Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 1 (14) Itä-Suomen yliopiston julkaisuohjeet 1 Julkaisutoiminnan yleisperiaatteet Itä-Suomen yliopiston julkaisusarjat perustetaan siten, että ne ovat käytettävissä 1.1.2010 alkaen. Itä-Suomen yliopistossa on neljä suurtiedekuntaa filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta ja yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, joilla kullakin on oma julkaisusarjansa ja sitä täydentää yliopiston toimintaan liittyviä kirjoituksia varten tarkoitettu yleissarja. Tutkimustulosten ensisijaisina julkaisukanavina ovat kansainväliset julkaisut, mikäli se tutkimusalan osalta on tarkoituksenmukaista. Itä-Suomen yliopistossa otetaan käyttöön sarjoissa julkaisemista koskevat ohjeet. Ohjeet sisältävät tietoa julkaisutoiminnan periaatteista, julkaisuprosessista sekä käytännön ohjeita kirjoittajille. Ohjeiden tarkoituksena on kuvata yliopiston julkaisutoimintaa sekä ohjata yliopistosarjojen vastaavia toimittajia ja kirjoittajia soveltamaan yhteisesti hyväksyttyjä julkaisukäytäntöjä. Yliopiston julkaisut tuotetaan pääasiassa elektronisessa muodossa. Yliopiston ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia varten ohjeet julkaistaan myös englanniksi. Kaikkia yksityiskohtia ei ole voitu huomioida näissä ohjeissa, joten julkaisusarjoille voidaan halutessa laatia tarkempia sarjakohtaisia ohjeistuksia kirjoittajien tueksi. Näiden ohjeiden laatimisesta vastaa vastaava toimittaja. Erillisiä laitossarjoja ei suositella julkaistavaksi. 1.1 Eettiset periaatteet Yliopiston julkaisusarjoissa noudatetaan korkeita eettisiä periaatteita, jotka löytyvät yliopiston kotisivuilta (http://www.uef.fi/uef/tutkimusetiikka). Julkaisuissa on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä, josta ensisijaisesti vastuussa on tekijä. Julkaisun tekijäksi voidaan merkitä kunkin tieteenalan vakiintuneiden käytäntöjen ja tutkimuseettisten periaatteiden mukainen henkilö. Tekijyyteen liittyvästä valvonnasta vastaa akateeminen rehtori. 1.2 Julkaisusarjat Yliopisto julkaisee seuraavia tiedekuntajakoon perustuvia sarjoja: Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Forestry and Natural Sciences. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Health Sciences. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies.
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 2 (14) Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies. Yliopisto julkaisee yhtä yleissarjaa: Publications of the University of Eastern Finland. General Series. Julkaisusarjat tarjoavat julkaisukanavan väitöskirjoille ja muille yliopiston piirissä tehdyille tutkimuksille ja selvityksille. Tiedekuntajakoon perustuvat sarjat on tarkoitettu eri tieteenalojen tieteellisiä julkaisuja varten, yleissarja pääasiassa muuhun yliopiston toimintaan liittyvien kirjoitusten julkaisemiseen. Tieteenalojen julkaisusarjoissa julkaistaan tieteellisten julkaisujen kriteerit täyttäviä kirjoituksia. Yleissarjassa voidaan julkaista yliopiston hallintoa sekä tutkimus-, opetus- ja palvelutoimintaa koskevia tutkimuksia, selvityksiä ja katsauksia. Yksiköiden alaisuudessa olevia tuotemerkin omaisia sarjoja voidaan edelleen julkaista (esim. Silva Carelica). Uusien sarjojen perustamisesta vastaa tutkimusneuvosto yhteistyössä kirjaston kanssa. Kaikki yliopiston julkaisusarjoissa julkaistavat teokset julkaistaan myös elektronisessa muodossa. 1.3 Painatuskustannukset Julkaisemisen edellytyksenä on, että julkaistavaksi tarkoitettu teos toimitetaan julkaisuprosessiin julkaisuohjeiden mukaisesti. Sarjoissa julkaisemisen edellytyksenä on myös luvan antaminen elektroniseen julkaisemiseen. Elektronista julkaisemista varten tulee varmistaa julkaisuun tulevien kuvien, graafisten esitysten ja muiden vastaavien julkaisuoikeuskysymykset hyvissä ajoin. Painatuskustannuksista vastaa tekijä/väittelijä, tiedekunta, laitos tai oppiaine sovitulla tavalla. Lisätietoja kustannusperiaatteista ja kustannuksista saa julkaisusarjojen vastaavilta toimittajilta. Julkaisun taittajan suorittama tekstin ja kuvien käsittely sekä julkaisun taittaminen varmistaa parhaiten tekijän tavoitteleman lopputuloksen. Tekijä voi teettää taiton myös kolmannella osapuolella huolehtien erityisesti verkkoversion saatavuuden. Yleisohjeet julkaisemiseen saa kirjastosta ja julkaisun taittamiseen viestintäyksiköstä. 1.4 Julkaisutoiminnan hallinto Yliopiston julkaisupolitiikkaa koordinoi tutkimusneuvosto ja jokaisella sarjalla on vastaava toimittaja. Tiedekunnat määräävät sarjoille vastaavan toimittajan sekä päättävät sarjaan hyväksymisen periaatteet. Yleissarjan vastaavan toimittajan nimeää akateeminen rehtori. 1.5 Kirjaston tehtävät Kirjasto antaa julkaisulle sarjanumeron sekä ISSN-, ISBN- ja muut standardinumerot sen jälkeen, kun julkaisu on hyväksytty julkaistavaksi yliopiston sarjoissa. Väitöskirjoilla tulee tässä vaiheessa olla painatuslupa. Kirjasto vastaa julkaisujen vaihtotoiminnasta, myynnistä, julkaisuvaraston hoidosta sekä tietojen välityksestä kansainvälisiin ja kansallisiin tietokantoihin. Lisäksi kirjasto vastaa yhteistyössä viestintäyksikön kanssa markkinoinnista ja tutkimusneuvoston kanssa uusien sarjojen perustamisesta. Kirjasto antaa yleisohjeet sekä painetusta että elektronisesta julkaisemisesta.
