Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2013
Pienpuu Hakkuutähteet www.metsateho.fi Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5/2014 15.9.2014 2
Metsähakkeen käyttö Suomessa 2013 I Metsähakkeen käyttö on kasvanut Suomessa voimakkaasti 2000-luvulla Vuonna 2013 metsähakkeen kokonaiskäyttö kohosi ennätyslukemiin ollen 8,7 milj. m 3, eli 17,4 TWh:ia, joka oli 4,6 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta: lämpö- ja voimalaitoksissa 8,0 milj. m 3 (16,0 TWh) pientalokiinteistöissä 0,7 milj. m 3 (1,3 TWh) Lämpö- ja voimalaitoksissa käytetystä metsähakkeesta: 44 % pienpuusta (koko-, ranka- ja kuitupuusta) 34 % hakkuutähteistä 15 % kannoista 7 % järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta Lähde: Torvelainen ym. 2014a 5/2014 15.9.2014 3
Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2013 Metsähakkeen käyttö, TWh 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Pienkäyttö Muu Järeä (lahovikainen) runkopuu Kannot Hakkuutähteet Pienpuu *) 0 2000 2005 2010 *) Energialaitoksissa, eli lämpö- ja voimalaitoksissa. Lähde: Torvelainen ym. 2014a 1 TWh 0,5 milj. m 3 5/2014 15.9.2014 4
Metsähakkeen käyttö Suomessa 2013 II Vuonna 2013 metsähaketta käytettiin kaikkiaan noin 880 energialaitoksessa (Torvelainen ym. 2014a) luvussa on mukana Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) keräämä aineisto (561 laitosta, 7,9 milj. m 3 ) ja TTS:n arvio pienistä lämpölaitoksista ja niiden metsähakkeen käytöstä Metlan aineiston mukaan isoja, metsähaketta yli 50 000 m 3 eli 100 gigawattituntia (GWh) käyttäviä energialaitoksia oli Suomessa 37 kappaletta vuonna 2013 (Torvelainen 2014b) Näiden isojen (37) metsähakkeen käyttäjien osuus: metsähakkeen kokonaiskäytöstä oli 70 % ja metsähakkeen käyttäjistä 7 % 5/2014 15.9.2014 5
Metsähakkeen käyttö Suomessa 2013 Metlan energialaitosaineisto (561 laitosta, 7,9 milj. m 3 ), josta kartalle sijoitettu 161 laitosta (metsähakkeen käyttö 10 GWh vuonna 2013). 1 GWh 500 m 3 Lähde: Torvelainen 2014b Pohjakartta Karttakeskus Oy, L11040/14 5/2014 15.9.2014 6
Metsähakkeen käyttö Suomessa 2013 Osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Käyttäjistä Käytöstä > 200 GWh 100 199,9 20 99,9 10 19,9 2 9,9 1 1,9 < 1 Metlan energialaitosaineisto (561 laitosta, 7,9 milj. m 3 ). Lähde: Torvelainen 2014b 5/2014 15.9.2014 7
Metsähakkeen käyttö ja käyttötavoitteet Suomessa Metsähakkeen käyttö, TWh 25 20 15 10 5 Pienkäyttö Muu Järeä (lahovikainen) runkopuu Kannot Hakkuutähteet Pienpuu 0 2000 2005 2010 2015 2020 Lähteet: KMO 2015, Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, Torvelainen ym. 2014a 5/2014 15.9.2014 8
Metsätehon selvitys metsähakkeen tuotantoketjut
Selvityksen tausta ja tavoitteet Metsäteho Oy on selvittänyt metsähakkeen tuotantoketjuja Suomessa vuodesta 2003 alkaen vuodelta 2003 selvitettiin vain hakkuutähdehakkeen tuotantoketjut (Kärhä 2005a) vuosilta 2004 2012 on selvitetty myös pienpuuhakkeen, kantomurskeen sekä järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehdyn metsähakkeen tuotantoketjut (Kärhä 2005b 2011, Strandström 2012 2013) Tässä selvityksessä kartoitettiin Suomessa käytetyt metsähakkeen tuotantoketjut vuonna 2013 selvitettiin pienpuuhakkeen, hakkuutähdehakkeen, kantomurskeen ja järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta valmistetun metsähakkeen tuotantoketjut 5/2014 15.9.2014 10
Toteutus I Aika: tammi-huhtikuu 2014 Aineisto: 13 metsähakkeen tuottajaa ja toimittajaa Aineiston laajuus: selvitykseen vastanneet toimijat tuottivat metsähaketta vuonna 2013 yhteensä 11,6 TWh (73 % energialaitosten metsähakkeen käytöstä), josta: 4 657 GWh pienpuuhaketta, 3 985 GWh hakkuutähdehaketta, 2 042 GWh kantomursketta ja 924 GWh metsähaketta järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta 5/2014 15.9.2014 11
