibliotheken Dresden Dresden Deutschland 22 5 291 351 10,86 1 773 249 468 184 971 757 Brisbane City Council Library Brisbane Australia 32 10 049 926 10,34 2 869 310 N/A 6 889 000 Hong Kong Public Libraries Hong Kong China 64 61 004 313 8,86 43 843 483 5 006 515 2 229 379 Queens Borough Public Library Queens, NY USA 62 19 482 461 8,74 14 103 344 1 472 862 515 997 Hannover Public Library Hannover Germany 19 3 917 923 7,59 1 618 786 282 945 859 361 Jacksonville Public Library Jacksonville, FL USA 21 6 145 880 7,15 3 786 611 328 592 545 807 Stadtbibliothek Bremen Germany 17 3 773 616 6,91 1 490 966 743 522 577 415 Stadtbüchereien Düsseldorf Düsseldorf Deutschland 14 3 869 938 6,70 1 295 626 742 034 4 350 000 National Library Board of Singapore Singapore Singapore 39 27 958 274 6,43 32 358 150 N/A 596 597 Rotterdam Library (Bibliotheek Rotterdam) Rotterdam The Netherlands 23 3 834 332 6,43 2 759 712 1 219 652 1 180 100 KONIÁŠ Prague Czech Republic 48 7 396 260 6,27 2 321 294 820 379 780 043 Openbare Bibliotheek Amsterdam The Netherlands 27 4 708 254 6,04 3 552 800 725 374 1 877 000 Bibliotheque de Montreal Montreal Canada 55 11 135 728 5,93 6 034 504 0 771 038 Stockholm Public Library Stockholm Sweden 61 4 426 799 5,74 5 152 053 1 109 707 2 125 246 Bibliothèques de la Ville de Paris Paris France 62 12 000 000 5,65 8 500 000 N/A 731 762 Riga Central Library Riga Latvia 45 3 693 554 5,05 1 300 880 174 237 3 313 573 New York Public Library, The Branch Libraries New York City USA 85 15 546 553 4,69 11 925 600 1 195 974 779 145 Zagreb City Libraries Zagreb Croatia 24 3 457 705 4,44 1 072 537 124 652 529 846 Deichmanske bibliotek / Oslo Public Library Oslo Norway 20 2 274 240 4,29 2 650 000 619 869 403 505 Tallinn Central Library Tallinn Estonia 19 1 653 897 4,10 919 594 305 698 1 627 000 Buechereien Wien Vienna Austria 41 5 607 151 3,45 2 607 898 822 750 1 697 343 Metropoliten Ervin Szabo Library Budapest Hungary 61 4 743 375 2,79 3 793 836 1 628 911 1 593 075 Consorci de Biblioteques de Barcelona Barcelona Spain 29 3 713 484 2,33 4 421 266 N/A 3 397 000 Zentral-und Landesbibliothek Berlin Berlin Germany 3 4 206 954 1,24 1 570 696 N/A
Kävijät Helsingin kulttuurilaitoksissa 2005 Kaupunginmuseo Kaupungin taidemuseo Kansallismuseo Designmuseo Kiasma Ateneum Kansallisooppera Pääkirjasto Kirjasto 10 Korkeasaari Itäkeskuksen kirjasto Rikhardinkadun kirjasto Teatterit Linnanmäki Kaupunginkirjasto; kaikki yksiköt 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Tuhannet
HKR-Rakennuttaja TARVESELVITYS EI HANKEPÄÄTÖKSEN POHJAKSI 2006Keskustakirjasto.XLS KESKUSTAKIRJASTO 7.8.2006 Hankenumero: Projektinjohtaja: Hallintokunta: Pääsuunnittelija: Kortteli/osoite: Töölönlahti BRM2: 14 000 Suunnitelmien päiväys: 25.7.2006 RM3: Laatija: T.Raulo Indeksit: Kausi RI THI Tarveselvitys: 06/2006 115,3 142,5 ALV 0 % ALV 22 % /brm2 /brm2 Rakennustekniset työt 27 895 000 1 993 34 031 900 2 431 LVI-tekniset työt 4 963 000 355 6 054 860 432 Sähkötekniset työt 4 963 000 355 6 054 860 432 37 821 000 2 702 46 141 620 3 296 Taidehankinnat 80 000 6 97 600 7 37 901 000 2 707 46 239 220 3 303 Rakennuttajan kustannukset 5 199 000 371 6 348 780 453 YHTEENSÄ 43 100 000 3 079 52 588 000 3 756 Ennen hankepäätöksen tekoa suunnitelmat tulee viedä L2-tasoon. Kts. Tilahankeohje 2004. Jakelu: Tikka, Vantola, Leistiö, Sipiläinen, Laaksonen 2
HKR-Rakennuttaja TARVESELVITYS EI HANKEPÄÄTÖKSEN POHJAKSI 2006Keskustakirjasto.XLS 2