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 3 (14) 1.6 Vastaavan toimittajan tehtävät Kullakin julkaisusarjalla on pääsääntöisesti kaksi toimittajaa, joista toinen on vastaava toimittaja. Vastaavan toimittajan tehtävänä on hankkia julkaisulle tarvittaessa asiantuntijalausunnot, joiden perusteella hän päättää julkaisun hyväksymisestä sarjaan. Väitöskirjoissa asiantuntijoina toimivat esitarkastajat. Vastaavan toimittajan tehtävänä on valvoa julkaisutoiminnasta annettujen ohjeiden noudattamista. Julkaisun kieltä, kieliasua ja kielentarkastusta koskevat päätökset tekee vastaava toimittaja. Tekijä ja vastaava toimittaja tekevät yhdessä päätöksen julkaisun painosmäärästä ja korjatuista painoksista. Vastaava toimittaja päättää mahdollisista muuttamattomista lisäpainoksista kustannussopimuksen mukaisesti. Vastaava toimittaja sopii yhdessä kirjaston kanssa sarjakohtaiset minimipainosmäärät. 1.7 Tekijänoikeus Tekijänoikeudesta ja kustannussopimuksesta säädetään tekijänoikeuslaissa 404/61 (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404), jota täsmentää tekijänoikeusasetus. Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on pääsääntöisesti tekijänoikeus kirjalliseen teokseensa, ellei kustannussopimuksessa toisin sovita. Aikaisemmin julkaistujen artikkeleiden julkaiseminen edellyttää, että julkaisuoikeuksien omistaja suostuu tekstin julkaisemiseen uudelleen yliopiston julkaisusarjassa. Myös painettuun väitöskirjaan suositellaan liitettäväksi erillisjulkaisut. Kirjoittajan ja toimitetun teoksen toimittajan tulee varmistaa käsikirjoituksessa olevien lainauksien, kuvien, käännösten jne. tekijänoikeudet, eli on selvitettävä, saako kyseistä materiaalia lainata ilman lupaa, ja hankittava tarvittaessa lupa tekijänoikeuden haltijalta sekä painettavaa että elektronista julkaisua varten. Yliopiston sarjoissa ilmestyneiden julkaisujen taloudelliset tekijänoikeudet, edelleenluovutusoikeudet ja julkaisuasun muuttamisoikeudet mukaan lukien, sovitaan tekijän kanssa, ellei lainsäädännöstä muuta johdu.