Toteutus II Selvityksessä käytetty seuraavaa tuotantoketjujen jaottelua: Palstahaketus: Haketus palstalla palstahakkurilla. Hake käyttöpaikalle hakeautolla Tienvarsihaketus: Haketus hakkurilla/murskaimella tienvarressa, josta hakkeen/murskeen kaukokuljetus käyttöpaikalle Terminaalihaketus: Metsähakeraaka-aine terminaaliin, jossa haketus/murskaus. Hake/murske terminaalista käyttöpaikalle hakeautolla/junalla/laivalla Käyttöpaikkahaketus: Metsähakeraaka-aine käyttöpaikalle, jossa haketus/murskaus 5/2014 15.9.2014 12
Pienpuuhakkeen tuotantoketjut Tienvarsihaketus on yhä selvästi yleisin pienpuuhakkeen tuotantoketju Suomessa, vaikka sen osuus jatkoi laskuaan vuonna 2013 tienvarsihaketuksen osuus oli 66 % osuus pieneni 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 Terminaalihaketuksen osuus pienpuuhakkeen tuotannossa on ollut keskimäärin 13 % (2004 2012) vuonna 2013 terminaalihaketuksen osuus oli 26 % osuus kasvoi 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 Käyttöpaikkahaketuksen osuus pienpuuhakkeen tuotannossa oli 8 % osuus pieneni yhden prosenttiyksikön vuodesta 2012 5/2014 15.9.2014 13
Pienpuuhakkeen tuotantoketjut Tuotantoketjun osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Käyttöpaikkahaketus (Paaleja) Käyttöpaikkahaketus (Irtonainen) Terminaalihaketus (Paaleja) Terminaalihaketus (Irtonainen) Tienvarsihaketus Palstahaketus 0 2005 2010 5/2014 15.9.2014 14
Hakkuutähdehakkeen tuotantoketjut Tienvarsihaketuksen rooli on Suomessa kaikkein merkittävin hakkuutähdehakkeen tuotannossa vuonna 2013 hakkuutähdehakkeesta 76 % tuotettiin tienvarsihaketustuotantoketjulla osuus nousi prosenttiyksikön vuodesta 2012 Käyttöpaikkahaketuksen osuus on vaihdellut hakkuutähdehakkeen tuotannossa kolmanneksesta kuudennekseen (2004 2012) vuonna 2013 käyttöpaikkahaketuksen osuus oli 12 %, josta viidennes oli paaleja osuus pieneni kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2012 Terminaalihaketuksen osuus hakkuutähdehakkeen tuotannosta on ollut keskimäärin 11 % (2004 2012) vuonna 2013 terminaalihaketuksen osuus oli 12 % osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2012 5/2014 15.9.2014 15
Hakkuutähdehakkeen tuotantoketjut 100 Tuotantoketjun osuus, % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Käyttöpaikkahaketus (Paaleja) Käyttöpaikkahaketus (Irtonainen) Terminaalihaketus (Paaleja) Terminaalihaketus (Irtonainen) Tienvarsihaketus Palstahaketus 0 2005 2010 5/2014 15.9.2014 16
Kantomurskeen tuotantoketjut Terminaalimurskaus nousi kantomurskeen päätuotantomuodoksi terminaalimurskauksen osuus oli 45 % vuonna 2013, nousua peräti 8 prosenttiyksikköä vuodesta 2013 Käyttöpaikkamurskauksen osuus jatkoi laskuaan käyttöpaikkamurskauksen osuus oli 40 % vuonna 2013, laskua kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2012 Kantojen tienvarsimurskauksen osuus laski usean kasvuvuoden jälkeen kannoista murskattiin tienvarsivarastoilla 15 % vuonna 2013, laskua 6 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 5/2014 15.9.2014 17
Kantomurskeen tuotantoketjut Tuotantoketjun osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Käyttöpaikkamurskaus Terminaalimurskaus Tienvarsimurskaus Palstahaketus 0 2005 2010 5/2014 15.9.2014 18
