Aktivointipolitiikan mahdollisuudet



Samankaltaiset tiedostot
Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista?

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Nuoret ja työttömyysturva. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT HELSINKILÄISET

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Kesäkuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Työmarkkinatilastoista, niiden käytöstä ja tulkinnoista

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta lähes kaikissa ammattiryhmissä. Työllisyyskatsaus, maaliskuu

Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun mahdollinen siirto valtiolta kunnille

Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero Työtömyysasteen kehitys Lahdessa ja Oulussa kuukausittain

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Kehityspäällikkö

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote

Työllisyys. Kaupunginvaltuuston seminaari

Taloudellinen tilanne ja näkymät

Etelä-Savossa huhtikuussa työttömiä työnhakijoita 400 edellisvuotta enemmän

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui neljäntenä kuukautena peräkkäin

Työttömiä Etelä-Savossa 600 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9:00

Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla ja vuorotteluvapaasijaisuudet vähentävät erityisesti naisten työttömyyttä

Nuorisotyöttömien lasku taittunut, avoimia työpaikkoja runsaasti

Klubitalot neljä case-elinkaarilaskelmaa kustannuksista ja hyödyistä. Harri Hietala

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Lapin työllisyystilanne ja tulevaisuuden näkymät

Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodessa Etelä-Savossa lähes kahdellasadalla. Työllisyyskatsaus, heinäkuu

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

2016:20 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

Ajankohtaista TE-toimistosta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömien määrä kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Elokuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAA NUORILLE YHTEISTYÖNÄ

Työtön eri palveluissa Kuntoutus työllistymisen tukena

Onnistumisen edellytykset työllistymisessä ja kokeiluissa

Tukea ja palveluita työllistymiseen Asperger-henkilöille

Hailuodon kunta. Talousarvion toteutuminen

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Yhteiskuntatakuu määritelmä

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,5 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,5 %.

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 8,0 7,9

Toimet rakenteellisen työttömyysasteen alentamiseksi ja niiden vaikutuksista

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Elokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen. - Keski-Suomen TE-toimisto -

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

OSALLISTAVA SOSIAALITURVA JA KOKEMUKSIA PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE -HANKKEESTA

Suomalaisen työpolitiikan linja

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon

Nuorisotakuun seuranta TEMissä toukokuu 2014

Sosiaalivakuutuksen tulevaisuutta pohtimassa. Ulla Hämäläinen Majvik

Työttömyys painui taas jyrkästi alas elokuussa

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI NOUSUUN

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Suomen talouden tilanne ja näkymät

Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön?

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2014

Satakunnan ammattikorkeakoulu OPINNÄYTETYÖ

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja rahoitusmalliksi

Pohjois-Suomen kumppanuusfoorumi Rovaniemi Elämän suurin riski? Jukka Ohtonen

TE-toimiston tehtävät ja palvelut kotouttamisessa

Voiko osallisuuteen velvoittaa

Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät.

HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 3/2015. Työllistämistoimikunta ku Heikki Vento. Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13

Itsehallintoalueen valmistelutilaisuus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Turun kaupungin toimintasuunnitelman valmistelu - Talouden lähtökohtia

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,8 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,6 %.

M I K S I T YÖ T TÖ M ÄT E I VÄT T YÖ L L I S T Y E I VÄT K Ä T YÖ PA I K AT TÄY T Y

MERJA KAUHANEN Tutkimuskoordinaattori palkansaajien tutkimsulaitos maan työmarkkinamallia. opiksi Suomelle?

Työelämälähtöiset palvelupolut työllistymisen tukena

Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi

Kuvaus kuntouttavan työtoimintapaikan ydintekijöistä

NAISVOITTOISTEN ALOJEN TYÖLLISYYS HEIKENTYY, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVUSSA

Vaikuttavuuden mittaus lastensuojelussa ja työvoimapalveluissa

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 Kaupunginkanslia Työllistämistoimikunta pk Heikki Vento. Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13

Väestötilastot. Tilastokoulutus HYOLin ja MAOLin jäsenille Markus Rapo, Väestö- ja kuolemansyytilastot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

TEM-analyyseja 67/2015

PERHEPALVELUT KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETTUJEN JA AVOHUOLLON KUSTANNUKSET. kodin ulkopuolelle sijoitetut / 0-17 v. asukas

HALLINNOLLINEN JAKO...3 TÄRKEIMMÄT BASKITALOUDEN LUVUT...4 VÄESTÖN AKTIVITEETTI 1. VUOSINELJÄNNES VUONNA SOSIAALIHUOLTO...

alle 5 5-9, , , ,9

KYSYMYKSIÄ TUKITYÖLLISTÄMISEN MERKITYKSESTÄ ALUEEN KUNNILLE Esitys MIKKO KESÄ TUTKIMUSJOHTAJA, HM PUH

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

teemoihin PalKO hankkeessa

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN YHTIÖITTÄMISEN YHTEENVETO

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Ajankohtaista kunta-alalta. Taija Hämäläinen

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Omaehtoinen opiskelu. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

Talouden tila ja hallitusohjelma. Juhana Vartiainen Evli

Näkökulmia valtiovarainministerin esitykseen

Transkriptio:

Aktivointipolitiikan mahdollisuudet Kari Hämäläinen VATT-päivä 2.10.2013

Mitä aktivointipolitiikka on? Mahdollisuuksia ja houkuttimia Työnvälityksen palvelut Aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet Työllistymisen rahalliset kannustimet Pakottamista ja vastikkeellistamista Etuuden taso, kesto ja/tai saamisehdot Velvollisuus laatia työllistymissuunnitelma, ilmoittautua säännöllisesti, ottaa vastaan tarjottu työ tai aktivointitoimi Määrälliset ja laadulliset velvoitteet työnhaulle Velvoitteiden täyttämisen valvonta Tottelemattomuudesta aiheutuvat sanktiot Sosiaaliturvan ehdollistaminen aktivointitoimelle, kuntoutukselle tai jopa työvelvoitteelle (workfare)

Aktivointikäsitykset ovat heilahdelleet ajassa 1834 Poor Law Amandment Act (UK) It is only by making relief in all cases less agreeable than wages, that anything deserving the name of improvement can be hoped for 1800-luvun loppu Bismarck Työläisille tarjottu sosiaaliturva on kilpailuetu suhteessa englantilaisiin Yhteiskuntarauha 1960-luku Pekka Kuusi Sosiaalipolitiikka on passiivisen väestön mobilisoija 2009 Sata-komitea Miten varmistetaan, että sosiaaliturva ei muodostu taakaksi, että ihmiset aidosti etsivät työtä eivätkä jää tarpeettomasti sosiaaliturvan varaan?

Aktivointipolitiikan vaikutuksia Työvelvoitteen (workfare) tai aktivointijakson työllisyysvaikutukset syntyvät juuri ennen jakson alkamista Valvonnan ja ilmoittautumisvelvollisuuksien kiristäminen nopeuttaa työllistymistä Sanktiot edistävät työllistymistä? mutta kohdentuvat vaikeimmassa asemassa oleviin? Aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet lukkiuttavat osallistumisaikana Toimenpiteiden itsenäiset vaikutukset osallistujien myöhempään työuraan vaimeita

Vastaus kysymykseen aktivointipolitiikan mahdollisuuksista Sosiaaliturvaa onnistuneesti vastikkeellistamalla kyetään motivoimaan osa sosiaaliturvalla olevia henkilöitä työllistymään heikentämättä kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien sosiaaliturvaa ja joillain työvoimapoliittisilla toimilla kyetään auttamaan osaa työttömyyteen jäävistä

Aktivointipolitiikan kipupisteitä Aktivoinnin uhka voi motivoida vain helposti työllistyviä Laaja rakennetyöttömyys vuonna 2010 käsitti 57 % työttömistä Syksyllä 2008 työvoimatoimistot arvioivat 61 700 henkilöllä olevan työllistymisen esteitä (arvioinnin kohteena 72 000 asiakasta) 23 % vajaakuntoisuus, 16 % päihdeongelma, 12 % mielenterveyden ongelma, 10 % motivaatio-ongelma (Lähde: Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisesta työvoimavarojen turvaamiseen. Rakennetyöttömyyttä koskevat kehittämislinjaukset, TEM raportteja 13/2011) Vaikeasti työllistyvien palvelutarve tulee näkyväksi Millaista aktivointipolitiikka? Missä vaiheessa työttömyyttä? Keitä se koskee? Miten kauan aktivointia jatketaan? Syrjäyttämisvaikutukset Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen suhde Mihin aktivoitavat työllistyvät aktivoinnin jälkeen?

Saksassa toteutettiin aktivointiuudistus sekä matalan tuottavuuden työmarkkinat mitä tapahtui? Työllisyysaste: 68,4 % (2003) -> 76,7 % (2012) Työllisten lukumäärä 38,92 milj. -> 41,62 milj. Työttömyysaste: 9,8 % -> 5,5 % Ja kolikon kääntöpuolella Osa-aikaisten osuus: 21,7 % -> 26,7 % Osa-aikaisten lukumäärä: 8,45 milj. -> 11,11 milj. Kahta työtä tekevät: 0,84 milj. -> 1,87 milj. Työllisten köyhyysaste: 5 % -> 8 % Lähteet: Bouvard, Rambert, Romanello, Studer (2013): How have the Hartz Reforms Shaped the German Labour Market, Tresor-Economics, No. 110 sekä Eurostat

Oliko Saksan ihmeen takana sittenkään kokonaisvaltainen aktivointiuudistus? Lähde: Akyol ym. (2013): Were the Hartz Reforms Responsible for the Improved Performance of the German Labour Market?, Economic Affairs, vol. 33

Joitain VATT:ssa tehtyä/tehtävää tutkimusta aktivointipolitiikan eri osista Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus Työnhakukoulutuksen vaikuttavuus Pitkäaikaistyöttömien aktivointiuudistuksen uhkavaikutukset Työttömyyseläkeputken muutosten vaikutukset Varhaiseläkereittien ikärajojen muutosten vaikutukset Paltamon Työtä Kaikille -kokeilun taloudelliset vaikutukset Nuorten yhteiskuntatakuun vaikutukset Nuorten työmarkkinatuen kiristämisten vaikutukset Matalapalkkatuen vaikutukset Työttömyysturvan eri osien muutosten vaikutukset Työttömyysturvan sanktioiden vaikutukset Maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmien vaikutukset Esitelmä perustuu löyhästi seuraavaan julkaisuun: Kari Hämäläinen (2013): Aktivointipolitiikan talouspoliittiset tavoitteet, tulokset ja merkitys yhteiskunnassa, teoksessa Karjalainen-Keskitalo (toim.) Kaikki Työuralle, Suomen yliopistopaino, Tampere