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 4 (14) 2 Julkaisuprosessi 2.1 Julkaisuluvat Väittelyluvan myöntämisen jälkeen väitöskirjan tekijä hakee julkaisulupaa sarjan vastaavalta toimittajalta. Tiedekunta toimittaa julkaisupyyntölomakkeen tekijälle yhdessä väittelyluvan kanssa. Luovuttaessaan käsikirjoituksen vastaavalle toimittajalle julkaisun tekijä vakuuttaa, että asianmukaiset tekijän- ja julkaisuoikeudet on hankittu. Artikkeliväitöskirjaa julkaistaan täydellisenä vain, jos artikkelien uudelleenjulkaisemiseen yliopiston sarjoissa on niiden kustantajilta saatu kirjallinen lupa. Muutoin julkaistaan vain yhteenvetoosa. Väitösprosessia varten voidaan tekijän vastuulla ottaa eripainoksena tarvittava määrä myös artikkelit sisältäviä kopioita. Tieto uudelleenpainatuksen luvasta merkitään näkyviin yhdellä erillisellä sivulla julkaisun alussa, sisällysluettelon ja mahdollisten muiden luetteloiden jälkeen. Julkaisulupa merkitään lyhyimmillään suomeksi: Julkaistu (kustannusyhtiön nimi) luvalla. tai englanniksi Reprinted with kind permission by (kustannusyhtiön nimi). Tulostettavat julkaisusopimusohjeet ja julkaisupyyntölomakkeet löytyvät yliopiston kotisivuilta kohdasta julkaisuohjeet (UEF Intra: https://www.uef.fi/intra/viestinta/julkaisusarjat) 2.2 Väitösjulkaisemisen aikataulu Aikataulut ovat ohjeellisia ja erityisesti väittelijän oman aikataulun suunnittelua varten. Tarkat ohjeet tulee varmistaa tiedekunnan sarjan vastaavalta toimittajalta. Tiedekunnan myöntämän väittelyluvan jälkeen - Yhteydenotto sarjan vastaavaan toimittajaan 1 3 kuukautta ennen väitöspäivää - Materiaalin toimittaminen sarjan vastaavalle toimittajalle - Väitöskirjamateriaalin julkaisukuntoon saattaminen - Väitöskirjamateriaalin toimittamistavasta sopiminen painon kanssa Noin kuukausi ennen väitöspäivää - Materiaali painovalmiiksi taitettuna - Oikovedosliikenteestä sopiminen - Taittovedosten tarkastaminen ja korjaaminen - Viimeisen taittovedoksen tarkastus - Vastaavan toimittajan kirjallinen hyväksyntä väitöskirjan painatukselle - Yhteydenotto kirjastoon Verkkojulkaisusopimus - Yhteydenotto viestintään Väittelijää koskevat tiedot (mm. yhteys- ja koulutustiedot)
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 5 (14) Väitöstilaisuutta koskevat tiedot (mm. aika ja paikka) Väitöskirjaa koskevat tiedot (mm. tieteenala, nimi, lyhyt selostus, jakelu) Valokuva Kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta - Väitöskirjan tulee olla julkisesti nähtävillä yliopiston kaikilla kampuksilla. Väittelijä toimittaa painetun version oman kampuksensa kirjastoon ja väitöskirjatiedoston kirjastoon yliopiston verkkoon laitettavaksi - Väitöskirjan jakelu tiedekunnan/kirjaston ohjeiden mukaisesti yliopistoyhteisön jäsenille - Väitöskirjan luovutus oman kampuksensa rehtorille (ajanvaraus rehtorin sihteeriltä) Joensuussa/Savonlinnassa Joensuun kampuksen rehtorille Kuopiossa Kuopion kampuksen rehtorille 2.3 ISSN- ja ISBN-tunnukset Kaikilla julkaisusarjoilla ja aikakauslehdillä (myös elektronisilla) on kansainvälinen ISSN-tunnus (International Standard Serial Number) ja kaikilla sarjoissa ilmestyvillä julkaisuilla sekä erillisteoksilla (myös elektronisilla) on kansainvälinen ISBN-tunnus (International Standard Book Number). Keskusteltuaan vastaavan toimittajan kanssa väitöskirjan tekijä tai toimittaja pyytää tunnukset kirjastosta sähköpostilla (isbn@uef.fi). Tunnukset lähetään sähköpostilla myös vastaavalle toimittajalle. 2.4 Aineiston toimittaminen painettavaksi Julkaisuohjeiden mukaisesti muotoiltu aineisto toimitetaan valmiina PDF-tiedostona tai muussa tuetussa muodossa painoon. Tiedosto voidaan toimittaa painettavaksi erilaisin siirtolaittein (CD, DVD, muistitikut jne.) tai sähköpostilla. Sähköpostin maksimikoko tulee tarkastaa vastaanottavalta taholta. Tarkemmat ohjeet tulee tarkastaa viestintäyksiköstä. PDF-dokumentin tuottaminen on tekijän vastuulla. Sen teettäminen ulkopuolisella on maksullista toimintaa, joka voi sisältyä myös kustannussopimukseen. 2.5 Painatus Yliopiston kustantamien teosten painatus tapahtuu yliopiston määrittelemässä painotalossa tai painatuksesta voidaan järjestää kilpailutus yliopiston ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja painotalojen kilpailuttamisesta saa sarjan toimittajalta. Julkaisusta otetaan aina vedos ennen julkaisemista. Vedos tehdään painovalmiista tiedostosta kirjan lopulliseen kokoon ja ulkoasuun. Vedoksen tarkastaa kirjoittaja ja vastaava toimittaja. Mikäli kirjoittaja ei pysty tarkastamaan vedosta paikan päällä, hoidetaan tarkastus PDF-tiedostoista. Vastaava toimittaja antaa painatusluvan. Painosmäärä koostuu vaihtokappaleista, kirjaston kokoelmakappaleista, vapaakappaleista, yliopistoyhteisölle jaettavista kappaleista, arkistokappaleesta sekä myyntikappaleista. Ohjeet painosmääristä löytyvät julkaisumyynnin sivuilta (http://www.uef.fi/kirjasto/julkaisutoiminta)