Järeästä runkopuusta valmistetun metsähakkeen tuotantoketjut Järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta valmistetun metsähakkeen tuotannossa eri tuotantoketjujen valta-asema ja osuudet ovat vaihdelleet huomattavasti terminaalihaketuksen osuus vuonna 2013 oli 61 %, muutos peräti +16 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 käyttöpaikkahaketus 23 % osuudella nousi toiseksi suurimmaksi tuotantoketjuksi tienvarsihaketuksen osuus vuonna 2013 oli 16 %, muutos -13 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 5/2014 15.9.2014 19
Järeästä runkopuusta valmistetun metsähakkeen tuotantoketjut 100 90 Tuotantoketjun osuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 Käyttöpaikkahaketus Terminaalihaketus Tienvarsihaketus Palstahaketus 0 2005 2010 5/2014 15.9.2014 20
Metsähakkeen tuotantoketjut yhteensä Kun tarkastellaan metsähakkeen tuotantoketjujen osuuksia kaikki raakaainejakeet huomioiden, havaitaan, että tienvarsihaketus on ollut 50 60 % osuudellaan merkittävin metsähakkeen tuotantoketju koko tarkastelujakson ajan, muutos -4 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 terminaalihaketuksen osuus jatkoi kasvuaan, osuus vuonna 2013 oli 27 %, muutos +5 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 käyttöpaikkahaketuksen osuus metsähakkeen tuotannossa jatkoi laskuaan ja oli 16 % vuonna 2013 palstahaketusta ei käytetä Suomessa enää laajamitta-kaavaisessa metsähakkeen tuotannossa 5/2014 15.9.2014 21
Metsähakkeen tuotantoketjut yhteensä 100 90 Tuotantoketjun osuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 Käyttöpaikkahaketus Terminaalihaketus Tienvarsihaketus Palstahaketus 0 2005 2010 5/2014 15.9.2014 22
Ei yhtä oikeaa tuotantoketjua Kullakin tuotantoketjulla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa Sen, millä tuotantoketjulla haketta tuotetaan, määrittävät monet tekijät, esim. korjuuolot tienvarsivarastotilat kuljetusmatkat lämpö- ja voimalaitosten käyttömäärät ja varastotilat saatavissa oleva tuotantokalusto tuotettava metsähakejae (pienpuuhake, hakkuutähdehake, kantomurske, hake järeästä runkopuusta) sekä tuotantoketjun kustannukset 5/2014 15.9.2014 23
Viitekirjallisuus Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle, 20.3.2013, VNS 2/2013 vp. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, energia ja ilmasto, 8/2013. Kansallinen metsäohjelma 2015. Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä. Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010. Maa- ja metsätalousministeriö. Kärhä, K. 2005a. Hakkuutähteiden korjuu päätehakkuualoilta. Teoksessa: Kariniemi, A. (toim.). Kehittyvä puuhuolto 2005 - Seminaari metsäammattilaisille, 16.-17.2.2005, Paviljonki, Jyväskylä. Seminaarijulkaisu: 68 75. Kärhä, K. 2005b. Tienvarsihaketuksella yleisimmin metsähaketta. BioEnergia 2/2005: 4 5. Kärhä, K. 2006. Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005. 6/2006. Kärhä, K. 2007. Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot. 5/2007. Kärhä, K. 2008. Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007. 4/2008. Kärhä, K. 2009. Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008. 14/2009. Kärhä, K. 2010. Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. 9/2010. Kärhä, K. 2011. Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2010. 6/2011. Strandström, M. 2012. Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2011. 4/2012. Strandström, M. 2013. Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2012. 4/2013. Torvelainen, J., Ylitalo, E. & Nouro, P. 2014a. Puun energiakäyttö 2013. Metsäntutkimuslaitoksen metsätilastotiedote 31/2014. Torvelainen, J. 2014b. Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa 2013. Metsäntutkimuslaitos, julkaisematon tilasto. 5/2014 15.9.2014 24