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 6 (14) 2.6 Elektroninen julkaiseminen Yliopisto vie julkaisunsa verkkoon, avoimeen julkaisuarkistoon, vapaasti kaikkien saataville ja huomioi siten opetusministeriön suositukset avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan edistämiseksi. Elektroninen julkaiseminen edistää myös tutkimuksen näkyvyyttä. Kirjoittajien kannattaa pyrkiä toimimaan elektronisen julkaisemisen edistämiseksi muun muassa hankkimalla tarvittavat julkaisuluvat. Tämä sekä edistää tiedon saatavuutta että pienentää julkaisutoiminnan kustannuksia. Kirjasto vastaa elektronisesta julkaisemisesta. Itä-Suomen yliopistossa julkaistavan elektronisen aineiston tiedostomuoto on PDF. Kirjoittaja toimittaa tiedoston verkkojulkaisupalvelun ohjeiden mukaisesti kirjastoon. Verkossa julkaistavan version tulee olla sisällöltään identtinen hyväksytyn version kanssa. Artikkeliväitöskirjoista julkaistaan vain yhteenveto-osa, mikäli julkaisuluvat eivät kata yliopiston omaa avointa julkaisuarkistoa. Elektroniseen versioon ei myöskään tehdä muutoksia julkaisemisen jälkeen. Elektronisen version loppuun voidaan kuitenkin liittää erillinen errata-sivu. Ohjeet painokelpoisen PDF-dokumentin tuottamiseen saa käytettävästä kirjapainosta. 2.7 Väitöskirjajakelu- ja vaihtotoiminta Väittelijän on ollut tapana toimittaa täydelliset kappaleet väitöskirjastaan hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta yliopistoyhteisön jäsenille, ainakin oman kampuksen rehtorille, oman tiedekunnan dekaanille sekä oman oppiaineen professoreille tiedekunnan ohjeiden mukaisesti. Väitöskirjat vastaväittäjälle ja kustokselle toimitetaan tiedekunnasta hyvissä ajoin ennen julkista tarkastusta. Väittelijä toimittaa painetun version väitöskirjasta oman kampuksensa kirjastoon julkisesti nähtäväksi. Väittelijä toimittaa myös riittävän määrän vaihtotoiminnan vaatimia kappaleita kirjaston ohjeiden mukaan. Nämä kappaleet sisältyvät tiedekunnan kappalemäärään. Väittelijän kannattaa keskustella hyvissä ajoin tiedekuntansa väitösasioita hoitavien henkilöiden kanssa kaikista väitösprosessin järjestelyistä. Kirjasto välittää yliopiston kustantamat väitöstutkimukset ja muut julkaisut vaihtokumppaneille sekä liittää ne omaan kokoelmaan. Vastaava toimittaja sopii yhdessä kirjaston kanssa sarjakohtaiset määrät. 2.8 Tiedottaminen ja raportointi Julkaisujen tiedottamisesta vastaa yliopiston viestintäyksikkö yhdessä kirjoittajan kanssa. Julkaisutietojen viennistä julkaisurekisteriin vastaa tiedekunta yhdessä oppiaineiden ja kirjoittajien kanssa. Julkaisujen raportoinnista vastaa hallintovirasto yhdessä tiedekuntien kanssa. Julkaisutiedot tallennetaan julkaisurekisteriin ohjeiden mukaan, jotka löytyvät tutkimuksen tukipalveluiden sivuilta. SoleCris (https://wiivi.uef.fi/crisyp/disp/_/fi/welcome/nop?menuid=0&kieli=0) 2.9 Myynti ja markkinointi Kirjasto vastaa julkaisujen myynnistä. Markkinointi hoidetaan yhteistyössä viestintäyksikön kanssa.
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 7 (14) Yliopisto myy kustantamiaan julkaisuja sekä koti- että ulkomaille. Julkaisuja markkinoidaan myös valtakunnallisille ja kansainvälisille kirjavälittäjille edelleen myytäväksi. Myynnistä saadut tulot käytetään julkaisu- ja myyntitoiminnan kuluihin. Kirjasto määrittelee hinnat tuotantokustannusten ja sarjojen yleisen hintatason perusteella. Yliopiston julkaisut on luetteloitu verkossa käytettävään kirjastojärjestelmään. Julkaisut ovat tilattavissa postitse, puhelimitse, faksilla, sähköpostilla ja verkkokirjakauppa Granumista. Lisätietoa tilaus- ja toimitushinnoista sekä toimitusehdoista löytyy julkaisumyynnin sivuilta sekä hinnastosta. (http://www.uef.fi/kirjasto/julkaisutoiminta) 2.10 Arkistointi Arkistokappaleet sijoitetaan yliopiston päätearkistoon.
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 8 (14) 3 Tekniset julkaisu- ja kirjoitusohjeet Julkaisun kirjoittamisen avuksi on olemassa tyylitiedostot, joita suositellaan käytettäväksi. Tyylitiedostot löytyvät UEFin intrasta (https://www.uef.fi/intra/viestinta/julkaisusarjat) ja mahdolliset sarjakohtaiset ohjeet saa vastaavalta toimittajalta. Kansissa käytetään sarjalle hyväksyttyä ulkoasua. Teoksen tekijä toimittaa kaikki tekijöitä ja julkaisua koskevat nimitiedot taittajalle kirjallisesti, jotta nimien oikeinkirjoituksesta voidaan varmistua. Nimien osalta on myös tarkennettava, mitkä nimen osat ovat sukunimiä, jotta vältytään etenkin ulkomaisten nimien kohdalla helposti syntyviltä virhetulkinnoilta. 3.1 Julkaisun kieli Julkaisun kieltä, kieliasua ja kielentarkastusta koskevat päätökset tekee vastaava toimittaja. Kielentarkastus suositellaan tehtäväksi jokaiseen julkaisuun. Julkaisukelpoisen tason saavuttaminen muulla kuin tekijän äidinkielellä edellyttää aina äidinkielisen kielentarkastajan käyttämistä. Tekijä vastaa kielentarkastuksen kustannuksista. 3.2 Julkaisun rakenne Seuraavassa käydään läpi yliopiston julkaisusarjojen yksityiskohtia kirjoittajan avuksi hänen laatiessaan käsikirjoitusta. Viestintäyksikkö vastaa tyylitiedostoista, joilla ohjataan taittomallin määrityksiä. 3.2.1 Etukansi ja julkaisun nimeäminen Kansi sisältää julkaisua yksilöivät tiedot. Lisäohjeet saa vastaavalta toimittajalta. Pääotsikon lisäksi julkaisulla voi olla selventävä alaotsikko. Julkaisua nimettäessä kannattaa pyrkiä mahdollisimman informatiiviseen nimeen. Sen on kerrottava julkaisun sisällöstä. Nimiä käytetään julkaisujen kuvailussa ja haettaessa eri tietokannoista, minkä vuoksi ytimekäs otsikko on laajaa ja kuvailevaa parempi. Englanninkielisissä otsikoissa käytetään tapaa, jossa otsikon sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella lukuun ottamatta prepositioita ja artikkeleita. Julkaisujen kansissa käytetään sarjalle hyväksyttyä ulkoasua. Taittaja tekee kannen julkaisun tekijän toimittamien tietojen mukaan. Tekijän tulee toimittaa tekijöitä ja nimeä koskevat tiedot taittajalle kirjallisesti. Kansisivut ovat myös osa elektronista julkaisua. 3.2.2 Etukannen kääntöpuoli Etukannen kääntöpuoli jätetään tyhjäksi. 3.2.3 Nimiö Nimiösivu sisältää julkaisun bibliografiset tiedot: kirjoittajan nimen(-met), julkaisun pääotsikon ja mahdollisen alaotsikon, sarjan nimen, sekä numeron, julkaisijan, julkaisupaikan sekä julkaisu-
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 9 (14) vuoden. Sarjan tiedot merkitään englanniksi. Nimiö tulee yhtenäiseen ulkoasuun yliopiston muiden sarjojen kanssa. Taittaja laatii sivun ja kirjasto tarkastaa tiedot. Kokoomateoksissa toimittajien nimet tulevat kirjan kanteen. Teokseen sisältyvien artikkelien kirjoittajien nimet näkyvät sisällysluettelossa ja kunkin tekstiosuuden ensimmäisellä sivulla. Tarvittavat yhteistyökumppaneiden (esim. EU) vaatimat tunnukset merkitään nimiösivulle. Väitöstilaisuuteen voidaan laatia irtolehti, jonka sisällöstä ohjeet saa tiedekunnan kansliasta tai vastaavalta toimittajalta. 3.2.4 Nimiösivun kääntöpuoli Nimiösivun kääntöpuolelle sijoitetaan kirjapaino, painopaikka, painovuosi, sarjan vastaava toimittaja sekä myynnin yhteystiedot. Mikäli julkaisu on käännös niin alkuteoksen otsikko ja kääntäjän tiedot sijoitetaan myös nimiösivun kääntöpuolelle. Tiedot merkitään suomenkielisissä julkaisuissa suomenkielellä ja muun kielisissä julkaisuissa englanninkielellä. Nimiösivun kääntöpuolelle sisällytetään julkaisun ISSN- ja ISBN-tunnukset ilmiasun lisämäärein. Taittaja laatii sivun ja kirjasto tarkastaa tiedot. 3.2.5 Abstraktit eli tiivistelmät Julkaisussa on aina ensin englanninkielinen tiivistelmä, sitten suomenkielinen ja tarvittaessa julkaisukielinen tiivistelmä. Tiivistelmää käytetään tutkimustietojen välittämiseksi kotimaisiin ja kansainvälisiin tietojärjestelmiin. Kirjasto huolehtii tietojen välittämisestä. Tiivistelmä koostuu julkaisua kuvaavista bibliografisista tiedoista sekä varsinaisesta tiivistelmäosasta, jossa kuvataan lyhyesti julkaisun sisältö. Tiedot painetaan julkaisun alkuun nimiölehteä seuraavalle sivulle. Tiivistelmä laaditaan tämän luvun ohjeiden mukaan. Kokoomateoksessa kukin artikkeli voi myös saada oman tiivistelmänsä, joka usein on jo osa alkuperäisartikkelia. Artikkeliväitöskirja varustetaan kuitenkin myös kokoavalla tiivistelmällä. Tiivistelmä luovutetaan käsikirjoituksen yhteydessä. Bibliografiset tiedot tarkennetaan viimeisen oikovedoksen yhteydessä. Jos julkaisuun halutaan liittää muita kuin näiden ohjeiden mukaisia tiivistelmiä tai yhteenvetoja, ne sijoitetaan teoksen loppuun. 3.2.5.1 Tiivistelmän muoto ja sisältö 3.2.5.1.1 Opastavat ja bibliografiset tiedot Tiedot otetaan julkaisun nimiösivulta ja ne merkitään siinä olevassa muodossa. Jos sarjan osa käsittää yhden tutkimuksen tai on erillisteoksena ilmestyvä väitöskirja, on tietojen keskinäinen järjestys ja välimerkitys seuraava:
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 10 (14) Ensimmäinen tekijä (sukunimi, etunimet) Julkaisun pääotsikko. Mahdollinen alaotsikko. Kustannuspaikka : Kustantaja, julkaisuvuosi, sivumäärä. Julkaisusarjan nimi; osannumero ISSN (nid.) ISSN (PDF) ISSN-L ISBN (nid.) ISBN (PDF) Huomautus yhteenvedosta Väitöskirjahuomautus englanniksi. Jos kysymys on erillisteoksesta, jäävät julkaisusarjaa koskevat tiedot pois. 3.2.5.1.2 Tiivistelmäosa Tiivistelmän tulee olla itsenäinen, koko teoksen sisältöä tarkasti referoiva kirjoitus. Sen tulee olla ymmärrettävissä ilman alkuperäistä julkaisua. Maksimipituus on 2 500 merkkiä, johon sisältyy myös bibliografisten tietojen osuus. Sanoina maksimipituus on noin 300 sanaa. Tiivistelmästä tulee käydä ilmi tutkimuksen tarkoitus ja kohde, tutkimusmenetelmät sekä tärkeimmät tutkimustulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmän kielen tulee perustua tutkimuksessa käytettyyn käsitteistöön. Sen tulee olla lyhyttä ja siinä on käytettävä täydellisiä lauseita. Siinä ei saa esiintyä taulukoita eikä graafista esitystä. Tiivistelmä suositellaan laadittavaksi yhdeksi kappaleeksi. 3.2.5.1.3 Asiasanat ja luokitus Asiasanat merkitään tiivistelmäosan jälkeen. Asiasanat ovat tärkeitä, sillä ne merkitään julkaisun luettelointitietoihin sekä oman kirjaston että kansallisten ja kansainvälisten tietokantojen tietueisiin. Asiasanat ovat keskeisiä teoksen löydettävyyden kannalta. Asiasanoja voidaan merkitä 3 7 kappaletta. Julkaisun sisällönkuvailu tehdään tekijän ja kirjaston informaatikkojen yhteistyönä. Suomenkieliset asiasanat löytyvät Yleisestä Suomalaisesta Asiasanastosta. Eri tieteenalojen erikoissanastoja voidaan myös käyttää. Luokituksessa käytetään joko UDK-luokitusta ja/tai eri tieteenalojen omia luokituksia. 3.2.6 Esipuhe Esipuhe sisältää julkaisua ja/tai julkaisuprosessia koskevaa taustatietoa. Esipuheen pituus on enintään kaksi sivua. Esipuhe ei ole välttämätön. Esipuheessa suositellaan esittämään kiitokset, muut huomionosoitukset ja rahoittajat. Kiitoksissa ensin mainitaan akateemiset ja sen jälkeen muut kiitokset.
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 11 (14) 3.2.7 Sisällysluettelo, taulukko- ja kuvaluettelo, keskeiset lyhenteet ja symbolit Sisällysluettelossa mainitaan kaikki julkaisun numeroidut lukujen otsikot. Numeroitujen otsikkotasojen määrä on pidettävä kohtuullisena. Kolme tasoa on suositeltavin. Taulukko- ja kuvaluettelo, keskeiset lyhenteet ja symbolit, mikäli ne ilmoitetaan, sijoitetaan sisällysluettelon jälkeen. Edellä mainitut sijoitetaan kukin omalle sivulleen. Mikäli ne ovat lyhyitä ja niitä mahtuu useampi samalle sivulle, voidaan ne sijoittaa myös peräkkäin. Kunkin tieteenalan tarkemmat käytännöt tarkistetaan aina vastaavalta toimittajalta. Luettelosivujen jälkeen merkitään omalle sivulleen tieto uudelleenpainatuksen luvista. 3.2.8 Tekstin ja kuvien asettelu 3.2.8.1 Sivunumerointi Sivunumeroinnin laskeminen aloitetaan nimiösivulta, mutta nimiösivulle tai sen kääntöpuolelle sivunumeroa ei vakiintuneen käytännön mukaan laiteta näkyviin. Sivunumerointi tulee näkyviin ensimmäisen pääluvun kohdalta, ja tästä eteenpäin sivunumerot merkitään arabialaisin numeroin. Numerointi jatkuu yhtäjaksoisena viimeiseen tekstiä sisältävään sivuun mukaan lukien liitteet. Sivunumerointi ei koske liitteenä olevia alkuperäistöiden kopioita. Ensimmäiselle tekstisivulle sivunumeroa ei vakiintuneen käytännön mukaan laiteta näkyviin. 3.2.8.2 Teksti Julkaisun tekstisisältö alkaa aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta. Artikkelijulkaisussa jokainen uusi artikkeli alkaa uudelta aukeamalta oikeanpuoleiselta sivulta. Monografiassa kukin pääluku aloittaa oman sivunsa. Julkaisun varsinaiset tekstisivut on pyrittävä aina kirjoittamaan täyteen. Tekstissä olevat viittaukset taulukoihin ja kuvioihin tehdään numeroviittauksin, joten teksti voi jatkua taulukosta tai kuviosta huolimatta. Tällöin taulukko voidaan siirtää myös seuraavalle sivulle, ellei se mahdu jäljellä olevaan sivutilaan. 3.2.8.3 Otsikot Otsikot aloitetaan sivun vasemmasta marginaalista. Otsikoinnissa käytetään hierarkkista numerointia eikä otsikkonumeroiden jälkeen merkitä pistettä. Viimeisen numeron jälkeen käytetään taittomallin mukaista välistystä erottamaan numero tekstistä. Otsikoiden jälkeen jätetään taittomallin mukaisesti tyhjää tilaa. 3.2.8.4 Taulukot, kuviot ja kuvat Taulukot ja kuviot selityksineen tulee olla ymmärrettävissä ilman varsinaisen tekstin lukemista. Taulukon selitysteksti sijoitetaan taulukon yläpuolelle ja kuvion selitysteksti kuvion alapuolelle. Taulukoiden ja kuvioiden luettavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Niiden tulee olla luettavia myös
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 12 (14) mustavalkoisina ja pienennettynä julkaisusarjan kokoon. Kuviot kannattaa sijoittaa sivulle keskitettynä aina, kun se kuvion sisältöön sopii. Kuvioiden ja taulukoiden otsikot ja mahdolliset selittävät tekstit alkavat kuitenkin aina sivun vasemmasta reunasta. Taulukot ja kuviot numeroidaan arabialaisin numeroin yhtäjaksoisesti kumpikin omana numerosarjanaan. Taulukon ja kuvion numeron jälkeen ennen otsikkoa tulee selvyyden vuoksi piste. Jos taulukon otsikko koostuu useasta lauseesta, loppuun tulee piste, muutoin ei. Taulukon sarakkeita ei mielellään eroteta toisistaan pystyviivoin ja turhia kehyksiä pyritään välttämään. Ennen taulukon nimeä jätetään yksi tyhjä riviväli, samoin taulukon jälkeen ennen tekstiä, joka aloitetaan vasemmasta marginaalista. Kuvion nimen jälkeen jätetään myös yksi tyhjä riviväli ennen tekstiä, joka myös aloitetaan vasemmasta marginaalista. Jos samalle sivulle sijoitetaan useita taulukoita tai kuvioita, on selkeyden vuoksi syytä jättää väliin kaksi riviväliä. Jos taulukkoa joudutaan jatkamaan seuraavalle sivulle, sivun oikeaan alareunaan sulkuihin on hyvä kirjoittaa jatkumista ilmoittava merkintä. Seuraavalle sivulle kirjoitetaan vasemmalle ylös taulukon numero ja sulkeisiin sama jatkumista ilmaiseva merkintä. Suositeltavaa on pitää taulukot yhdellä sivulla. Taulukoiden laadinnassa on syytä huomata, että desimaalierotin on suomen kielessä pilkku ja englannissa piste. Lisäksi jos sarakkeen selityskentässä on jo prosenttimerkki (%), ei prosenttimerkkiä tarvita enää sarakkeen soluissa olevien numeroiden perään. Sama pätee myös muihin päätteisiin tai määrän osoittimiin. 3.2.8.5 Viitteet Lähdeviitteiden merkitsemisessä käytetään kunkin tieteenalan vakiintunutta käytäntöä. Viitteen on oltava sellainen, että se viittaa suoraan lähdeluetteloon ja että lukija voi vaivatta tarkistaa, missä teoksessa ja millä sivulla näin väitetään. 3.2.9 Yhteenveto Yhteenveto on abstraktia laajempi selostus työn sisällöstä, joka liitetään julkaisuun tarvittaessa. Siinä selostetaan tutkimuksen sisältö, tulokset ja johtopäätökset. Yhteenvedon pituus voi vaihdella tieteenalasta riippuen. Yhteenveto voi olla lisäksi muulla kuin julkaisun kielellä. 3.2.10 Lähdeluettelo Tutkimuksen lähdeluettelo sisältää tutkimuksessa käytetyn julkaisuaineiston bibliografiset tiedot. Lähdeluettelo laaditaan niin, että siinä mainitut julkaisut on mahdollista tunnistaa ja jäljittää. Jokaisesta lähteestä, johon tekstissä on viitattu, täytyy olla lähdeluettelossa bibliografiset tiedot, ja vastaavasti jokaisesta lähdeluettelossa mainitusta lähteestä tulee olla maininta tekstissä. Lähdeluettelon järjestämisessä käytetään kunkin tieteenalan vakiintunutta käytäntöä. Yleisimmin julkaisut järjestetään joko tekijän nimen ja julkaisuvuoden mukaiseen järjestykseen (Harvardjärjestelmä) tai viittausjärjestykseen (Vancouver-järjestelmä). Harvard-järjestelmää käytetään yleisesti esimerkiksi yhteiskuntatieteissä ja Vancouver-järjestelmää luonnontieteissä ja lääketie-
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 13 (14) teessä. Tärkeää on, että lähdeviittauksien tekijä käyttää tekstissä ja lähdeluettelossa johdonmukaisesti koko ajan samaa järjestelmää ja merkintätapaa. Lähdeluettelon laatii julkaisun tekijä. 3.2.11 Liitteet Liitteet merkitään arabialaisin numeroin yhtäjaksoisesti tekstin jälkeen. Lyhyitä liitteitä voidaan sijoittaa useita samalle sivulle. Liitteiden ulkoasu voi poiketa julkaisusarjoille määritellystä ulkoasusta. Tutkimusmateriaali kannattaa julkaista vain, jos siihen on erityistä syytä. Artikkeliväitöskirjoissa julkaisijan on hankittava artikkeleille uudelleenjulkaisulupa. Ennen artikkelikopioita ja eripainoksia tulee numeroimaton välilehti, joka sisältää artikkelien bibliografiset tiedot sekä tekijänoikeuksiin liittyvät tiedot. Välilehdet tekee kirjoittaja. Jos väitöskirjaan sisällytetään tekijänoikeuksien omistajien luvalla painoon julkaistavaksi hyväksyttyjä, mutta ei vielä painettuja tutkimuksia, tulee niiden painoasuun kiinnittää erityistä huomiota. Oikovedoksia saa liittää vain, jos niiden ulkoasu on moitteeton. Kuvien ja taulukoiden yhteyteen liitetään niihin kuuluvat tekstit. Julkaisukäsikirjoituksen ulkoasun muokkauksessa on hyvä noudattaa mahdollisuuksien mukaan yliopiston julkaisusarjan kirjoitusohjetta. Julkaisulupien saaminen ja toimittaminen tekijänoikeuksien haltijoilta on tekijän vastuulla, ja tekijän tulee olla hankkinut luvat ennen käsikirjoituksen jättämistä vastaavalle toimittajalle. Asia- ja henkilöhakemisto suositellaan liitettäväksi teoksen loppuun, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. 3.2.12 Luettelo julkaisusarjan aiemmin julkaistuista teoksista Teoksen loppuun viimeiseksi sivuksi voidaan sijoittaja luettelo kyseisen sarjan aiemmin julkaistuista teoksista. Tarvittavat tiedot saa sarjan vastaavalta toimittajalta. 3.2.13 Takakannen sisäpuoli Takakannen sisäpuoli jätetään tyhjäksi. 3.2.14 Takakansi Takakanteen voidaan sijoittaa julkaisua ja tekijää koskeva kuvaileva teksti. Tekstin tulee olla lyhyt, enintään 500 merkkiä. Sarjan vastaava toimittaja hyväksyy tekstin. Kansien mallitiedostot löytyvät UEFin intrasta (https://www.uef.fi/intra/viestinta/julkaisusarjat). 3.2.15 Selkänauha Selkänauha sisältää julkaisusarjan alasarjan lyhenteen ( Dissertations tai Reports and Studies tai General Series ) ja numeron, tekijän nimen sekä teoksen pääotsikon.
Itä-Suomen yliopiston käynnistämishanke Julkaisuohjeet 14 (14) 4 Taustamateriaali Kananen, J. (toim.) 1998. Kuopion yliopiston julkaisuohjeet. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 17. Kuopion yliopisto. Tutkimuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto. (2005). Periaatteet tieteellisen julkaisun laatimisessa. Viertola, V. ja Mäkinen, O. 2008. Ohjeet Vaasan yliopiston julkaisusarjoihin kirjoittaville. Olsbo, P. ja Tynkkynen, M-L. 2003. Ohjeita yliopistosarjojen kirjoittajille. Rosti, T. 2004. Elektronisen julkaisemisen strategia 2005-2010. Saarti, J. 2006. Tekijyys tieteellisessä julkaisussa. Tampere University Press. Ohjeita kirjoittajille ja toimittajille. [Luettu 1.4.2008]